Kirjastot.fi-toimintakertomus 2015 1/55 Kirjastot.fi-toimintakertomus 2015 1 Toiminta 1.1 Toimintakertomuksen tiivistelmä 1.2 Rahoitus ja tilinpäätös 1.3 Palveluiden kehittäminen Keskeiset tavoitteet 2015 Kirjastot.fi-palvelukokonaisuus 2015 A Sisältö- ja tiedonhakupalvelut B Ammattipalvelut C Viestintäpalvelut 2 Tilastot ja palaute 2.1 Kirjastot.fi-tilastoja 2015 2.2 Kirjastot.fi-palaute 2015 3-5 Henkilökunta, koulutus, sidosryhmät ym. 1 Toiminta Helsingin kaupunginkirjaston Yleisten kirjastojen keskuskirjaston keskuskirjastotoimintaan kuuluva Kirjastojen valtakunnalliset verkkopalvelut -yksikkö tuottaa yhdessä kirjastojen ja muun Kirjastot.fi-toimituksen kanssa kansallisen Kirjastot.fipalvelukokonaisuudenn. Kirjastot.fi sisältää useita suurelle yleisölle ja kirjastoalan ammattilaisille suunnattuja verkkopalveluita. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa Kirjastot.fi-palvelutuotannon. Kokonaisuudesta vastaa Matti Sarmela, joka raportoi Helsingin kaupunginkirjaston kirjastotoimenjohtajalle sekä opetus- ja kulttuuriministeriölle. Palvelukokonaisuuden kehittämislinjat päätetään Kirjastot.fi-ohjausryhmässä, jossa ovat kaikkien kirjastosektoreiden neuvostojen valitsemat edustajat sekä ministeriön edustaja. Kirjastot.fi-palvelukokonaisuus on keskuskirjastotoiminnan verkkopalvelu- ja viestintäkanava. 1.1 Toimintakertomuksen tiivistelmä Kirjastot.fi-palveluista erityisesti Kirjastohakemisto, ekirjasto, Digi, Musiikkikirjastot sekä Kirjasampo kasvattivat suosiotaan, ja Kirjasammosta tuli koko kokonaisuuden käytetyin palvelu. Kirjastot.fi-sisältöjen esittäminen upokkeiden, videoupotusten, jakojen, syötteiden ja rajapintojen avulla kirjastojen verkkopalveluissa ja sosiaalisessa mediassa näkyi
Kirjastot.fi-toimintakertomus 2015 2/55 aikaisempaa selvemmin käyttötilastoissa. Kirjastot.fi-palveluiden käyttö kasvoi yli 4,5 miljoonaan, vaikka palveluita karsittiin. Facebookissa oli yhteensä 9 300 tykkääjää ja Twitterissä 7 800 seuraajaa. Uusina palveluina avattiin Vaikuttavuus-sivusto ja Aparaattisaari. Kuntaliiton ja Tietokeskuksen kanssa tuotettiin kirjastopalveluiden vaikuttavuutta käsittelevä Vaikuttavuus-sivusto sekä painettu julkaisu. Julkaisussa esitellään myös Kirjastot.fi:n Raportointipalvelu-analytiikkatyökalu. Aparaattisaari on tarinallinen oppimisympäristö, joka tukee opetussuunnitelman medialukutaitoon ja tieto- ja viestintäteknologian taitoihin liittyviä tavoitteita. Kirjastohakemistoon tuli vuoden 2015 aikana mukaan ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastot sekä useita erikoiskirjastoja. Kirjastohakemiston tietokanta, ylläpitoliittymä ja rajapinta uudistettiin kokonaan. Makupalat-linkkihakemiston sekä Musiikkikirjastot.fi:n ulkoasu uusittiin. Samalla avattiin levyihin ja musiikkikirjallisuuteen keskittyvä Levyhyllytblogi. Yleisten kirjastojen tilastot -palvelun uudeksi alustaksi valittiin Kansalliskirjaston kehittämä tilastosovellus. Varsinais-Suomen kirjastojen ja Kansalliskirjaston kanssa kehitettiin Finna-pohjaista Vaski-Finna-verkkokirjastoa, johon tuodaan automaattisesti Kirjastot.fi-sisältöjä. Monikielisen kirjaston sivut perustettiin Kirjastot.fi-emosivustolle marraskuussa. Samalla tehtiin pakolaistyön tueksi kirjastojen palveluiden yleisesittelyt useimmiten tarvituilla kielillä. Mediakasvatustoiminnassa kartoitettiin kirjastojen pedagogista työtä ja järjestettiin teemaan liittyviä koulutuspäiviä. Mediakasvatus-sivuston sisällöt siirrettiin Kirjastot.fiemosivustolle. Kirjasammon näkyvyys vahvistui ja sisältöjä jaettiin enemmän (kuten Päivän täyt, kirjahyllyt, Yle-kirjakalenteri, Marikan kirjajutut, kirjablogit)i. Sivupiiri-palvelu yhdistettiin osaksi Kirjasampoa. Yle Elävän arkiston videot ja audiot lisättiin tekijä- ja teostietoihin. Kirjasampo ja Makupalat olivat mukana tuottamassa kirjavinkkejä Docventuresdokumenttisarjaan. Lastenkirjallisuuden mukaantulo Kirjasampoon aloitettiin Yleyhteistyöllä Katti Matikaisen kirjamylly -sarjan kanssa. Nuorimmille suunnattu Okariino- Mediapuisto sai myönteistä kiinnostusta. Yleisten kirjastojen käyttöön laadittiin digitointiselvitys, jossa mm. linjattiin yleisten kirjaston roolia kulttuuriperintöaineistojen digitoinnissa. Digi-palvelun digitoitiin ja tallennettiin Tatu Vaaskiven vapautuneita teoksia. Project Gutenberg -palvelusta poimittiin erityisesti kouluja kiinnostavaa aineistoa Digi-palveluun ja linkitettiin ekirjastoon. Digi-palvelun rajapintaa Finnaan testattiin. Palvelussa oli 78 kokoelmaa 17 kirjastolta. Kirjastokaistan ohjelmatuotanto edisti lukemista, kirjastojen palveluiden ja ajankohtaisten teemojen esittelyä sekä toimi koulutuskanavana suoralähetyksineen ja haastatteluineen. Kirjastokaistalla julkaistiin 214 videota, josta 161 oli Kirjastokaistan omaa tuotantoa. Videoita katseltiin 55 000 kertaa. Tansaniassa kuvattu Street Librarian dokumentti tehtiin Suomen Kirjastoseuran Kirjastot ja kehitys -hankkeen kanssa ja sitä esiteltiin Suomen
Kirjastot.fi-toimintakertomus 2015 3/55 lisäksi useissa maissa ympäri maailman. Kirjastokaista tuotti mm. Yle Areenan pelipäivän suoralähetykseen kirjastoinserttejä ja Suomen juhlavuoden lukemisohjelmahankkeeseen lukijakokemusvideoita kirjastomiljööstä. Kirjastot.fi-toimitus oli mukana uudistamassa Kansallisen digitaalisen kirjaston kokonaisarkkitehtuuria, laatimassa Finna-strategiaa 2016-2020, Yleisten kirjastojen suuntaa 2016-2020 ja kaupunginkirjaston tavoitearkkitehtuuria sekä edisti kirjastopalveluiden liittämistä Suomi.fi-palvelukokonaisuuteen. Kirjastot.fi järjesti Keskustakirjasto-projektin kanssa valtakunnallisen Avoin digitaalinen kirjasto -tapahtuman. Kirjastot.fi-palveluita esiteltiin mm. Kirjastopäivillä yhteistyössä Kansalliskirjaston kanssa, Turun kirjamessuilla Vaski-kirjastojen kanssa, Educa-messulla, Äidinkielen opettajien päivillä ja Lastentarhanopettajien päivillä. Kirjastot.fi-palvelukokonaisuus toimii keskuskirjastotoiminnan verkko- ja viestintäkanavana. Kirjastot.fi tuki Yleisten kirjastojen neuvoston, konsortion ja ekirjaston viestintää ja markkinointia mm. Koko kansa lukee -hankkeessa. Kirjastot.fi edisti osalta Finnan markkinointia kirjastoille ja kouluille sekä osallistui Suomi 100 -vuotta juhlavuoden suunnitteluun. 1.2 Rahoitus ja tilinpäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön avustukset 2015 euroa: Avustus Myönnetty Avustuksen käyttöaika Kirjastot.fi-perustoiminta 615 000 1.1.-31.12.2015 Kirjastot.fi-kehittäminen 123 000 1.5.2015-30.4.2016 Kirjastokaista.fi 190 000 1.2.2015-31.1.2016 Mediakasvatus ja pelit 70 000 1.3.2015-28.2.2016 Yleisten kirjastojen digitointi 64 000 1.1.2015.-31.1.2016 Viestintä 70 000 1.2.2015-28.2.2016 Tilastot ja vaikuttavuus 45 000 15.12.2014-31.12.2016 Projektiavustuksista tehdään erilliset selvitykset.
