SELVITYS KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA 2015
Julkaisija: Suomen kesät ry Suomen kesät ry:n julkaisu 1/2016 ISSN 1796-3087
SISÄLTÖ 1. SUOMEN KESÄYLIOPISTOT RY... 4 2. YLEISTÄ KESÄYLIOPISTOISTA... 4 2.1. Kesälaitoksen kasvu... 4 2.2. Kesäjen hallinto... 4 2.3. Kesäjen toiminta-ajatus... 4 2.4. Opetusohjelmat ja yhteistyötahot... 5 3. KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA VUONNA 2015... 6 3.1. Opetustoiminta... 6 3.2. Opettajat... 7 3.3. Opiskelijat... 7 4. KESÄYLIOPISTO-OPISKELUN MERKITYS JA ERITYISPIIRTEET... 8 5. KESÄYLIOPISTOJEN TALOUS... 8 5.1. Tulot... 8 5.2. Menot... 8 TIIVISTELMÄ KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA 2015... 9 Taulukko 1a Kesäjen perustamisvuosi, ylläpitäjä, toimihenkilöiden ja toimipaikkojen lukumäärä sekä henkilötyövuodet 2015... 10 Taulukko 1b Kesäjen koulutuksien järjestämispaikkakunnat 2015... 11 Taulukko 2 Kaikkien kurssien/opintojaksojen lukumäärä, osallistumiset ja opetustunnit yhteensä... 12 Taulukko 3 Yhteenveto kesäjen toiminnasta koulutustyypeittäin vuonna 2015... 13 Taulukko 4 Avoimen -opetuksen oppiaineiden lukumäärä sekä suoritetut opintopisteet korkeakouluittain... 14 Taulukko 5 Avoimena -opetuksena järjestetyt opintojaksot... 16 Taulukko 6 Ammatillinen lisäkoulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus sekä työnantajan tilaama koulutus... 17 Taulukko 7 Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus, avoin ammattikorkeakouluopetus, muut koulutukset sekä alle 6 tunnin koulutukset ja lapsille/nuorille järjestetyt koulutukset... 18 Taulukko 8 Omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus, EU- tai muulla kansainvälisellä, kansallisella tai alueellisella rahoituksella järjestetty koulutus sekä ikääntyvien toiminta 2015... 19 Taulukko 9 Opetushenkilökunta... 20 Taulukko 10 Opiskelijamäärä kesäissa vuosina 2004-2015 sekä avoimeen -opetukseen kirjoittautuneet vuonna 2015... 21 Taulukko 11 Opiskelijoiden ammatti ja kieli... 22 Taulukko 12 Opintojen tarkoitus... 23 Taulukko 13 Opiskelijoiden koulutustausta ja pääasiallinen toiminta... 24 Taulukko 14 Opiskelijoiden kotipaikka... 25 Taulukko 15 Opiskelijoiden ikä... 26 Taulukko 16 Tulot... 27 Taulukko 17 Talouden suhdelukuja vuoden 2015 toiminnasta... 29
1. SUOMEN KESÄYLIOPISTOT RY. Kesäjen järjestäytynyt yhteistyö alkoi vuonna 1968, jolloin perustettiin niiden yhteistoimikunta. Vuodesta 1972 toimintaa on jatkanut Suomen kesät ry. (rekisteröity 20.1.1972), joka toimii kesäjen valtakunnallisena yhteenliittymänä. Suomen kesät ry:n jäseninä vuonna 2015 oli 19 kesäa ylläpitävää yhteisöä. Suomen kesät ry:n keskeisimpiin toimintoihin kuuluvat: - kesäjen edunvalvonta taloudellisissa ja säädöksellisissä asioissa - yhteydenpito mm. valtion- ja kuntien hallintoon sekä eri järjestöihin - koulutuspolitiikan seuraaminen ja siihen vaikuttaminen - yhteisten kehittämishankkeiden valtakunnallinen suunnittelu ja koordinointi - kesäjen yhteistiedotuksesta vastaaminen - kesätoimintaa kuvaavien selvitysten ja tilastojen laadinta - kesäjen kansainvälistymisen ja verkostoitumisen edistäminen. Kesäjen toimintaa säätelee laki vapaasta sivistystyöstä. Suomen kesät ry:n hallitukseen vuonna 2015 kuuluivat: Raimo Turunen, puheenjohtaja sekä jäseninä rehtori Tuula Aamurusko (varalla rehtori Miia Äkkinen), rehtori Soili Meklin (rehtori Tapio Mäkelä), rehtori Leena Meriläinen (rehtori Eija Pollari), professori Pekka Rissanen (toiminnanjohtaja Helena Tiilikainen), rehtori Mari Smolander (rehtori Raili Kontinen) ja lehtori Pentti Vanha-aho (täydennyskoulutusjohtaja Tuija Kontio). Yhdistyksen pääsihteerinä toimii Mika Nirvi. 2. YLEISTÄ KESÄYLIOPISTOISTA 2.1. KESÄYLIOPISTOLAITOKSEN KASVU Ensimmäinen kesä perustettiin vuonna 1912 Jyväskylään. Toinen kesä perustettiin 1936 Turkuun ja kolmas 1951 Ouluun. Lähtökohtana olivat paikalliset koulutustarpeet, erityisesti opetusalan tarve saada tasoista täydennys- ja jatkokoulutusta. Monissa tapauksissa kesät, paitsi toivat akateemisen koulutuksen korkeakoulupaikkakuntien ulkopuolisille alueille, myös muodostivat luontevan lähtökohdan korkeakoulun saamiselle sijaintipaikkakunnalleen. Kesäjen määrä kasvoi etenkin 1950- ja 1960- luvuilla, kun taas 1970- ja 1980-luvuilla laajeneminen tapahtui perustamalla kesäille uusia toimipaikkoja. Alueellisuutta on lisätty edelleen järjestämällä koulutusta varsinaisten toimipaikkojen ulkopuolella. Kesät järjestävät koulutusta myös ulkomailla, lähinnä eri Euroopan maissa. 4 Vuonna 2015 Suomessa toimi 20 kesäa. Niillä oli vakinaisia toimipaikkoja yhteensä 31 paikkakunnalla. Yksittäisiä koulutustapahtumia toimeenpantiin kaikkiaan 110 paikkakunnalla. 2.2. KESÄYLIOPISTOJEN HALLINTO Kesäjen ylläpitäjiä ovat pääsääntöisesti tätä toimintaa varten perustetut kesäyhdistykset. Vuonna 2015 kahdentoista kesän ylläpitäjänä oli kesä- tai korkeakouluyhdistys, kahden alueellinen kuntaliitto. Kolmen kesän ylläpitävänä organisaationa oli säätiö, kahden koulutuskuntayhtymä ja yhden kaupunki. Ahvenanmaan Högskolan på Åland:a piti yllä maakuntahallitus. Kesäja ylläpitävissä organisaatioissa alueen kunnat ovat keskeisessä asemassa. Noin 50 % Suomen kunnista on kesäa ylläpitävän yhdistyksen jäsenkunta. Toiminnasta vastaa organisaation hallitus tai johtokunta. Hallintoelinten päätösten mukaisesta toiminnasta vastaa rehtori, toiminnanjohtaja tai johtaja riippuen mitä nimitystä kesä käyttää. Tiederehtorit toimivat kesäjen edustajina jen kanssa tehtävässä yhteistyössä ja osallistuvat kesäjen järjestämän avoimen -opetuksen laadun kehittämiseen ja seurantaan. Tuottamiensa koulutuspalvelujen määrään verrattuna kesät tulevat toimeen varsin pienellä hallinto- ja suunnitteluhenkilöstöllä. Vuonna 2015 niiden palveluksessa oli yhteensä 113 vakinaista toimihenkilöä. Kesäjen hallinto voidaan kuvata yleistäen seuraavasti: Kunnat (ym. ylläpitäjät) Kesätoimintaa ylläpitävän yhdistyksen kokous Kesän tiederehtori Yhdistyksen hallitus Rehtorin johtama kesän toimisto 2.3. KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA-AJATUS Vuonna 2010 voimaan tulleen vapaan sivistystyön lain mukaan kesät ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, joiden toiminnassa painottuvat avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkeakoulutettu väestö. Kesät ovat yleishyödyllisiä, aikuiskoulutuksessa toimivia koulutuspalvelujen tuottajia, joiden tarkoitukse-
na on organisoida ja kehittää alueellista koulutustarjontaa sekä päämääränä parantaa elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja lisätä toimintaympäristönsä hyvinvointia vapaan sivistystyön lain mukaisesti. Kesäjen identiteetti muodostuu seuraavista asioista: alueellisuus (palvelee kuntaa laajempaa väestöä ja sen tarpeita) avoimuus (kaikilla on mahdollisuus osallistua) korkea-asteen opetuksen järjestämiseen erikoistunut oppilaitos (mutta voi järjestää myös esim. toisen asteen koulutusta) keskittyy koulutukseen ja koulutusta tukeviin oheispalveluihin nopealiikkeisyys (raskaat, ratkaisuja hidastavat rakenteet puuttuvat) virtuaalisuus (ei vakinaista opetushenkilökuntaa eikä omia rakennuksia) verkottuneisuus joustavuus (pystyvät vastaamaan erilaisiin tarpeisiin) kustannustehokkuus (kiinteät kustannukset pieniä) omistuspohja kunnallinen tai yksityinen elinikäisen oppimisen mahdollistaminen ja tukeminen. Kesälaitoksen tavoitteena on ylläpitää ja monipuolistaa väestön koulutusmahdollisuuksia ja edistää asiakaslähtöisessä koulutustoiminnassaan toiminta-alueensa kehittymistä. Tässä tarkoituksessa kesät järjestävät: avoimia -opintoja ja avointa ammattikorkeakouluopetusta sekä muita korkea-asteen koulutuspalveluja ja niitä tukevaa asiakaskeskeistä opintoneuvontaa ja ohjaustoimintaa ammatillissivistävää koulutusta yleissivistävää