Nurmijärven museon toimintakertomus 2015 Syksyllä valmistui Kiven syntymäkodin näyttelyyn lyhytelokuva Aleksis Kiven askelissa. www.nurmijarvi.fi
Vuosi 2015 2015 aloitettiin Aleksis Kiven syntymäkodin näyttelyn sisältöjen uudistus. Ensimmäisenä teetettiin lyhytelokuva Aleksis Kiven askelissa. Elokuvassa kerrotaan perusasioita Kiven elämänvaiheista. Elokuvan tekemisessä ajateltiin erityisesti nuorempia kävijöitä, joiden tietämys Aleksis Kivestä on vähäisempi. Nurmijärven museon toimintavuosi sujui suunnitelmien mukaan. Näyttelyiden ja asiakastyön määrä pysyi lähes entisellään. Tapahtumissa tehtiin joitakin uudistuksia ja muutoksia. Toimintasuunnitelman mukaiset tärkeimmät painopistealueet olivat kokoelmatyö ja kokoelmien avaaminen yleisölle sekä palvelujen vieminen päiväkoteihin ja kouluihin. Molemmat tavoitteet toteutuivat suunnitellusti. Muita vuoden aikana toteutuneita merkittävimpiä asioita olivat kokoelmapoliittisen ohjelman valmistuminen, Finnaan liittyminen, paikallisidentiteettiin liittyneen museoyhteistyön jatkuminen sekä Aleksis Kiven syntymäkodin näyttelyn uudistuksen aloittaminen. Samassa yhteydessä uudistettiin myös museokauppa ja kahvikioski. Taaborinvuoren toimintaa ollaan kehittämässä ja työtä varten perustettiin kehittämistyöryhmä, johon kuuluu myös museon edustaja. Työn yhteydessä mietittiin myös museoiden toimintaa ja näyttelyiden sisältöjä. Työryhmä jatkaa toimintaansa 2016. Tärkeä osa museon toimintaa on asiantuntijapalvelut. Vuoden aikana vastattiin lukuisiin kyselyihin. Joukkoon mahtui varsin erityyppisiä tiedusteluja, joille kuitenkin oli yhteistä se, että ne liittyvät tavalla tai toisella paikkakunnan historiaan, rakennushistoriaan tai muuten museon toimialaan. Henkilöstö Museossa työskenteli vakinaisesti kaksi museoammatillista henkilöä (museonjohtaja ja museoamanuenssi) sekä yksi puolivuotisesti (konservaattori). Heidän lisäkseen määräaikaisissa työsuhteissa oli kolme kesäopasta Palojoen museokohteissa. Henkilökunnan ammattitaitoa on lisätty ja täydennetty osallistumalla museoalan koulutustilaisuuksiin. Museonjohtaja osallistui Suomen museoliiton järjestämään kahteen yhden päivän koulutukseen: Tekijänoikeuksien soveltaminen museotyössä sekä valtakunnalliset kuva- 2
arkistopäivät. Museoamanuenssi osallistui Pedaali ry:n järjestämään opintomatkaan Forssan museoon sekä kaksipäiväisille Suomen museoliiton järjestämille Museolehtoripäiville. Kokoelmat ja tutkimus Museotoiminnan perusta ovat kokoelmat, niiden ylläpito ja kartuttaminen sekä kokoelmiin liittyvät tiedot, muistot ja tarinat. Kokoelmat luovat pohjan näyttelyiden rakentamiselle, tutkimukselle, tiedon ja elämysten välittämiseen sekä asiakaspalvelulle. Nurmijärven museon kokoelmapoliittinen ohjelma valmistui 2015 lopussa. Kokoelmanhoitoon liittyvät peruslinjaukset on nyt kirjattu siihen. Ohjelma määrittelee museon kokoelmatehtävän ja sen hoitamiseen liittyvät linjaukset, perustelut, käytännöt, prosessit ja yksityiskohdat. Se kuvaa aiempia käytäntöjä, nykytilaa ja tulevaisuuden tavoitteita kokoelmatehtävän hoitamisessa. Kokoelmapolitiikka toimii sekä linjauksena tavoitteista ja toimintatavoista että käsikirjana ja ohjeena tehtävän toteuttamiseen. Kokoelmapoliittista ohjelmaa päivitetään viiden vuoden välein ja tarvittaessa useamminkin. Nurmijärven museo tallentaa erityisesti nurmijärveläistä kulttuuriperintöä ja siihen liittyvää tietoa. Valtakunnallisessa kulttuurihistoriallisten museoiden tallennustyönjaossa (TAKO) vastuualueena on Lapsiperheen arki kehyskunnassa. 