Kirjastot.fi-toimintakertomus 2015 4/55
Kirjastot.fi-toimintakertomus 2015 5/55 1.3 Palveluiden kehittäminen Keskeiset tavoitteet 2015 Tavoite Kirjastot.fi-palvelut kirjastojen verkkopalveluiden peruselementeiksi, yhteisten palveluiden parempi hyödyntäminen. Kehittämistavoitteiden ja kehittämisresurssien tasapainottaminen. Kirjastot.fi-kokonaisuuden tiivistäminen: visuaalisesti yhtenäiset käyttöliittymät, taustajärjestelmien järkeistäminen, yhteisen haun kehittäminen, metatiedot, yhteinen viestintä: asiakeskeinen tarjonta. Kirjastojen tuki paikallisesti yhteisten palveluiden hyödyntämisessä, viestinnässä, kouluyhteistyössä, Yle-yhteistyössä. Kirjastoalan tärkein ammattiverkkomedia. Täydennyskoulutuksen tuki yhdessä AVI:en kanssa. Panostaminen kaunokirjallisuuteen ja lukemiseen edistämiseen. Kirjastojen pelitoiminnan tuki. Tuloksia + Kirjastohakemiston sen upokkeiden sekä Kirjasammon upokkeiden käyttö laajeni + Vaski-Finna-Kirjastot.fi-pilotti käynnistyi + ekirjaston logon ja materiaalin käyttö laajeni - Kirjastot.fi-elementtien viestinnällinen toteutus jäi kesken + Palveluiden ja järjestelmien määrää karsittiin + Kokonaisuuden teknistä hallintaa saatiin kehitettyä - Kirkannan uuden version käyttöönotot ongelmat - Resurssit eivät riittäneet kaikkien tavoittteiden toteuttamiseen + Visuaalinen yhdenmukaistaminen eteni + Taustajärjestelmien järkeistäminen + Metatietojen päivittäminen + Yle-yhteistyö + Koulutukset ja esittelyt paikallisesti + Mm. Educa-messut + Ajankohtaisuus ja kattavuus, myös some - Kirjastolaisten tavoittaminen + Maakunnalliset koulutukset + Kirjasammon käytön kasvu + Yhteistyö opettajien kanssa + Sivupiirin siirto Kirjasampoon + Pelitoiminnan tuki lokakuun loppuun
Kirjastot.fi-toimintakertomus 2015 6/55 Yleisten kirjastojen digitoinnin tuki. Raportointipalvelun avaaminen ja jalkauttaminen. + Tavoitteet saavutettiin + Palvelu valmistui - Tuotantodatan saaminen kirjastojärjestelmistä siirtyi Osana Keskuskirjastotehtävää Kirjastot.fi osallistui vuoden 2015 aikana: Kansallisen digitaalisen kirjaston ohjausryhmän toimintaan Kansallisen digitaalisen kirjaston kokonaisarkkitehtuurin uudistamiseen Finna-konsortioryhmän toimintaan Finna-strategian 2016-2020 laadintaan; Finnan markkinointiin Vaski-Finna-pilotointiin Metatietoprosessin uudistamisen suunnitteluun (tieto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuuri) Yleisten kirjastojen neuvoston suunta 2016-2020 laadintaan ja neuvoston viestintätukeen Yleisten kirjastojen vaikuttavuus -hankkeeseen Yleisten kirjastojen konsortion viestintätukeen Kirjastojen Suomi.fi-pilotointiin (KaPa-kirjastoreferenssi) Kirjastojen YLE-yhteistyön edistämiseen Finna Vuoden 2015 yksi keskeinen kehittämiskohde Vaski-Finna-pilottiin oli osallistuminen. Vuoden aikana suunniteltiin Turun seudun Vaski-kirjastojen Kansalliskirjaston Finnan uuteen VuFind2-järjestelmään pohjautuvaa verkkokirjastoa yhteistyössä Vaskikirjastojen ja Kansalliskirjaston kanssa. Kokonaisuuteen sisältyy aineistotietojen lisäksi kirjastojen toimipistetietojen sekä toimitettujen sisältöjen, tapahtumien ja tiedotteiden julkaisu VuFind2-alustalla. Sivustolle toteutetaan toimipisteille myös omat sivunsa, joiden sisällöt muodostuvat ohjelmallisesti Kirjastot.fi:n Kirjastohakemiston (toimipistetiedot) ja Turun kaupungin julkaisujärjestelmän (tapahtumatiedot ja tiedotteet) tietojen pohjalta. Teemalliset sivustot, esim. kirjallisuus- ja musiikkisivut, toteutetaan poimimalla ohjelmallisesti ajankohtaista sisältöä mm. Kirjasampo.fi ja Musiikkikirjastot.fi -sivustoilta. Työ sisälsi
Kirjastot.fi-toimintakertomus 2015 7/55 sekä toiminnallisuuksien että ulkoasun suunnittelua ja toteutusta. VuFind2- päivityksen aikataulun vuoksi Vaski-Finnan varsinainen käyttöönotto siirtyi vuodelle 2016. Vuoden aikana testattiin Digi.kirjastot.fi:n aineiston haravointia ja indeksointia testi- Finnaan. Muiden Kirjastot.fi-sisältöjen, kuten Kirjasammon datan, indeksointi Finnaan siirtyi Kansalliskirjaston aikataulujen vuoksi seuraaville vuosille. Tavoitearkkitehtuuri 2018 Kirjastot.fi osallistui Helsingin kaupunginkirjaston tavoitearkkitehtuurin 2018 laadintaan. Tavoitearkkitehtuurissa kaupunginkirjaston eri toimialueiden vaatimukset ja yhteenkuuluvuudet integroitiin yhteiseen arkkitehtuuriin ja jaettiin neljään alueeseen: valtakunta, seutu, kaupunki ja Keskustakirjasto. Kirjastojen vanha integroitu kirjastojärjestelmä -keskeinen arkkitehtuuri pilkottiin neljään osaan: asiakkuudenhallinta, sisältöjen hallinta, logistiikan hallinta ja resurssienhallinta. Keskiöön asetettiin asiakkuudenhallinta (identiteetinhallinta).
Kirjastot.fi-toimintakertomus 2015 8/55 Kirjastot.fi-palvelukokonaisuus 2015 Vuoden 2015 aikana suljettiin erilliset palvelut/julkaisualustat: KirjastoWiki, Sivupiiri.fi, Mediakasvatus.kirjastot.fi, Chat.kirjastot.fi, Ssyk.kirjastot.fi. Wikin ja Mediakasvatuksen sisältöjä siirrettiin KirjastoPro:hon, Sivupiiri avattiin osana Kirjasampoa. Palvelukokonaisuuden teknistä hallintaa saatiin monin tavoin järkeistettyä ja kehitettyä vuoden 2015 aikana. Palvelinympäristöksi vakiintui Dediserve.com-pilvipalveluympäristö Irlannissa, lukuunottamatta vanhoja.net-pohjaisia palveluita.
