Selvitys Puolan ammatillisen koulutuksen järjestelmästä laivanrakennus- ja rakennusalojen ammattilaisten koulutuksesta 3
tekijät: Beata Wierzba Centrum Edukacji Nauczycieli w Gdansku Jolanta Smigerska - Centrum Edukacji Nauczycieli w Gdansku Wanda Stankiewicz TNOiK Oddzial w Gdansku Lech Kunc TNOiK Oddzial w Gdansku Rafal Rolka TNOiK Oddzial w Gdansku taitto: Megumi Hayashi - Turun Seudun Kehittämiskeskus
Sisällys I. Puolan ammattillisen koulutusjärjestelmä 3 II. Hitsaaja 5 III. Putkiasentaja 8 IV. Seppä 12 V. Sähköasentaja 16 VI. Laivanrakentaja 19 VII. Rakennusteknikko 23 VIII. Kirvesmies ja puuseppä 27 IX. Muurari 34 X. Maalari / tapetoija 37
I. Puolan ammatillisen koulutuksen järjestelmä Puolan koulutusjärjestelmä koostuu julkisista ja yksityisistä koulutuslaitoksista, jotka voidaan jakaa seuraavasti: 1. kuusivuotinen peruskoulu, 2. kolmivuotinen lukio (alemman keskiasteen oppilaitos), 3. lukion jälkeiset oppilaitokset: a) kaksi- tai kolmivuotinen ammattioppilaitos, b) kolmivuotinen keskiasteen oppilaitos, c) kolmivuotinen erikoistunut keskiasteen oppilaitos, joka tarjoaa yleisen ammattikoulutuksen opetussuunnitelman mukaista opetusta, d) nelivuotinen keskiasteen tekniikan oppilaitos, e) kaksivuotinen jatko-opetusta tarjoava keskiasteen oppilaitos ammattikoulusta valmistuneille, f) kolmivuotinen jatko-opetusta tarjoava keskiasteen tekniikan oppilaitos ammattikoulusta valmistuneille, g) enintään 2,5 vuotta kestävä keskiasteen jälkeistä opetusta tarjoava oppilaitos, h) kolmivuotinen työelämään valmistava erikoisalojen oppilaitos. 17 24 Keskiasteen jälkeinen oppilaitos Yleinen keskiasteen oppilaitos Päättökoe Keskiasteen jälkeinen oppilaitos Keskiasteen erikoisoppilaitos Keskiasteen tekniikan oppilaitos Keskiasteen jälkeinen oppilaitos Täydennyskoulutusta tarjoava keskiasteen oppilaitos Ammattioppilaitos (2-3 vuotta) Täydennyskoulutusta tarjoava keskiasteen tekniikan oppilaitos 16 15 12 23 22 19 Lukio 9 16 6 13 Peruskoulu Pakollinen yksivuotinen esikoulu Esiopetus 7 6 3 3
Ammatillista koulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa tarjotaan: - ammattikoulutusta, jonka opetussuunnitelma johtaa ammatilliseen tutkintoon - yleissivistävää opetusta, jonka avulla opiskelijat saavat valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Ammatillista koulutusta (ammattiin tähtäävää koulutusta) annetaan Puolassa seuraavissa oppilaitoksissa: ammattioppilaitoksissa, keskiasteen tekniikan oppilaitoksissa, jatko-opetusta tarjoavissa keskiasteen tekniikan oppilaitoksissa sekä keskiasteen jälkeisissä oppilaitoksissa. Näistä oppilaitoksista valmistuvat saavat kokeen suoritettuaan ammatillisen pätevyyden osoittavan todistuksen. Ammatillisesta koulutuksesta on säädetty lailla mm. ammattiin tähtäävän koulutuksen yleisen opetussuunnitelman, koulutusohjelmien opetussuunnitelmien sekä kokeiden vaatimusten osalta. Ammattioppilaitoksesta valmistuneet sekä ammatissa ilman pätevyyttä työskentelevät nuoret aikuiset voivat kokeen suorittamalla vahvistaa ammatillisen pätevyytensä. Ammatissa ilman pätevyyttä työskentelevät nuoret aikuiset voivat suorittaa ammattioppilaskokeen (ammattioppilaan pätevyyskoe), jonka järjestää ammattikillan koelautakunta. Ammatissa ilman pätevyyttä työskentelevät nuoret aikuiset, jotka opiskelevat jatkokoulutuskeskuksessa tai työn ohessa, voivat osallistua ammatillisen koulutuksen järjestelmän mukaisen ammattiryhmän pätevöintikokeeseen. Jotta ammatillinen koulutus vastaisi paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin ja tarjoaisi ammattiin valmistuneille paremmat työllistymismahdollisuudet, on otettu käyttöön moduuleista koostuva opetusohjelma ja solmittu työharjoittelua koskevia sopimuksia työnantajajärjestöjen, ammattijärjestöjen ja alan yritysten kanssa. 4
II. Hitsaaja Hitsaajien koulutus Hitsaajakoulutuksen opetusohjelma on hitsaustekniikan kansainvälisen kattojärjestön IIW:n (International Institute of Welding) suositusten mukainen (Puolassa lisäksi kansallisen hitsausalan järjestön (Welding Institute, Technical Supervision Office) suositusten mukainen). Opetusohjelman mukaan opiskelijat suorittavat hitsaajan pätevyyden kolmella alueella: - pienahitsaus, - levyhitsaus, - putkihitsaus. - Opiskelijat voivat suorittaa erikoispätevöintejä koskien: - hitsausmenetelmiä (puoliautomaattiset hitsausmenetelmät, päällystetyt hitsauspuikot, suojakaasuhitsaus, umpi- ja jauhetäytelangat, sulamattomat hitsauspuikot, kaasuhitsaus, jne.) - materiaaleja (esim. seostamattomat teräkset, seostetut teräkset, alumiiniseokset, kupariseokset, jne.), - hitsattujen rakenteiden paksuuksia. Opetussuunnitelma Teoriaopetus - Hitsausmenetelmät (kaasuhitsaus, hitsaus käyttäen päällystettyä hitsauspuikkoa, MAG- /MIG-hitsaus, TIG-hitsaus, täytelankahitsaus, plasmakaarihitsaus, laserhitsaus, merkkaus. Päällehitsaus, juotto. - tavallisimmat hitsausmateriaalit ja niiden hitsattavuus, - teräksen terminen leikkaus, - työsuojelu, - hitsauksessa käytettävät lisämateriaalit, - hitsausjännitykset ja vääristymät, - hitsaajien koulutus- ja koejärjestelmä, - hitsauslaitteet, - hitsien merkintä ja mitoittaminen, - hitsausliitosten valmistelumenetelmät, - hitsauslaitteiden rakenne ja toiminta, - eri hitsausmenetelmiin käytettävä teknologia ja tekniikat - hitsauksen jälkeinen korroosio- ja lämpökäsittely. Teoriaopetuksen kokonaistuntimäärä: 30 tuntia. Käytännön opetus Käytännön opetuksen aikana kurssin osallistujat tekevät erilaisia hitsejä hitsauspaikalla kouluttajan jatkuvassa valvonnassa. Käytännön opetuksen tuntimäärä on yhteensä (hitsausmenetelmästä riippuen) noin 120 140 tuntia. Alla esimerkki käytännön harjoituksen sisällöstä (puoliautomaattinen hitsaus, suojakaasuna Ar CO2 -seos): - laitteiston valmistelu, hitsauskaaren sytyttäminen, hitsausparametrien säätely, päällehitsauksen harjoittelu levylle jalkoasennossa (PA), 5
