Toukokuu Valtioneuvoston periaatepäätös kasvun uusien kärkien cleantechin ja biotalouden vauhdittamisesta

Transkriptio

1 Toukokuu 2014 Valtioneuvoston periaatepäätös kasvun uusien kärkien cleantechin ja biotalouden vauhdittamisesta

2 1. Valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoite Valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteena on vauhdittaa Suomen elinkeinojen uudistumista ja talouden nousua kasvun uusilla kärkialoilla cleantechissä ja biotaloudessa. Periaatepäätöksellä valtionhallinto luo synergioita näille alueille laadittujen strategioiden toimenpiteiden välille ja ohjaa resurssejaan uuden kasvun aikaansaamiseksi. Suomella on erityisen hyvät mahdollisuudet tarjota ratkaisuja näiden alojen globaaleihin haasteisiin, kuten raaka-aineiden, ruoan ja puhtaan veden saatavuuteen ja niukkenevien luonnonvarojen nykyistä tehokkaampaan hyödyntämiseen. Suomi on jo nykyisellään merkittävä globaali osaaja niin cleantechin eli ympäristöä vähemmän kuormittavien tuotteiden, palveluiden ja teknologioiden aloilla, kuin myös uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käyttöön sekä biopohjaisiin tuotteisiin ja palveluihin perustuvan biotalouden aloilla. Kansantaloutemme ajankohtaisena haasteena on toisaalta vahvistaa vientituotteidemme kilpailukykyä ja Suomessa toimivien yritysten asemaa kansainvälisissä arvoketjuissa. On löydettävä keinoja lisätä tuotteisiin ja palveluihin sisältyvää arvoa ja vähentää tarvetta kilpailla tuotantokustannuksilla. Suomen cleantech-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto (lukuun ottamatta energia- ja metsäteollisuutta) oli 25 miljardia euroa vuonna Biotalouden tuotoksen (biotalouden yritysten yhteenlasketun liikevaihdon) arvioidaan olevan yli 60 miljardia euroa vuodessa. Cleantech- ja biotalousstrategian tavoitteina on z kasvattaa cleantech-yritysten liikevaihto 50 miljardiin euroon ja luoda vähintään uutta cleantech-työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä, ja z kasvattaa biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon ja luoda uutta biotaloustyöpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. 2

3 2. Kasvun uudet kärjet 2.1. Biotalous Kasvava tuotteiden, ruoan, energian ja veden kysyntä aiheuttaa luonnonvarojen niukkuutta ja niiden hinnan nousua. Huoli ympäristöstä ja uusiutumattomien raaka-aineiden, kuten metallien ja öljyn, niukkeneminen kannustaa biomassojen laajenevaan käyttöön taloudessa ja koko yhteiskunnassa. Siksi raaka-aineiden saatavuudesta ja niiden käytön tehokkuudesta muodostuu uusi kilpailuetu. Tämä kehitys luo pohjan muutokselle kohti biotaloutta. Runsaiden uusiutuvien luonnonvarojensa, korkeatasoisen osaamisensa ja teollisten vahvuuksiensa ansiosta Suomella on erinomaiset edellytykset olla biotalouden edelläkävijä maailmassa. Biotaloudella voidaan parantaa Suomen taloutta ja työllisyyttä sekä suomalaisten hyvinvointia. Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää kestävästi uusiutuvia luonnonvaroja biopohjaisten tuotteiden, ravinnon, energian, ja palvelujen tuottamiseen. Biotaloudesta odotetaan fossiilitalouden jälkeen talouden uutta aaltoa. Biotalouteen siirtyminen vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista ja ehkäisee luonnon ekosysteemien köyhtymistä, sekä samaan aikaan luo talouskasvua ja uusia työpaikkoja kestävällä tavalla. Kasvavat globaalit markkinat tarjoavat uusia mahdollisuuksia sekä biotaloustuotteiden että -osaamisen viennille. Suomen mahdollisuutena nähdään tarjota kestäviä ratkaisuja maailmanlaajuiseen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja luonnonvarojen ehtymiseen. Biotalous yhdistää monia alkutuotannon ja jalostustoiminnan aloja sekä lopputuotteiden