2015 nykydokumentoinnin hanke oli Kulkemisen reitit. Hankkeessa kerättiin ja tallennettiin tietoa lapsiperheiden liikkumista. Kuinka laajalla alalla ja kuinka työn, palvelujen ja harrastusten vuoksi liikuttiin. Tietoa kerättiin haastatteluilla, täytettävillä matkapäiväkirjoilla ja valokuvin. Mukana oli neljä eri tyyppistä perhettä eri puolilta kuntaa. Valokuvakokoelma karttui vuoden aikana 262 kuvalla. Oheinen kuva on Kaurismäkien vierailusta Kino Juhassa 1983. Vierailu liittyi Markus Itkosen ja Juha Peltosen järjestämään Valehtelijan ja Jackpot 2:n esitykseen elokuvateatterissa. Kuva Simo Mäenpää. 3
Vuoden 2015 aikana esine- ja valokuvalahjoituksia saatiin yhteensä 5 henkilöltä. Valokuvaarkisto karttui 262 kuvalla, esinekartunta oli 18. Kokoelmien kokonaismäärää ei pystytä sanomaan tarkkaan, koska osa kokoelmista on luetteloimatta, mutta arviolta kokoelmiin kuuluu 6 620 esinettä ja 14 100 valokuvaa. Tekstiilikonservaattori jatkoi edellisenä vuonna aloitettua tekstiilikokoelmien inventointia ja digitointia. Vuoden loppuun mennessä oli käyty läpi 530 tekstiiliä eli pääosa tekstiileistä. Inventointi sisälsi tekstiilien kuntotarkistuksen, valokuvaukset, kohteenkuvauksen jos se puuttui ja kontekstitietojen tallentamisen e-kuvatietokantaan. Inventoidut tekstiilit pakattiin pahvilaatikoihin silkkipaperilla tuettuna. Nurmijärven, Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan museoiden yhteistyö paikallisidentiteetin tutkimuksen parissa jatkui vuonna 2015. Edellisenä vuonna alkaneen Karvanopat ja Kaukametsä hankkeen loppuraportti valmistui helmikuussa. Hanke sai Museovirastolta jatkorahoitusta 40 000. Sillä toteutettiin Kotiudu Paikallistu Get Local -kiertonäyttely ja siihen liittyvä opasvihko. Näyttelyssä pohditaan paikallisuuden luonnetta ja asemaa Keski-Uudellamaalla. Hankkeen toteutti tutkija Harri Nyman yhdessä museoiden ohjausryhmän kanssa. Näyttely oli esillä vuodenvaihteessa Hyvinkään kaupuginmuseolla. Sieltä se jatkaa vuoden 2016 aikana kierrostaan muihin museoihin. Sen jälkeen se on ulkopuolisten lainattavissa. Vuoden 2015 aikana aloitettiin Aleksis Kiven syntymäkodin näyttelyn uudistustyöt. Ensimmäisessä vaiheessa teetettiin lyhytelokuva Aleksis Kiven elämästä. Elokuvan sisältöä suunniteltiin yhdessä Aleksis Kiven Seuran kanssa ja sen käsikirjoitti Jaakko Yli-Paavola. Noin 10 minuuttia kestävä elokuva kertoo lyhyesti Kiven elämänvaiheista. Sen kohderyhmäksi on ajateltu erityisesti nuorempia kävijöitä, joille kansalliskirjailija ja hänen elämänsä on vieraampi asia. Elokuvan on tuottanut Taavi Vartia ja ohjannut Esa Silander. Rooleissa ovat Oliver Vartia ja Maria Kuusiluoma. Varsinaisen näyttelyn uudistus aloitettiin alakerran kamarin näyttelystä, johon elokuvakin tulee katsottavaksi. Alakerran