Kirjastot.fi-toimintakertomus 2015 9/55 A Sisältö- ja tiedonhakupalvelut Emosivustot Kirjastot.fi ja Biblioteken.fi Kirjastot.fi- ja Biblioteken.fi-emosivustoihin ei tehty suurempia muutoksia. Drupal 8 -julkaisujärjestelmän varhainen versio toimi luotettavasti, ja vuoden aikana tehtiin lähinnä käyttöliittymään ja toimintoihin hienosäätöjä. Kysy kirjastonhoitajalta, Tilastot, Verkko-YKL, Kaunokki-Bella ja osa musiikkipalveluista jäi edelleen vanhaan Meteorjulkaisujärjestelmään. Drupal-julkaisujärjestelmän päivittäminen varsinaiseen versioon (8.1.) siirtyi vuodelle 2016, sopivia uudempia versioita ei ollut vielä saatavissa. Tämä siirsi myös Libraries.fi-sivuston uudistamista. Monikielisen kirjaston sivut perustettiin Kirjastot.fi-emosivustoon marraskuussa 2015. Samassa yhteydessä tehtiin pakolaistyön tueksi Suomen kirjastojen palvelujen yleisesittelyt useimmiten tarvituilla kielillä (mm. arabia, kurdi, persia). Mediakasvatus.kirjastot.fi-sivuston sisällöt, media- ja pelikasvatus sekä Peli paikka -blogi, siirrettiin emosivuston Pro-osioon. De svenskspråkiga tjänsterna vid Biblioteken.fi Under år 2015 fortsatte arbetet med att utveckla, redigera och marknadsföra de svenskspråkiga tjänsterna vid Biblioteken.fi. På webbplatsen Biblioteken.fi publicerades en ny mediefostran- och spelhelhet under För bibliotek. Lär dig hitta information-helheten under Sök information förnyades också helt. Registerbeskrivningarna för tjänsterna vid Biblioteken.fi översattes och publicerades på adressen biblioteken.fi/registerbeskrivningar. Metadatan i alla de svenskspråkiga tjänsterna gicks igenom under året igenom och kompletterades. I september översattes enkäten Kartoitus kirjastojen tarjoamista opastuksista ja asiakasneuvonnasta. (Kartläggning av handledning och kundrådgivning som biblioteken erbjuder) och skickades ut till de svenskspråkiga biblioteken via Biblioteken.fi. Apparatön är ett trespråkigt (finska, svenska, engelska) mediekunskapsspel för förskoleundervisningen som publicerades hösten 2015. Spelet utvecklades av projektet Mediataikuri och koordineras av Helsingfors stadsbibliotek. Också Biblioteken.fi deltog i utvecklandet av spelet. Spelet och de tillhörande aktivitetsstunderna nås och marknadsförs via Biblioteken.fi. En svenskspråkig trailer om spelet har publicerats på Bibliotekskanalen. Bibliotekskanalen Bibliotekskanalen producerar både svenskspråkiga fortbildningsprogram riktade till bibliotekens personal och svenskspråkiga program riktade till allmänheten. På Bibliotekskanalen publicerades under året 18 svenskspråkiga videor och tre videor med
Kirjastot.fi-toimintakertomus 2015 10/55 svenskspråkiga undertexter. Några program som kommer att publiceras senare spelades också in. Dessutom publicerades under året en I Fokus -artikel och en del förbättringar i det svenskspråkiga gränssnittet gjordes, t.ex. Live-sidan översattes till svenska. Biblioteksregistret Biblioteksregistrets administrativa gränssnitt förnyades under året. Det svenskspråkiga gränssnittet gicks igenom och de nya anvisningarna översattes till svenska. Boksampo Boksampos gränsnitt förnyades under året. Ett tiotal litteraturrelaterade videoklipp och ljudinspelningar från Yle Arkivet har förts in i Boksampo. Fråga bibliotekarien Tjänsten Fråga bibliotekarien har under året fått nya svarare från Blanka (Pargas), Mariehamn, Raseborg och Lovisa. Listan Kysy e-aineistosta har också fått en ny svenskspråkig svarare. Länkbiblioteket Gränssnittet förnyades under året, samtidigt ändrades det svenska namnet från Länkbiblioteket Makupalat till Länkbiblioteket. Alla länkar i huvudkategorierna gicks igenom och föråldrade länkar uppdaterades. Om huvudkategorier från tidigare saknade svenskspråkiga länkar, så lades svenskspråkiga länkar till. Också ett antal andra svenskspråkiga länkar har gåtts igenom och uppdaterats (bl.a. invandringslänkarna) och några nya länkar har förts in. Visualisering av statistikdatabasen En svenskspråkig version av visualiseringen av statistikdatabasen för de allmänna biblioteken publicerades på adressen visualisointi.kirjastot.fi/tilastot/index-sv.html Information och marknadsföring På webbplatsen Biblioteken.fi, på Biblioteken.fi:s Facebook-sida och Facebook-grupp och på Twitter fortsatte vi under året att på svenska informera om Biblioteken.fi:s tjänster, aktuella projekt, evenemang, fortbildningar och annat aktuellt inom biblioteksbranschen. Biblioteken har också själva föreslagit annonser och nyheter som publicerats på webbplatsen. I de sociala medierna ökade antalet följare. Nya svenskspråkiga banners för e-material och annat marknadsföringsmaterial för e- material producerades och samlades i Biblioteken.fi:s materialbank. Biblioteken.fi samarbetade med Konsortiet för de allmänna biblioteken kring kampanjen Hela folket läser. Marknadsföringsmaterialet översattes och sattes in i Materialbanken. Biblioteken.fi skapade också en svenskspråkig Facebook-sida för kampanjen och
Kirjastot.fi-toimintakertomus 2015 11/55 marknadsförde kampanjen på svenska. Anna-Maria Malm fungerade som svenskspråkig planerare. Englanninkieliset palvelut Libraries.fi, Buildings.libraries.fi, Now.libraries.fi: sivuille ei tehty muutoksia. Frank-monihaku / SökSam Kirjastot.fi:ssä kehitettyyn, avoimeen lähdekoodiin perustuvaan Frank-monihakuun ei tehty muutoksia vuonna 2015. Frankin käyttö jatkui lähes entiseen tapaan. Frank on edelleen keskeinen paikannuspalvelu yleisten kirjastojen kaukopalvelussa. Frank hakee yli 140 verkkokirjaston hakuliittymästä. Frank oli integroitu Kirjasampo.fi-, Sivupiiri.fi- ja Fono.fipalveluihin. Kirjastohakemisto Kirjastohakemistoon kerätään kaikkien kirjastojen yhteys- ja palvelutiedot. Hakemisto tarjoaa mm. reaaliaikaiset aukioloajat, kartat ja toimipisteiden haun palveluiden mukaan. Hakemisto muodostaa Kirjastot.fi-palvelukokonaisuuden ytimen. Hakemisto koostuu tietokannasta (kirkanta.kirjastot.fi), responsiivisesta käyttöliittymästä ja upokkeista (hakemisto.kirjastot.fi) sekä rajapinnasta (api.kirjastot.fi). Kirjastohakemistoon tuli vuoden 2015 aikana mukaan ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastot sekä useita erikoiskirjastoja. Kirjastohakemiston ylläpito uudistettiin täysin ja uusi ylläpitoliittymä otettiin käyttöön joulukuun alussa. Uudistuneesta ylläpidosta tuli runsaasti palautteita sekä kehittämisehdotuksia. Kirjastohakemiston upokkeiden käyttö kirjastojen omissa verkkokirjastoissa lisääntyi eli yhä useampi kirjasto otti käyttöön aukioloja yhteystietojensa näyttämisen Kirjastohakemistosta tulevien upokkeiden avulla. Myös rajapinta päivitettiin versioon 3. Vaski-Finnan lisäksi mm. osa Helmet- ja Kyyti-kirjastot sekä osa yliopistokirjastoista hyödynsivät Kirjastohakemiston rajapintaa upokkeiden sijaan. Kirjastohakemistosta vastasivat Mia Nikula ja Samu Juvonen. Kirjasampo Kirjasampo-verkkopalvelun käytön määrä jatkoi selkeää kasvuaan vuonna 2015. Palvelun sisältöihin tehtiin vuoden aikana Google Analyticsin tilastojen mukaan yhteensä 1 510 877 käyntiä. Tietokannan teosten ja kirjailijoiden määrät kasvoivat tasaisesti uutuusteoksien ja esikoiskirjailijoiden lisäämisen myötä. Maaliskuussa 2016 palvelu sisälsi tietoa mm. lähes 65 000 romaanista, yli 11 000 runokokoelmasta, n. 6 000 novellikokoelmasta, yli 41 000 yksittäisestä novellista, yli 3 100 näytelmästä tai näytelmäkokoelmasta, yli 13 000 kuvakirjasta ja lähes 4 200 sarjakuva-albumista. Merkittävin uudistus Kirjasammossa vuoden aikana oli maaliskuussa 2015 toteutettu Sivupiiri-palvelun tuominen Kirjasammon yhteyteen. Tällöin Kirjasampo sai oman alasivun