markkinoita. Biotaloudelle on ominaista ympäristöä säästävän puhtaan teknologian ja uusiutuvien biopohjaisten luonnonvarojen käyttö sekä materiaalien tehokas kierrätys. Erityisesti metsäsektorin merkitys Suomessa on ollut, ja tulee myös jatkossa olemaan suuri, sillä yli puolet Suomen nykyisestä biotaloudesta perustuu metsiin. Biotaloudessa perinteiset toimialojen väliset raja-aidat hälventyvät ja syntyy uudenlaista toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Tulevaisuudessa metsien kestävään hyödyntämiseen perustuva biotalous luo teollisia symbiooseja esimerkiksi metsä-, energia-, teknologia-, kemian- ja rakennusalalla. Suomalaisten yritysten maailmanluokan osaaminen biomassojen jalostamisessa, vahva teollinen perustamme sekä runsaat metsävaramme, joiden kasvu on vuosikymmenten ajan ylittänyt poistuman, tarjoavat hyvän lähtökohdan biotaloutemme kehittämiselle. Nykyisen teollisuuden uudistuminen, uuden kasvuyritystoiminnan synnyttäminen ja markkinoiden määrätietoinen vahvistaminen sekä metsien kasvusta ja monimuotoisuudesta huolehtiminen ovat ratkaisevassa asemassa Suomen biotalouden kehittymiselle. Suomella on myös monia toistaiseksi vähäiselle hyödyntämiselle jääneitä maatalouden ja yhdyskuntien biomassavaroja, joille on avautumassa uusia käyttötapoja ja -mahdollisuuksia. Suomen kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on luoda uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja biotalouden liiketoiminnan kasvulla sekä korkean arvonlisän tuotteilla ja palveluilla, turvaten samalla luonnon ekosysteemien toimintaedellytykset. Strategian johtoajatuksena on, että Suomessa luodaan kilpailukykyisiä ja kestäviä biotalouden ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin ja synnytetään sekä kotimaahan että kansainvälisille markkinoille uutta liiketoimintaa, joka tuo hyvinvointia koko Suomelle. Suomen biotalouden tuotos, yli 60 mrd euroa, vastaa noin 16 prosenttia bruttokansantuotteesta ja alan työllisten määrä on tällä hetkellä yli Luvut eivät sisällä teknologiateollisuuden 3

4 biotaloudeksi katsottavaa osuutta. Suomen kansallisen biotalousstrategian visiona on, että vuonna 2025 biotalouden kestävät ratkaisut ovat Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta. Biotalousstrategian tavoitteena on kasvattaa Suomen biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda uutta työpaikkaa. Biotalouden kasvutavoitteen saavuttaminen edellyttää noin 4 prosentin vuotuista kasvua. Biotalous tuottaa myös muita kansantaloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä: viennin kasvun ohella fossiiliraakaaineiden korvaaminen kotimaisilla uusiutuvilla luonnonvaroilla parantaa Suomen vaihtotasetta, vahvistaa huoltovarmuutta ja lisää energiaomavaraisuutta. Suomen biotalouden kehittämiseksi tarvitaan määrätietoista ja pitkäjänteistä panostamista. Suomesta tulee tehdä houkutteleva toimintaympäristö, joka kannustaa suomalaisia ja ulkomaisia yrityksiä investoimaan maahamme. Politiikkatoimilla voidaan merkittävästi vauhdittaa biotalouden kasvua ja poistaa sen kehittymisen esteitä. Panostamisen tuloksena kehittyy monipuolinen, korkean jalostusarvon dynaaminen biotalousala, jolle on ominaista kansainvälinen ja kasvava liiketoiminta. Ala koostuu globaaleista suuryrityksistä, kasvuhakuisista PK yrityksistä sekä innovatiivisista mikroyrityksistä. Suurten ja pienten yritysten väliset strategiset kumppanuudet ovat luonnollinen osa yritysten toimintaa ja tuovat kilpailuetua kaikille. Yrityskentässä on vilkasta dynamiikkaa, uusia yrityksiä syntyy ja toisaalta yritysjärjestelyjä tapahtuu, mikä lisää pääomasijoittajien kiinnostusta alaan Cleantech Cleantechilla tarkoitetaan tuotteita, palveluja ja