koulutusta luovan ja esittävän kulttuurin sekä harrastustoiminnan edistämiseen tähtäävää koulutusta koulutukseen liittyvää ja sitä tukevaa kehittämisja palvelutoimintaa ikäihmisten koulutustoimintaa tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja lisäävää koulutusta kieli- ja kulttuurikoulutusta yhteiskuntaan integroivia opintoja maahanmuuttajille kansalaistaitoja kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisääviä opintoja avoimen n opintoihin valmentavaa koulutusta. Kesälaitoksen visio on, että kesät ovat osa Suomen avoimen n ja avoimen ammattikorkeakoulutoiminnan kokonaisjärjestelmää ja ne järjestävät yleissivistävää ja ammatillista koulutusta. Yhteistyön kehittäminen ja verkostoituminen jen, ammattikorkeakoulujen, vapaan sivistystyön oppilaitosten sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa on kesätoiminnalle tyypillistä. Toiminnan tavoitteena on uusien alueellisten avoimen - ja korkeakouluopetuksen oppimisreittien luominen sekä näitä tukevien korkeakoulutasoisten koulutus- ja kulttuuripalvelujen suunnittelu-, toteutus- ja palvelujärjestelmien rakentaminen yhteistyönä alueiden muiden toimijoiden kanssa. Kesät nähdään visiossa taloudellisesti kilpailukykyisinä vapaan sivistystyön oppilaitoksina, jotka lisäävät korkea-asteen opetuksen saatavuutta maan eri puolilla. Kesät täydentävät alueellisesti ja sisällöllisesti - ja korkeakouluverkkoa ja lisäävät näin alueellisella toiminnallaan koulutuksellista tasa-arvoa elinikäisen oppimisen ajatuksen mukaisesti. Toiminnassa huomioidaan erityiskehittämisalueena ns. avoimen n väylä, alueita palvelevat avoimen n opetuskokonaisuudet ja näitä tukevat uudet tieto- ja viestintätekniset opetusjärjestelyt. Kesälaitoksen missioksi nähdään: Kesät toimivat ympäristönsä henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin edistäjinä ja ylläpitäjinä tarjoten sivistyksellisiä ja ammatillisia koulutuspalveluita eri asiakasryhmille. Aikuisväestön sivistyssisällöt ja ammattitaidot kaipaavat yhä useammin päivittämistä. Lisäksi syrjäytymistä aiheuttava työttömyys asettaa kesäille haasteen toimia omalta osaltaan yhteiskunnallisesti haitallisten ilmiöiden lievittäjänä. 2.4. OPETUSOHJELMAT JA YHTEISTYÖTAHOT Avoin korkeakouluopetus järjestetään yhteistyössä jen, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen kanssa alueellisten koulutustarpeiden mukaan. Avoimella -opetuksella on aina korkeakoulun vahvistus. Opetus toteutetaan jen tiedekuntien tutkintovaatimusten ja opetussuunnitelmien mukaisesti; se vastaa sisällöltään ja vaatimustasoltaan sekä opettajien pätevyyden osalta issa edellytettyä tasoa. Suoritetuista opinnoista todistuksen antaa aina. Avoin ammattikorkeakouluopetus toteutetaan vastaavilla periaatteilla ammattikorkeakoulujen hallintokäytänteiden mukaisesti. Ammatillissivistävä koulutus toteutetaan joko omaehtoisena koulutuksena tai työnantajien tilaamana henkilöstökoulutuksena. Kesät järjestävät myös oppisopimuskoulutusta. Ammatillissivistävän koulutuksen suunnittelua ja koulutustarpeiden selvittämistä varten kesäilla on kiinteät yhteydet eri ammattikuntien edustajiin, joista on muodostettu suunnittelu- ja ideointiryhmiä. Tällöin asiakas on koulutuksen suunnittelun keskiössä. Työttömille suunnattu työvoimakoulutus sekä Euroopan Sosiaalirahaston hankkeet toteutetaan alueellisten ELYkeskusten ostotoiminnan mukaisesti. Lisäksi kesät järjestävät vapaatavoitteista koulutusta, joka on lähinnä kieltenopetusta sekä taide- ja kulttuurialojen koulutusta. Kesät järjestävät myös ikääntyvien toimintaa. Opetustarjonnallaan kesät pystyvät vastaamaan myös nuorisoasteen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden korvaavien ja täydennysopintojen tarpeisiin. 5
Kesät toimivat yhteistyössä toiminta-alueensa eri oppilaitosten kanssa. Opetus suunnitellaan vastaamaan alueellisiin tai valtakunnallisiin koulutustarpeisiin. Lisäksi kesät organisoivat ja ovat mukana toiminta-alueensa kansainvälistymis- ym. alueelliseen kehitykseen tähtäävissä koulutus- ja kehittämisprojekteissa. Avoimen -opetuksen opetustuntien jakautuminen vuonna 2015 Perusopinnot 86,9 % Aloitteet koulutuksen järjestämiseksi tulevat alueen kunnista, valtion paikallis- ja keskushallinnon viranomaisilta sekä elinkeinoelämän ja eri järjestöjen edustajilta. Kesät ottavat mielellään vastaan koulutusta koskevia aloitteita myös yksityishenkilöiltä. 3. KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA VUONNA 2014 3.1. OPETUSTOIMINTA Vuonna 2015 kesät järjestivät yhteensä 1 5 288 kurssia/opintojaksoa 109 565 opetustuntia 101 528 osallistujalle. Kesäjen toiminta on nimestä huolimatta ympärivuotista. Varsinaisen kesälukukauden (1.5.-30.9.) ulkopuolella järjestetään koulutuksesta puolet kaikista kursseista. Kesäjen järjestämällä avoimella korkeakouluopetuksella on tärkeä merkitys kesällä, jolloin t, korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut eivät toimi. Kesäjen avoimesta korkeakouluopetuksesta merkittävä osa järjestetään kesälukukaudella 1.5.-30.9. Täten kesät tehostavat avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa sekä alueellisesti että ajallisesti. Avointa -opetusta järjestettiin yhteensä 11 eri n ja korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaan yhteensä 305 oppiaineessa. Itä-Suomen järjesti eniten kursseja ja muodosti kolmanneksen (37 %) oppiaineista. Avoimen -opetuksen osuus kaikista kesäjen järjestämistä opetustunneista oli 37 %. Suurin osa opintojaksoista oli kasvatustieteiden, humanististen ja yhteiskuntatieteiden alalta. Avoimen -opetuksen opintojaksoja järjestettiin kesäissa vuonna 2015 kaikkiaan 2 738. Lukuun on laskettu sekä opetus ja siihen liittyvät kuulustelut, että erillisinä kuulusteluina järjestetyt opintojaksot. Kesäjen avoimen -opetuksen tarjonta on vapaan sivistystyön oppilaitosmuodoista laajin ja syvin. Kesät järjestivät vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämästä avoimesta -opetuksesta v. 2014 66,0 %. Kansanopistojen osuus oli 25,1 % ja kansalaisopistojen 9,0 %. 2 Koulutustarjonnan syvyys näkyy myös siinä, että kesät järjestävät perusopintojen yli meneviä opintokokonaisuuksia aineopintotasolla ja antavat opiskelijoille mahdollisuuden edetä opinnoissaan pidemmälle. Avointa ammattikorkeakouluopetusta järjestettiin yhdeksässä kesässa yhteensä 88 kurssia. Opetusta annettiin 3 691 tuntia, osallistumisia kertyi 1 059 ja opintopistesuorituksia 3 970. Ammatillisia täydennyskoulutuskursseja 3 järjestettiin 1 312 kpl, joka on 24,7 % kaikista kursseista. Opetusta annettiin 33 093 tuntia, joka on 30,6 % kaikista opetustunneista. Kursseille osallistumisia kertyi yhteensä 32 002. Vapaana sivistystyönä järjestettyä koulutusta sekä muuta koulutusta 4 järjestettiin 4 104 kurssia/opintojaksoa 77 280 opetustuntia 72 367 osallistujalle. Aineopinnot 12,4 % Syventävät opinnot 0,7 % Edellisiin lukuihin sisältyvää ikääntyvien toimintaa järjestettiin yhdessätoista kesässa yhteensä 3 159 tuntia ja osallistumisia kertyi 25 360. Avoimen -opetuksen opintopistesuorituksia kertyi yhteensä 62 977. Opetustuntimäärä oli yhteensä 40 992 ja opetukseen osallistumisia kertyi 31 965. Vuonna 2015 opintojaksoista 75,1 % oli perusopintoja; 24,4 % aineopintoja ja 0,5 % syventäviä opintoja. Vastaavasti opetustunneista 86,9 % oli perusopintoja; 12,4 % aineopintoja ja 0,7 % syventäviä opintoja. 1 Tiedot on kerätty kesäjen tilastokeskukselle ilmoittamista tiedoista. 6 2 Tilastokeskus / Oppilaitosten tutkintoon johtamaton aikuiskoulutus 2013. 3 Lukuihin sisältyy omaehtoista ammatillissivistävää koulutusta 1 201 kurssia, 30 253 osallistumista ja 30 889 opetustuntia (taulukko 3, s.13). 4 Luvuista puuttuvat edellisessä kappaleessa ilmoitetut omaehtoisen ammatillissivistävän koulutuksen luvut.