näyttelyn teema on Aleksis Kiven elämä ja tarinat. Näyttelyn käsikirjoitus valmistui vuoden lopussa, mutta toteutus tapahtuu 2016. Näyttelyarkkitehtuurista vastaa arkkitehti Taina Väisänen. Muistaja-kokoelmatietokanta ja Finna Kokoelmien digitointi ja kokoelmiin liittyvän tiedon tallentaminen verkon kautta saavutettavaksi on yksi museon keskeisistä tavoitteista. Nurmijärven, Hyvinkään, Keravan ja Mäntsälän museoilla on käytössä yhteinen Muistajakokoelmanhallintajärjestelmä ja julkinen asiakasliittymä. Muistaja toimii museoiden kokoelmahallinnan, digitoidun aineiston pitkäaikaissäilytyksen sekä asiakaspalvelun välineenä. Muistaja-tietokannan sisältöjen esittelyyn ja niistä keskusteluun liittyy mukana olevien museoiden yhteisesti käyttämät Facebook-sivut. E-kuva ohjelmiston kokoelmahallintaohjelma palvelee vielä hyvin, mutta kehityshankkeita on vireillä. E-kuva ohjelmistossa mukana olevat museot (noin 30 museota) ovat päivittämässä vanhasta ohjelmasta uutta Collecte-kokoelmahallintajärjestelmää 2015-2016. Nurmijärven museon on mukana tässä hankkeessa. Hanketta viedään eteenpäin yhdessä ohjelmistotuottaja Userix Oy:n kanssa. Yksi kokoelmien saavutettavuuteen liittyvä osatavoite toteutui keväällä, kun Muistaja-museot liittyivät Finnaan. Digitoidut kokoelmat ovat katsottavissa myös siellä. Finnasta ei ole mahdollista saada museokohtaisia käyttäjätilastoja, joten tietoja kokoelmiin tehdyistä hauista ei ole tarkkoja lukuja. 4
Tytöt ja nuket Viivi ja Vaavi keinussa Rajamäellä 1964. Muistajaan oli vuoden loppuun mennessä tallennettu Nurmijärven kokoelmista 1069 esinettä 8 773 valokuvaa 838 kirjaa 51 arkistoyksikköä Nurmijärven museon aineistoon tehdyt julkisen puolen haut Muistajassa olivat seuraavat: Kuvat 17 363 Esineet: 943 Kirjat: 223 Arkistot: 1 296 Museot ja näyttelyt Aleksis Kiven syntymäkoti avoinna 14.5.-21.8. sekä 10.10., 29.11., 13.12 ja 20.12. muina aikoina avoinna sopimuksesta Kansalliskirjailijan synnyinkoti on sisustettu osittain kotimuseoksi. Sen lisäksi siellä on kaksi valokuviin pohjautuvaa näyttelyä: Palojoki kylä eteläisessä Hämeessä, joka esittelee kirjailijan teoksiin vaikuttaneita Palojoen maisemia sekä näyttely Terveisiä metsämaailmalta, joka kertoo Aleksis Kiven metsäsuhteesta. Näyttelyn valokuvat on ottanut Juha ja Jouni Erola. Kiven syntymäkodin oli avoinna myös kolmena adventtisunnuntaina. Tupa oli puettu 1800- luvun puolivälin jouluasuun ja pöydälle oli katettu aattoillan ateria. Museokaupassa myytiin jouluisia käsitöitä ja syötävää. 5
Taaborinvuoren museoalue avoinna 21.6.-9.8. sekä Taaborin toimintaviikkojen aikana ja Kivi-juhlien esityspäivinä Taaborinvuoren museoalueen näyttelyt esittelevät 1900-luvun alun nurmijärveläisten arkisia askareita. Puusuutarin mökissä pienviljelijäperheiden naisten töistä kertovat Evert Niemimaan pienoisveistokset. Nahkasuutarin mökissä vietetään sunnuntaista hetkeä lehteä ja katekismusta lukien. Sepän mökissä on esillä eri aikoina tehtyjä kapioita. Taaborinvuoren museoiden vanhimmat näyttelyt ovat peräisin 1980-luvulta, osaa on matkan varrella jo uudistettu ja uudistustyötä jatketaan edelleen. Näyttelyitä