6 - pienahitsien teko pistehitsauksella jalko- ja vaaka-asennossa (koekappale pyritään läpäisemään tunkeuman paksuuden tarkastamiseksi), - pienahitsien teko pistehitsauksella kiinteissä asennoissa (koekappaleet läpäistään tunkeuman paksuuden tarkastamiseksi), - puskuliitoksen teko pistehitsauksella jalkoasennossa (testikappaleen paksuus 2 3 mm). - puskuliitoksen teko katkohitsauksella jalkoasennossa, materiaalina 8 12 mm paksu teräslevy (St3), - puskuliitoksen teko katkohitsauksella kiinteissä asennoissa, materiaalina 8 12 mm paksu teräslevy (St3), - opetusohjelman haastavimpien tehtävien toistaminen. Kouluttaja voi tarvittaessa valita harjoitukset kunkin koulutettavan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Testihitsit koetta varten. Kokonaistuntimäärä: 170 tuntia. Koulutuskeskukset Hitsauskursseja tarjoavalla koulutuskeskuksella on oltava: - Welding Institute of Gliwicen tai muun vastaavan laitoksen (esim. Technical Supervision Office (UDT-CERT)) myöntämä todistus siitä, että keskus täyttää asianmukaisia koulutusoloja sekä koulutukseen käytettäviä hitsauspaikkoja koskevat vaatimukset. Todistus antaa haltijalleen myös oikeuden järjestää hitsaajien pätevöintikokeita ja myöntää pätevöintejä. Koulutusmenetelmät - käytännön harjoitukset koehitsien tekeminen työnohjaajan valvonnassa, hitsaussaumojen sijaintia, laatua ja mittoja koskevien piirustusten tulkitseminen, - hitsauksen ja hitsaajan liikkeiden tietokonesimulointi. - tietopohjainen opetus: koulutusmateriaali, testikappaleet, käyttöohjeet, alan standardit ja säädökset - työsuojeluasioita, palontorjuntaa ja ympäristönsuojelua koskeva opetus. Loppukoe Opiskelijat suorittavat sekä teoria- että käytäntöpohjaisen loppukokeen. Käytännön kokeessa tehdään koehitsi riippumattoman kotimaisen (yksi seuraavista kolmesta laitoksesta: Welding Institute, Technical Supervision Office, Polish Register of Ships) tai ulkomaisen (esim. laivaluokitusjärjestöt DNV, GL, jne.) tahon valvonnassa. Läpäistessään kokeen opiskelija saa hitsaajatodistuksen ja eurooppalaisen hitsaustodistuksen (englannin- tai puolankielisenä), josta käyvät ilmi suoritetut pätevyydet. Todistuksessa eritellyt pätevyydet myönnetään määräajaksi: - ammattia harjoittavien henkilöiden pätevöinti säilyy voimassa kaksi vuotta, minkä jälkeen työnantajapuolen valtuutetut elimet voivat jatkaa pätevöintiä puolen vuoden välein.
Standardissa PN EN 287-1 tehdään ero käsinhitsaajan ja hitsauskoneen hoitajan välillä. Käsinhitsaaja ohjaa hitsauspoltinta käsin, kun taas hitsauskoneen hoitaja ohjaa hitsauspoltinta osittain koneellisesti. Tästä johtuen näiden kahden ammattiryhmän koulutusjärjestelmät poikkeavat toisistaan. Hitsauskurssin hakijalla on oltava: - perus- tai ammattikoulun päättötodistus - vähintään 18 vuoden ikä - lääkärintodistus, jonka mukaan henkilö on kykenevä hitsaajan työhön. 7
III. Putkiasentaja 8 Koulutuksen kesto: 2 vuotta ammattioppilaitoksessa lukion jälkeen Koulutus koostuu seuraavista osa-alueista: 1) tekninen piirtäminen 2) teknologia, 3) hitsaus, 4) tietokonetekniikat (enintään 3 opiskelijaa työasemaa kohti), 5) sähkötekniikka, automatiikka ja ohjaustekniikka 6) oppilaitoksen oma työpaja ja/tai teollisuuslaitosten työpajat (putkityöt, putkiston kokoonpano) Opetussuunnitelma: Ammatin tekniset perusteet - Teknisen piirtämisen perusteet - Putkistoihin liittyvät piirrokset - Piirrosten yhtenäistäminen - Tietokoneen käytön perusteet ja yksinkertaisten käyttöjärjestelmien huolto tietokoneavusteiseen putkistojen suunnitteluun liittyen - Putkistoissa käytettävien materiaalien valmistusprosessit - Putkistoissa käytettävät raudan ja ei-rautametallien seokset - Lisämateriaalit - Putkistoissa käytettävät tuotteet, puolivalmisteet, varusteet ja laitteet - Nestemekaanikka ja tekniikan termodynamiikka - Hydrauliset elementit, koneet ja laitteet - Sähkötekniikan peruskäsitteet ja lait - Sähkölaitteet, -koneet ja käyttölaitteet - Sähkömittaus - Digitaalielektroniikan perusteet - Automaattiset elementit ja osakokoonpanot - Putkistojen sääntely- ja hallintajärjestelmät. Putkistot - Maalle ja merelle asennettavien putkistojärjestelmien jaottelu ja luokittelu - Putkistojen ja putkijärjestelmien pääelementit ja osatekijät - Putkistojen lisäosat - Putkistojen käyttö- ja ympäristöturvallisuuteen liittyvät uhat - Putkistojen korroosion ja eroosion vaikuttavat rakenne- ja materiaaliperäiset seikat - Putkistojen käyttövauriot Teknologia - Putkistojen, lisävarusteiden ja kiinnikkeiden tekninen jaottelu - Metrologian perusteet ja soveltaminen putkistojen valmistukseen elementtien työstövaiheessa ja elementtien esivalmistusvaiheessa - Putkistojen suunnittelu ja merkintä kokoonpanovaiheessa - Putkistojen valmistukseen ja kokoonpanoon liittyvien teknisten prosessien piirteet - Kiinnitystekniikka, -varusteet ja -laitteet - Putkikaavojen laadinta - Putkien ja putken osien mekaaniseen, sähköiseen ja kaasuleikkaukseen käytetyt