prosesseja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät päästöjä ympäristöön. Samalla kun cleantech tarjoaa ratkaisuja globaaleihin ympäristöhaasteisiin kuten ympäristön pilaantumiseen, ilmaston muutokseen ja resurssien riittävyyteen, se parantaa teollisuuden ja palveluiden kilpailukykyä materiaalien ja energian tehokkaan käytön myötä. Luonnonvarojen rajallinen riittävyys sekä energian hinnan nousu aiheuttavat sen, että cleantech -yritykset ovat maailmanmarkkinoilla kilpailukykyisempiä kuin muut yritykset. Yritykset, jotka eivät huomioi raaka-aineiden kestävää käyttöä, energiatehokkuutta, kierrätystä ja ympäristöpäästöjä eivät tulevaisuudessa tule pärjäämään globaalissa kilpailussa. Globaalin cleantech-markkinan suuruus oli vuonna 2012 noin 1600 miljardia euroa. Markkina kasvaa vuosittain keskimäärin noin 7 8 %. Suomessa cleantech-liiketoiminnan liikevaihto oli vuonna 2012 noin 25 miljardia euroa ja kasvua edellisestä vuodesta oli n. 15 %. Tavoitteena on nostaa cleantechliikevaihto 50 miljardiin vuoteen 2020 mennessä. 75 % kasvusta tulee olla vientiä. Myös kotimarkkinoilla liikevaihdon tulee kasvaa. Lisäksi alalle tulee syntyä uutta cleantech-työpaikkaa. Suomen cleantech-liiketoiminnan hyvää kilpailukykyä kuvaavat seuraavat mittarit: 1. Suomen osuus globaalista BKT:sta on noin 0,4 %, mutta osuus globaaleista cleantech-markkinoista on yli 1 %. 2. Suomen cleantech-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 15 % vuonna miljardiin euroon. Globaalisti ala kasvoi alle 10 %. 3. Vuoden 2012 EU:n Eco Innovation Observatoryn vertailussa Suomi valittiin EU:n jäsenmaiden parhaaksi ekoinnovaatiomaaksi. Vertailussa Tanska sijoittui toiseksi, Ruotsi kolmanneksi ja Saksa neljänneksi. 4

5 Cleantech-strategian visio on, että Suomi on vuonna 2020 cleantech-liiketoiminnan suurvalta. Cleantech-teknologiat ovat toimialarajat ylittäviä, olipa kyse sitten rakennus-, energia-, kemian, metsä-, elintarvike-, lääke-, kaivannais- tai hyvinvointiteollisuudesta. Kaikilla toimialoilla tarvitaan materiaali- ja energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa, kemikaaleja, uusia materiaaleja, vesien ja jätteiden kierrätystä ja hallintaa sekä kuljetuksia. Teknologiateollisuuden toimialoilla tuotetaan cleantech-liiketoiminnan kotimaankauppaan ja vientiin tarvittavat laitteet, laitokset ja suunnittelupalvelut. Suomen vahvuuksia cleantech-liiketoiminnassa ovat erityisesti teollisten prosessien resurssitehokkuus eli energian, materiaalien ja veden käytön tehokkuus. Tällä hetkellä noin puolet cleantech-liikevaihdosta saadaan teknologiateollisuuden tuotteista, joita ovat esimerkiksi bioenergian ja tuulivoiman laitteistot, biodieseliä ja biokaasua käyttävät moottorit, energiatehokkuutta parantavat taajuusmuuttajat ja kaivostekniikan tarvitsemat energiatehokkaat koneet. Loput cleantech-liikevaihdosta jakaantuu perinteisen ympäristöteknologialle ja muille teollisuuden haaroille. Suomen valtio on sijoittanut cleantech-tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan noin 200 miljoonaa euroa vuodessa Tekesin kautta. Yritykset ovat sijoittaneet sekä yhteisiin ohjelmiin että yritysten omaan tutkimukseen ainakin 800 miljoonaa euroa. Yhteensä sijoitukset ovat siten olleet yli miljardi euroa vuodessa jo pidemmän aikaa. Tutkimuksen pohjalta on jo syntynyt uusia yrityksiä ja innovaatioputkissa on lisää uusia tuotteita joko nykyisten tai uusien yritysten kaupallistettavaksi. Nämä panostukset on syytä saada markkinoille tässä dokumentissa ja cleantechliitteessä esitettyjen toimenpiteiden avulla. Yksi cleantechin strategisen ohjelman painopisteistä on kestävän kaivannaisteollisuuden edistäminen. Kyse ei ole vain mineraalien tuotannosta, vaan mineraalit ovat keskeisiä koko