Kirjastot.fi-toimintakertomus 2015 12/55 nuortenkirjallisuudelle ja niihin erikoistuneen tekijän mukaan palvelun toimitukseen. Sivupiirin vanha sivusto lopetettiin, eli palvelu siirtyi kokonaan Kirjasampoon. Vuoden 2015 lopussa päätettiin, että Sivupiiristä tulee myös lastenkirjallisuuden sivu Kirjasammossa, jolloin myös pienten lasten kirjoihin liittyvät vinkkisisällöt keskitettiin Sivupiiri-osioon. Kirjasammon vuotta hallitsivat myös näkyvät yhteistyöprojektit. Yle Elävän arkiston videoita ja audioita upotettiin satoja suoraan Kirjasammon teos- ja kirjailijatietosivuille, joissa ne rikastavat teoskuvailuja ja kirjailijoiden tietoja aivan uudella tavalla hyödyttäen esimerkiksi opetusta, sillä Elävän arkiston videoita on sallittua näyttää opetuksen yhteydessä ja kirjastoissa. Myös Yle huomioi omissa tiedotuskanavissaan näkyvästi Kirjasampoon tehdyt upotukset. Syksyllä tehtiin HelMet-kirjaston kanssa yhteistyötä Ylen Docventures-dokumenttisarjaan liittyen, kun sarjaan liittyen tehtiin kirjavinkkejä ja Kirjasammon toimittaja Tuomas Aitonurmi vastasi kaunokirjallisten vinkkien laatimisesta. Yhteistyö sai paljon kiitosta esimerkiksi kirjastojen aineistonäyttelyiden tekijöiltä. Syksyksi Kirjasampoon palkattiin myös palvelun ulkopuolinen kirjoittaja Marikan kirjajuttuja -artikkelisarjoille, jotka käsittelivät neljään Euroopan suurkaupunkiin sijoittuvia kirjoja sekä neljää mahdollista Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaa. Yksi tuleva nobelisti? -teemaisista artikkeleista osui oikeaan, ja sillä hetkellä kun tieto Svetlana Aleksijevitšin palkitsemisesta tuli, Kirjasammossa oli kattavin verkossa vapaasti saatavana ollut suomenkielinen artikkeli Aleksijevitšista ja hänen teoksistaan. Vuodesta 2013 lähtien Kirjasammossa toimineen Kirjakalenterin ylläpito jatkui edelleen Ylen tarjoamalla työvoimalla. Automaattinen ratkaisu ohjelmatietojen tuomiseksi Ylen puolelta Kirjasampoon on kehitteillä. Kirjasampoa esiteltiin monissa tapahtumissa, kuten Educa-messuilla, Kirjastopäivillä, Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumissa sekä Vaski-kirjastojen osastolla Turun Kirjamessuilla. Kirjasammon toimittaja osallistui Helsinki Lit -kirjallisuustapahtumaan, Suomen Kirjastoseuran järjestämään Fiktiopäivä-koulutukseen ja Helsingin Kirjamessuille, joista kirjoitettiin myös kattavat raportit Kirjasampoon. Lisäksi toimittaja kävi vuoden 2015 aikana viidessä Etelä-Suomen alueen maakuntakirjastossa kertomassa kirjablogien hyödyntämisestä kirjastotyössä, ja näissä koulutuksissa kerrottiin myös Kirjasammon kirjablogisivuista sekä palvelusta muutenkin. Kirjasammon verkkopalvelussa uutisoitiin ajantasaisesti useimmista valtakunnallisesti merkittävistä kirjallisuuspalkinnoista. Lisäksi julkaistiin laajoja artikkeleita eri teemoista, kuten edellä mainittuja tapahtumaraportteja, vierailevan kirjoittajan artikkelisarjoja ja Docventuresiin liittyviä kirjavinkkejä. Lisäksi palvelun toimittaja teki erinäisiä katsauksia, esimerkiksi suomalaisen kirjavuoden 2015 katsauksen, jota jaettiin paljon sosiaalisessa mediassa eri kirjallisten toimijoiden sivujen kautta. Alkuvuodesta 2016 Vaski-kirjastojen verkkokirjastosta vastaavat tekivät päätöksen, että Vaskin henkilökunnan tekemät kirjallisuuteen liittyvät verkkovinkkisisällöt (esim. kirja-arviot) tehdään jatkossa Kirjasampoon.
Kirjastot.fi-toimintakertomus 2015 13/55 Kirjasammon katsotuimpia toimituksellisia tai käyttäjien luomia sisältöjä sivun katselujen määrällä mitattuna vuonna 2015 olivat: Kirjakalenterin etusivu: 39 344 Kirjahyllyjen etusivu: 22 597 Artikkelit-osion pääsivu: 4 353 Kirjasammon kirjahyllyt lukuvinkkilistoja eri teemoista ja näkökulmista 2 087 Päivän täkyjen selailusivu: 2 059 Kesälukemista 2015: 20 uutuusromaania (kirjahylly): 1 972 HLBTI-kirjallisuutta (kirjahylly): 1 972 Suomalaisten naiskirjailijoiden teoksia (kirjahylly): 1 799 SHK: 10 esikoisromaania, jotka pitää lukea (kirjahylly): 1 510 Lukuvinkkejä nuorille miehille (kirjahylly): 1 321 Lisäksi artikkelisarjojen jutuista eniten lukukertoja keräsivät Docventures-sarjaan tehdyt vinkit koonnut Docventures 2015 lue enemmän (868) sekä Marikan kirjajuttuja -sarjassa kirjallisuuden Nobel-voittajaa onnistuneesti ennakoinut teksti Marikan kirjajuttuja: Svetlana Aleksijevitš tuleva nobelisti? (700). Monien sisältöjen suosiota selittää se, että ne olivat lisätietolinkkeinä suositussa HelMet-lukuhaasteessa 2015. Myös vuoden 2016 HelMetlukuhaasteeseen liittyen Kirjasampo tekee HelMet-kirjaston kanssa sisällöntuotannollista yhteistyötä, ja yhtenä lukuhaasteen kohtana on valita luettavaa Kirjasammon tänä vuonna julkaistavista päivän täkyistä. Sosiaalisessa mediassa seuraajien määrät kasvoivat huomattavasti. Facebook-tykkääjien määrä nousi vuoden 2015 aikana 1 345:stä yli 2 000:een. Twitter-seuraajien määrä kasvoi tuona aikana myös vajaasta 1 000:sta 1 500 seuraajaan. Kirjasammon juttusisältöjä jaettiin mm. Kirjan vuosi 2015 Facebook-tilin kautta monesti ja myös monessa kirjallisuuden ja kirjastoalan Facebook-ryhmässä palvelun sisällöt tulivat usein esiin. Vuoden 2016 alussa Kirjasammolle perustettiin myös Instagram-tili, jolla oli maaliskuussa 2016 jo yli 170 seuraajaa. Kirjasammon toimituskunta kokoontui kahdesti vuoden 2015 aikana. Vakituisen jäsenistön lisäksi vierailevina jäseninä kokouksissa olivat Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja Jyrki Vainonen ja WSOY:n kotimaisen kaunokirjallisuuden kustantaja Anna-Riikka Carlson. He tarjosivat näkökulmaa Kirjasammon palveluihin kirjailijoiden ja kustannusmaailman puolelta, mikä antoi paljon ideoita palvelun sisältöjen kehittämistyöhön. Vuoden 2016 alussa yhteistyötä aloiteltiin Suomen Tietokirjailijat ry:n kanssa. Sovittiin, että myös tietokirjallisuuden sisältöjä tuodaan Kirjasampoon valikoidusti: palveluun tallennetaan esimerkiksi palkittuja ja huomiota herättäneitä sekä merkittävinä pidettyjä tietokirjoja ja Suomen Tietokirjailijat antoi luvan käyttää Kirjasammossa monia heidän
Kirjastot.fi-toimintakertomus 2015 14/55 tekemiään sisältöjä, esim. artikkeleita kirjailijoista ja teoksista. Maakuntakirjastoista Porvoo (Itä-Uusimaa) ja Oulu (Pohjois-Pohjanmaa) ovat lakkauttaneet omat maakunnalliset kirjailijatietokantansa ja siirtäneet niiden tiedot Kirjasampoon, jossa niitä ylläpidetään jatkossa. Kirjasammossa jatkettiin Leikin kehittämän automaattisen suosittelutoiminnon käyttämistä teos- ja artikkelisivuilla auttamaan samankaltaisten teosten ja aiheeseen liittyvien verkkoartikkelien löytämisessä. Kirjasampoon ja sen taustatekniikkaan liittyen on kirjoitettu ja niistä on kerrottu maaliskuun 2015 ja maaliskuun 2016 välisenä aikana seuraavissa artikkeleissa, verkkojulkaisuissa ja radio-ohjelmissa: ks. lopussa. Luetteloinnista ja muusta sisältötyöstä vastasi Kirjasammon päätoimittaja Tuomas Aitonurmi Turun kaupunginkirjastossa, Boksampo.fi:n osalta Vaasan kaupunginkirjaston vetämä tiimi ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden luetteloinnin sekä Sivupiirin sisältöjen osalta Kirjastot.fi:n työntekijä Katja Kyllönen. Täydentävään luettelointityöhön osallistui lisäksi jonkin verran muita kirjastoja. Kirjastot.fi maksoi Kirjasammon päätoimittajan palkan Turun kaupunginkirjastolle. Kirjasammon tekniikasta vastasivat Eetu Mäkelä Secosta, Kirjastot.fi:n Antti Salminen sekä käyttöliittymästä Harri Oksanen. Kirjasammon tekniikka koostui Drupal-julkaisujärjestelmästä, Kulsatietokantasovelluksesta sekä Saha-annotointieditorista. Fono.fi Fono.fi-äänitetietokanta perustuu YLE:n äänilevystön Fono-tietokantaan. Tiedot siirretään osittain muokattuina säännöllisin väliajoin Fonosta Fono.fi-palveluun. Fono-tietokannan käyttöoikeudesta ja tietokannan tietohuollosta maksetaan YLE:lle vuosittain lisenssimaksu. Fono.fi:n taustalla on erillinen räätälöity.net-tietokantasovellus. Musiikin kuuntelumahdollisuus on toteutettu Spotify-rajapinnan avulla. Vuoden 2015 aikana Fono.fipalveluun ei tehty muutoksia eikä palvelun tulevaisuuden suunnittelu YLE:n kanssa edennyt. Musiikkikirjastot-palvelut Musiikkikirjastot.fi Musiikkikirjastojen vinkit ja verkkopalvelut toimi aktiivisesti suomalaisten kirjastojen musiikkivinkkauksen, tiedotuksen, kirjasto- ja tiedonhakuinfran ylläpitämiseksi. Verkkopalvelufoorumia Musiikkikirjastot.fi toimitettiin edeltävää vuotta paremmin resurssein. Toimitustyötä tehtiin säännöllisellä työajalla yksi päivä viikossa. Toimeksianto jatkui helmi-joulukuun 2015 ajan.