3.2. OPETTAJAT Kouluttajia ja opettajia 5 oli kesäissa vuonna 2015 yhteensä 3 754 henkilöä. Kouluttajat ja opettajat ovat kurssi- ja koulutusohjelmakohtaisesti palkattuja, avoimessa -opetuksessa jen opettajia sekä ammatillissivistävässä koulutuksessa eri sisältöalueiden asiantuntijoita. Opettajista 37 % toimi avoimessa opetuksessa ja 63 % ammatillissivistävässä koulutuksessa ja muussa koulutuksessa. Avoimen -opetuksen opettajista 95 %:lla oli korkeakoulututkinto. Kesäjen avoimen opetuksen opettajat ovat jen omia opettajia. Kesäjen oman henkilökunnan osuus avoimen n opettajista oli 0,1 % eli 5 henkilöä. Nämä henkilöt toimivat eri oppiaineiden tuutoreina. Kesäjen koko opettajakunnasta 29 % asuu kesäpaikkakunnalla. Kesät ovat alueellisia koulutusorganisaatioita, jotka käyttävät pääsääntöisesti toimipaikkakuntansa ulkopuolisia kouluttajia ja opettajia. Opettajista 1,1 % oli ulkomaalaisia. 3.3. OPISKELIJAT 6 Kesäissa opiskeli vuonna 2015 yhteensä 54 931 opiskelijaa, joista 12 378 opiskelijaa kirjoittautui avoimeen -opetukseen, joista 3 332 oli korkeakoulussa kirjoilla 7 810 opiskelijaa kirjoittautui avoimeen amk-opetukseen, joista 393 oli amk:ssa kirjoilla. Opiskelijoiden ikäjakauma oli seuraava: yli 40-vuotiaita 25-39-vuotiaita alle 25-vuotiaita ei tietoa 11% 15% 24% Opiskelijoiden koulutustausta oli seuraava: 51% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Opiskelijoiden pääasiallinen toiminta jakaantui seuraavasti: Työllinen Opiskelija Eläkeläinen Muu Työtön ei tietoa 4% 4% 8% 11% 18% Opiskelijoiden ammattijakauma oli seuraava: 56% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Opettajat Opiskelijat ja koululaiset Terveydenhoitoala Muut (esim. yrittäjät) Muut valtion ja kunnan viranhalt. sekä Sosiaaliala Palvelu-, teollisuus, maatalousala ei tietoa Naisten osuus kesäjen koulutuksiin osallistuneista opiskelijoista vuonna 2015 oli 72 %. Opiskelijoista 55 % ilmoitti kotipaikakseen kesäpaikkakunnan. Lähes puolet opiskelijoista tulivat kesäpaikkakunnan ulkopuolelta. Näiden paikkakunnan ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden ja myös opettajien työllistävät ym. kerrannaisvaikutukset ovat arvioitavissa varsin merkittäväksi kesän sijaintipaikkakunnan eduksi. Luku ilmentää myös kesätoiminnan alueellista luonnetta. Ulkomailla asuvien opiskelijoiden osuus oli 1,3 %. Vuonna 2015 ulkomailla asuvia opiskelijoita oli yhteensä 687. 7% 8% 9% 11% 10% 17% 19% 18% 0% 5% 10% 15% 20% Korkea-aste 43% Kesä-opiskelijoiden määrä 1984-2015 Toinen aste 31% 75 000 Perusaste 10% 70 000 65 000 ei tietoa 15% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 5 Luvusta puuttuvat Hangö sommaruniversitetin tiedot. 6 Isoihin yleisöluentoihin / massatilaisuuksiin osallistuneista ei kaikista ole kerätty opiskelijaprofiilitietoja. 7 Luvusta puuttuvat kahden kesän tiedot. 7 60 000 55 000 50 000 45 000 40 000 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15
Lukumäärä koostuu pitkälti suomen kielen ja kulttuurin kursseille osallistuneista. 4. KESÄYLIOPISTO-OPISKELUN MERKITYS JA ERITYISPIIRTEET Innostunut ja välitön ilmapiiri, motivoituneet opiskelijat sekä koulutusryhmien heterogeenisuus on leimallista kesä-opetukselle. Opiskelijoille kesä merkitsee valinnanvaran lisääntymistä, korkeakoulurajat ylittävien opintojen mahdollistamista ja monitieteellisyyttä. Korkeakoulujen perusopiskelijat lyhentävät kesäopinnoilla tutkintojensa suoritusaikoja osallistumalla opetukseen kesäaikaan. Vuonna 2015 kesäissa opiskeli 3 443 8 korkeakouluissa kirjoilla olevaa opiskelijaa. Kesät järjestävät useamman n korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaista opetusta, ja välittävät siten opiskelijoille niitä oppiaineita, joita oma korkeakoulu ei tarjoa. Vuonna 2015 kesät järjestivät opetusta 11 n ja korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaan. Kesät vastaavat vuosittaisella tuotoksellaan hyvinkin yhtä a maassamme, sillä niissä suoritettiin esim. vuonna 2015 yhteensä 62 975 opintopistettä, jotka merkitsevät 350 llista alempaa korkeakoulututkintoa (á 180 op). Alueellisina koulutusorganisaatioina kesät vastaavat kuntaa laajemman väestön koulutustarpeisiin ja organisoivat erilaisia toiminta-alueensa koulutus- ja kehittämisprojekteja. Ne voivat myös välittää eri eurooppalaisten jen ja korkeakoulujen koulutustarjontaa maahamme. Kesä-opiskelijoilta tiedustellaan vuosittain opintojen tarkoitusta. Enemmistö (41 %) vuonna 2015 nimesi opintojen tarkoitukseksi ammatillisen täydennyskoulutuksen, harrastuksenaan kesäissa opiskeli 24 % ja korkeakoulututkinto oli tavoitteena 10 %:lla. Avoimeen on kirjoittautuneista korkeakoulututkinto oli tavoitteena 34 %:lla ja 29 %:lla opintojen tarkoituksena oli ammatillinen täydennyskoulutus. 5. KESÄYLIOPISTOJEN TALOUS Kesäjen taloudellista toimintastrategiaa voidaan kuvata sanoilla joustavuus ja säästäväisyys. Hallinnolliset kulut on pystytty pitämään pieninä. Vuosien mittaan hallintoa ei ole paisutettu. Kesäilla ei myöskään pääsääntöisesti ole omia kiinteistöjä, vaan opetus on järjestetty koulutuskohtaisesti sopivissa vuokratiloissa. Yli puolet kesäista järjes- tää valtaosin avoimen n opetuksen jen tiloissa. Kesäjen kokonaistulot vuonna 2015 olivat yhteensä 9 17 153 780 euroa (muutos vuodesta 2014-2,33 %). 5.1. TULOT Kesäjen tulot muodostuvat opiskelijamaksuista, kuntien avustuksista ja maksuosuuksista, valtion avustuksista, sekä opetushallinnon ja työvoimahallinnon koulutusostoista. Valtionavustuksen osuus kesäjen tulorahoituksesta on ollut koulutuksen määrään nähden riittämätön, joten toiminnan rahoituksessa on korostunut opiskelijamaksut ja kuntien maksuosuudet. (Ks. kaavio alla.) Opiskelijamaksutuloja kesäille kertyi vuonna 2015 yhteensä 8,8 miljoonaa euroa (v. 2014 8,5 Meur), joka on 51,2 % kesäjen kaikista tuloista. ELY-keskusten, Opetushallituksen, oppisopimustoimistojen ostaman koulutuksen sekä EU-hankkeiden arvo vuonna 2015 oli yhteensä 1,3 miljoonaa euroa eli 7,4 % kaikista tuloista (v. 2014 5,3 %). Maksupalvelu- ja tilauskoulutus olivat 351 321 euroa eli 2,0 % kaikista tuloista (v. 2014 2,3 %). Muut tulot olivat yhteensä 361 115 euroa eli 2,1 % kaikista tuloista (v. 2014 2,0 %). Kesäille osoitettujen kaikkien maksuosuuksien ja avustusten kokonaissumma oli vuonna 2015 yhteensä 7,0 Meur eli 40,8 % kesäjen kaikista tuloista (v. 2014 7,3 Meur, l. 41,7 %). Kuntien avustukset olivat yhteensä 1,7 Meur eli 10,0 % kesäjen koko tulokertymästä (v. 2014 10,2 %). Valtionavustuksia sekä muita avustuksia (mm. opetus- ja kulttuuriministeriö, eri keskusvirastot, läänien taidetoimikunnat) kesät saivat kaikkiaan 5,2 miljoonaa euroa, joka oli n. 30 % kesäjen tuloista. 5.2. MENOT Opetushallitus kerää vuosittain kesäjen menot. Suomen kesät ry kerää menoista kesäjen järjestämän avoimen -opetuksen tiedot. Opiskelijamaksut 51,8 % Kesäjen tulorakenne vuonna 2015 Valtionosuus ja avustukset 30,1 % OPH:n ostamat täydennyskoulutuspalvelut 0,5 % Muut avustukset 0,7 % Kuntien maksuosuudet 10,0 % Oppisop.toimistojen ostama koulutus 0,5 % Maksupalvelu- ja tilauskoulutus 2,0 % EU- ym. kans.väl. rahoitus sekä muut tulot 2,5 % ELY-keskusten koulutusostot, muu koulutus sekä hanketoiminta 2,1 % 8 Luvusta puuttuvat kahden kesän tiedot. 8 9 Luvusta puuttuvat Hangö sommaruniversitetin tiedot.