varusteet, laitteet ja tekniikat - Putkien kierteittämiseen käytetyt varusteet, laitteet ja tekniikat - Laippojen ja muiden putkiliitosten asentamiseen käytetyt varusteet ja laitteet - Putkistojen lämpökäsittelyn perusteet - Kaasu- ja sähköhitsauksen sekä juottamisen tekniikka ja varusteet - Putkielementtien - ja liitosten tuotantolinjat - Putkistojen valmistusta ja kokoonpanoa koskevat standardit, poikkeamat ja laadunvalvonta - Maalaus-, huolto- ja eristysprosessit - Putkistojen korroosio, eroosio, lämpö- ja mekaaninen väsyminen sekä muut käyttövauriot - Putkistojen teknisen kunnon arviointi - Putkistojen korjauksen ja kunnostuksen perusteet - Työturvallisuus ja -suojelu putkistojen valmistukseen, asennukseen, kokoonpanoon sekä purku- ja korjaustöihin liittyvissä prosesseissa - Ympäristökysymykset Markkinat, työn tehokkuus, työolot ja ansiot - Johdanto ja avainkäsitteet (markkintalous, inflaatio, tuotanto, työn organisointi, palkkausjärjestelmät ja kaupankäynti sekä työlainsäädäntö) - Teollisuudenala Puolassa ja markkinatalous - Yritys ja työntekijät: ryhmätyöskentely ja siihen liittyvät seikat (organisaatio, tekniikka, palkkaus, psykologia, yksilö ja ryhmä), suhteet työnantajaan, ihmistenväliset suhteet, stressaavat tilanteet ja niihin puuttuminen, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät ongelmat - Liiketoiminnan aloittaminen 9 Käytännön harjoitukset Koulutuksen jälkeen opiskelijan on osattava: - tiedostaa putkistojen rakennukseen liittyvät työturvallisuutta, palontorjuntaa ja ympäristönsuojelua koskevat säädökset, - järjestää putkistojen asennukseen tarvittava työpiste, - järjestää putkistojen asennukseen liittyvät valmistelu- ja viimeistelytyöt, - leikata putkia mekaanisesti ja termisesti, - valmistella hitsattavat levyt, osat ja putket, - hitsata putkia kaasuhitsauksella, käyttämällä päällystettyä hitsauspuikkoa sekä hitsata MIG-/MAG- ja TIG-menetelmillä, - varastoida putkistojen rakentamisessa tarvittavia materiaaleja asianmukaisella tavalla, - kuljettaa putkistojen rakentamisessa tarvittavia materiaaleja asianmukaisella tavalla, - asentaa putkistoja eri tekniikoilla, - asentaa putkistoihin laippoja, mutkia ja T-kappaleita, - yhdistää teräksisiä putkistoja laippojen avulla, - tehdä putkistoihin haaroja, - tehdä putkiston kannakkeita ja tukia, - tehdä putkiston liitoksia käyttäen eri materiaaleja, - yhdistää kupariputkia pehmeä- ja kovajuotoksilla, - yhdistää putkistoja verkostoihin ja mittalaitteisiin,
- lämpöeristää putkistoja ja suojata putkistot korroosiolta ja kosteudelta, - laatia palkkakustannuslaskelman, - soveltaa puolalaisia standardeja (PN), - soveltaa teknistä dokumentaatiota. Käytännön harjoitukset suoritetaan työpajoissa, joissa on kaasu-/sähköhitsaus- ja juottopisteet. Opiskelijoita voidaan kouluttaa myös teollisuuslaitosten ja aikuiskoulutuskeskusten tiloissa. Työsuojelu ja palontorjunta - työntekijöiden oikeusturva - putkistojen rakennusta koskevat työturvallisuus-, työterveys- ja palontorjuntavaatimukset - työprosesseihin liittyvät vaara- ja haittatekijät - paloriskit, - palontorjunnan periaatteet, - turvallisten ja terveellisten työolojen varmistaminen, - henkilönsuojaimet, - tilojen ilmanvaihto ja ilmastointi, - käyttöjärjestelmien suojaus, - sähkölaitteiden turvallinen käyttö, - painelaitteiden turvallinen käyttö, - materiaalien ja tuotteiden turvallinen varastointi ja kuljetus, - maa- ja nestekaasun turvallinen käyttö, - ensiapu työtapaturmissa, - onnettomuuspaikan suojaaminen, - toiminta työpajassa ja töiden organisointi, - työpaikan työsuojeluohjeet. Koulutusmenetelmät: - toimintamenetelmät - simulointi, harjoitukset - opetuspelit - koulutuskeskustelut - hankemenetelmä - koulutusmenetelmien esittely - tutustumisretket teollisuuslaitoksiin ja lämpö- ja sähkövoimaloihin. Kokeet: Kokeiden kirjallinen osuus koostuu seuraavista osista: Osa I - ammattipätevyyden vaatimat tiedot ja taidot 1. osattava lukea ja ymmärtää kuvausten, ohjeiden, piirrosten, luonnosten, kaavioiden ja teknisen dokumentaation muodossa esitettyjä tietoja 2. kyettävä käsittelemään lukuja ja toimintatietoja 3. suoritettava ammattiin liittyvät tehtävät turvallisesti, noudattaen työsuojelua, palontorjuntaa ja ympäristönsuojelua koskevia ohjeita 10
Osa II - ammatinharjoittamiseen ja liiketoimintaan liittyvät tiedot ja taidot 1. osattava lukea ja ymmärtää kuvausten, ohjeiden, taulukoiden ja kaavioiden muodossa esitettyjä tietoja 2. kyettävä käsittelemään lukuja ja toimintatietoja. Kokeen käytännön taitoja mittaavassa osuudessa testataan seuraavia ammattipätevyyden osa-alueita: 1. Määritetyn laivaan asennettavan putkiston kokoonpano kiinnikkeineen annetun dokumentaation mukaisesti. 2. Määritellyn putkiston kokoonpano ja venttiilillä varustetun kavennusputken liittäminen annetun dokumentaation mukaisesti. 1. kyettävä suunnittelemaan tehtävän suorittamiseen liittyvät toimet: 1.1 laadittava toimintasuunnitelma; 1.2 laadittava luettelo tarvittavista raaka-aineista, materiaaleista, mittauslaitteista ja työkaluista; 1.3 laadittava tarvittavat laskelmat, piirustukset ja luonnokset. 2. osattava järjestää työasema: 3. suoritettava koetehtävät noudattaen työsuojelua, palontorjuntaa ja ympäristönsuojelua koskevia määräyksiä sekä osoitettava seuraavat taidot: 3.1. Määritetyn laivaan asennettavan putkiston kokoonpano kiinnikkeineen. 3.2 Määritellyn putkiston kokoonpano ja venttiilillä varustetun kavennusputken liittäminen. 4. osattava esitellä suoritetun tehtävän tulokset: Pätevyystasot: Taso 2 perusasteen ammattikoulutus 11
