Toukokuu 2014. Valtioneuvoston strategia cleantech-liiketoiminnan edistämisestä

Samankaltaiset tiedostot
Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku,

Cleantech-strategia

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma

Biotalous- ja cleantech osaaja: tervetuloa vaikuttamaan! CLEANBIO-hankkeen sidosryhmätyöpaja

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Toukokuu Valtioneuvoston periaatepäätös kasvun uusien kärkien cleantechin ja biotalouden vauhdittamisesta

JATKOSUUNNITELMAT ECO INDUSTRIAL PARK

Puhtaan energian , Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Luomun vientiseminaari Team Finlandin anti luomuviennille

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva

Suomesta Cleantechin edelläkävijä

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

KIVININET Rajatonta kasvua Kaakossa

Yritysrahoitus ohjelmakaudella

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Tekesin kuulumiset Linkosuon Leipomo. Nuppu Rouhiainen

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam Kuntaliitto

Maakuntahallitus

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku,

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Lapin liiton myöntämä tuki 2018 Olli Pohjonen

Tekesin rahoitus yrityksille. Iisalmi Harri Kivelä

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Metallinjalostajien kilpailukyky

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Hämeen liiton rahoitus

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) Päättäjien metsäakatemia

TEM:n toimet tuulivoiman edistämiseksi

Investointeja Suomeen! Yritysten investointien merkitys Suomelle

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekes on innovaatiorahoittaja

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat Fiksu kaupunki Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Tekesin rahoitus startup-yrityksille

Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi

Tekes on innovaatiorahoittaja

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari Vaasa Ville Valovirta

SKOL, strategia Esitys syyskokoukselle

Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala

Suomesta cleantechin supervalta

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

Kiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet. Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa Median innovaatiotuen info

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen

palvelut yritysten ja yliopistojen tukena

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Toimialojen rahoitusseminaari Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Pks Cleantech hankintojen verkosto Motiva kestävien hankintojen vuosiseminaari 2015, sessio I

Vesannon kuntastrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ YRITYSRAHOITUKSELLA

Matkailun ajankohtaisia asioita

Rahoittajan näkökulma metsä- ja biotalouteen

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari

Rahoittajan puheenvuoro. REPA- loppuseminaari Tuomas Lehtinen

Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL Valtioneuvosto

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

Transkriptio:

Toukokuu 2014 Valtioneuvoston strategia cleantech-liiketoiminnan edistämisestä

1. Valtioneuvoston cleantechstrategian tavoite VALTIONEUVOSTON CLEANTECH- STRATEGIAN tavoitteena on vauhdittaa suomalaisen cleantech-liiketoiminnan kasvua ja perinteisen teollisuuden uusiutumista puhtaan teknologian innovaatioiden avulla. Visiona on, että Suomi on vuonna 2020 cleantech-liiketoiminnan globaali supervalta. Vision saavuttaminen vaatii eri hallinnonalojen pitkäjänteistä yhteistyötä. Energia- ja ympäristöteknologiaan perustuva cleantech-liiketoiminta on yksi Suomen elinkeinopolitiikan painopistealueita. Cleantechillä tarkoitetaan tuotteita, palveluja ja prosesseja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät päästöjä ympäristöön. Samalla kun cleantech tuo ratkaisuja globaaleihin ympäristöhaasteisiin kuten ympäristön pilaantumiseen, ilmastonmuutokseen ja resurssien riittävyyteen, se parantaa teollisuuden ja palveluiden kilpailukykyä materiaalien ja energian tehokkaan käytön myötä. Globaalin cleantech-markkinan suuruus oli vuonna 2012 noin 1600 miljardia euroa ja markkina kasvaa vuosittain keskimäärin noin 7 8 %. Suomi on jo nykyisellään yksi maailman johtavia cleantech-maita. Suomen cleantech-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2012 noin 25 miljardia euroa ja kasvua edellisestä vuodesta oli n. 15 % (Finpro). Suomen vahvuuksia cleantech-liiketoiminnassa ovat erityisesti teollisten prosessien resurssitehokkuus eli energian, materiaalien ja veden käytön tehokkuus sekä bioenergia ja biopohjaiset tuotteet. 2. Valtioneuvoston cleantechstrategian tavoitteen toteutuminen CLEANTECH-LIIKETOIMINNAN KUNNIANHIMOISTEN tavoitteiden saavuttamiseksi valtioneuvosto edellyttää eri hallinnon alojen pitkäjänteistä yhteistyötä 1. nk. prioriteettitoimenpiteissä sekä 2. cleantech-liiketoiminnan toimintaympäristön kehittämisessä. Prioriteettitoimenpiteet edistävät yritysten cleantech-innovaatioiden kehittämistä, kaupallistamista ja käyttöönottoa. Cleantech-liiketoiminnan toimintaympäristön kehittäminen kannustaa yrityksiä innovatiiviseen ja kestävään liiketoimintaan ja tukee uusien cleantech-ratkaisujen markkinoillepääsyä. Valtioneuvoston edellyttämät prioriteettitoimenpiteet on esitetty cleantech-strategian kappaleessa 3 ja ne ovat: cleantechin nostaminen maabrändin kärkiteemaksi cleantech-investointien edistäminen cleantech-demonstraatioympäristöjen luominen ja eri hallinnonalat ylittävän Cleantech Finland Boardin perustaminen. Valtioneuvoston edellyttämiä toimintaympäristön kehittämistoimenpiteitä on esitetty cleantech-strategian kappaleessa 4 ja ne ovat: cleantech-liiketoiminnan edistämisen huomioiminen kansainvälisessä vaikuttamisessa hitaiden ja monimutkaisten luvitusprosessien selkeyttäminen ja nopeuttaminen sääntelyn kehittäminen tukemaan cleantech-innovaatioita ja niiden käyttöönottoa tulevaisuuden osaamispohjan varmistaminen tutkimuksella ja koulutuksella. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen cleantechin strateginen ohjelma käynnistettiin vuonna 2012. Ohjelman strateginen päämäärä on, että Suomi tunnetaan cleantechin globaalina supervaltana vuonna 2020. Tämän myötä Suomen cleantech-maakuva houkuttelee ulkomaisia investointeja maahamme, Suomen painoarvo kansainvälisessä päätöksenteossa kasvaa ja Suomi vahvistaa asemiaan johtavana maana cleantechin t&k&i-toiminnassa. Cleantechin strategisen ohjelman numeerisia tavoitteita vuoteen 2020 mennessä ovat: kasvattaa cleantech-yritysten liikevaihto 50 miljardiin euroon, josta viennin osuus on yli 75 %, kaksinkertaistaa cleantechin kotimarkkina noin 20 miljardiin euroon. nostaa cleantech-yritysten määrä 2000:sta noin 3000:een ja luoda vähintään 40 000 uutta puhtaan teknologian työpaikkaa Suomeen. 2 3