Kirjastot.fi-toimintakertomus 2015 15/55 Helmikuussa 2015 Musiikkikirjastot.fi sai lisää sisältöjä ja uuden ilmeen. Uudistuksessa palvelun etusivulle tuotiin esiin uusia painotuksia. Foorumi keskittyi musiikkikirjastoinfran ja ammattitiedottamisen lisäksi aiempaa vahvemmin musiikkivinkkaukseen, uutisointiin ja tapahtumatiedotukseen. Etusivulle tuotiin myös Musiikkiohjelmat, jossa palstatilaa saavat Kirjastokaistan tuotanto ja Ylen Elävä arkisto. Somefoorumit Facebook ja Twitter tuotiin esiin aiempaa kattavammin. Sisällöntuotantoa havainnollistettiin Musiikkikirjastot.fi:n etusivulla aiempaa visuaalisemmin ja toiminnallisemmin. Alkuvuodesta 2015 lanseerattu kuvitettu vinkkifoorumi Levyhyllyt nostettiin keskeiselle paikalle palvelun etusivulle. Musiikkia ja kirjallisuutta esittelevä blogi yhdisti musiikin kirjallisuuteen, videoihin ja verkkolinkkeihin. Levyhyllyt julkaisi 34 musiikkiartikkelia vuonna 2015. Musiikin tiedonhakuelementit Kysy musiikista ja Tiedonhaun avuksi toimivat entistä koordinoidummin suoraan emosivulta. Myös blogien välistä navigointia kehitettiin. Musiikkikirjastolaisten ammattiblogissa Musiikki kuuluu kaikille julkaistiin 13 artikkelia. Ammattitiedotusfoorumilla Ajankohtaista musiikissa julkaistiin 23 tiedotetta ja uutista. Vinkkiblogin vierelle nostettu tiedotuskaruselli ja blogi Musiikin ytimessä keräsi yhteen sekä kansainvälisiä uutisia että suomalaisten kirjastojen kuulumisia ja musiikkitoimintaa. Musiikin ytimessä julkaistiin 139 blogiartikkelia. Sisällöntuotannossa kiinnitettiin erityistä huomiota kirjastoissa järjestettävien tapahtumien esilletuomiseen. Kirjastot pääsivät Musiikin ytimessä valtakunnalliseen tiedotuksen piiriin. Julistekuvien avulla etusivun moniruutuinen karusellielementti nosti edustavasti esiin kirjastojen monipuolista tapahtumatarjontaa. Toukokuussa 2015 Musiikin ytimessä otettiin käyttöön Musiikkikirjastot.fi:n ensimmäisenä upokkeena. Kaikkien kirjastojen käytettävissä oleva upoke luotiin virikkeelliseksi kanavaksi asiakkaiden suuntaan nostamalla artikkeleissa esiin somelinkkejä, kotisivuja ja erilaisia musiikkilähteitä. Tiedotuskanavan ammatillisena kohteena oli erityisesti kirjastojen kotisivut, verkkokirjastot ja blogit. Viestintäyhteistyössä keskityttiin seudullisen kirjastotyön valtakunnalliseen esilletuomiseen. Upokkeen myötä syntynyt musiikkikirjastokuulumisien uutiskynnyksen madaltuminen tuotti uutta vuorovaikutusta kirjastoammattilaisten kesken. Tieto- ja uutiskanava otettiin käyttöön upokkeena moniin kirjastoihin, esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen ja Lahden konservatorion musiikkikirjaston kotisivuille. Upoke avattiin myös Kirjastot.fi:n ammattisivulle Kirjastojen musiikkipalveluita.
Kirjastot.fi-toimintakertomus 2015 16/55 Musiikkirjastot.fi oli vuonna 2015 mukana useilla mm. koulutuspäivillä, joista valtaosan järjesti kunkin seudun Aluehallintavirasto sekä Kirjastopäivillä ja Turun kirjamessuilla. Ennen Kirjastopäiviä panostettiin Musiikkikirjastot.fi:n näkyvyyteen sekä verkossa että kirjastoissa. Kirjastot.fi:n Materiaalipankkiin tuotiin upoke Musiikin ytimessä sekä juliste, joka oli printtiversion lisäksi käytettävissä myös kuvana esimerkiksi somea varten. Koulutustapahtumissa levityksessä olleita kirjanmerkkejä myös postitettiin kirjastoihin. Musiikkikirjastot.fi:n mobiilisovellus uudistui syyskuussa 2015. Uusi mobiilityyli toi palvelun älypuhelimeen yksi- tai kaksipalstaisena, puhelimen asennosta riippuen. Nelipalstaisen etusivunäkymän sijaan padien ja tablettien pystynäyttö on kaksipalstainen samalla kun vaakanäyttö säilyy nelipalstaisena. Navigointia helpottaa rullattava valikko, josta on helppo suunnata eteenpäin. Musiikkikirjastot.fi:stä ja Musiikkikirjastot-osiosta vastasi Tuomas Pelttari. Musiikkikirjastot.fi julkaistiin WordPress-julkaisujärjestelmällä. Digi.kirjastot.fi, yleisten kirjastojen digitointi Digitointi yleisissä kirjastoissa hanke aloitti toimintansa itsenäisenä hankkeena 1.1.2015 ja jatkui 31.1.2016 asti. Hanke pohjautui Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin hankkeessa laadittuun e-aineistostrategiaan ja siihen pohjautuvaan toimenpidesuunnitelmaan (ks. kirjastot.fi/fi/julkaisut). Toimenpidesuunnitelman osana oli yleisten kirjastojen digitointitoiminnan kartoittaminen ja yhteisen aineistontallennuspalvelun perustaminen. Hankeen tavoitteiksi asetettiin seuraavat päämäärät: Selvennetään yleisten kirjastojen roolia aineistojen digitoinnissa. Kartoitetaan, mikä on yleisten kirjastojen osuus kulttuuriperinnön tallentamisessa, huomioiden muiden muistiorganisaatioiden toiminta. Yhtenäistetään digitaalisen aineiston tallennus- ja kuvailukäytäntöjä, jotta kansallisia ratkaisuja voidaan hyödyntää täysipainoisesti. Kehitetään yhteistä aineistojen tallennusalustaa vastaamaan yleisten kirjastojen tarpeita. Luodaan toimiva yhteistyöverkosto tukemaan yleisiä kirjastoja digitointiin liittyvissä tehtävissä. Pyritään lisäämään yli sektorirajojen toimivaa yhteistyötä ja asiantuntijuuden jakamista. Päivitetään henkilöstön osaamista mm. tekijänoikeuden ja teknisen tietämyksen osalta.