IV. Seppä 12 Koulutuksen kesto: lukion käyneillä 2 vuotta ammattioppilaitoksessa taikka yleisen keskiasteen oppilaitoksen, keskiasteen erikoisoppilaitoksen, keskiasteen tekniikan oppilaitoksen, jatkoopetusta tarjoavan keskiasteen oppilaitoksen tai jatko-opetusta tarjoavan keskiasteen tekniikan oppilaitoksen käyneillä 1 vuosi keskiasteen jälkeisessä oppilaitoksessa. Opetussuunnitelma: Sepän työn perusteet - Teknisen piirtämisen perusteet - Aksonometrinen ja kohtisuora projektio - Leikkaukset ja leikkauspiirustukset - Mitoitus - Suunnitelmien ja luonnosten piirtäminen (asennus- ja kokoonpanopiirustukset) - Materiaalioppi (koneissa ja laitteissa käytettävien materiaalien, metallien ja seosten, metallurgisten tuotteiden, rautahiililejeerinkien, ei-rautametallien ja niiden seosten, polttoaineiden ja voiteluaineiden, muovien sekä taonnassa käytettävien apumateriaalien ominaisuudet) - Koneiden osat (mekaanisten liitosten ominaisuudet ja soveltaminen) - Koneopin perusteet (peruskäsitteet: voima, teho, kapasiteetti, moottorit, pumput, kompressorit, tuulettimet, nostolaitteet, kuljettimet, hydrauliset järjestelmät). Taonnan teknologia - Peltisepän työn perusteet - Metallien lämpökäsittelyn perustoimenpiteet - Taonnan perustoimenpiteet - Hitsaus - Taontamateriaalien ja taosten varastointi - Työkalujen, koneiden ja laitteiden kunnossapito Sepän työn perusteet - Koneiden ja laitteiden toiminta - Koneiden purku ja osien pesu - Koneiden yksiköiden ja osien tarkistaminen - Maatalouskoneiden ja -laitteiden korjaaminen - Rakenteellisten vääristymien tarkastelu ja korjaaminen - Koneiden kokoaminen ja tarkistaminen korjauksen jälkeen - Hevosten kengitys - Taidetaontatyöt - Viimeistelytyöt Käytännön harjoitukset - Johdantoluennot (opiskelijoiden perehdyttäminen oppilaitoksen työpajaan ja yrityksen organisaatiorakenteeseen) - Mittaukset - Käsintaonta - Konetaonta - Metallien liittäminen - Plastinen muovaus - Lämpökäsittely
- Työkalujen, koneiden ja laitteiden korjaus - Hevosten kengitys - Taidetaontatöiden teko. Käytännön harjoitukset suoritetaan oppilaitoksen työpajoissa, alan yrityksissä ja aikuiskoulutuskeskuksissa asianmukaisesti varustetuissa työpisteissä. Käytännön harjoitusten toteuttamistapana on tuotanto-/huoltotyö ja ohjatut harjoitukset. Työsuojelu ja palontorjunta - työntekijöiden oikeusturva - koneenrakennusalan työturvallisuus-, työterveys-, palontorjunta- ja ympäristönsuojeluvaatimukset - sepän työhön liittyvät vaara- ja haittatekijät (melu, pöly, lämpösäteily, tärinä, näkyvä säteily, sähkövirta) - turvallisten ja terveellisten työolojen varmistaminen - henkilönsuojaimet - työtilojen ilmanvaihto ja ilmastointi - paloriskit - palontorjunnan periaatteet - painelaitteiden turvallinen käyttö - painelaitteiden suojaaminen - käyttöjärjestelmien suojaaminen, menettely tapaturma-, konerikko- ja palouhkatilanteissa, materiaalien ja tuotteiden kuljetusta ja varastointia koskevat työsuojelusäädökset - ensiavun järjestäminen ja loukkaantuneiden auttaminen - onnettomuuspaikan suojaaminen Koulutusmenetelmät: - harjoitukset (tietojen ja käytännön taitojen yhdistäminen) - erilaisten tietolähteiden tarjoaminen opiskelijoiden käyttöön, mm. Internet, standardit, käyttöhjeet, lädeteokset - ryhmätyöt - näytöt - koulutuskeskustelut - käytännön harjoitukset - tilannemenetelmä - hankemenetelmä - koulutuselokuvat - tutustumisretket tuotantolaitoksille. Kokeet: Kokeiden kirjallinen osuus koostuu seuraavista osista: Osa I - ammattipätevyyden vaatimat tiedot ja taidot 1. osattava lukea ja ymmärtää kuvausten, ohjeiden, piirrosten, luonnosten, kaavioiden ja teknisen dokumentaation muodossa esitettyjä tietoja 2. kyettävä käsittelemään lukuja ja toimintatietoja 3. suoritettava ammattiin liittyvät tehtävät turvallisesti, noudattaen työsuojelua, 13
palontorjuntaa ja ympäristönsuojelua koskevia ohjeita Osa II - ammatinharjoittamiseen ja liiketoimintaan liittyvät tiedot ja taidot 1. osattava lukea ja ymmärtää kuvausten, ohjeiden, taulukoiden ja kaavioiden muodossa esitettyjä tietoja 2. kyettävä käsittelemään lukuja ja toimintatietoja. Kokeen käytännön taitoja mittaavassa osuudessa testataan seuraavia ammattipätevyyden osa-alueita: 1. maataloustyökalun korjaaminen tai valmistaminen konetaontamenetelmällä annetun dokumentaation mukaisesti 2. kulutushyödykkeen osan tai taidetaontatyön valmistaminen käsin takomalla annetun dokumentaation mukaisesti. 1. kyettävä suunnittelemaan tehtävän suorittamiseen liittyvät toimet: 2. osattava järjestää työpiste: 3. suoritettava koetehtävät noudattaen työsuojelua, palontorjuntaa ja ympäristönsuojelua koskevia määräyksiä sekä osoitettava seuraavat taidot: 3.1. maataloustyökalun korjaaminen tai valmistaminen konetaontamenetelmällä annetun dokumentaation mukaisesti 3.2. kulutushyödykkeen osan tai taidetaontatyön valmistaminen käsin takomalla annetun dokumentaation mukaisesti 3.3. suoritetun tehtävän tulosten esittely. Pätevyystasot: Taso 2 perusasteen ammattikoulutus Taso 3 keskiasteen ammattikoulutus (keskiasteen oppilaitoksen jälkeinen koulutus) 14