3. Valtioneuvoston tavoitteiden saavuttamista edellyttävät prioriteettitoimenpiteet 3.1 Cleantech maabrändin kärkiteemaksi KANSAINVÄLISILLÄ FOORUMEILLA ja vienninedistämismatkoilla tulee vahvistaa yhtenäistä viestiä Suomesta cleantechin edelläkävijämaana. Osana Team Finland -verkostoa cleantech nostetaan kansainvälisen markkinoinnin kärkeen ja keskeiseksi osaksi Suomen maabrändiä. Markkinointia tehdään yhteistyössä ministeriöiden, suurlähetystöjen ja sidosryhmien kanssa. Tämä vaatii yhdenmukaista markkinointiaineistoa, keskeisten toimijoiden kouluttamista sekä monipuolista kansainvälistä näkyvyyttä mm. alan tapahtumissa ja medioissa. Cleantechin nostaminen maabrändin kärkiteemaksi edistää kaikkien Suomen cleantech-yritysten kansainvälistymisponnisteluja ja lisää Suomen houkuttavuutta investointikohteena. Laaditaan Suomen cleantech-markkinoinnin viestintäsuunnitelma, Team Finland -yhteistyönä (Finland Promotion Board). Cleantech sisällytetään käsiteltäväksi aiheeksi kaikkiin kansainvälisiin korkean tason tapaamisiin ja materiaaleihin. Lisäksi laaditaan cleantech-maabrändiä tukevat ydinviestit ja markkinointimateriaali. Rahoituksesta tehdään varaus valtion budjettiin. TEM:n koordinoimana, osana Team Finland -verkoston työtä, järjestetään Suomessa ensimmäinen cleantech-huippukokous: Global Cleantech Summit 2015. Kutsuvierastilaisuutena järjestettävään kokoukseen kutsutaan eri maiden päämiehiä, cleantech-asioista vastaavia ministereitä, yritysjohtajia ja merkittävien tutkimuslaitosten johtajia sekä muita vaikuttajia. Tavoitteena on profiloida Suomi globaalien cleantech-ratkaisujen kehittämisen aloitteentekijänä. Rahoituksesta tehdään varaus valtion budjettiin. UM nimeää Team Finland -verkoston yhteiset cleantech-lähettiläät yli sataan maahan vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteena on löytää esimerkiksi yritysjohtajia tai muita asiantuntijoita, jotka voivat toimia koko Suomen cleantech-osaamisen kasvoina kyseisissä maissa mm. median välityksellä ja osallistua puhujana merkittäviin cleantechalan tapahtumiin. Rahoituksesta tehdään varaus valtion budjettiin. TEM lanseeraa World Cleantech palkinnon arvoltaan 1 miljoona euroa kansainvälisen liiketoimintasuunnitelmakilpailun voittajalle. Palkinto pyritään toteuttamaan esimerkiksi painottamalla Millennium-palkinnossa cleantech-teemaa. Vuoden 2014 aikana koulutetaan kaikki kotimaiset kansainvälistymisen parissa toimivat organisaatiot ymmärtämään ja viestimään eteenpäin sidosryhmilleen perusviestit Suomen cleantech-osaamisesta ja kansainvälisistä tavoitteista. Koulutus toteutetaan osana Team Finland -verkoston toimintaa, ja sen toteutuksesta vastaavat ensisijaisesti TEM ja UM. Kotimaassa toimivien Team Finland -organisaatioiden (ml. ELY-keskukset) cleantech-osaamista vahvistetaan. Tätä kautta parannetaan cleantech-alaan liittyvää asiakaspalvelua ja varmistetaan, että paikallisilla Team Finland -asiakkuustiimeillä on kyky viestiä cleantech-asioista yhteisen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Kotimaan toimijoiden koulutuksesta vastaa TEM. Lisäksi nimetään jokaiseen ulkomaan Team Finland -tiimiin cleantech-koordinaattori ja varmistetaan, että tiimeistä löytyy riittävä cleantech-asioiden asiantuntemus. Ulkomaanverkoston koulutus rahoitetaan TEM:n ja UM:n toimintamenoista ja toteutetaan pääosin virkamiestyönä. 4 5