TIIVISTELMÄ KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA 2015 19 kesäa 113 vakinaista työntekijää 3 754 tuntiopettajaa 17,2 Meur tulot yhteensä 54 931 opiskelijaa 101 528 osallistujaa 5 288 opintojaksoa/kurssia 109 565 opetustuntia Opetustuntien jakautuminen vuonna 2015 10 Avoin -opetus 37,2 % Omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus 28,5 % Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 23,6 % Muut koulutukset Avoin ammattikorkeakouluopetus Työnantajan tilaama koulutus Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisop. Ammatillinen lisäkoulutus, oppisop. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 6,0 % 2,6 % 1,2 % 0,5 % 0,4 % 0,1 % 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % 25,0 % 30,0 % 35,0 % 40,0 % 45,0 % Kesäjen tulorakenne 2015 2014 Milj. euroa Osuus Milj. euroa Osuus Opiskelijamaksut 8,89 51,8 % 8,54 48,6 % Valtionosuus ja avustukset 5,16 30,1 % 5,42 30,9 % Kuntien avustukset 1,72 10,0 % 1,79 10,2 % EU-hankkeet; kansallinen tai kansainvälinen rahoitus sekä muut tulot 0,43 2,5 % 0,42 2,4 % ELY-keskusten koulutusostot, muu koulutus sekä hanketoiminta 0,36 2,1 % 0,63 3,6 % Maksupalvelu- ja tilauskoulutus 0,35 2,0 % 0,41 2,3 % Muut avustukset 0,11 0,6 % 0,12 0,7 % Oppisopimustoimistojen ostama koulutus 0,08 0,5 % 0,15 0,8 % OPH:n ostamat täydennyskoulutuspalvelut 0,06 0,3 % 0,08 0,5 % Yhteensä 17,15 100,0 % 17,56 100,0 % Tulorakenteesta puuttuvat Hangö sommaruniversitetin tiedot. 10 Tiedot perustuvat kesäjen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin. Vapaana sivistystyönä järjestetystä koulutuksesta on omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus esitetty omana prosenttilukuna. Muut koulutukset sisältää myös alle 6 tuntia kestäneet sekä lapsille ja nuorille järjestetyt koulutukset. 9
TAULUKKO 1a KESÄYLIOPISTOJEN PERUSTAMISVUOSI, YLLÄPITÄJÄ, TOIMIHENKILÖIDEN JA TOIMIPAIKKOJEN LUKUMÄÄRÄ SEKÄ HENKILÖTYÖVUODET 2015 YLLÄPITÄVÄ YHTEISÖ Perustamisvuosi Toimihenkilöt* Hlövuodet ** Vak. toimipaikat Yksitt. kurssien pitopaikat *** Etelä- Karjala 1956 Itä-Suomen Yliopistoseura r.y. 7 7,00 2 2 Etelä-Pohjanmaa 1961 Etelä-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistys r.y. 5 5,33 1 3 Hangö 1966 Stiftelsen för Hangö sommaruniversitet 2 1,50 1 1 Helsingin seutu 1966 Helsingin seudun kesäsäätiö 9 11,20 1 1 Häme 1972 Hämeen liitto 6 6,82 1 9 Jyväskylä 1912 Jyväskylän kesäyhdistys r.y. 5 5,80 2 6 Kainuu 1968 Kainuun Korkeakouluyhdistys r.y. 1 1,00 1 2 Keski-Pohjanmaa 1965 Keski-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistys r.y. 3 3,55 2 3 Kuopio/ Snellman 1956 Snellman-instituutti ry. 7 6,58 3 8 Kymenlaakso 1967 Kymenlaakson liitto 5 4,58 2 9 Lappi 1962 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 5 4,50 1 11 Mikkeli 1970 Mikkelin kesän kannatusyhdistys r.y. 3 3,80 1 2 Pohjois-Karjala 1966 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 9 4,69 1 12 Pohjois-Pohjanmaa 1951 Pohjois-Pohjanmaan kesäseura r.y. 18 15,61 5 11 Pori 2014 Porin kaupunki 4 1,75 1 1 Päijät-Häme 1963 Päijät-Hämeen kesäyhdistys r.y. 5 4,69 1 1 Savonlinna 1964 Savonlinnan kesäyhdistys r.y. 2 4,50 1 10 Tampere 1955 Tampereen kesäyhdistys r.y. 7 12,50 1 9 Turku 1936 Turun Aikuiskoulutussäätiö 5 5,65 1 7 Vaasa 1960 Vaasan Kesä - Vasa Sommaruniversitet r.y. 5 4,90 2 2 Åland 1969 Ålands Landskapstyrelse **** **** **** **** Y H T E E N S Ä 113 115,95 31 110 Keskimäärin 6 5,80 2 6 * Osa vakinaisista toimihenkilöistä on osapäiväisiä ** Sisältää määräaikaiset toimihenkilöt sekä harjoittelijat ja muut lyhytaikaiset työsuhteet *** Sisältää myös vakinaiset toimipaikat **** Ei tilastoituja tietoja 10
TAULUKKO 1b KESÄYLIOPISTOJEN KOULUTUKSIEN JÄRJESTÄMISPAIKKAKUNNAT 2015 Päätoimipaikat lkm Sivutoimipaikat lkm Yksittäisten kurssien järjestämispaikkakunnat lkm Yhteensä Etelä- Karjala Imatra, Lappeenranta 2 - - 2 Etelä-Pohjanmaa Seinäjoki 1 - Alajärvi, Kauhava 2 3 Hangö Hangö 1 - - 1 Helsingin seutu Helsinki 1 - - 1 Häme Hämeenlinna 1 - Jyväskylä Jyväskylä 1 Saarijärvi 1 Forssa, Riihimäki, Urjala, Hattula, Kreeta (Kreikka), Santorini (Kreikka), Ateena (Kreikka), Tallinna (Viro) Ilomantsi, Tallinna, Avignon (Ranska), Hampuri 8 9 4 6 Kainuu Kajaani 1 - Oulu 1 2 Keski-Pohjanmaa Kokkola 1 Pietarsaari 1 Kaustinen 1 3 Kuopio/ Snellman Kuopio 1 Iisalmi, Varkaus 2 Kymenlaakso Kouvola, Kotka 2 - Lappi Rovaniemi 1 - Joensuu, Kiuruvesi, Rautalampi, Siilinjärvi, Suonenjoki Valkeakoski, Loviisa, Saaremaa (Viro), Tartto (Viro), Tallinna (Viro), Pietari (Venäjä), Mijas Pueblo (Espanja) Kemi, Kemijärvi, Kittilä, Muonio, Pello, Sodankylä, Tornio, Galway (Irlanti), Piteå (Ruotsi) ja Sør-Varanger (Norja) 5 8 7 9 10 11 Mikkeli Mikkeli 1 - Joensuu 1 2 Pohjois-Karjala Joensuu 1 - Lieksa, Tuupovaara, Siilinjärvi, Valtimo, Kuopio, Mikkeli, Jyväskylä, Jämsä, Pieksämäki, Jämsänkoski, Taivalkoski 11 12 Pohjois- Pohjanmaa Oulu 1 Kuusamo, Raahe, Ylivieska, Pyhäjärvi 4 Hailuoto, Ii, Kalajoki, Lofootit (Norja), Nivala, Pyhäjoki 6 11 Pori Pori 1-1 Päijät-Häme Lahti 1-1 Savonlinna Savonlinna 1 - Tampere Tampere 1 - Turku Turku 1 - Joroinen, Kangasniemi, Mikkeli, Nurmes, Pertunmaa, Pieksämäki, Rantasalmi, Sulkeva, Varkaus Akaa, Heinola, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Mänttä-Vilppula, Parkano, Pirkkala, Ruovesi Raisio, Salo, Kuopio, Oulu, Kauniainen, Valkeakoski 9 10 8 9 6 7 Vaasa Vaasa 1 Pietarsaari 1 2 Yhteensä 22 9 79 110 11
TAULUKKO 2 KAIKKIEN KURSSIEN / OPINTOJAKSOJEN LUKUMÄÄRÄ, OSALLISTUMISET JA OPETUSTUNNIT YHTEENSÄ * Kaikkien kurssien määrä Kaikkien kurssien osallistumismäärä Joista naisia Kaikkien opetustuntien määrä Etelä-Karjala 268 4 290 3 425 4 010 Etelä-Pohjanmaa 181 4 160 3 033 2 585 Helsingin seutu 588 12 252 8 552 18 533 Häme 242 6 143 4 290 5 513 Jyväskylä 270 10 386 7 464 5 130 Kainuu 359 1 518 1 151 1 747 Keski-Pohjanmaa 122 1 410 1 162 2 251 Kuopio/ Snellman 273 5 351 4 241 5 838 Kymenlaakso 123 1 893 1 601 3 890 Lappi 125 1 367 1 070 2 303 Mikkeli 281 2 491 1 897 3 857 Pohjois-Karjala 135 3 736 2 302 3 519 Pohjois-Pohjanmaa 866 15 834 12 649 17 974 Pori 69 2 232 1 962 562 Päijät-Häme 234 3 641 3 081 3 343 Savonlinna 209 3 935 3 043 4 256 Tampere 495 11 620 8 566 13 142 Turku 316 5 205 4 285 7 621 Vaasa 132 4 064 2 008 3 491 Y H T E E N S Ä 5 288 101 528 75 782 109 565 Keskimäärin 278 5 344 3 989 5 767 * Tiedot perustuvat kesäjen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin Kaikkien opetustuntien määrä 2015 Pori Kainuu Keski-Pohjanmaa Lappi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Vaasa Pohjois-Karjala Mikkeli Kymenlaakso Etelä-Karjala Savonlinna Jyväskylä Häme Kuopio/ Snellman Turku Tampere Pohjois-Pohjanmaa Helsingin seutu 562 1 747 2 251 2 303 2 585 3 343 3 491 3 519 3 857 3 890 4 010 4 256 5 130 5 513 5 838 7 621 13 142 17 974 18 533 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 18 000 20 000 12