V. Sähköasentaja Koulutuksen kesto: lukion käyneillä 2 vuotta ammattioppilaitoksessa taikka yleisen keskiasteen oppilaitoksen, keskiasteen erikoisoppilaitoksen, keskiasteen tekniikan oppilaitoksen, jatkoopetusta tarjoavan keskiasteen oppilaitoksen tai jatko-opetusta tarjoavan keskiasteen tekniikan oppilaitoksen käyneillä 1 vuosi keskiasteen jälkeisessä oppilaitoksessa. 15 Opetussuunnitelma: Sähkötekniikka ja materiaalioppi - rakenteelliset materiaalit - sähkötekniikassa käytettävät materiaalit - sähkölaitteiden kokoaminen - mekaaninen kokoonpano - tuotantoprosessi - tekninen dokumentaatio Sähkötekniikan ja elektroniikan perusteet - sähkökenttä - virtapiirit, tasavirta - magneetti- ja sähkömagneettikenttä - virtapiirit, vaihtovirta - kolmivaihejärjestelmät - sähkömittaus - elektroninen mittaus - sähköjärjestelmät. Sähkötekniikan harjoitukset Opetus koostuu seuraavista osa-alueista: sähkötekniikan perusteet sekä sähkökoneet ja - laitteet. Harjoituspohjaisen opetuksen aiheita ovat: - virtapiirit, tasavirta - irtapiirit, vaihtovirta - sähkötekniset elementit ja järjestelmät Lisäksi opetuksessa perehdytään seuraavien järjestelmien tarkistamiseen ja hallintaan: - johdotusjärjestelmät - tasavirtaa käyttävät sähkölaitteet - vaihtovirtaa käyttävät sähkölaitteet - muuntajat ja mittaavat muuntajat - yksi- ja kolmivaiheiset tasasuuntaiet. Sähkölaitostekniikka - muuntajat - sähkövoimalat ja sähkökeskukse - kytkimet - johdotus - sähkölämmitys ja -valaistus - sähköverkot - suojaus sähköiskuja vastaan
16 - sähkölaitteet ja käyttöjärjestelmät Markkinatalous - Yritys - Yritysmuodot - Työmarkkinat - Työttömyys - Työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet - Yritykset - Liiketoiminnan aloittaminen - Liiketoimintasuunnitelman laatiminen - Yrityksen perustamiseen liittyvät muodollisuudet - Sosiaali- ja yritysvakuutukset - Kiinteän ja käyttöomaisuuden hankinta - Toiminnan kulut - Markkinointi - Työfysiologian ja -psykologian perusteet Käytännön harjoitukset: Koulutuksen jälkeen opiskelijan on osattava: - järjestää työpiste työsuojelusäädösten mukaisesti, - tunnistaa keinot sähköiskuilta suojautumiseen, - tarkistaa suojalaitteiden tekninen kunto sekä huoltaa ja korjata niitä, - käyttää mittauslaitteita mekaanisten ominaisuuksien määrittämiseen, - suorittaa yksinkertaisia manuaalisia toimenpiteitä, - koota yksinkertaisia mekaanisia rakennelmia, - käyttää sähkötyökaluja, - lukea sähkölaitteita ja -järjestelmiä koskevaa teknistä dokumentaatiota, - tunnistaa sähköisiin kokoonpanoihin liittyvät symbolit ja osakokoonpanot ja valita niihin kuuluvat materiaalit, - yhdistää sähkökoneiden osakokoonpanoja, laitteita ja laitteistoja toisiinsa teknisen dokumentaation mukaisesti, - suorittaa sähkölaitteisiin ja -laitteistoihin liittyviä perusmittauksia, - korjata pieniä sähkölaitteiden ja -järjestelmien vikoja, - käyttää katalogeja ja standardeja. Käytännön harjoitukset voidaan suorittaa oppilaitoksen työpajoissa, aikuiskoulutuskeskuksissa ja alan yrityksissä asianmukaisesti varustetuissa työpisteissä. Työpisteissä on oltava laitteet ja varusteet sähköiskuilta suojautumiseen. Työsuojelu - Sähköiskuilta ja syöksyaalloilta suojautuminen, palontorjunta ja ympäristönsuojelu kokoonpano- ja käyttötöissä - Turvallisten ja terveellisten työolojen varmistaminen - Kokoonpano- ja käyttötyöhön liittyvät henkeen, terveyteen, omaisuuteen ja ympäristöön kohdistuvat uhat - Sähköjärjestelmien, -laitteiden ja -verkkojen suojaus kokoonpanon ja käytön aikana
17 - työntekijöiden oikeusturva - suojavaatteet ja henkilönsuojaimet - sähkölaitteiden turvallinen käsittely - paloriskit, sammutuslaitteiden käytön periaatteet - ensiapu onnettomuustilanteissa - toiminta sähköiskutilanteissa Koulutusmenetelmät: - harjoitukset (tietojen ja käytännön taitojen yhdistäminen) - erilaisten tietolähteiden tarjoaminen opiskelijoiden käyttöön, mm. Internet, standardit, käyttöohjeet, lähdeteokset - ryhmätyöt - näytöt - koulutuskeskustelut - tilannemenetelmä - hankemenetelmä - koulutuselokuvat - tutustumisretket tuotantolaitoksille. Kokeet: Kokeiden kirjallinen osuus koostuu seuraavista osista: Osa I - ammattipätevyyden vaatimat tiedot ja taidot 1. osattava lukea ja ymmärtää kuvausten, ohjeiden, piirrosten, luonnosten, kaavioiden ja teknisen dokumentaation muodossa esitettyjä tietoja 2. kyettävä käsittelemään lukuja ja toimintatietoja 3. suoritettava ammattiin liittyvät tehtävät turvallisesti, noudattaen työsuojelua, palontorjuntaa ja ympäristönsuojelua koskevia ohjeita Osa II - ammatinharjoittamiseen ja liiketoimintaan liittyvät tiedot ja taidot 1. osattava lukea ja ymmärtää kuvausten, ohjeiden, taulukoiden ja kaavioiden muodossa esitettyjä tietoja 2. kyettävä käsittelemään lukuja ja toimintatietoja. Kokeen käytännön taitoja mittaavassa osuudessa testataan seuraavia ammattipätevyyden osa-alueita: 1. Sähköjohdotuksen tekeminen ja kytkeminen verkkoon annetun dokumentaation mukaisesti. 2. Määritetyn sähköjärjestelmän laatiminen ja käyttöönotto annetun dokumentaation mukaisesti. 1. kyettävä suunnittelemaan tehtävän suorittamiseen liittyvät toimet: 1.1 laadittava toimintasuunnitelma; 1.2 laadittava luettelo tarvittavista raaka-aineista, materiaaleista, mittauslaitteista ja työkaluista;
