VALINTAKOE OSIO IA Kirjaan perustuva koe Valintakoe on yhteinen seuraaviin yliopistoihin sosiologian oppiaineeseen hakeville: Helsingin yliopisto Itä Suomen yliopisto, Kuopio Itä Suomen yliopisto, Joensuu Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Tampereen yliopisto Tampereen yliopisto, Porin yksikkö Turun yliopisto OSION IA PISTEET / 10 (tarkastaja merkitsee) Henkilö Tunnus Sosiologian valintakoe koostuu neljästä osiosta, joihin kaikkiin vastataan: Osiot IA ja IB: Kirjaan perustuva koe (yht. 30 p.) Osiot IIA ja IIB: Aineistokoe (yht. 30 p.) OSIO IA Kirjaan perustuva koe: Tehtävät 1 3 Vastaa seuraaviin kysymyksiin teoksen Saaristo Jokinen Sosiologia perusteella. Vastaukset kirjoitetaan tehtävän perässä olevaan vastaustilaan, jossa kullekin viivalle kirjoitetaan vain yksi tekstirivi. Rivejä ei saa ylittää eikä tekstiä jatkaa vastauspaperin kääntöpuolelle. Vastaustilan ulkopuolelle kirjoitettua tekstiä ei oteta huomioon tarkastettaessa. KOEPAIKKA: Rovaniemi OSIO IA Kirjaan perustuva koe TARK. LAPIN YO 1(4)
OSIO IA Kirjaan perustuva koe Tehtävä 1. Mitä Pierre Bourdieu tarkoittaa erilaisilla pääomilla? (4 p.) KOEPAIKKA: Rovaniemi OSIO IA Kirjaan perustuva koe TARK. LAPIN YO 2(4)
OSIO IA Kirjaan perustuva koe Tehtävä 2. Suurissa kaupungeissa kotona kuolleita ihmisiä löydetään toisinaan kuukausien, joskus jopa vuosien kuluttua kuolemasta. Miten tätä voisi tulkita Simmeliin nojautuen? (4 p.) KOEPAIKKA: Rovaniemi OSIO IA Kirjaan perustuva koe TARK. LAPIN YO 3(4)
OSIO IA Kirjaan perustuva koe Tehtävä 3. Määrittele diskurssin käsite. (2 p.) KOEPAIKKA: Rovaniemi OSIO IA Kirjaan perustuva koe TARK. LAPIN YO 4(4)
VALINTAKOE OSIO IB Kirjaan perustuva koe Valintakoe on yhteinen seuraaviin yliopistoihin sosiologian oppiaineeseen hakeville: Helsingin yliopisto Itä Suomen yliopisto, Kuopio Itä Suomen yliopisto, Joensuu Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Tampereen yliopisto Tampereen yliopisto, Porin yksikkö Turun yliopisto OSION IB PISTEET / 20 (tarkastaja merkitsee) Henkilö Tunnus Sosiologian valintakoe koostuu neljästä osiosta, joihin kaikkiin vastataan: Osiot IA ja IB: Kirjaan perustuva osio (yht. 30 p.) Osiot IIA ja IIB: Aineistokoe (yht. 30 p.) OSIO IB Kirjaan perustuva koe: Tehtävät 4 6 Vastaukset kirjoitetaan tehtävän perässä olevaan vastaustilaan, jossa kullekin viivalle kirjoitetaan vain yksi tekstirivi. Rivejä ei saa ylittää eikä tekstiä jatkaa vastauspaperin kääntöpuolelle. Vastaustilan ulkopuolelle kirjoitettua tekstiä ei oteta huomioon tarkastettaessa. KOEPAIKKA: Rovaniemi OSIO IB Kirjaan perustuva koe TARK. TURUN YO 1(8)