TAULUKKO 3 YHTEENVETO KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA KOULUTUSTYYPEITTÄIN VUONNA 2015 * Kurssien / opintojaksojen lkm yhteensä % Osallistumisi a yhteensä % Naisia % Annetut opetustunni t yhteensä % 1. Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus 13 0,2% 541 0,5% 504 2. Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus 9 0,2% 206 0,2% 180 3. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 1 0,0% 15 0,0% 12 4. Työnantajan tilaama koulutus 88 1,7% 2 482 2,5% 1 805 5. Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 1 867 35,2% 51 215 50,6% 37 141 93,2 % 87,4 % 80,0 % 72,7 % 72,5 % 497 0,5% 355 0,3% 105 0,1% 1 247 1,2% 56 460 52,2% - josta omaehtoista ammatillissivistävää koulutusta 1 201 22,6% 30 253 29,9% 30 889 28,6% 6. Avoin ammattikorkeakouluopetus 88 1,7% 1 089 1,1% 743 7. Avoin -opetus 2 639 49,7% 31 019 30,7% 8. Muut koulutukset 129 2,4% 3 260 3,2% 2 618 9. Alle 6 tuntia kestäneet koulutukset sekä yksinomaan lapsille ja nuorille järjestetyt koulutukset - sisältää ed. mainittuja koulutuksia 24 445 471 8,9% 11 298 11,2% 8 334 68,2 % 78,8 % 80,3 % 73,8 % 2 780 2,6% 40 218 37,2% 940 0,9% 5 567 5,1% Yhteensä 5 305 100,0% 101 125 100,0 % 75 782 74,9 % 108 169 Ed. mainittuihin lukuihin sisältyy EU- tai muulla kansainvälisellä, kansallisella tai alueellisella rahoituksella järjestettyä koulutusta 159 kurssia, 4 071 osallistumista ja 1 120 opetustuntia * Tiedot perustuvat kesäjen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin 100,0 % 13
TAULUKKO 4 AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN OPPIAINEIDEN LUKUMÄÄRÄ SEKÄ SUORITETUT OPINTOPISTEET KORKEAKOULUITTAIN AY Aalto LY Lapin HY Helsingin LTY Lappeenrannan teknillinen UEF Itä-Suomen OY Oulun JY Jyväskylän Taid Taide (SibA, Yo Teak) TaY TTY TY VY ÅA Tampereen Tampereen teknillinen Turun Vaasan Åbo Akademi Oppiaineiden lkm AY HY UEF JY LY LTY OY TaidYo TaY TTY TY VY ÅA Yhteensä Etelä-Karjala 1 18 2 21 Etelä-Pohjanmaa 3 3 2 1 1 15 25 Hangö * Helsingin seutu 29 7 1 3 2 10 2 3 57 Häme 6 5 3 1 1 2 3 21 Jyväskylä 12 1 1 1 15 Kainuu 1 30 1 1 33 Keski-Pohjanmaa 2 4 4 5 1 1 10 27 Kuopio/ Snellman 6 4 10 Kymenlaakso 18 2 20 Lappi 3 1 11 2 1 18 Mikkeli 2 19 9 1 1 32 Pohjois-Karjala 7 1 1 9 Pohjois-Pohjanmaa 1 11 4 10 17 3 1 47 Pori 2 1 3 6 Päijät-Häme 5 12 3 2 1 9 32 Savonlinna 1 13 14 Tampere 8 5 8 3 15 3 12 54 Turku 7 4 1 2 22 36 Vaasa 1 2 3 11 9 26 YHTEENSÄ 1 59 184 46 35 2 30 12 19 0 45 61 9 503 (brutto) * Tietoja ei ole tilastoitu AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN OPPIAINEIDEN LUKUMÄÄRÄ KORKEAKOULUITTAIN 2015 HY 11,7 % VY 12,1 % JY 9,1 % UEF 36,6 % TY 8,9 % LY 7,0 % OY 6,0 % TTY 0,0 % AY 0,2 % TaY 3,8 % TaidYo 2,4 % ÅA 1,8 % LTY 0,4 % 14
Suoritetut opintopisteet AY Aalto LY Lapin HY Helsingin LTY Lappeenrannan teknillinen UEF Itä-Suomen OY Oulun JY Jyväskylän TaidYo Taide (SibA, Teak) AY HY UEF JY LY LTY OY Taid Yo TaY Tampereen TT Y TY VY ÅA Tampereen teknillinen Turun Vaasan Åbo Akademi TaY TTY TY VY ÅA Yhteensä Etelä-Karjala 15 1 072 10 1 097 Etelä-Pohjanmaa 203 515 171 18 102 1 376 2 385 Hangö * Helsingin seutu 5 122 2 043 250 372 641 1 610 315 178 10 531 Häme 457 1 653 1 099 90 95 471 113 3 978 Jyväskylä 1 657 79 45 143 1 924 Kainuu 24 1 104 75 7 1 210 Keski-Pohjanmaa 47 29 14 507 0 6 509 1 112 Kuopio/ Snellman 499 718 1 217 Kymenlaakso 1 019 55 1 074 Lappi 266 34 538 100 170 1 108 Mikkeli 85 1 696 731 80 33 2 625 Pohjois-Karjala 487 215 3 705 Pohjois-Pohjanmaa 85 1 675 80 2 458 6 175 595 91 11 159 Pori 75 50 375 500 Päijät-Häme 306 1 962 165 120 95 1 009 3 657 Savonlinna 49 507 556 Tampere 745 1 277 2 918 858 1 583 631 2 163 10 175 Turku 1 823 116 100 681 3 043 5 763 Vaasa 261 113 265 873 690 2 202 YHTEENSÄ 49 7 350 19 470 6 727 4 507 120 7 878 2 291 2 149 0 5 546 6 199 690 62 975 * Tietoja ei ole tilastoitu 15
TAULUKKO 5 AVOIMENA YLIOPISTO-OPETUKSENA JÄRJESTETYT OPINTOJAKSOT Opintojaksojen lkm Osallistumiset lkm Opetustunnit yhteensä Suoritetut opintopisteet Etelä-Karjala 145 705 836 1 097 Etelä-Pohjanmaa 101 911 1 881 2 385 Hangö * * * * Helsingin seutu 231 5 002 6 986 10 531 Häme 135 1 682 2 153 3 978 Jyväskylä 104 611 808 1 924 Kainuu 347 1 445 1 327 1 210 Keski-Pohjanmaa 54 313 1 229 1 112 Kuopio/ Snellman 93 1 225 752 1 217 Kymenlaakso 71 743 580 1 074 Lappi 70 407 840 1 108 Mikkeli 179 1 033 1 731 2 625 Pohjois-Karjala 33 372 354 705 Pohjois-Pohjanmaa 415 6 699 9 004 11 159 Pori 13 165 132 500 Päijät-Häme 154 2 094 1 424 3 657 Savonlinna 123 408 369 556 Tampere 266 4 769 6 195 10 175 Turku 155 2 773 2 851 5 763 Vaasa 49 608 1 539 2 202 YHTEENSÄ 2 738 31 965 40 991 62 977 Keskimäärin 144 1 682 2 157 3 315 * Tietoja ei ole tilastoitu AVOIN YLIOPISTO-OPETUS OPINTOJEN TASON MUKAAN Opetustunnit yhteensä % Perusopinnot 35 631 86,9 % Aineopinnot 5 092 12,4 % Syventävät opinnot 269 0,7 % YHTEENSÄ 40 992 100,0 % 16
TAULUKKO 6 AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS, TYÖVOIMAPOLIITTINEN AIKUISKOULUTUS SEKÄ TYÖNANTAJAN TILAAMA KOULUTUS * Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Työnantajan tilaama koulutus Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala 3 204 117 Etelä-Pohjanmaa 1 13 4 Hangö ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** Helsingin seutu Häme Jyväskylä 7 192 58 Kainuu Keski-Pohjanmaa 1 48 8 Kuopio/ Snellman 9 280 51 Kymenlaakso Lappi 2 147 93 1 11 42 Mikkeli Pohjois-Karjala 4 99 244 13 313 272 Pohjois-Pohjanmaa 9 377 113 Pori 11 118 78 Päijät-Häme Savonlinna Tampere 1 15 105 19 916 157 Turku 11 394 404 5 107 111 14 10 347 Vaasa Y H T E E N S Ä 13 541 497 9 206 355 1 15 105 88 2 482 1 247 Keskimäärin 1 27 25 0 10 18 0 1 5 4 124 62 * Tiedot perustuvat kesäjen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin ** Tiedot puuttuvat AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS, TYÖVOIMAPOLIITTINEN AIKUISKOULUTUS SEKÄ TYÖNANTAJAN TILAAMA KOULUTUS Osallistumisia Opetustunteja 2 482 541 497 206 355 15 105 1 247 Ammatillinen lisäkoulutus (n=13), ei oppisopimus Ammatillinen lisäkoulutus (n=9), oppisopimus Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (n=1) Työnantajan tilaama koulutus (n=88) 17