1.3 laadittava laskelmat, piirustukset ja luonnokset. 2. osattava järjestää työasema: 2.1 työpisteessä tarvittavien materiaalien, työkalujen, laitteiden ja välineiden kokoaminen ja järjestäminen työsuojelu- ja palontorjuntasäädösten mukaisesti; 2.2 koneiden, laitteiden ja välineiden teknisen kunnon tarkistaminen; 2.3 työvaatteiden ja henkilönsuojainten valinta. Pätevyystasot: Taso 2 perusasteen ammattikoulutus Taso 3 keskiasteen ammattikoulutus (keskiasteen oppilaitoksen jälkeinen koulutus) 18
VI. Laivanrakentaja 19 Koulutuksen kesto: 2 vuotta ammattioppilaitoksessa lukion jälkeen Opetussuunnitelma: Ammatin tekniset perusteet: - laivanrakennuksen käsitteet; - luokittelujärjestöjen vastuut; - laivan rakenteelliset elementit; - laivan rakenne ja varusteet; - laivan siirtovoima ja muut järjestelmät; - rungonvalmistusprosessi; - kannen varusteet; - laivan rungon rakenteelliset osakokoonpanot ja niiden ominaisuudet; - laivanrakennuksessa käytetyt rakenteelliset ja tekniset materiaalit; - koneenrakentamiseen liittyvän teknisen piirtämisen perusteet; - laivanrakennukseen liittyvän teknisen piirtämisen perusteet; - laivan runkoa kuvaavien rakenteellisten piirustusten yhdenmukaistaminen ja standardisointi - rungon perusosia koskevat rakenteelliset piirustukset; - rungon vahvistamiseen ja varusteisiin liittyvät piirustukset; - tekninen dokumentaatio. Laivanrakennustekniikka: - telakan organisaatiorakenne; - laivanrakennuksen tekniset prosessit; - skaalauksen perusteet ja menetelmät; - laivanrakennuksen metrologia; - mittaukset; - kaasuhitsauksessa ja -leikkauksessa käytettävät varusteet ja laitteet; - kaasuhitsauksen ja -leikkauksen menetelmät ja tekniikat - talttaamismenetelmät ja -tekniikat; - laivanrakennuksessa käytettävät sähköhitsausmenetelmät ja -tekniikat; - sähköhitsauksessa käytettävät varusteet, koneet ja laitteet; - sähkö- ja kaasuhitsaustekniikan perusteet; - hitsit: luokittelu, soveltaminen, merkinnät, rakenne; - standardit, poikkeamat ja hitsauslaadun tarkistaminen; - hitsausjännitykset ja -vääristymät sekä niiden rakenteelliset ja tekniset syyt; - tärkeimmät valmistustekniikat; - levyjen, profiilien ja putkien varastointi; - tukitoiminnot (teknologia ja kuljetus); - metallurgisten materiaalien alkukäsittely; - levyjen, profiilien ja putkien työstöprosessit; - esivalmistuksen tukitoiminnot (teknologia ja kuljetus); - rungon osien ja osakokoonpanojen esivalmistusprosessit; - kokoonpanon tukitoiminnot (teknologia ja kuljetus); - rungon kokoamisen, kunnostamisen ja kunnossapidon prosessit; - laivojen vesillelaskumenetelmät; - rungon esivalmistukseen ja kokoonpanoon liittyvien teknisten toimien koeajo ja töiden hyväksyntä;
- tekninen dokumentaatio; - työsuojelu, palontorjunta ja ympäristönsuojelu. Ammatinharjoittamisen perusteet - ergonomian perusteet; - markkinatalouden peruskäsitteet; - työnhakumenetelmät; - työsuhteeseen liittyvät asiakirjat; - työlainsäädäntö soveltuvilta osin; - viestintäperiaatteet ja -menetelmät; - työsosiologian ja -psykologian perusteet; - etiikka; - pätevyyden täydentämistavat. Käytännön harjoitukset - metallien käsintyöstö työpajassa - peltisepän työn perusteet - työturvallisuuden ja -terveyden perusperiaatteet - rungon ja varusteiden elementtien työstö - laivan rungon käsittely ja esivalmistus - terminen leikkaus, kiinnitys-, kaasu- ja sähköhitsauksen perusteet - runkorakenteen esivalmistus ja kokoaminen Käytännön harjoitukset suoritetaan oppilaitoksen työpajoissa ja telakoilla, jossa opiskelijat osallistuvat rungon rakenteellisten elementtien kokoonpanoprosesseihin. Työsuojelu ja palontorjunta - työsuojelu; - palontorjunta ja ympäristönsuojelu; - ensiapua koskevat periaatteet; - sähkö- ja painekaasulaitteiden huolimattoman käytön riskit ja seuraukset, kaasuleikkauslaitteiden käyttö, niittauskoneen käyttö, korkeanpaikan työt; - työvaatteet ja henkilönsuojaimet, silmä- ja kuulonsuojaimet. Koulutusmenetelmät: - harjoitukset (tietojen ja käytännön taitojen yhdistäminen) - erilaisten tietolähteiden tarjoaminen opiskelijoiden käyttöön, mm.internet, standardit, käyttöohjeet, lähdeteokset - ryhmätyöt - näytöt - koulutuskeskustelut - käytännön harjoitukset - tilannemenetelmä - hankemenetelmä - koulutuselokuvat - tutustumisretket tuotantolaitoksille. 20