Kirjastot.fi-toimintakertomus 2015 17/55 Aloitetaan tekijänoikeudesta vapautuvan kirjallisuuden pienimuotoinen digitointi ja tarjonta yleisten kirjastojen välityksellä. Osallistutaan aluetietokantatyöhön, jos käytännössä päädytään kansalliseen vaihtoehtoon. Digitointiselvitys Yleisten kirjastojen käyttöön laadittiin digitointiselvitys, jossa kartoitettiin eri muistiorganisaatioiden digitointitoimintaa, sekä niitä palveluja, joiden kautta digitoitu aineisto on löydettävissä. Selvityksessä kartoitettiin myös yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa ja niiden löydettävyyttä. Lisäksi linjattiin yleisten kirjaston roolia kulttuuriperintöaineistojen digitoinnissa. Osana selvitystä laadittiin yleisille kirjastoille ohjeistus digitointitoimintaan. Ohjeet sisältävät mm. pääperiaatteet tekijänoikeudesta, yksityisyydensuojasta, sekä digitointiprosessista. Ohjeistuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota hyviin käytänteisiin, tähdentäen digitointisuunnitelman ja loppuraportin merkitystä. Ohjeistuksessa painotettiin myös yhteisiä toimintamalleja. Selvityksen lopussa on yhteenvetona ehdotukset yleisten kirjastojen digitointitoiminnalle. Selvitystä voidaan käyttää ohjeena niissä yleisissä kirjastoissa, joissa digitoidaan aineistoa. Lisäksi selvitys toimii apuna asiakaspalvelussa digitoitujen lähteiden löytämiseen. Selvitys on luettavissa Kirjastot.fin Julkaisut-sivun kautta. Digi.kirjastot.fi-palvelu Digi-palvelun toiminnallisuutta parannettiin ottamalla käyttöön uusia lisäosia. Aineistojen ja metatietojen muokkausta tehtiin joustavammaksi, hakutoimintoa räätälöitiin paremmaksi ja rajapintaa muokattiin vastaamaan Finnan vaatimuksia. Rajapintaa Finnaan on testattu ja se on toiminnaltaan valmis Digi-palvelun osalta. Digi-palvelun sisältöjä ei kuitenkaan toimintavuoden aikana saatu näkymään tuotanto-finnassa Kansalliskirjaston resurssivajeen vuoksi. Oulun kaupunginkirjasto toteutti keväällä 2015 Digi-palvelun käytettävyystestauksen. Testitulosten perusteella käyttöliittymää muokattiin selkeämmäksi ja helppokäyttöisemmäksi. Palvelussa on tällä hetkellä 78 kokoelmaa ja käyttäjinä 17 kirjastoa. Digi-palveluun siirrettiin joitakin sellaisia aineistokokonaisuuksia, jotka olivat vaarassa hävitä kirjastojen omista tietokantaratkaisuista. Lisäksi palveluun tallennettiin sellaista aineistoa, joka ei muuten indeksoituisi Finnaan. Digitaalisen aineiston tallennus- ja kuvailukäytäntöjä yhtenäistettiin laatimalla palvelun käytöstä suomenkieliset käyttöohjeet sisältäen kuvailuohjeet, jotka perustuvat Dublin Core-
Kirjastot.fi-toimintakertomus 2015 18/55 formaatin käyttöön. Kuvailuohjeissa huomioitiin niin ikään indeksointi Finnaan. Digi-palvelun käyttöopastusta ja tukea annettiin puhelimitse, sähköpostilla, sekä paikan päällä digitoivissa kirjastoissa. Opastuksia pidettiin Juvalla, Orimattilassa, Oulussa, Porvoossa, Pukkilassa, Raisiossa, Savonlinnassa ja Turussa. Lisäksi palvelua esiteltiin mm. Turun kirjamessuilla ja Kirjastopäivillä. Digi.kirjastot.fi-palvelun toteutettu avoimen koodin Omeka-julkaisujärjestelmällä. Se sijaitsee Kirjastot.fi-palvelinympäristössä. Tekniset kehitystyöt hankittin Matti Lassilalta. Vuonna 2015 sivustolla vierailtiin 17 604 kertaa ja sen hakukonenäkyvyys oli tavoitteiden mukainen. Henkilöstön koulutus ja yhteistyö Niille yleisille kirjastoille, jotka toimivat digitoinnin parissa järjestettiin yhteinen kokous- ja koulutuspäivä Helsingissä 16.4.2015. Päivän aikana käytiin läpi kirjastoissa esiin nousseita kysymyksiä ja etsittiin yhdessä toimivia ratkaisuja. Lisäksi esiteltiin Omekan uusia ominaisuuksia ja tulevia kehityslinjoja. Digitoiville kirjastoille perustettiin oma postituslista, jonka kautta tiedotettiin ajankohtaisista asioista. 28.5.2015 järjestettiin Helsingissä valtakunnallinen koulutuspäivä digitoinnista, joka myös etälähetettiin ja tallennettiin Kirjastokaistalle. Tilaisuudessa kuultiin asiantuntijoita Kopiostosta, IPR University Centeristä, Kansalliskirjastosta, Kansallisarkistosta, sekä Museovirastosta. Yhteistyötä hankkeen puitteissa tehtiin mm. Kansalliskirjaston, Kotiseutuliiton ja Museoviraston kanssa. Tekijäoikeudesta vapautuvien teosten digitointi ja aluetietokannat Hankkeen puitteissa digitoitiin ja tallennettiin Digi-palveluun Tatu Vaaskiven tekijänoikeudesta vapautuneita teoksia. Lisäksi Project Gutenberg-palvelusta poimittiin erityisesti kouluja kiinnostavaa aineistoa ja kuvailtiin ne Digi-palveluun ja sieltä edelleen linkittämällä ekirjastoon. Osana hanketta osallistuttiin myös keskusteluun, jossa pohdittiin yleisten kirjastojen aluetietokantojen tulevaisuutta. Päädyimme kuitenkin siihen tulokseen, että ei ole järkevää perustaa kansallista tietokantaa, johon siirrettäisiin kirjastojen nykyisissä aluetietokannoissa olevaa aineistoa. Yleiset kirjastot voivat siirtää digitoidut alueelliset aineistonsa halutessaan Digi-palveluun ja viitetiedollisen aineiston esimerkiksi kirjastojärjestelmän kautta Finnan indeksoitavaksi. Uuden palvelun perustaminen ei toisi vastaavaa hyötyä, mutta sen sijaan vaatisi ylläpitoa ja päivityksiä.
Kirjastot.fi-toimintakertomus 2015 19/55 Digitointi yleisissä kirjastoissa -hankkeen suunnittelijana toimi Aija Laine, jonka työpanos hankittiin Turun kaupunginkirjastolta. Ekirjasto.kirjastot.fi Yleisten kirjastojen yhteinen e-aineiston tarjotin, Ekirjasto.kirjastot.fi, on rakennettu Terkon BookNavigator-alustalle. E-kirjasto kattaa sekä lisensoidun aineiston että vapaan aineiston valikoidusti sekä Kirjastot.fi-sisältöjä (Kirjastokaistan videoita ja audioita, Makupalojen linkkejä, Digi.kirjastot.fi:stä valikoitu kokoelma kaunokirjallisuutta). E-kirjasto sisältää aineiston kuvailutiedot sekä linkit saatavuustietoihin (verkkokirjastoon kirjautuminen, Digi.kirjastot.fi ym.). Kuvailutiedot tuodaan automaattisesti eri tietovarannoista (kuten Ellibsistä). Toimintavuonna ei E-kirjastoon tehty suurempia muutoksia. Teosten tietojen yhteyteen lisättiin ajantasainen saatavuus-tieto sekä sisältöryhmittelyn uudistaminen käynnistettiin. Kirjastot.fi avusti Yleisten kirjastotojen konsortiota Koko kansa lukee -hankkeessa. Kirjastot.fi suunnitteli ja toteutti visuaalisen hankkeen visuaalisen ilmeen ja markkinointiaineistot (logo/tunnus, juliste, kirjanmerkki, erilaiset nettibannerit, mm. Facebook). Kysy kirjastonhoitajalta Vastaajakirjastot Liikenneturvan kirjasto ja Työterveyslaitoksen kirjasto jäivät pois vastaajakirjastoista. Uusia vastaajakirjastoja olivat: Raasepori, Parainen ja Loviisa aloittivat vastaajina. Maarianhamina palasi vastaajien joukkoon muutaman vuoden tauon jälkeen. Vastaajia vuonna 2015 oli 204. Vastaajakirjastoja oli 19 erikoiskirjastoa ja 56 yleistä kirjastoa. Vastauksia oli palvelussa lähettänyt 204 kirjastolaista. Palvelussa toimivat toimittajina edelleen Tuula Valkeapää ja Matti Järvinen Helsingin kaupunginkirjastosta. He valvovat, että kysymyksiin vastataan määräajassa, ottavat yhteyttä vastaajakirjastoihin tarvittaessa tai vastaavat itse, jos vastaajakirjastoa ei löydy. Vastausten määrä Kysymysten oli määrä 2754. Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa toiminut automaattinen semanttinen vastaustoiminta ei ollut enää käytössä. Facebookin kautta vastattiin noin 20 kysymykseen, palautteiden ja toimitus-postin kautta noin 50 kysymykseen. Kommentteja oli tullut 512. Ruotsinkielisiä vastauksia lähetettiin 25, englanninkielisiä 56. Kun jatkokeskustelut arvioidaan mukaan vastausten määrään, vastauksia on lähetetty noin 4200. Vastausten määrässä on laskua edellisvuodesta suunnilleen sen verran kuin semanttisen vastaajan kautta on lähetetty automaattisia vastauksia. Päivässä vastattiin 64% kysymyksistä, kahdessa 13%, kolmessa 9%, yli kolmessa päivässä 14% kysymyksistä.