3.2 Cleantech-investointien vauhdittaminen UUSIEN CLEANTECH-RATKAISUJEN markkinoille pääsy on haastavaa. Suomen kotimarkkinat ovat suhteellisen pienet ja useat cleantech-yritykset toimivat investointivaltaisilla aloilla. Cleantech-yritysten t&k- ja pilotointihankkeita voidaan nykyisellään rahoittaa mm. Tekesin rahoitusinstrumenteilla. Tutkimus- ja kehitys- sekä pilotointihankkeiden jälkeinen markkinoille pääsy on kuitenkin erityisen haastavaa nykyisessä rahoitustilanteessa. Julkinen sektori voi tässä tilanteessa toimia keskeisenä moottorina kaupallistamisen edellytysten parantamisessa turvaamalla rahoituksen saatavuus. Rahoitusinstrumenttien tulee luoda aukoton jatkumo t&k&i:sta kansainvälistymiseen. Toimenpiteillä tavoitellaan kaikkiaan 150 miljoonan euron arvosta referenssi-investointeja Suomeen vuosittain. Kehitettävää rahoitusinstrumenttia tulee soveltaa laajalti cleantechalan demonstraatio- ja referenssihankkeisiin mm. materiaalitehokkuus-, jätehuolto- ja veden käsittelyyn liittyviin hankkeisiin ja erityisesti maatalouden jätteiden käsittelyteknologioiden käyttöönottoon Itämeren kuormituksen pienentämiseksi ja vientipotentiaalia omaavien teknologioiden referoimiseksi. VM, TEM ja YM arvioivat ja toteuttavat säilyttävien yritystukien sekä ympäristölle haitallisten tukien suuntaamisen uudelleen kohdistaen ne uudistavien cleantech-ratkaisujen käyttöönottoon kuten demonstraatioympäristöjen luomiseen. Lisäksi kaikkien ministeriöiden myöntämissä investointeihin liittyvissä tuissa on huomioitava cleantech-ratkaisujen edistäminen. TEM ja VM toteuttavat 30 miljoonan vuosittaisen cleantechin demonstraatio- ja referenssihankkeisiin soveltuvan investointituen, joka katalysoi 150 miljoonan euron edestä investointeja Suomeen. Tätä voidaan soveltaa laajalti cleantech-alan demonstraatio- ja referenssihankkeisiin. Rahoitus kootaan edellä mainittujen säilyttävien yritystukien uudelleen suuntaamisesta, TEM-konsernin organisaatioiden nykyisen rahoituksen suuntaamisesta ja alueellisista EAKRohjelmista. Myös VER-rahastojen käyttömahdollisuuksia selvitetään. 3.3 Cleantech demonstraatioympäristöt SUOMALAISTEN CLEANTECH-ALAN yritysten näkökulmasta kiinnostavimmat kohdemarkkinat sijaitsevat Pohjois-Amerikassa, Venäjällä, Intiassa, Brasiliassa ja Kiinassa. Kohdemarkkinan kiinnostavuus vaihtelee toimialan mukaan, mutta yksinään Kiina käyttää seuraavien viiden vuoden aikana yli 200 miljardia dollaria päästöjen vähentämiseen. Yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi on perustettava mittava cleantech-demonstraatio- ja pilotointiympäristö, joka toimii kansainvälisenä näyteikkunana. Demonstraatioympäristö tarjoaa yrityksille referenssikohteita ja tuotekehitysympäristön sekä mahdollisuuden tehokkaampaan yhteistyöhön muiden yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa ja tämän synnyttämiin uusiin innovaatioihin. Tavoitteellisesti referenssiympäristöjen rakentamiseen osallistuu vähintään 50 kotimaista cleantech-alan yritystä. Useiden pienten demonstraatioympäristöjen sijaan on keskitettävä ensivaiheessa voimavarat yhden kunnianhimoisen kansainvälisen näyteikkunan luomiseen pääkaupunkiseudulle. Lisäksi selvitetään mahdollisuus rakentaa Kiinaan tai muuhun kohdemaahan oma demonstraatioympäristönsä, jossa suomalaiset yritykset voivat tuoda esille tuotteitaan ja osaamistaan ja mikä toimii Suomen cleantech-ratkaisujen toisena kotimarkkinana. TEM ja YM keskittävät voimavarat mittavan ja kansainvälisesti kiinnostavan demonstraatioympäristön luomiseen pääkaupunkiseudulle tai muualle Suomeen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä. Rahoituksessa hyödynnetään TEM:n, Tekesin ja mahdollisesti muiden ministeriöiden rahoitusinstrumentteja. UM:n ja TEM:n johdolla vauhditetaan cleantech-alan yritysten kansainvälistymistä ja kaupantekoa uudella Team Finland -toimintamallilla, joka pilotoidaan Kiinassa. Lisäksi toteutetaan uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden kysyntälähtöisiä demonstraatiohankkeita Kiinassa. Rahoituksessa hyödynnetään TEM:n ja UM:n rahoitusinstrumentteja. UM ja TEM luovat pienempiä temaattisia kestävää kehitystä edistäviä kehitysliiketoiminnan pilotointiympäristöjä kansainvälisiin kohdemaihin hyödyntäen muun muassa kehityspoliittisia instrumentteja. Rahoituksessa hyödynnetään TEM:n ja UM:n rahoitusinstrumentteja. TEM ja YM luovat pienempiä temaattisia pilotointiympäristöjä Suomeen hyödyntäen esimerkiksi innovatiiviset kaupungit-ohjelmaa (INKA) ja hiilineutraalit kunnat-ohjelmaa (HINKU) ja vihreän talouden toimintamallia. Rahoituksessa hyödynnetään TEM:n, Tekesin ja YM:n rahoitusinstrumentteja. 6 7