21 Kokeet: Kokeiden kirjallinen osuus koostuu seuraavista osista: Osa I - ammattipätevyyden vaatimat tiedot ja taidot 1. osattava lukea ja ymmärtää kuvausten, ohjeiden, piirrosten, luonnosten, kaavioiden ja teknisen dokumentaation muodossa esitettyjä tietoja 2. kyettävä käsittelemään lukuja ja toimintatietoja 3. suoritettava ammattiin liittyvät tehtävät turvallisesti, noudattaen työsuojelua, palontorjuntaa ja ympäristönsuojelua koskevia ohjeita Osa II - ammatinharjoittamiseen ja liiketoimintaan liittyvät tiedot ja taidot 1. osattava lukea ja ymmärtää kuvausten, ohjeiden, taulukoiden ja kaavioiden muodossa esitettyjä tietoja 2. kyettävä käsittelemään lukuja ja toimintatietoja. Kokeen käytännön taitoja mittaavassa osuudessa testataan seuraavia ammattipätevyyden osa-alueita: määritettyjen rungon elementtien kokoonpano annetun dokumentaation mukaisesti. 1. kyettävä suunnittelemaan tehtävän suorittamiseen liittyvät toimet: 1.1 laadittava toimintasuunnitelma; 1.2 laadittava luettelo tarvittavista raaka-aineista, materiaaleista, mittauslaitteista ja työkaluista; 1.3 laadittava tarvittavat laskelmat, piirustukset ja luonnokset. 2. osattava järjestää työasema: 2.1 työpisteessä tarvittavien materiaalien, työkalujen, laitteiden ja välineiden kokoaminen ja järjestäminen työsuojelu- ja palontorjuntasäädösten mukaisesti; 2.2 koneiden, laitteiden ja välineiden teknisen kunnon tarkistaminen; 2.3 työvaatteiden ja henkilönsuojainten valinta. 3. suoritettava koetehtävät noudattaen työsuojelua, palontorjuntaa ja ympäristönsuojelua koskevia määräyksiä sekä osoitettava seuraavat taidot: 3.1. Määritettyjen rungon elementtien kokoonpano annetun dokumentaation mukaisesti: 3.1.1. rakenteellisten elementtien ja osakokoonpanojen esivalmistus; 3.1.2. rakenteellisten elementtien kokoonpano annetun dokumentaation, mittakaavamerkintöjen ja perusviivojen mukaisesti; 3.1.3. kootun rakenteen mittojen jatkuva tarkistaminen; 3.1.4. rakenteellisten elementtien käsin- ja koneelliseen työstöön liittyvien toimenpiteiden suorittaminen; 3.1.5. rakenteellisten elementtien liittäminen kiristämällä, jälkipolttamalla ja kiinnihitsaamalla teknisen oppaan mukaisesti; 3.1.6. kokoonpanotyökalujen, varusteiden ja apuvälineiden käyttäminen; 3.1.7 työpisteen pitäminen puhtaana ja siistissä järjestyksessä;
3.1.8. tehtävän suorittaminen annetussa ajassa; 3.1.9. työpisteen siistiminen, työkalujen ja välineiden puhdistaminen, materiaalit, jätehuolto. 4. osattava esitellä suoritetun tehtävän tulokset: 4.1. tehtävän suorittamiseen käytetyn tavan perustelu; 4.2. suorituksen laadun arviointi. Pätevyystasot: Taso 2 perusasteen ammattikoulutus 22
VII. Rakennusteknikko 23 Koulutuksen kesto: keskiasteen oppilaitoksen, keskiasteen erikoisoppilaitoksen, keskiasteen tekniikan oppilaitoksen, jatko-opetusta tarjoavan keskiasteen oppilaitoksen tai jatko-opetusta tarjoavan keskiasteen tekniikan oppilaitoksen käyneillä 4 vuotta keskiasteen tekniikan oppilaitoksessa, 3 vuotta täydennyskoulutusta tarjoavassa keskiasteen tekniikan oppilaitoksessa ammattioppilaitoksen jälkeen tai 2 vuotta keskiasteen oppilaitoksen jälkeisessä oppilaitoksessa taikka keskiasteen erikoisoppilaitoksen käyneillä 1,5 vuotta keskiasteen jälkeisessä oppilaitoksessa. Opetussuunnitelma: Rakennusteollisuuden perusteet - Yleistä tietoa rakennuksista ja rakenteista - Rakennusmateriaalit - Perustukset - Rakennusmittaus Rakennustekniikka - Maanrakennustyöt - Perustukset - Betonointi- ja teräsbetonointityöt - Rakennusten eristystyöt - Välikatot - Portaikot ja rampit - Katot, tasakatot ja terassit - Kattotyöt ja -pellitys - Kirvesmiehentyöt - Laastit - Lattiat - Maalaustyöt - Vuoraus ja tapetointi - Elementtirakentaminen Suunnittelun perusteet - Johdanto suunnitteluun - Teknisen ja käsivaraispiirustuksen perusperiaatteet - Deskriptiivisen geometrian perusteet - Arkkitehtuurin historia - Arkkitehti- ja rakennuspiirustusten laatimista, mitoitusta ja merkkien selitystä koskevat periaatteet - Rakennuspiirustusten laatiminen - Arkkitehtonisen ja rakennussuunnittelun perusteet Rakenteet - Rakenteiden perusteet - Statiikan perusteet - Rakenteiden kuormitus - Staattiset järjestelmät - Staattisesti määrätyt järjestelmät - Staattisesti määrittämättömät järjestelmät
24 - Materiaalivahvuuksien perusteet - Puurakenteet - Muuratut rakenteet - Teräsrakenteet - Teräs- ja jännitetyt betonirakenteet - Rakenteiden perustukset - Rakenteiden tietokoneavusteinen suunnittelu Talotekniikka (järjestelmät) - Perustiedot talotekniikasta ja yhdyskuntatekniikasta - Vesihuoltojärjestelmät - Viemäröintijärjestelmät - Kaasujärjestelmät - Keskuslämmitysjärjestelmät - Sähköjärjestelmät - Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät - Ukkossuojausjärjestelmät Kustannuslaskenta - Perustiedot kustannuslaskennasta - Materiaalimäärien listaus ja seuranta - Kustannuslaskentamenetelmät - Tarjoukset - Kustannuslaskelmien laadinta - Urakointisopimukset - Työmääräysten laadintaa ja työntekijöiden palkan laskemista koskevat periaatteet Rakennustöiden järjestäminen - Töiden järjestämisen perusteet - Rakennusprosessin osapuolet - Rakennustöitä koskevat työsuojeluvaatimukset - Työmaan johtaminen - Sähkölaitostekniikka ja -laitteet - Koneiden ja teknisten laitteiden käyttö - Rakennustelineiden ja työlavojen käyttö - Korkeanpaikan työt - Töiden organisointi ja hyväksyntä rakennushankkeen eri vaiheissa - Kunnostustöiden organisointi - Purkutöiden organisointi Rakennuskohteiden käyttö - Rakennuskohteiden omistajuusmuodot - Rakennuskohteen omistajan ja hallinnoijan velvollisuudet - Koneiden ja teknisten laitteiden käyttö - Rakennuksen tekninen kunto ja rakennuselementtien korjaaminen - Kunnostustyöt - Rakennusten lämmöneristys - Purkutyöt