OSIO IB Kirjaan perustuva koe Tehtävä 4: (10 p.) Niin sanottujen primitiivisten yhteisöjen totemistisista uskonnoista on joskus esitetty seuraavanlaiset väitteet: (1) Primitiivisten kansojen uskonnollisuudella ei ole loogista tai rationaalista pohjaa, vaan se perustuu vain mystisten voimien heijastamiseen luonnon objekteihin ja ilmiöihin ; ja (2) Primitiivisten kansojen kiinnostusta toteemikasveihin ja eläimiin innoittaa vain heidän vatsojensa kurina eli totemismi on selitettävissä yksinkertaisesti siten, että primitiiviset kansat ottavat toteemeiksi ravinnokseen käyttämiään eläimiä ja kasveja. Esittele Émile Durkheimin ja Claude Lévi Straussin totemismia ja totemismiin liittyviä luokittelujärjestelmiä käsitteleviä tutkimuksia sekä arvioi niiden perusteella edellä esitettyjä väitteitä. KOEPAIKKA: Rovaniemi OSIO IB Kirjaan perustuva koe TARK. TURUN YO 2(8)
OSIO IB Kirjaan perustuva koe KOEPAIKKA: Rovaniemi OSIO IB Kirjaan perustuva koe TARK. TURUN YO 3(8)
OSIO IB Kirjaan perustuva koe KOEPAIKKA: Rovaniemi OSIO IB Kirjaan perustuva koe TARK. TURUN YO 4(8)
OSIO IB Kirjaan perustuva koe Tehtävä 5: (5 p.) Mitä tarkoitetaan identiteetin narratiivisuudella? Pohdi myös narratiivisen identiteetin yksilöllisiä ja kollektiivisia ulottuvuuksia. KOEPAIKKA: Rovaniemi OSIO IB Kirjaan perustuva koe TARK. TURUN YO 5(8)
OSIO IB Kirjaan perustuva koe KOEPAIKKA: Rovaniemi OSIO IB Kirjaan perustuva koe TARK. TURUN YO 6(8)
OSIO IB Kirjaan perustuva koe Tehtävä 6: Esittele lyhyesti brittiläistä kulttuuritutkimusta ja sen ydinkäsitteitä. (5 p.) KOEPAIKKA: Rovaniemi OSIO IB Kirjaan perustuva koe TARK. TURUN YO 7(8)
OSIO IB Kirjaan perustuva koe KOEPAIKKA: Rovaniemi OSIO IB Kirjaan perustuva koe TARK. TURUN YO 8(8)
VALINTAKOE OSIO IIA Aineistokoe Valintakoe on yhteinen seuraaviin yliopistoihin sosiologian oppiaineeseen hakeville: Helsingin yliopisto Itä Suomen yliopisto, Kuopio Itä Suomen yliopisto, Joensuu Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Tampereen yliopisto Tampereen yliopisto, Porin yksikkö Turun yliopisto OSION IIA PISTEET / 10 (tarkastaja merkitsee) Henkilö Tunnus Sosiologian valintakoe koostuu neljästä osiosta, joihin kaikkiin vastataan: Osiot IA ja IB: Kirjaan perustuva osio (yht. 30 p.) Osiot IIA ja IIB: Aineistokoe (yht. 30 p.) OSIO IIA AINEISTOKOE: Aineistotehtävä 1. Tehtävän aineisto löytyy erillisestä aineistonipusta. Vastaukset kirjoitetaan tehtävän perässä olevaan vastaustilaan, jossa kullekin viivalle kirjoitetaan vain yksi tekstirivi. Rivejä ei saa ylittää eikä tekstiä jatkaa vastauspaperin kääntöpuolelle. Vastaustilan ulkopuolelle kirjoitettua tekstiä ei oteta huomioon tarkastettaessa. KOEPAIKKA: Rovaniemi OSIO IIA AINEISTOKOE TARK. TURUN YO 1(4)
OSIO IIA Aineistokoe Aineistotehtävä 1. (10 p.) Luettele perheen funktiot ja edellytykset Parsonsin mukaan. Tulkitse oheisen aineiston ja kirjassa esitettyjen näkemysten perusteella Parsonsin perhekäsitysten paikkansapitävyyttä nykypäivän Suomessa. KOEPAIKKA: Rovaniemi OSIO IIA AINEISTOKOE TARK. TURUN YO 2(4)
OSIO IIA Aineistokoe KOEPAIKKA: Rovaniemi OSIO IIA AINEISTOKOE TARK. TURUN YO 3(4)
OSIO IIA Aineistokoe KOEPAIKKA: Rovaniemi OSIO IIA AINEISTOKOE TARK. TURUN YO 4(4)