tullaan muokkaamaan toiminnallisempaan suuntaan. Museokauppa ja kahvikioski Museokauppa- ja kahvilatoiminnassa tapahtui suuri muutos. Kauppa ja kahvila siirrettiin keväällä Taaborinvuorelta Aleksis Kiven syntymäkodin pihapiirissä olevaan Kekkuriin. Museokaupan sisustuksen suunnittelivat sisustusarkkitehtiopiskelijat Liinu Kivioja ja Kamomilla Sarajärvi. Museokaupassa oli myynnissä entistä enemmän museon omia Aleksis Kiveen liittyviä tuotteita. Kaupassa ja kahvilassa käyneiden määrää ei tilastoida, mutta uusi paikka otettiin hyvin vastaan ja asiakaspalaute oli kiittävää. Paikka jäi kuitenkin monelta ohikulkijalta huomaamatta, koska siihen ei ollut erillistä viitoitusta. Viitoitukseen tullaan tulevana vuonna kiinnittämään erityistä huomiota. Nukarin koulumuseo avoinna sopimuksesta ympäri vuoden Nukarin koulumuseon keskuspaikka on luokkahuone tykötarpeineen. Esillä olevat koulukirjat ja esineistö on valittu museon käyttökokoelmasta niin, että kävijät voivat koskea niihin ja selata esillä olevia kirjoja. Koulumuseon muissa tiloissa esitellään kansakoulunkäyntiä ja opetusvälineitä eri ajoilta. Vaihtuvat näyttelyt Nurmijärven museon vaihtuvien näyttelyiden tiloina toimivat Galleria Ville pääkirjastossa, kirjastosalin tilat sekä museon verkkosivut. Museo tuottaa vuoden aikana yhden laajemman näyttelyn, joka on esillä Galleria Villessä lokakuun ajan. Tunnelmallisia kuvakulmia Minne Metson valokuvia Nummenpäästä näyttelyssä 30.9.-29.10. oli esillä Nummenpäässä kesänsä viettäneen Minne Metson ottamia kuvia. Kirjastosalissa vitriininäyttelyssä kesä-heinäkuun esillä ollut näyttely liittyi tekstiilikokoelmien inventointiin. Näyttelyssä oli esillä lasten kesäisiä vaatteita ja asusteita. Seurakunnan ylläpitämässä Museokahvilassa oli 7.6.-9.8. esillä valokuvasuurennoksia kirkonmäen lähiympäristöstä. Verkkonäyttelyitä ei kuluneena vuonna tehty. 6
Galleria Villessä esillä olleen näyttelyn Tunnelmallisia kuvakulmia Minne Metson valokuvia Nummenpäästä kuvat esittelivät elävästi nummenpääläisten arkea ja kylässä vierailleita kaupunkilaisia. Kävijämäärät 2013 2014 2015 Aleksis Kiven syntymäkoti 3 873 3 761 4 403 Taaborinvuoren museoalue/museot 8 605 7 232 5 808 Nukarin koulumuseo 1 076 895 756 Galleria Villen näyttely 1 900 1 700 2 000 Kävijät yhteensä 15 454 13 588 12 967 Vaihtuvista näyttelyistä kirjastosalissa ja museokahvilassa esillä olleisiin näyttelyihin tutustuneiden määrää ei lasketa tilastoihin, koska niitä ei voi laskea tarkasti. Kirjastossa olleeseen näyttelyyn tutustui useampi sata katsojaa ja museokahvilassa kävi kesän aikana yli tuhat kävijää. Taaborinvuoren tapahtumien ja museoitten kokonaiskävijämäärä oli kesän aikana yhteensä 12 509. Kulttuuriperintöopetus ja teemaopastukset museoissa Kulttuuriperintöopetus on tärkeä osa museon toimintaa ja siitä vastaa museoamanuenssi. Toiminta on nyt saavuttanut vakiintuneet ja käytännössä hyvin toimivat toimintamuodot. Opetus painottuu tällä hetkellä alakoululaisten ja päiväkotilaisten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Toiminnan periaatteet, suuntaviivat ja tavoitteet on kirjattu asiakirjaan Nurmijärven museon pedagoginen