Kirjastot.fi-toimintakertomus 2015 20/55 Tilastoja Palvelussa oli vierailtu vuonna 2015 837 211. Sivunkatseluja 1 248 833 (luku sisältää n. 3000 kertaa musiikkipalveluiden katseluita). Palveluun tullaan kysymysten kautta, joten suurin osa käyttäjistä on sellaisia, jotka etsivät tietoa jostain aiheesta hakukoneella ja saavat vastaukseksi Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta löytyvän vastauksen. Yksittäisistä vastauksista saapumisia oli kertynyt eniten kysymykselle Mitkä maat ovat Skandinavian maita 14 805, joka on arkiston katselluin vastaus, 15 751 katselukertaa. Seuraavaksi katselluin kysymys on Milloin eurot tulivat Suomeen? Kiinnostavia olivat myös olleet Lumikin seitsemän kääpiön nimet suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, edelleen suosittuja ovat asiakirjamallit, perukirja, uskotun miehen tehtävät, tilavuuden laskeminen, teoreettinen viitekehys, Peppi Pitkätossun hevosen nimi, ivan, sarkasmin ja ironian ero, koiranäyttelyiden termistö ja henkilötyövuosi. Kirjastojen palveluistakin kysyttiin, paljon katsottu kysymys on Missä kirjastoissa voi digitoida vhs-kasetteja. Asiasanahakemiston etsityin asiasana on etunimet, sitä seuraa nimet. Some Facebook-tykkääjiä Kysy kirjastonhoitajalta palvelulla oli 1325, Twitter-seuraajia 209. Facebookissa tuodaan esiin kysymyksiä vastauksineen, aineistosuositteluja sekä muita Kirjastot.fi-palveluita. Vastauksiin saadaan usein lisävinkkejä kommenteissa. Kysymyksiä tulee jonkin verran viestien kautta. Twitteriin menevät uudet vastaukset ja jonkin verran muista palveluista lukuehdotuksia ja linkkisuosituksia. Kysy kirjastonhoitajalta vastaukset leviävät Twitterissä mukavasti. Kysy e-kirjastosta, Kysy musiikista, Kysy kirjallisuudesta, Kysy tekijänoikeudesta -erikoisvastaajaryhmät Kysy-palvelussa toimivia erikoisvastaajaryhmiä käytettiin hyödyksi vastaamisessa sujuvasti ja ne toimivat mainiosti. Vuonna 2015 muiden kohdennettujen kysy-palveluiden lisäksi avattiin Kysy tekijänoikeudesta palvelu, joka on keskittynyt lähinnä vastaamaan kirjastojen tekijänoikeuskysymyksiin. Palvelu korvaa aiemman tekijänoikeuskeskustelupalstan. Aiemman arkiston sisältö siirrettiin Kysy kirjastonhoitajalta palveluun. Kysymyslomake sijaitsee Kirjastot.fi:n KirjastoPron tekijänoikeusosassa. Erikoiskysymyksiin vastattiin seuraavasti: lapset 24, musiikki 120, e-aineisto 44, kirjallisuus 48, tekijänoikeus 94 (mukana vanhaa arkistoa). Vastaajayhteisö Vastaajien kanssa keskusteltiin Kysy-listalla lähinnä käytännön asioista vastaamisessa, muistutettiin siitä, että asiakkaan tietoja ei saa unohtaa julkiseen arkistoon sekä siitä, että tietoa on hyvä hakea kriittisesti useammasta lähteestä ja että asiakkaalle kerrotaan lähteet, joista tietoa on löytynyt. Tieto-lista on edelleen vastaajien ahkerassa käytössä tietopalvelukysymysasioissa. Vastaajatapaamista ei järjestetty, koska se oli tarkoitus järjestää teknisen uudistuksen avuksi. Koska tekninen uudistus ei vieläkään päässyt alkuun, siirretään vastaajatapaaminenkin tulevaisuuteen.
Kirjastot.fi-toimintakertomus 2015 21/55 Vastaaminen palvelussa toimii erinomaisesti, vain aivan suurimmassa kirjastossa on joskus viiveitä. Vastausten laatu on pysynyt hyvänä. Vastaajia on paljon ja verkosto on kattava, mutta lisää otetaan jatkuvasti ja mielellään. Vastaajat vaihtuvatkin tasaisesti ja he saavat opastuksensa pääsääntöisesti muilta vastaajilta. Yhteisö on siis hyvin vakiintunut ja itsenäisesti toimiva. Toimituksen osuus vastaamisen opastuksessa keskittyy uusiin vastaajakirjastoihin, vastaamisen yleislinjoihin ja yksittäisiin vastauksiin. Kysyjät Kysyjiltä tuli tasaisesti palautetta vastaajille. Viestit ovat hyvin positiivisia sävyltään, vastaajia kiitellään nopeasta ja hyvästä palvelusta, kiitetään suuresta työmäärästä ja huolellisuudesta, jota vastauksen laatimiseen on käytetty sekä yleisesti ottaen kiitetään siitä, että tällainen palvelu on olemassa. Usein Kysy kirjastonhoitajalta palvelusta on löytynyt tai saatu vastaus pitkään aikaa askarruttaneisiin kysymyksiin. Vaikuttavuus Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on suoraan kansalaisen arkeen vaikuttava palvelu. Se antaa mahdollisuuden kääntyä puolueettoman, maksuttoman tahon puoleen ongelmatilanteessa. Palvelulla on myös viihdyttävä puolensa: netissä surffaava löytää arkiston vastauksia ja tutkii niitä ilokseen. Vanhojen vastausten lukija saa myös osallistua aiheen käsittelyyn, monesti kommenttikentässä on uusia vinkkejä siitä, mistä lisää tietoa tai aineistoa löytyisi sekä muita huomioita siitä, miten kysymyksen asia koskee kommentoijan elämää. Vanhojen vastausten kautta tulee myös suurin osa uusista kysymyksistä, noin 500 kysymystä tulee suoraan kysymyslomakkeen kautta, loput muita teitä palvelusta. Kysy kirjastonhoitajalta on erinomainen esimerkki kirjastojen yhteistyön saumattomasta sujuvuudesta. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta vastasi Nina Granlund. Vastaukset vastaajakirjaston mukaan: Vastaukset kirjastoittain Toimitus 649 Aura 1 Eduskunnan kirjasto 19 Espoo 189 Haapavesi 1 Haapajärvi 1 Heikki Poroila 159 Heinola 4 Helsinki 546 Hämeenlinna 100 Joensuu 41 Jyväskylä 43 Kajaani 8 Kangasala 5 Kauniainen 2 Kava 3
Kirjastot.fi-toimintakertomus 2015 22/55 Kemi 1 Kemiönsaari 1 Kirkkonummi 10 Kokkola 3 Kotka 26 Kouvola 42 Kuopio 24 Lahti 99 Lappeenranta 17 Lapponica 2 Liikenneturvan kirjasto 2 Lohja 9 Loviisa 4 Maanpuolustuslaitoksen 8 korkeakoulun kirjasto Mikkeli 45 Nokia 2 Nurmijärvi 3 Oulu 95 Pietarsaari 2 Pori 41 Porvoo 9 Pyhäjoki 1 Raahe 9 Raasepori 2 Rantasalmi, Joroinen, Juva 2 Rauma 4 Riihimäki 3 Rovaniemi 16 Salo 8 Seinäjoki 50 Suomen pankin kirjasto 2 Tampere 203 Tilastokeskuksen kirjasto 4 Turku 120 Uusikaupunki 2 Vaasa 22 Vantaa 88 Vihti 1 Ylöjärvi 1 Makupalat.fi Makupalat.fi linkkihakemiston vuosi 2015 oli tasaista etenemistä sisällön ja tekniikan muokkausten kannalta. Sisällön siivous on edelleen kesken, mutta edennyt siinä tahdissa, joka alunperinkin oli arvioitu. Ruotsinkielisen palvelun sisältöä on myös korjattu aktiivisesti vuonna 2015. Uusia linkkejä on viety Makupalat.fi:n 354. Pääosan uuden aineiston luettelointityöstä on