cleantech-tuotantoklusterissa. Liiketoimintapotentiaalin realisointi edellyttää sosiaalisilta, ekologisilta ja taloudellisilta perusteiltaan kestävää toimintaa. Suuryritysten cleantech-tuotteiden menestys on erittäin tärkeää liikevaihtotavoitteiden saavuttamiseksi. Vaikka pk-yritykset ja tutkimusputkesta syntyvät uudet yritykset eivät ehdi kasvattaa merkittävästi absoluuttista liikevaihtoa suhteessa tavoitteeseen koko vuoteen 2020 mennessä, ne tulevat auttamaan cleantech-työpaikkojen luomisessa. Myös tarvittavien uusien tuotantolaitosten perustaminen kaikkine toimijoineen tulee lisäämään työpaikkoja. Cleantech-yhteistyön avulla voidaan luoda symbioottisia liiketoimintaketjuja ja yhdistää eri toimialojen liiketoimintaponnisteluja, mm. IT-ratkaisujen avulla. Suomen kannalta cleantechliiketoimintaa voidaan parhaiten edistää yrityslähtöisten innovaatioiden ja näiden demonstroinnin edistämisen kautta. Uudet innovaatiot luovat uutta liiketoimintaa ja auttavat samalla muiden tavoitteiden, kuten EU:n energiapolitiikan toteutuksessa. Suuri kasvualue kansainvälisesti on sekä maalla että merellä tapahtuva LNG:n, maakaasun ja biokaasun energiakäyttö, joka luo selkeästi uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Suomen olisi mahdollista lohkaista osaamisellaan oma osuutensa tästä kasvusta. Samaten mahdollisuuksia liittyy energiajärjestelmien kokonaistehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä edistäviin, uusiutuvia raaka-aineita käyttäviin ns. Smart Power Generation-konsepteihin. 5

6 3. Toimenpiteet kasvun uusien kärkien vahvistamiseksi Cleantech- ja biotalousliiketoiminnan kasvun edistäminen 1. Maakuvatyön hyödyntäminen z Nostetaan cleantech ja biotalous kansainvälisen markkinoinnin kärkeen osana Team Finland -verkostoa ja keskeiseksi osaksi Suomen maabrändiä. Markkinointia ja maakuvatyötä tehdään yhteistyössä yritysten, ministeriöiden, suurlähetystöjen ja sidosryhmien kanssa. (Team Finland, TEM). z Vuoden 2014 aikana UM ja TEM kouluttavat kaikki kotimaiset kansainvälistymisen parissa toimivat organisaatiot ymmärtämään ja viestimään eteenpäin sidosryhmilleen perusviestit Suomen cleantech-osaamisesta ja kansainvälisistä tavoitteista. z TEM:n koordinoimana ja osana Team Finland -verkoston työtä järjestetään Suomessa ensimmäinen cleantech-huippukokous Global Cleantech Summit 2015 (UM, TEM). z UM nimeää cleantech-suurlähettiläät esimerkiksi yritysjohtajien tai suurlähetystöjen henkilökunnan joukosta yli sataan maahan vuoteen 2015 mennessä (UM). z TEM lanseeraa World Cleantech palkinnon arvoltaan 1 miljoona euroa. Palkinto jaetaan kansainvälisen liiketoimintasuunnitelmakilpailun voittajalle (TEM). Palkinto pyritään toteuttamaan esimerkiksi painottamalla Millennium-palkinnossa cleantech-teemaa. z Uusien biojalostamokonseptien synnyttämiseksi ja investointien vauhdittamiseksi järjestetään avoin kansainvälinen suunnittelukilpailu. Suunnittelukilpailu vauhdittaa puuta raaka-aineena käyttävien uuden sukupolven biojalostamoiden investointeja Suomeen. Rahoittajat päättävät investoinnin toteutuksesta erikseen suunnittelukilpailun jälkeen (TEM). 2. Investointien edistäminen z Varmistetaan uusien cleantech- ja biotalousratkaisujen markkinoille pääsy ja kaupallistaminen luomalla aukoton innovaatiojatkumo tutkimuksesta, kehityksestä, pilotoinnista ja kaupallistamisesta kansainvälistymiseen. (TEM, MMM, YM, OKM, UM, VNK, VM). z Varmistetaan riskirahoituksen saatavuus cleantech- ja biotalousalan kasvuyrityksille osana valtion kasvuyrittäjyyden edistämiseksi tehtyjä rahoitusratkaisuja. (TEM) z Kohdennetaan kasvun vauhdittamiseksi lisärahoitusta cleantechin ja biotalouden tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. (TEM,MMM (maaseudun kehittämisraha). 