suunnitelma päiväkodeille, alakouluille ja perheille. Sen lisäksi kouluille ja päiväkodeille tehdään syksyllä postitettava esite sinä lukuvuonna tarjottavasta kulttuuriperintöopetuksesta. Samat ohjelmat ovat nähtävillä myös museon verkkosivuilla, joilla on myös kulttuuriperintöopetukseen ja museokäynteihin liittyvää materiaalia ja tehtäviä. Kotiseuturetket Yksi tärkeä kulttuuriperintöopetuksen ryhmä ovat viidesluokkalaiset. Osana kouluissa annettavaa viides- ja kuudesluokkalaisten kotiseutuopetusta on monessa Nurmijärven koulussa ollut tapana järjestää kotiseuturetki. Suurin osa retkeläisistä vierailee myös museoissa. 7
Pahvikin lypsyvuoroa odottavia toimintaviikkolaisia. Museokäynneistä ja niiden sisällöstä keskustellaan etukäteen opettajan kanssa ja heille toimitetaan museokohteisiin liittyvää materiaalia ja tehtäviä. Kotiseutukierrosten yhteydessä museoissa vieraili yhteensä 393 kunnan koululaista. Päiväkotivierailut ja oppitunnit kouluissa Koska lasten liikkuminen on toisinaan suuressa kunnassa vaikeaa, osa kulttuuriperintöopetuksesta toteutetaan vierailemalla päiväkodeissa ja kouluilla. Tammi-helmikuussa päiväkodeille tarkoitettu matkalaukkumuseo Nallevaarin matkassa vieraili 25 päiväkodissa. Esityksiä oli 50, yleisöä 790 lasta ja 155 aikuista. Opastuksen aikana tutustuttiin vanhoihin leluihin ja leikkeihin. Museon ja kirjaston yhdessä toteuttama Aleksis Kivi tutuksi -kiertue kävi yhden lokakuun viikon aikana päiväkodeissa. Ohjelma esitettiin 16 ryhmälle ja niihin osallistui yhteensä 370 lasta ja 30 aikuista. Tuokion aikana kuultiin perustietoja Aleksis Kivestä ja tutustuttiin seitsemään veljekseen ja heidän seikkailuunsa hiidenkivellä. Museoamanuenssi piti kouluilla 17 kulttuuriperintöön liittyvää oppituntia ja niitä oli kuulemassa 371 alakoululaista. Tuntien teemat vaihtelivat oman kylän historiasta lapsuuteen ja ruokakulttuuriin. Opastukset ja työpajat museoissa ja näyttelyissä Koululaisten ja päiväkotilaisten museokäynnit ovat aina opastettuja, paitsi Taaborin toimintaviikoilla, jossa osa osallistujista tutustui museoiden näyttelyihin itsenäisesti. Kaikkineen museoissa opastettiin vuoden aikana 561 koululais- ja päiväkotiryhmää ja niissä oli osanottajia 8
yhteensä 4 787. Suurin osa näistä ryhmistä osallistui opastuksiin Taaborin toimintaviikkojen aikana. Museoihin ja näyttelyihin tutustui vuoden aikana 5 770 koululaista ja päiväkotilaista, mikä on 45 % museon kokonaiskävijämäärästä. Ikäihmisten palvelut Nurmijärven museon aikuispedagogisessa suunnitelmassa on suuntaviivat ikäihmisten palveluille ja toiminnalle. Toimintaa tuotetaan sen pohjalta. Valokuvanäyttelyitä terveyskeskuksen pitkäaikaisosaston seinällä jatkettiin. Niitä pidettiin vuoden aikana kolme. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut yhdessä tuotti K-60 kulttuuriklubi tapahtuma- ja luentosarjan. Siihen liittyviä tilaisuuksia oli syksyn aikana eri taajamissa yhteensä 12, joista museo tuotti viisi. Harri Nyman kertoi kaikissa kolmessa kirjastossa Karvanopat ja Kaukametsä hankkeen tuloksista. Ennen joulua tehtiin kaksi retkeä Aleksis Kiven syntymäkotiin. Retkeen kuului joulunäyttelyn opastus ja Candominin esittämä Tiernapojat. Ikäihmisten tilaisuuksia järjestettiin 5 ja niissä oli kävijöitä yhteensä 42. Tapahtumat Museon järjestämistä tapahtumista suurin on toukokuun lopussa Taaborinvuoren museoalueella järjestettävä 7-päiväinen Taaborin toimintaviikot. Tapahtuman opastukset, työpajat ja sisältö on kohdistettu erityisesti esikouluikäisille ja 1.