4. Cleantech-liiketoiminnan toimintaympäristön kehittämisen toimenpiteet CLEANTECH-LIIKETOIMINNAN KASVUTAVOITTEIDEN toteutuminen edellyttää edunvalvontaa kansainvälisillä foorumeilla, kannustavaa kotimaista toimintaympäristöä ja toimivaa kotimarkkinaa Suomessa. Suomen on pidettävä cleantech-liiketoimintaan liittyvä edunvalvonta prioriteettialueena kaikessa kansainvälisessä vaikuttamisessa, erityisesti EU-komission ja kansainvälisten rahoittajaorganisaatioiden suuntaan. Lisäksi olemassa olevia toimenpideohjelmia ja rahoitusinstrumentteja, kuten kehityspoliittista rahoitusta, on hyödynnettävä cleantechliiketoiminnan edistämiseksi, sillä cleantech-ratkaisuilla voidaan yhdistää kaupallinen liiketoiminta, yhteiskunnalliset kehitysvaikutukset ja ympäristön tilan paraneminen. 3.4 Cleantech Finland Boardin käynnistäminen VALTIOVALTA VOI parhaiten vauhdittaa cleantech-liiketoimintaa yhdistämällä cleantechin kasvua edistävä elinkeinopolitiikka nykyistä enemmän muiden politiikkasektoreiden toimintaan. Keskeisiä politiikkasektoreita ovat mm. innovaatio-, energia-, ilmasto-, ympäristö-, ulko-, liikenne-, rakentamis- ja asuntopolitiikka. Kehittämistoimenpiteissä on huomioitava vahvasti elinkeinoelämän tarpeet sekä elinkeinorakenteen uudistamisen, luonnonvarojen kestävän käytön ja päästöjen vähentämisen tavoitteet. Cleantechin linkittäminen eri politiikkasektoreiden toimintaan on tehtävä hallituksen aloitteesta, pääministerin johtamassa yhteistyöelimessä, jossa valmisteluvastuu on työja elinkeinoministeriöllä. Siinä tulee olla mukana keskeisistä politiikkasektoreista vastaavat ministerit, yritysjohtajia ja tärkeimpien valtionorganisaatioiden johtajia. Yhteistyöelin toimii cleantech-liiketoimintaa edistävän elinkeinopolitiikan kokonaisjohtamista kehittävänä toimielimenä. Sitä ohjaavat valtioneuvoston vuosittain hyväksymät tavoitteet. Uskottava, laajalti eri julkisen ja yksityisen sektoreita kattava toimielin vahvistaa myös kansainvälistä mielikuvaa Suomesta cleantechin edelläkävijänä ja on tuloksekasta markkinointia cleantech-yrityksille kansainvälisesti. VNK käynnistää vuoden 2014 aikana pääministerin johtaman Cleantech Finland Boardin, jonka tehtävä on ohjata valtioneuvoston cleantech-strategian toteuttamista ja asettaa cleantech-alan kehittämiselle vuosittaiset tavoitteet ja toimenpideohjelma. Valmistelutyö tehdään valtioneuvoston virkamiestyönä. Uusien innovatiivisten ratkaisujen markkinoille pääsyn hidasteet tulee poistaa, mikä koskee erityisesti luvitusprosessien sujuvoittamista. Cleantechiin liittyvän sääntelyn on kannustettava yrityksiä kehittämään edistyneitä, ympäristön kannalta parempia ratkaisuja sekä julkisen ja yksityisen sektorin asiakkaita ottamaan näitä ratkaisuja laajamittaisesti käyttöön. Suomi on jo nykyisellään yksi maailman johtavia cleantechin t&k&i-maita, mutta osaamispohjaa ja cleantech-alan houkuttelevuutta tulee vahvistaa entisestään tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisen avulla yritysten ja yliopistojen välisenä yhteistyönä. VNK:n koordinoimana huomioidaan cleantechin edistäminen kaikessa kansainvälisessä vaikuttamisessa. Suomen tulee pitää esillä cleantech-liiketoiminnan mahdollisuuksia ja cleantechin vauhdittamiseen liittyviä toimenpiteitä kaikissa kansainvälisen vaikuttamisen linjauksissaan. Erityisen tärkeää on vaikuttaa EU-komission linjauksiin ja EU:n rahoitusohjelmiin, joissa Suomi pyrkii profiloitumaan cleantechin avulla uudistuvan teollisuuspolitiikan käynnistäjänä, cleantech-liiketoiminnan edelläkävijänä ja kehittämishankkeiden koordinoijana TEM:n ja VNK:n tekemän toimenpideohjelman mukaisesti. Muille tärkeille cleantech-liiketoimintaan vaikuttaville kansainvälisille foorumeille, kuten OECD, UNEP, WB, EBRD, EIB ja NMC, NEFCO sekä cleantechin kannalta keskeiset kansainväliset ympäristösopimukset, laaditaan omat vaikuttamistavoitteet vastuuministeriön ja cleantechin strategisen ohjelman yhteistyönä. Valmistelu tehdään valtioneuvoston virkamiestyönä. 8 9