3. Demonstraatioympäristöjen luominen z Yritysten uusien tuotteiden ja palveluiden sekä kansainvälistymisen edistämiseksi perustetaan mittavia cleantech- ja biotalousratkaisujen demonstraatio- ja pilotoitiympäristöjä, jotka toimivat osaamisemme kansainvälisinä näyteikkunoina. Hankkeet toteutetaan rahoittajien, yritysten ja tutkimuksen yhteistyönä. (TEM, YM, MMM). z TEM, MMM ja YM luovat pienempiä temaattisia pilotointiympäristöjä Suomeen hyödyntäen esimerkiksi innovatiiviset kunnat-ohjelmaa (INKA) ja hiilineutraalit kunnat -ohjelmaa (HINKU) ja kehittämällä vihreän talouden toimintamallia. 6

7 z VM ja TEM arvioivat ja toteuttavat säilyttävien yritystukien suuntaamisen uudelleen kohdistaen ne uudistavien cleantech-ratkaisujen käyttöönottoon kuten demonstraatioympäristöjen luomiseen. Lisäksi kaikkien ministeriöiden myöntämissä investointeihin liittyvissä tuissa on huomioitava cleantech-ratkaisujen edistäminen. z TEM ja VM toteuttavat 30 miljoonan vuosittaisen cleantechin demonstraatio- ja referenssihankkeisiin soveltuvan investointituen, joka katalysoi 150 miljoonan euron edestä investointeja Suomeen. z Priorisoidaan biotaloutta julkisten tutkimus- ja innovaatiorahoittajien yhteistyöllä ja kohdennetaan julkista tutkimus- ja innovaatiorahoitusta biotalouteen. z Biotalouden pilotointi- ja demonstrointihankkeet toteutetaan rahoittajien, yritysten ja tutkimuksen yhteistyönä. z Vauhditetaan cleantech-alan yritysten kansainvälistymistä ja kaupantekoa uudella Team Finland -toimintamallilla, joka pilotoidaan Kiinassa. Lisäksi toteutetaan uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden kysyntälähtöisiä demonstraatiohankkeita Kiinassa. Rahoituksessa hyödynnetään TEM:n ja UM:n rahoitusinstrumentteja. (UM, TEM, Team Finland). 4. Kilpailukykyisen toimintaympäristön vahvistaminen z Otetaan cleantech- ja biotalousliiketoiminnan edistäminen erityisteemoiksi kansainvälisessä vaikuttamisessa, erityisesti EU:ssa. (TEM). z Uusien innovatiivisten ratkaisujen markkinoille pääsyn hidasteet tulee poistaa, mikä koskee erityisesti luvitusprosessien virtaviivaistamista. Sääntelyn on kannustettava yrityksiä kehittämään edistyneitä, ympäristön kannalta parempia ratkaisuja sekä julkisen ja yksityisen sektorin asiakkaita ottamaan näitä ratkaisuja laajamittaisesti käyttöön. z Korvataan uusia innovaatioita rajoittavaa sääntelyä teknologia- ja materiaalineutraalilla lainsäädännöllä. Luodaan uutta lainsäädäntöä, jolla tuetaan innovaatioiden nopeaa markkinoille pääsyä ja vientiä. Luodaan jo asetettujen cleantech-innovaatiohankintatavoitteiden lisäksi julkisiin hankintoihin kannustimet korvata uusiutumattomia luonnonvaroja uusiutuvilla. (YM, TEM, MMM). z Vahvistetaan tulevaisuuden osaamispohja kehittämällä Suomen cleantech- ja biotalousalan koulutusta ja tutkimusta sekä kannustamalla luomaan Suomeen näiden alojen globaalisti johtavat yliopistojen verkostot. (TEM, MMM, OKM). z Varmistetaan raaka-aineiden saatavuus ja käyttömahdollisuudet kasvavan biotalousja cleantech-liiketoiminnan tarpeisiin. Biomassojen käytettävyys ja kestävyys varmistetaan. (TEM, MMM, YM). 5. Toimeenpano ja ohjaus z Käynnistetään pääministerin johdolla toimiva Cleantech Finland Board, jonka tehtävä on ohjata tämän valtioneuvoston periaatepäätöksen toteuttamista cleantechin osalta ja asettaa cleantech-alan kehittämiselle tavoitteet ja toimenpideohjelma. (VNK) z Suomen biotalousstrategian toteutus käynnistetään työ- ja elinkeinoministeriön johdolla usean eri ministeriön yhteistyönä. Ministeriöiden hallinnonalojen organisaatiot osallistuvat toteuttamiseen laajasti. Toimeenpanossa hyödynnnetään myös perustettavaa, alan toimijoista koostuvaa biotalouspaneelia. (TEM, MMM, YM ja muut ministeriöt) 7