Kirjastot.fi-toimintakertomus 2015 23/55 hoitanut Tiina Gräsbeck Helsingin kaupunginkirjastosta. Hän on myös hoitanut vanhojen linkkien päivitystä ja poistamista. Hakemistossa on 19923 linkkiä. Pyrkimyksenä on vähentää linkkien määrä n. 15 000. Joulukuussa 2015 uusittiin käyttöliittymän ulkoasu vastaamaan Kirjastot.fi yleistä visuaalista ilmettä. Uusi ilme rakennettiin Bootstrap 3 -kehyksen (framework) päälle ja taitto tukee nyt myös mobiililaitteita (responsiivisuus). Visuaalisen ilmeen lisäksi käyttöliittymää kehitettiin mm. navigoinnin monipuolistamisella (koko navigaatiorakenne selattavissa ilman erillisiä sivulatauksia), hakutulosten oletusjärjestysten järkeistämisellä ja etusivun rakenteen uudistamisella. Makupalojen toimitus testasi käyttöliittymään uudistuksen eri vaiheissa ja käyttöliittymää kehitettiin palautteen pohjalta. Makupalat.fi on käytössä oppilaitoksissa ja kirjastoissa, vikojen ilmaantuessa ensimmäiset palautteet tulevat usein näistä. Myös vakituisia käyttäjiä on paljon. Makupalat.fi:n käyttäjistä on palaavia käyttäjiä 50,1 %. Palvelua on tuotu esiin Ylen ohjelmien yhteydessä, viime syyskaudella Docventures-ohjelmasarjan yhteydessä tuotettiin kokoelmia dokumenttien aiheesta. Kokoelmat näkyivät omilla sivuillamme, ne levisivät Twitterissä sekä näkyivät Ylen sivuilla. Teimme myös ajankohtaisia paketteja (maahanmuutto etc.) kausittaisten (pääsiäinen, joulu etc.) kokoelmien lisäksi. Katsotuimmat kategoriat ovat Vapaa-aika, Media ja viestintä, Terveys ja sairaus, Historia ja sukututkimus, Koti, Musiikki ja Luonto ja Maailma. Avaruus. Katsotuimmat alakategoriat ovat Suomalaiset sanomalehdet sekä Asiakirjamallit ja Lomakkeet. Linkeistä katsotuimmat ovat Suomen lakiopas : Asiakirjamallit, Arabia-Iittalan kirpputori sekä Kuvaarkisto Etulinjasta kotirintamalle. Linkkiehdotuksia tuli vuoden aikana runsaasti. Osa niistä on otettu kokoelmaan mukaan, osa ei. Makupalat.fi:n uusi kokoelmapolitiikka karsii pois kaupalliset palvelut hakemistosta. Näitä ehdotetaan paljon edelleen kokoelmaan. Kommentointi ei palvelussa ole mahdollista muuten kuin peukuttamalla. Palautetta tulee tasaisesti. Useimmiten on kyse linkeistä, joiden osoite on muuttunut ja niissä joko kysytään saman palvelun uutta osoitetta tai lähetetään se toimitukselle. Makupalat.fi on käyttäjille tuttu palvelu, johon tullaan etusivun kautta. Järjestetyn ja arvioidun tiedon sekä pikalinkkien lisäksi kansalainen voi seurata millaisia uusia, hyödyllisiä verkkopalveluita julkaistaan. Makupalat.fi voi hyödyn ja vakiintuneen käytön lisäksi (esim. sanomalehtien selaus) tuoda myös uusia aluevaltauksia, löytöjä ja hupia selailijan arkeen. Nuorelle tai tottumattomalle verkon käyttäjälle Makupalat.fi on turvallinen ympäristö etsiä tietoa. Se tuo myös muun kielistä materiaalia helpommin käytettäväksi yleisölle. Kirjastoille ja oppilaitoksille Makupalat.fi on työväline sekä tiedonhaun opastukseen kuuluva olennainen palvelu. Makupalat.fi-palvelusta vastasi Nina Granlund. Makupalat julkaistiin Drupal 7 -julkaisujärjestelmällä.
Kirjastot.fi-toimintakertomus 2015 24/55 Okariino.fi, Sivupiiri.fi Okariino.fi pysyi ennallaan vuoden 2015. Sivusto on pitkään odottanut uudistamista ja loppuvuodesta 2015 päätettiin, että nykyinen sivusto suljetaan ja keskitytään jatkossa tuottamaan materiaaleja kirjastoalan ammattilaisille ja opettajille, jotka sitten voivat hyödyntää niitä työssään. Kirjasammon Sivupiiri todettiin luontevaksi paikaksi tämän toteuttamiseen, eikä uudistus sillä tavoin tarvinnut suurta työmäärää teknisiltä suunnittelijoilta. Tekniset muutokset aloitettiin vuodenvaihteessa ja Okariino.fi:n tärkeimmät sisällöt siirretään alkuvuodesta 2016 Kirjasampo.fi:hin, jossa lastenkirjallisuutta esitellään vastedes Sivupiiri-osiossa yhdessä nuortenkirjallisuuden kanssa. Lastenkirjallisuuden tulo Kirjasampo.fi:hin aloitettiin jo loppuvuodesta 2015 Yle-yhteistyöllä Katti Matikaisen kirjamylly -sarjan kanssa. Kirjasammon Sivupiiriin tehtiin ohjelman kymmenen jakson teemoihin sopivat lukusuositukset kirjahyllyinä. Okariino.fi:n 3-6 vuotiaille suunnattua mediapuistoa täydennettiin sisältöjen osalta ja sitä esiteltiin mm. Educa-messuilla, Kirjastopäivillä Seinäjoella ja Lastentarhanopettajapäivillä Turussa. Sivusto sai paljon myönteistä kiinnostusta osakseen helpon saatavuuden ja käytettävyyden takia. Mediapuiston graafisesta ilmeestä vastasi Harri Oksanen, tekniikasta Samu Juvonen. Sivupiiri.fi uudistettiin vuonna 2015 siirtämällä se osaksi Kirjasampo.fi:tä. Sivupiiri sai palveluun oman välilehden, jossa julkaistaan nuortenkirjallisuuteen (ja jatkossa siis myös lastenkirjallisuuteen) liittyviä uutisia, kirjahyllyjä ja päivän täky. Osio saatiin avattua 11.3.2015 ja samana päivänä myös vanha sivusto suljettiin. Samassa yhteydessä suunniteltiin Sivupiirille oma logonsa. Myös lastenkirjat tulivat mukaan sammon Sivupiiriin loppuvuodesta. Ruotsinkielisen Sivupiirin, Sidospårin, lisäämistä ruotsinkielisen käyttöliittymän puolelle valmisteltiin loppuvuodesta ja sen julkaisu tapahtuu alkuvuodesta 2016. Kirjasammon Sivupiirin teknisestä suunnittelusta vastaavat Harri Oksanen ja Antti Salminen ja sisällöstä toimittaja/suunnittelija Katja Kyllönen. Toimitustyö Sivupiirin siirron myötä toimittaja/suunnittelijan työnkuva muuttui huomattavasti, sillä Kirjasampo.fi:n toimitustyö on huomattavasti erilaista kuin aiemman sivuston ylläpito. Työnkuvan muutos alkoi Sivupiirin sisältöjen siirrolla Kirjasammon SAHAan vuoden 2014 lopulla ja Sivupiirin siirron myötä Kirjasammon SAHAan tulevien lasten- ja nuortenkirjallisuussisältöjen käsittely siirtyi toimittaja/suunnittelijalle. Toimitustyö vaatii jatkuvaa ajan hermoilla olemista, sillä Sivupiirissä julkaistaan päivittäin oma päivän täky, julkaistaan uutisia sekä tehdään kirjahyllyjä eri aihepiireistä. Sivupiiri liittyi siirron myötä myös Twitteriin, jossa Facebookin lisäksi julkaistaan päivän täkyt ja kaikki muu osioon tuotettu sisältö sekä jaetaan lasten- ja nuortenkirjallisuuteen liittyviä uutisia.