TAULUKKO 7 VAPAANA SIVISTYSTYÖNÄ JÄRJESTETTY KOULUTUS, AVOIN AMMATTIKORKEAKOULUOPETUS, MUUT KOULUTUKSET SEKÄ ALLE 6 TUNNIN KOULUTUKSET JA LAPSILLE/NUORILLE JÄRJESTETYT KOULUTUKSET* Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus Avoin ammattikorkeakouluopetus Muut koulutukset Alle 6 tuntia kestäneet koulutukset sekä lapsille ja nuorille järjestetyt koulutukset Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala 101 2 194 2 576 3 71 21 50 1 116 460 Etelä-Pohjanmaa 35 1 931 507 37 1 135 174 7 170 19 Hangö ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** Helsingin seutu 323 6 365 10 349 32 457 274 8 428 22 Häme 86 2 798 3 240 51 1 685 120 Jyväskylä 142 9 327 4 026 17 256 238 Kainuu 4 14 176 5 30 100 3 29 144 Keski-Pohjanmaa 46 743 646 6 43 297 25 277 106 Kuopio/ Snellman 107 2 434 2 705 15 216 554 3 56 59 46 1 140 1 717 Kymenlaakso 42 1 012 3 280 10 138 30 Lappi 44 770 1 290 1 2 28 7 30 20 Mikkeli 66 1 272 1 813 36 186 313 Pohjois-Karjala 63 1 851 1 632 22 1 101 1 017 Pohjois-Pohjanmaa 301 5 898 7 703 2 9 220 61 1 286 412 78 1 565 522 Pori 27 1 500 277 25 503 78 Päijät-Häme 66 1 100 1 879 14 447 40 Savonlinna 31 2 060 3 414 22 670 154 33 797 623 Tampere 178 4 946 5 523 19 204 1 034 12 770 38 Turku 145 1 958 3 843 3 45 37 1 16 40 9 314 25 Vaasa 60 3 042 1 581 5 83 236 2 26 80 18 346 35 Y H T E E N S Ä 1 867 51 215 56 460 88 1 089 2 780 129 3 260 940 471 11 298 5 567 Keskimäärin 98 2696 2972 5 57 146 7 172 49 25 595 293 * Tiedot perustuvat kesäjen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin ** Tiedot puuttuvat VAPAANA SIVISTYSTYÖNÄ JÄRJESTETTY KOULUTUS, AVOIN AMMATTIKORKEAKOULUOPETUS, MUUT KOULUTUKSET SEKÄ ALLE 6 TUNNIN KOULUTUKSET JA LAPSILLE/NUORILLE JÄRJESTETYT KOULUTUKSET 51 215 56 460 Osallistumisia Opetustunteja 11 298 1 089 2 780 3 260 940 5 567 Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus (n=1 867) Avoin ammattikorkeakouluopetus (n=88) Muut koulutukset (n=129) Alle 6 tuntia kestäneet koulutukset sekä lapsille ja nuorille järjestetyt koulutukset (n=471) 18
TAULUKKO 8 OMAEHTOINEN AMMATILLISSIVISTÄVÄ KOULUTUS EU- TAI MUULLA KANSAIVÄLISELLÄ, KANSALLISELLA TAI ALUEELLISELLA RAHOITUKSELLA JÄRJESTETTY KOULUTUS Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala 75 1 941 1 730 Etelä-Pohjanmaa 42 2 101 526 37 1 135 174 Hangö * * * * * * Helsingin seutu Häme 58 2 971 1 761 Jyväskylä 51 1 276 1 663 Kainuu Keski-Pohjanmaa 52 878 399 Kuopio/ Snellman 62 1 845 1 612 3 54 15 Kymenlaakso 48 1 125 3 302 Lappi 33 597 963 2 147 67 Mikkeli 52 1983 1 697 Pohjois-Karjala 39 1 055 830 5 195 138 Pohjois-Pohjanmaa 335 6 664 6 898 61 1 286 412 Pori 41 787 189 Päijät-Häme 64 1 092 1 709 Savonlinna 6 420 178 49 1 233 254 Tampere 135 3 613 4 327 Turku 41 611 1 530 1 16 40 Vaasa 67 1 294 1 575 1 5 20 Y H T E E N S Ä 1 201 30 253 30 889 159 4 071 1 120 Keskimäärin 63 1 592 1 626 8 214 59 IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTOTOIMINTA 2015 Opiskelijat Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Pohjanmaan kesä 272 1 198 37 Helsingin kesä 815 5 502 610 Hämeen kesä 293 980 32 Jyväskylän kesä 2 025 10 145 1 553 Lapin kesä 518 878 275 Mikkelin kesä 228 778 48 Pohjois-Karjalan kesä 21 23 30 Pohjois-Pohjanmaan kesä 240 496 297 Taide / Avoin kampus * 1 700 20 Snellman-kesä, Kuopio 336 508 139 Tampereen kesä 274 2 921 96 Vaasan kesä 132 157 16 Åbo Akademi 42 74 6 YHTEENSÄ 5 196 25 360 3 159 19
TAULUKKO 9 OPETUSHENKILÖKUNTA OPETTAJIA OPETTAJIEN KOTIPAIKKA Yhteensä Avoimessa opetuksessa -joista prof., dos. ja toht. - joista kktutkinnon suorittaneita - joista muun tutkinnon suorittaneita - joista kesäyliop. hall.hlökunnasta opettajana toimineet Muussa opetuksessa kesä -paikkakunta maakunta muu alue Suomessa ulkomaat Etelä-Karjala 387 122 45 77 0 265 125 4 254 4 Etelä- Pohjanmaa 83 39 11 27 1 44 19 12 52 Hangö * * * * * * * * * * * Helsingin seutu 332 163 47 106 10 169 198 14 115 5 Häme 452 73 22 33 18 379 75 98 278 1 Jyväskylä 247 69 18 49 2 178 67 13 166 1 Kainuu 150 150 150 10 140 Keski- Pohjanmaa Kuopio/ Snellman 101 26 11 14 1 75 16 1 84 201 53 15 38 148 51 15 100 1 Kymenlaakso 129 28 12 16 101 30 1 50 14 Lappi 66 29 9 20 37 25 6 30 5 Mikkeli 205 83 39 44 122 36 4 165 Pohjois- Karjala Pohjois- Pohjanmaa 135 33 17 8 8 102 * * * * 359 173 84 88 1 1 186 114 39 205 1 Pori 50 6 1 5 44 24 5 21 Päijät-Häme 89 34 12 20 2 55 14 7 68 Savonlinna 204 69 25 44 1 135 54 4 138 8 Tampere 309 132 37 84 11 2 177 121 46 142 Turku 194 78 26 44 8 1 116 61 17 46 2 Vaasa 61 30 14 16 31 36 4 21 YHTEENSÄ 3 754 1 390 445 883 62 5 2 364 1 076 290 2 075 42 Keskimäärin 198 73 23 46 3 0 124 57 15 109 2 * Tietoja ei ole tilastoitu 20
TAULUKKO 10 OPISKELIJAMÄÄRÄ KESÄYLIOPISTOISSA VUOSINA 2004-2015 SEKÄ AVOIMEEN YLIOPISTO-OPETUKSEEN KIRJOITTAUTUNEET VUONNA 2015 Avoimeen -opetukseen kirjoittautuneet (netto) **** 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yht. ** Miehiä Naisia *** Etelä-Karjala 3 802 3 626 3 338 3 431 4 268 3 810 4 092 5 860 4 185 4 209 3 146 3 038 172 26 146 172 Etelä- Pohjanmaa 1 654 1 710 1 521 1 556 1 582 2 041 1 836 2 622 3 113 2 454 2 240 2 221 353 82 271 80 Hangö 759 683 780 920 810 750 692 875 701 737 644 * * * * * Helsingin seutu 8 001 7 898 7 394 6 679 6 981 6 894 6 725 6 530 6 791 7 409 7 669 7 154 2 593 778 1 815 417 Häme 3 606 3 599 3 551 3 704 3 819 3 698 4 188 4 738 4 295 4 170 3 571 3 701 567 125 442 108 Jyväskylä 3 969 4 639 5 169 6 282 5 789 5 725 4 431 4 819 6 425 5 131 4 323 2 293 349 56 293 228 Kainuu 3 127 1 430 1 322 1 418 1 458 1 092 1 017 2 085 533 447 307 312 270 61 209 18 Keski- Pohjanmaa 1 705 950 1 340 1 124 1 195 1 519 1 495 1 337 1 176 1 462 1 154 1 097 212 64 148 * Kuopio/ Snellman 4 995 5 072 5 888 5 463 5 847 4 453 4 711 4 998 4 020 3 976 3 590 3 497 179 35 144 31 Kymenlaakso 2 844 2 995 3 104 1 994 2 356 2 897 1 731 1 720 2 216 2 058 1 572 1 326 222 30 192 46 Lappi 2 438 1 912 1 593 1 021 1 180 1 804 1 376 2 148 1 227 1 296 1 801 978 202 44 158 109 Länsi-Suomi - 31.12.2013 3 419 2 654 2 415 2 695 3 041 3 743 2 816 2 519 2 580 1 618 Mikkeli 2 060 1 997 2 138 1 517 1 338 1 320 1 663 2 137 3 513 2 244 2 182 2 605 622 376 246 104 Pohjois- Karjala 1 520 2 600 2 526 4 653 3 702 4 034 3 947 3 948 3 861 3 178 2 334 2 735 113 34 79 * Pohjois- Pohjanmaa 6 265 5 502 6 310 7 208 5 378 6 207 5 942 7 596 7 178 7 147 6 795 7 389 1 964 623 1 341 1 034 Pori 1.1.2014-885 1 805 100 27 73 8 Päijät-Häme 2 280 2 828 2 871 2 525 2 790 2 841 2 534 2 342 2 611 1 841 2 111 1 753 514 84 430 93 Savonlinna 1 953 2 279 2 742 2 420 2 836 3 068 2 848 2 780 3 023 2 933 3 089 3 100 97 17 80 8 Tampere 3 181 3 012 3 316 3 439 3 574 3 585 4 166 4 527 4 596 