VALINTAKOE OSIO IIB Aineistokoe Valintakoe on yhteinen seuraaviin yliopistoihin sosiologian oppiaineeseen hakeville: Helsingin yliopisto Itä Suomen yliopisto, Kuopio Itä Suomen yliopisto, Joensuu Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Tampereen yliopisto Tampereen yliopisto, Porin yksikkö Turun yliopisto OSION IIB PISTEET / 20 (tarkastaja merkitsee) Henkilö Tunnus Sosiologian valintakoe koostuu neljästä osiosta, joihin kaikkiin vastataan: Osiot IA ja IB: Kirjaan perustuva osio (yht. 30 p.) Osiot IIA ja IIB: Aineistokoe (yht. 30 p.) OSIO IIB AINEISTOKOE: Aineistotehtävä 2. Tehtävän aineisto löytyy erillisestä aineistonipusta. Vastaukset kirjoitetaan tehtävän perässä olevaan vastaustilaan, jossa kullekin viivalle kirjoitetaan vain yksi tekstirivi. Rivejä ei saa ylittää eikä tekstiä jatkaa vastauspaperin kääntöpuolelle. Vastaustilan ulkopuolelle kirjoitettua tekstiä ei oteta huomioon tarkastettaessa. KOEPAIKKA: Rovaniemi OSIO IIB AINEISTOKOE TARK. LAPIN YO 1(5)
OSIO IIB Aineistokoe Aineistotehtävä 2. (20 p.) Materiaalina on kaksi Suomen presidenttien uudenvuodenpuhetta, Urho Kekkosen puhe vuodelta 1961 ja Tarja Halosen puhe vuodelta 2008. Analysoi aineistosta, miten kirjassa esitellyt kansakunnan ja valtion käsitteet ja niiden suhteet tulevat teksteissä esiin sekä millaisena valtion suhde muuhun maailmaan näyttäytyy kirjassa kuvattujen globalisaatiokäsitysten perusteella. Kirjoita vastaus esseen muotoon. Yhdistä vastauksessa kirjan teorioita ja selitysmalleja sekä kytke niitä aineiston sisältöihin. Vertaa myös eri ajalta olevia puheita toisiinsa. Vastauksen arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota siihen, että asioita on yhdistelty toisiinsa jäsennetysti ja hallitusti eikä pelkästään referoiden. KOEPAIKKA: Rovaniemi OSIO IIB AINEISTOKOE TARK. LAPIN YO 2(5)
OSIO IIB Aineistokoe KOEPAIKKA: Rovaniemi OSIO IIB AINEISTOKOE TARK. LAPIN YO 3(5)
OSIO IIB Aineistokoe KOEPAIKKA: Rovaniemi OSIO IIB AINEISTOKOE TARK. LAPIN YO 4(5)
OSIO IIB Aineistokoe KOEPAIKKA: Rovaniemi OSIO IIB AINEISTOKOE TARK. LAPIN YO 5(5)
Aineistotehtävien aineistot osioihin II A ja II B Sosiologian yhteisvalinnan valtakunnallinen valintakoe keskiviikkona 1(7)
Aineistotehtävän 1. aineisto OSIO II A Lähde: Perhebarometri 2007, Väestöliitto Taulukko 1. Perheväestön osuus ja perheet tyypeittäin 1950 2008 (%) VuosiPerhe väestön osuus Aviopari, ei lapsia Aviopari ja lapsia Avopari, ei lapsia Avopari ja lapsia Äiti ja lapsia Isä ja lapsia Rekisteröity miespari Rekisteröity naispari 1950 85.8 19.0 63.8.... 14.8 2.4.... 1960 86.7 20.1 65.5.... 12.5 1.9.... 1970 86.7 22.6 62.6 1.7 0.6 11.0 1.6.... 1980 84.0 23.7 55.6 5.2 2.8 11.0 1.7.... 1990 82.1 26.7 46.9 9.0 4.8 10.8 1.8.... 2000 78.2 31.1 36.7 11.4 7.3 11.4 2.1.... 2008 76.1 34.9 31.3 13.2 8.0 10.4 2.0 0.0 0.0 Lähde: Perheet 2008, Väestö ja kuolemansyytilastot, Tilastokeskus 2(7)