25 Kieliopinnot - Ammattisanasto - Liike-elämän kieli - Vieraan kielen käyttö liiketoiminnassa Käytännön harjoitukset - Maanrakennustyöt - Puusepäntyöt ja laudoittaminen - Betonointi- ja teräsbetointityöt - Muuraustyöt - Viimeistely- ja suojaustyöt Opetus koostuu käytännön harjoituksista, joissa kiinnitetään erityishuomiota toimien asianmukaiseen suorittamiseen, töiden asianmukaiseen järjestämiseen sekä turvallisten työmenetelmien ja henkilösuojainten käyttöön. Työharjoittelu - Rakennusyhtiön organisaatiorakenne - Rakennustöiden järjestäminen - Toimistotyö - Rakennuskohteiden käyttöön liittyvien töiden organisointi ja suorittaminen. Työharjoittelu suoritetaan mahdollisuuksien mukaan rakennustyömailla, rakennusyrityksissä ja kiinteistönhuoltoyrityksissä. Työsuojelu - Peruskäsitteet: - Työsuojelusuunnitelma - Vaaralliset alueet, henkilönsuojaimet ja muut suojaimet - Soveltamisala. - Rakennustyöhön liittyvät työsuojelua, palontorjuntaa ja ympäristönsuojelua koskevat säädökset, henkeen ja terveyteen kohdistuviin riskeihin varautuminen työmaalla. - Asianmukaisten työvaatteiden valinta ja käyttö sekä henkilönsuojaimet rakennustöissä. - Rakennustöiden turvaopas. - Rakennus- ja kokoonpanotöihin ja niiden hyväksyntään liittyvät rakennusten turvallisuusvaatimukset (standardit ja tekniset vaatimukset). - Työsuojelusuunnitelman osa-alueet - Ensiapu onnettomuustilanteissa - Ensiapulaukun sisältö - Toiminta vakavissa onnettomuuksissa. Koulutusmenetelmät: - Luennot - Ohjatut näytöt - Kirjallisuus - Hankemenetelmä - Käytännön harjoittelu Kokeet: Kokeiden kirjallinen osuus koostuu seuraavista osista:
Osa I - ammattipätevyyden vaatimat tiedot ja taidot 1. osattava lukea ja ymmärtää kuvausten, ohjeiden, piirrosten, luonnosten, kaavioiden ja teknisen dokumentaation muodossa esitettyjä tietoja 2. kyettävä käsittelemään lukuja ja toimintatietoja 3. suoritettava ammattiin liittyvät tehtävät turvallisesti, noudattaen työsuojelua, palontorjuntaa ja ympäristönsuojelua koskevia ohjeita Osa II - ammatinharjoittamiseen ja liiketoimintaan liittyvät tiedot ja taidot 1. osattava lukea ja ymmärtää kuvausten, ohjeiden, taulukoiden ja kaavioiden muodossa esitettyjä tietoja 2. kyettävä käsittelemään lukuja ja toimintatietoja. Kokeen käytännön taitoja mittaavassa osuudessa testataan tiettyihin tehtäviin liittyviä taitoja: tietyn rakenne-elementin valmistukseen liittyvän hankesuunnitelman laatiminen annetun dokumentaation mukaisesti ja määritetyt tekniset vaatimukset huomioiden. 1. Osattava analysoida rakennuselementtiin liittyviä arkkitehti-, rakenne- ja kokoonpanopiirustuksia sekä teknisiä kuvauksia ja arvioida näiden pohjalta tarvittavaa tekniikkaa ja materiaaleja. 2. Osattava valita tehtävään tarvittavat työtiimit ja näiden käyttöön tulevat suojavaatteet ja henkilönsuojaimet. 3. Osattava laatia hanketta koskeva dokumentaatio, käynnistää hanke ja valita tarvittavat rakennus- ja lisämateriaalit. 4. Osattava valita hankedokumentaation mukaisessa rakennustyössä tarvittavat koneet, varusteet ja työkalut. 5. Osattava valita rakennusmateriaalien ja työn laadun varmistamiseen työn kussakin vaiheessa tarvittavat menetelmät ja välineet sekä rakennus- ja kokoonpanotöihin ja niiden hyväksyntään liittyvät standardit ja tekniset vaatimukset 6. Osattava määrittää hankedokumentaation mukaisen rakennuselementin valmistamiseen tarvittavat välineet: töiden organisoinnin ja työmaan suojaamisen suunnittelu, materiaalien, työkalujen ja välineiden varastoinnin määrittely, työmaakuljetusten sääntöjen määrittely. 7. Osattava laatia rakennuselementin rakentamiseen liittyvä hankesuunnitelma, ml.: rakennuselementtiä koskevan työpiirustuksen tai rakennustöitä koskevan kustannuslaskelman laadinta. Pätevyystasot: Taso 3 keskiasteen ammatillinen koulutus (keskiasteen tekniikan oppilaitos, täydennyskoulutusta tarjoava keskiasteen tekniikan oppilaitos, keskiasteen jälkeinen oppilaitos). 26
VIII. Kirvesmies ja puuseppä 27 Kirvesmies Kirvesmiehen ammatti liittyy puusepäntaitoon. Puusepästä ja huonekalupuusepästä poiketen kirvesmies työskentelee rakennusalalla ja hänen tehtäviinsä kuuluvat betonilaudoitukseen ja tukemistöihin liittyvien puurakenteiden, kehikkojen, kattotuolien, ikkunoiden ja ovien valmistaminen. Koulutuksen kesto: lukion käyneillä 3 vuotta ammattioppilaitoksessa taikka yleisen keskiasteen oppilaitoksen, keskiasteen erikoisoppilaitoksen, keskiasteen tekniikan oppilaitoksen, jatkoopetusta tarjoavan keskiasteen oppilaitoksen ja jatko-opetusta tarjoavan keskiasteen tekniikan oppilaitoksen käyneillä 1 vuosi keskiasteen jälkeisessä oppilaitoksessa. Opetussuunnitelma: Rakennusteollisuuden perusteet - rakennus- ja rakennetyypit - rakennuksen osat ja niiden tehtävät - rakennukseen kohdistuvat kuormitukset - rakennusteollisuudessa käytetyt valmistusmenetelmät - perustat - maanrakennustyöt - rakennuspohjat - seinät - portaikot - lattiat - katot ja tasakatot - eristys - viimeistelytyöt - talotekniikka Teknologia - puu ja sen ominaisuudet - puupohjaiset materiaalit - metallit ja muovit - muut rakennusteollisuudessa käytetyt materiaalit - puun kuivattaminen ja säilytys - puuntyöstö ja kirvesmiehentyössä käytetyt työkalut - puuelementtien yhdistäminen - tekniset laitteet ja niiden käyttö - puuseinät ja -lattiat - kattoristikot ja -tuolit - puurakentamisessa käytetyt kattoelementit - kirvesmiehentyö ja työmaan johtaminen - laudoitus ja tukemistyöt - kirvesmiehen valmistamat rakennustelineet ja työlavat Tekniset piirustukset - teknisten piirustusten tarkoitus ja tyypit - piirustusmateriaalit ja -välineet