4 740 4 761 4 784 2 360 637 1 723 540 Turku 3 752 3 833 3 622 2 825 2 477 2 632 2 256 2 710 2 621 2 599 3 089 3 479 1 109 210 899 170 Vaasa 1 908 1 880 1 674 1 836 1 751 1 812 1 849 1 903 1 509 1 606 1 625 1 664 380 117 263 277 YHTEENSÄ 63 238 61 099 62 614 62 710 62 172 63 925 60 315 68 194 66 174 61 255 56 888 54 931 12 378 3 426 8 952 3 443 Prosenttia (%) 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 22 % 28 % 72 % 28 % Keskimäärin 3 162 3 055 3 131 3 136 3 109 3 196 3 016 3 410 3 309 3 063 2 844 2 747 619 171 448 191 * Tietoja ei ole tilastoitu ** Luvut sisältyvät edellisen sarakkeen kokonaisopiskelijamäärään *** Yliopistossa kirjoilla - Luvut sisältyvät avoimeen -opetukseen kirjoittautuneiden määrään **** Kaikista kesäissa opiskelleista 22 % olivat avoimessa ssa, joista 28% on miehiä ja 28% on kirjoilla korkeakoulussa Opiskelijamäärät 2004 2015 80 000 75 000 70 000 65 000 60 000 55 000 50 000 45 000 40 000 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 21
TAULUKKO 11 OPISKELIJOIDEN AMMATTI JA KIELI 1 = opiskelijat ja koululaiset 6 = palvelualojen, teollisuuden sekä 2 = opettajat maatalouden työntekijät 3 = terv.hoitoalan työntekijät 7 = muut (esim. yrittäjät) 4 = sosiaalialan työntekijät 8 = ei tietoja 5 = muut valtion ja kunnan viranhaltijat sekä luottamushenkilöt Opisk. yht. Ammatti 9 = korkeakoulussa kirjoilla (sisältyy kohtaan 1) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 suomi ruotsi muu ei tietoa Etelä-Karjala 3 038 350 653 325 177 500 135 116 782 172 2 922 8 50 58 Etelä-Pohjanmaa 2 221 155 1 310 133 67 75 133 313 35 80 2 206 10 5 0 Hangö * * * * * * * * * * * * * * Helsingin seutu 7 154 2 606 570 531 166 453 909 1 000 919 417 5 693 184 1 277 Häme 3 701 325 1 807 333 137 306 201 318 274 108 3 611 42 33 15 Jyväskylä 2 293 445 413 239 89 192 358 453 104 228 2 213 2 78 Kainuu 312 22 63 49 25 35 37 40 41 18 311 1 Keski-Pohjanmaa 1 097 103 112 186 96 285 140 51 124 * 979 116 2 Kuopio/ Snellman 3 497 168 876 439 400 292 204 208 910 31 2 882 12 76 527 Kymenlaakso 1 326 75 196 345 201 299 102 108 46 1 218 1 107 Lappi 978 181 168 173 29 136 193 18 80 109 934 9 35 Mikkeli 2 605 156 405 733 367 176 152 320 296 104 2 579 14 12 Pohjois-Karjala 2 735 570 505 222 218 93 94 204 829 * 2 368 1 63 303 Pohjois-Pohjanmaa 7 389 1 776 1 099 912 916 766 611 653 656 1 034 7 174 5 210 0 Pori 1 805 66 1 739 8 1 802 3 Päijät-Häme 1 753 98 141 330 316 142 94 387 245 93 1 684 12 57 Savonlinna 3 100 288 963 48 104 76 35 68 1 518 8 3 026 6 60 8 Tampere 4 784 1 244 670 431 191 239 431 909 669 540 4 278 16 339 151 Turku 3 479 625 505 547 296 165 401 487 453 170 2 814 84 210 371 Vaasa 1 664 315 155 117 28 215 557 92 185 277 1 024 302 139 199 Y H T E E N S Ä 54 931 9 568 10 611 6 093 3 823 4 445 4 787 5 745 9 859 3 443 49 718 824 2 757 1 632 Prosenttia (%) 100 % 17 % 19 % 11 % 7 % 8 % 9 % 10 % 18 % 6 % 91 % 2 % 5 % 3 % * Tietoja ei ole tilastoitu Kieli OPISKELIJOIDEN AMMATTI 2015 Opettajat OPISKELIJOIDEN ÄIDINKIELI 2015 18 % 19 % Opiskelijat ja koululaiset Terv.hoitoalan työnt. ruotsi 1,5 % 11 % 7 % 17 % Palvelual. sekä maatalouden työnt. Muut valtion ja kunnan työnt. Sosiaalialan työnt. Muut (esim. yrittäjät) suomi 90,5 % muu 5,0 % ei tietoa 3,0 % 8 % 9 % 11 % Ei tietoja 22
TAULUKKO 12 OPINTOJEN TARKOITUS 1 = valmentautuminen yo-tutkintoon 5 = harrastus- tai sivistysintressi 2 = valmentautuminen korkeakoulun pääsykokeeseen 6 = luottamustoimen hoito 3 = korkeakoulututkinto 7 = muu 4 = ammatillissivistävä/ammatillinen 8 = ei tietoa täydennyskoulutus 1 2 3 4 5 6 7 8 Yhteensä Etelä-Karjala 132 18 96 1 186 977 307 273 49 3 038 Etelä-Pohjanmaa 9 52 182 1 395 351 7 159 66 2 221 Hangö * * * * * * * * * Helsingin seutu 904 166 1 106 1 172 2 782 52 668 304 7 154 Häme 171 27 387 1 768 614 22 665 47 3 701 Jyväskylä 112 162 355 628 782 22 151 81 2 293 Kainuu 9 27 10 157 40 0 40 29 312 Keski-Pohjanmaa 41 1 144 774 39 2 2 94 1 097 Kuopio/ Snellman 28 16 137 1 939 591 12 131 643 3 497 Kymenlaakso 4 147 823 112 200 40 1 326 Lappi 60 5 123 675 104 6 5 978 Mikkeli 37 36 183 1 673 310 7 218 141 2 605 Pohjois-Karjala 44 25 373 1 312 782 4 58 137 2 735 Pohjois-Pohjanmaa 385 12 1 100 3 487 1 368 252 273 512 7 389 Pori * * * * * * * 1 805 1 805 Päijät-Häme 46 109 131 1 047 232 3 167 18 1 753 Savonlinna 82 12 83 1 154 1 604 14 132 19 3 100 Tampere 670 144 478 1 196 1 292 96 335 573 4 784 Turku 255 93 227 1 332 868 39 227 438 3 479 Vaasa 26 31 250 820 156 32 78 271 1 664 Y H T E E N S Ä 3 011 940 5 512 22 538 13 004 1 077 3 622 5 227 54 931 Prosenttia (%) 5 % 2 % 10 % 41 % 24 % 2 % 7 % 10 % 100 % * Tietoja ei ole tilastoitu OPINTOJEN TARKOITUS 2015 Ammatillissivistävä/ammatillinen 7 % 9 % 41 % Harrastus- tai sivistysintressi 2 % 2 % 5 % Korkeakoulututkinto Valmentautuminen yo-tutkintoon Luottamustoimen hoito 10 % Valmentautuminen korkeakoulun pääsykokeeseen Muu Ei tietoa 24 % 23
TAULUKKO 13 OPISKELIJOIDEN KOULUTUSTAUSTA JA PÄÄASIALLINEN TOIMINTA Perusaste Toinen aste Korkea-aste Ei tietoa Yht. Työllinen Työtön Opiskelija Eläkeläinen Muu Etelä-Karjala 362 828 1 204 644 3 038 1 768 63 333 142 100 632 Etelä-Pohjanmaa 129 355 1 688 49 2 221 1 755 26 88 272 66 14 Hangö * * * * * * * * * * * Helsingin seutu 920 2 200 3 806 228 7 154 2 947 720 2 622 497 368 Häme 241 784 2 592 84 3 701 2 771 63 361 389 72 45 Jyväskylä 493 689 896 215 2 293 495 40 611 722 304 121 Kainuu 15 83 179 35 312 212 25 24 7 17 27 115 469 513 1 097 902 8 106 71 10 231 781 1 551 934 3 497 2 255 70 264 260 202 446 Kymenlaakso 94 390 842 1 326 1 180 20 75 44 7 Lappi 29 177 352 420 978 708 20 171 57 22 Mikkeli 172 670 1 663 100 2 605 1 927 38 153 253 103 131 Pohjois-Karjala 364 612 518 1 241 2 735 1 361 27 570 21 28 728 Keski- Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Pohjois- Pohjanmaa 809 2 739 3 162 679 7 389 4 399 214 1 773 351 123 529 Pori 76 378 393 958 1 805 573 32 66 172 22 940 Päijät-Häme 180 580 820 173 1 753 1 257 78 190 165 61 2 Savonlinna 163 360 1 071 1 506 3 100 1 294 25 241 63 46 1 431 Tampere 853 1 372 1 985 574 4 784 1 975 263 1 244 525 380 397 Turku 279 1 172 1 564 464 3 479 1 948 179 642 138 137 435 Vaasa 118 425 868 253 1 664 1 076 46 317 41 20 164 Y H T E E N S Ä Ei tietoa 5 643 15 064 25 667 8 557 54 931 30 803 1 957 9 851 4 190 2 088 6 042 Prosenttia 10 % 27 % 47 % 16 % 100 % 56 % 4 % 18 % 8 % 4 % 11 % * Tietoja ei ole tilastoitu Perusaste 10 % OPISKELIJOIDEN KOULUTUSTAUSTA 2015 Ei tietoa 16 % Toinen aste 27 % Korkeaaste 47 % OPISKELIJOIDEN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA 2015 Työtön 3 % Muu 4 % Eläkeläinen 8 % Opiskelija 18 % Ei tietoa 11 % Työllinen 56 % 24