-2.-luokkalaisille. Toimintaviikoilla vieraili yhteensä 3 083 päiväkotilaista, alakoululaista ja heidän ohjaajansa. Päivien aikana alueella ja museorakennuksissa oli museonäyttelyiden ja opastusten lisäksi toimintapisteitä, joissa muun muassa laulettiin ja leikittiin vanhoja leikkejä, tutustuttiin perinteisiin käsityötaitoihin, tehtiin lippopeli, lypsettiin, rakennettiin majoja, kuunneltiin satuja ja tehtiin savesta eläimiä ja olentoja. Keski-Uudenmaan ammattiopiston Tuusulan toimipisteen nuoriso- ja vapaa-ajan opiskelijat toteuttivat toimintaviikoilla opintoihinsa kuuluvan satupolkuprojektin. Päivien tekoon osallistuivat myös kunnan kirjasto- ja liikuntapalvelut. Taaborin toimintaviikoilla järjestettiin myös 5 nonstop työpajaa. Niissä kävi toimintapäivien aikana arviolta 420 ryhmää, joissa oli osallistujia 2657. Uutena toimintamuotona aloitettiin kesäkeskiviikot Taaborilla. Seitsemänä keskiviikkona järjestettiin työpajoja ja opastuksia. Työpajojen teemoja olivat pyykkäys, lypsy, sepän työt, merkkien ja mittojen maailma, pienoismallien rakentaminen, vanhat leikit sekä keppihevosten maasto- ja esteratsastus. Ennen työpajoja oli lasten oma opastuskierros Hiljan matkassa. Kesäkeskiviikkoihin osallistui yhteensä 345 lasta. Kokeiluna alkanut tapahtumasarja onnistui hyvin ja sitä jatketaan tulevanakin vuonna. Aleksis Kiven syntymäkodilla vietettiin 6.6. Eläköön Kivi-päivää. Kiveen ja hänen elämäänsä johdattelivat Esko Rahikainen ja draamaopastuksella Irja Rättö ja Mikko Hyypiö. Suomen suvessa -runo- ja musiikkiesityksestä vastasivat Iiro Kajas, Anu Lähdekorpi, Tuia Palonen ja Eilakaija Sippo. Tapahtumaan osallistui 73 kävijää. Aleksis Kiven syntymäkodilla vietettiin jälleen joulua. Ensimmäisen adventin runotapahtuman esiintyjät olivat Iiro Kajas ja Malla Kuuranne, jotka esittivät jouluisia runoja, sekä Juha Poikela ja Tapio Virolainen, jotka esittivät Kiven jouluisia tekstejä ja lauluja. Osallistujia oli 40. 9
Yksi kesäkeskiviikon työpajoista oli pienoismallien rakennuspaja. Kuvan rakennus on saanut katteekseen tuohikaton. Yhteistyötä Museo tekee tiivistä yhteistyötä oman tulosalueensa muiden yksiköiden (kirjasto- ja kulttuuripalvelujen) kanssa. Yhteistoimintaa kirjaston kanssa edesauttaa se, että museon toimistoja valokuva-arkistotilat ovat kirjastorakennuksessa. Yhteistyötä tehdään tapauskohtaisesti myös kunnan muiden toimialojen ja tulosyksiköiden kanssa. Yhteistyö lähikuntien ja kaupunkien museoiden kanssa on toimivaa. Hyvinkään, Keravan, Mäntsälän ja Nurmijärven museon yhteinen kokoelmahallintajärjestelmä edellyttääkin jatkuvaa yhteistyötä. Samojen museoiden kanssa on lisäksi aika ajoin muita yhteisiä hankkeita, joita pienten yksittäisten museoiden olisi vaikea toteuttaa pelkästään omilla resursseillaan. 10