Cleantech-hankkeiden lupamenettelyjä sujuvoitetaan osana menettelyjen yleistä sujuvoittamista. Tavoitteena on, että hankkeiden investointipäätökseen tarvittavia lupamenettelyjä voidaan nopeuttaa merkittävästi ja määrää vähentää. YM ja TEM toimivat tässä yhteistyössä. Eri ministeriöt edistävät cleantech-innovaatioita kehittämällä lainsäädäntöä, joka tukee kestävien, vientipotentiaalia omaavien cleantech-innovaatioiden syntyä ja nopeaa markkinoille pääsyä. Erityisen tärkeitä kehittämisalueita ovat energia- ja ilmastopolitiikkaan, ympäristöpolitiikkaan, liikennepolitiikkaan, asumispolitiikkaan ja maatalouspolitiikkaan liittyvä sääntely sekä EU/OECD yhteistyö esim. vientitukiin liittyen. Valmistelu tehdään valtioneuvoston virkamiestyönä. 5. Valtioneuvoston cleantechstrategian toteutumisen seuranta KUKIN HALLINNONALA ottaa huomioon cleantech-strategian tavoitteet ja toimenpiteet toimialavastuun mukaisesti läpäisyperiaatteella. Cleantech-strategian toimenpiteet toteutetaan valtioneuvoston hyväksymien määrärahakehysten ja eduskunnan myöntämien määrärahojen puitteissa. Pääministerin johtama Cleantech Finland Board arvioi cleantech-strategian toteutumista säännöllisesti. Arviointien yhteydessä valtioneuvoston kanslia antaa tarvittaessa suosituksia päätöksen toimeenpanon parantamiseksi. OKM:n johdolla vahvistetaan tulevaisuuden osaamispohjaa kehittämällä cleantech-alan koulutusta ja tutkimusta sekä kannustamalla luomaan Suomeen globaalisti johtava cleantech-korkeakoulujen verkosto. Verkostossa toimivat korkeakoulut fokusoivat koulutustaan ja tutkimustaan omille vahvuusaloilleen ja hyödyntävät synergioita muiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. 10 11

Valtioneuvoston strategia cleantechliiketoiminnan edistämisestä Valtioneuvoston cleantech-strategian tavoitteena on vauhdittaa suomalaisen cleantech-liiketoiminnan kasvua ja perinteisen teollisuuden uusiutumista puhtaan teknologian innovaatioiden avulla. Visiona on, että Suomi on vuonna 2020 cleantech-liiketoiminnan globaali supervalta. Vision saavuttaminen vaatii eri hallinnonalojen pitkäjänteistä yhteistyötä. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Cleantechin strateginen ohjelma Juho Jokinen PL 32, 00023 Valtioneuvosto Puh. 050 396 0244 www.tem.fi/cleantech Paino: Edita Prima 5/2014