TAULUKKO 14 OPISKELIJOIDEN KOTIPAIKKA Kesäpaikkakunta % Maakunta % Muu Suomi % Ulkomaat % Ei tietoa % Yhteensä Etelä- Karjala 2 032 66,9 % 172 5,7 % 834 27,5 % 0,0 % 0,0 % 3 038 Etelä-Pohjanmaa 912 41,1 % 1 105 49,8 % 204 9,2 % 0,0 % 0,0 % 2 221 Hangö * * * * * * Helsingin seutu 6 053 84,6 % 622 8,7 % 336 4,7 % 143 2,0 % 0,0 % 7 154 Häme 802 21,7 % 609 16,5 % 2 290 61,9 % 0,0 % 0,0 % 3 701 Jyväskylä 1 429 62,3 % 338 14,7 % 289 12,6 % 69 3,0 % 168 7,3 % 2 293 Kainuu 191 61,2 % 65 20,8 % 56 17,9 % 0,0 % 0,0 % 312 Keski-Pohjanmaa 567 51,7 % 117 10,7 % 413 37,6 % 0,0 % 0,0 % 1 097 Kuopio/ Snellman 1 783 51,0 % 711 20,3 % 1 001 28,6 % 2 0,1 % 0,0 % 3 497 Kymenlaakso 867 65,4 % 217 16,4 % 156 11,8 % 86 6,5 % 0,0 % 1 326 Lappi 468 47,9 % 387 39,6 % 92 9,4 % 31 3,2 % 0,0 % 978 Mikkeli 1 053 40,4 % 390 15,0 % 1 159 44,5 % 3 0,1 % 0,0 % 2 605 Pohjois-Karjala 857 31,3 % 425 15,5 % 193 7,1 % 69 2,5 % 1 191 43,5 % 2 735 Pohjois-Pohjanmaa 4 735 64,1 % 1 641 22,2 % 619 8,4 % 65 0,9 % 329 4,5 % 7 389 Pori 1 627 90,1 % 52 2,9 % 0,0 % 0,0 % 126 7,0 % 1 805 Päijät-Häme 766 43,7 % 352 20,1 % 632 36,1 % 3 0,2 % 0,0 % 1 753 Savonlinna 742 23,9 % 198 6,4 % 2 085 67,3 % 75 2,4 % 0,0 % 3 100 Tampere 2 777 58,0 % 1 195 25,0 % 710 14,8 % 54 1,1 % 48 1,0 % 4 784 Turku 1 575 45,3 % 1 035 29,7 % 803 23,1 % 66 1,9 % 0,0 % 3 479 Vaasa 895 53,8 % 241 14,5 % 283 17,0 % 21 1,3 % 224 13,5 % 1 664 Y H T E E N S Ä 30 131 54,9 % 9 872 18,0 % 12 155 22,1 % 687 1,3 % 2 086 3,8 % 54 931 * Tietoja ei ole tilastoitu OPISKELIJOIDEN KOTIPAIKKA 2015 Muu Suomi 22 % Maakunta 18 % Kesä-paikkakunta 55 % Ulkomaat 1 % Ei tietoa 4 % 25
TAULUKKO 15 OPISKELIJOIDEN IKÄ -19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60 - Ei tietoa Yht. Etelä-Karjala 335 69 81 115 179 221 274 345 315 386 718 3 038 Etelä-Pohjanmaa 92 39 119 218 262 294 333 290 198 346 30 2 221 Hangö * * * * * * * * * * * * Helsingin seutu 972 890 1 062 876 710 449 491 474 409 775 46 7 154 Häme 210 82 156 307 484 514 535 412 341 518 142 3 701 Jyväskylä 226 189 274 182 272 189 74 58 16 735 78 2 293 Kainuu 40 20 24 50 40 34 33 37 20 14 312 Keski-Pohjanmaa 50 29 53 94 119 134 137 167 144 154 16 1 097 Kuopio/ Snellman 379 49 148 218 293 302 382 432 401 395 498 3 497 Kymenlaakso 12 45 63 140 160 185 188 208 179 146 1 326 Lappi 55 67 97 95 106 100 100 120 85 107 46 978 Mikkeli 121 44 112 137 230 232 294 458 405 423 149 2 605 Pohjois-Karjala 194 106 99 137 122 142 116 130 80 67 1 542 2 735 Pohjois-Pohjanmaa 247 730 657 552 605 659 703 811 826 984 615 7 389 Pori 50 43 34 54 79 79 77 116 100 260 913 1 805 Päijät-Häme 32 90 89 156 189 191 210 218 182 314 82 1 753 Savonlinna 173 80 117 163 172 244 324 386 316 731 394 3 100 Tampere 485 568 431 410 451 365 353 294 280 765 382 4 784 Turku 328 287 278 334 323 326 373 363 338 280 249 3 479 Vaasa 264 185 194 184 202 143 140 131 110 111 1 664 Y H T E E N S Ä 4 265 3 612 4 088 4 422 4 998 4 803 5 137 5 450 4 745 7 511 5 900 54 931 Prosenttia 8 % 7 % 7 % 8 % 9 % 9 % 9 % 10 % 9 % 14 % 11 % 100 % * Tietoja ei ole tilastoitu OPISKELIJOIDEN IKÄ 2015 Ei tietoa 11 % -19 8 % 20-24 6 % 60-14 % 25-29 7 % 55-59 9 % 30-34 8 % 50-54 10 % 45-49 9 % 40-44 9 % 35-39 9 % 26
TAULUKKO 16 TULOT A Kesäpaikkakunta/kunnat G OPH:n myöntämä ylimääräinen avustus L Oppisopimustoimistojen ostama koulutus B Muut kunnat H Muut avustukset yhteensä M Avoimen -opetuksen opiskelijamaksut C Muut kunnan yhteisöt I Kaikki maksuosuudet / avustukset yhteensä N Muut opiskelijamaksut D OKM J Aluehallintoviranomaisten tilaama O Maksupalvelu- ja tilauskoulutus E OPH:n 14 muk. erit.av. työvoimakoulutus ja muu koulutus sekä hanketoiminta P EU-hankkeet; kansallinen tai kansainvälinen rahoitus F Erityisavustus, opintoseteli K OPH:n ostamat täydennyskoulutuspalvelut Q Muut tulot Kuntien avustukset Valtionosuus ja avustukset Koulutustoiminnan tulot A B C Yht. D E F G Yht. H I J K L M N O P Q Kaikki tulot yhteensä Etelä-Karjala 60 000 60 000 211 126 211 126 53 862 324 988 28 807 616 049 62 726 1 200 1 033 770 Etelä-Pohjanmaa 82 709 41 847 124 556 115 858 10 000 125 858 250 414 95 829 88 628 156 219 1 890 592 980 Hangö * * * * Helsingin seutu 101 800 33 000 134 800 898 588 18 000 916 588 1 051 388 270 627 818 907 8 758 2 149 680 Häme 168 400 2 436 170 836 253 995 5 000 258 995 236 430 067 168 913 531 879 28 652 1 159 511 Jyväskylä 15 000 6 650 21 650 186 075 186 075 207 725 31 880 462 453 4 000 52 223 4 840 763 121 Kainuu 3 335 3 335 115 194 115 194 118 529 71 877 2 236 192 642 Keski-Pohjanmaa 60 000 60 000 126 106 126 106 6 000 192 106 53 511 158 495 4 080 4 151 412 343 Kuopio/ Snellman 121 000 121 000 276 693 276 693 8 569 406 262 7 148 36 855 509 810 19 066 979 141 Kymenlaakso 185 000 185 000 128 753 128 753 313 753 25 206 231 123 268 570 350 Lappi 106 964 10 000 116 964 4 278 121 242 30 000 52 716 228 022 6 300 438 280 Mikkeli 45 000 1 200 46 200 171 462 171 462 217 662 9 125 7 500 83 799 365 948 10 860 810 695 704 Pohjois-Karjala 6 000 23 444 29 444 144 369 144 369 22 092 195 905 61 518 30 632 153 013 118 707 7 000 566 775 Pohjois-Pohjanmaa 82 493 5 589 200 88 282 844 022 844 022 932 304 52 960 20 569 288 119 839 908 27 752 21 712 2 183 324 Pori 54 822 54 822 41 417 41 417 1 700 97 939 9 610 52 563 7 099 1 211 168 422 Päijät-Häme 129 177 33 590 162 767 196 987 196 987 6 150 365 904 3 530 449 833 3 001 19 325 841 593 Savonlinna 41 550 913 400 42 863 182 469 10 000 192 469 2 125 237 457 99 205 8 297 124 010 150 40 428 509 547 Tampere 180 751 67 442 248 193 619 144 619 144 867 337 9 545 343 225 374 157 47 130 12 900 17 515 1 671 809 Turku 46 200 46 200 285 613 285 613 331 813 4 630 70 750 218 467 685 809 38 560 188 306 1 538 335 Vaasa 50 000 72 000 122 000 184 177 20 000 204 177 6 635 332 812 20 000 64 495 254 443 14 703 686 453 YHTEENSÄ 1 429 902 291 446 600 1 721 948 5 089 012 0 0 73 000 5 162 012 111 647 6 995 607 355 330 55 199 81 780 2 325 497 6 562 808 351 321 65 123 361 115 17 153 780 * Tietoja ei ole tilastoitu ** Sisältää 513 951 euroa korkeakoulujen perimiä palvelumaksuja, jotka peritty opiskelijoilta ja tilitetty korkeakouluille ** 27
TULOT KUNTIEN AVUSTUKSET KUNTA-AVUSTUKSEN OSUUS EUROINA KUNTA-AVUSTUKSEN SUHTEELLINEN OSUUS RAHOITUKSESTA Lappi Kainuu Jyväskylä Pohjois-Karjala Savonlinna Turku Mikkeli Pori Keski-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Vaasa Etelä-Pohjanmaa Helsingin seutu Päijät-Häme Häme Kymenlaakso Tampere 0 50000 100000 150000 200000 250000 300000 Kesäpaikkakunta/kunnat Muut kunnat 28