Aineistotehtävän 2. aineisto OSIO II B Tasavallan presidentti Urho Kekkosen uudenvuodenpuhe 1.1.1961 radiossa Vuosi sitten edellytettiin yleisesti, että nousukauden jatkumista v:n 1960 aikana voitiin pitää uskottavana. Kun nyt teemme tilinpäätöstä kuluneesta vuodesta, voimme todeta, että ennakkoodotukset ovat toteutuneet toivottuakin paremmin. Päättynyt vuosi siirtyi historiaan talouselämän kannalta yhtenä kaikkein suotuisimmista. Kansantaloutemme kokonaistuotanto lisääntyi ennätysmäistä vauhtia, ja kaikki talouselämän alat pääsivät korkeasuhdanteesta osallisiksi. Edullisten vientimarkkinoiden ansiosta varsinkin puu ja paperiteollisuudessa tuotanto nousi hyvin korkealle tasolle. Tämä vilkastutti huomattavasti toimintaa monissa muissa elinkeinoissa, varsinkin metsätaloudessa, lisäten niiden tuotannon määriä ja työvoiman kysyntää. Maatalouden satotulos oli kaikkien aikojen ennätys. Optimistinen käsitys talouselämämme mahdollisuuksista rohkaisi yrittäjiä pitkäaikaisiin sijoituksiin joten on myös voitu luoda vastaisen varalle uusia tuotannon ja työn lähteitä. Tuotantotoiminnan voimakkaasta kasvusta johtunut työvoiman kysynnän lisäys on olennaisesti muuttanut työllisyystilannetta. Arvioidaankin, että v:n 1960 loppupuolella tuotantotoiminnan palveluksessa oli työvoimaa 1 800 000 henkeä eli n. 4 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yksityisten työmarkkinoiden huomattava parantuminen on suuresti helpottanut valtion ja kuntien työllisyyspoliittisia velvoituksia. Vuoden 1959 lopussa oli työttömyyskortistoihin merkittynä 55 000 henkilöä ja kokonaan ilman työtä oli lähes 10 000 henkilöä. Vuoden 1960 lopussa työttömyyskortistot on avattu 5 kunnassa eikä niihin ole merkittynä täyttä 100 henkilöä. Vaikka näitä lukuja ei uuden järjestelmän voimaan tultua voidakaan pitää vertauskelpoisina toistensa kanssa, ne ovat osoituksena siitä, että työllisyystilanteessa on tapahtunut huomattava parantuminen. Se merkitsee suurta säästöä valtion työttömyysmenoissa, mutta suhteellisesti vielä enemmän se helpottaa kuntien asemaa. On huomattava, että julkisin varoin ylläpidetyt työt, joissa valtion osalta nyt on n. 50 000 henkilöä, ovat lähes kokonaan ns. normaaleja töitä, jotka työllisyyden kausivaihtelujen johdosta on siirretty talvikautena suoritettaviksi. Korkeasuhdanne ei ole sanottavasti nostanut kotimaista hintatasoa. Näin ollen ne eri väestöryhmien saamat tulojen lisäykset, jotka ovat johtuneet tuotantotoiminnan korkeasta tasosta ja poikkeuksellisen edullisesta työllisyystilanteesta, ovat myös merkinneet reaalisen ostokyvyn lisäystä. Elintasomme nousikin viime vuonna, jos sitä mitataan reaalikansantulolla henkeä kohden, n. 7 %:lla. Varsinkin on ollut ilahduttavaa todeta, että myös maamme pohjois ja koillisosissa asukkaiden elämisen mahdollisuudet paranivat, sillä sielläkin saatiin hyvä sato ja ansiomahdollisuudet metsätaloudessa ja muilla tuotannonaloilla lisääntyivät. Vuodet 1959 ja 1960 merkitsevät Suomelle voimakasta taloudellista nousukautta, jonka aikana esim. teollisuustuotannon kokonaislisäys on ainakin 22 %. Vastaavaa näin suurta nousuprosenttia en ole huomannut yhdenkään muun Länsi Euroopan maan kohdalla. 3(7)
Ne tekijät, jotka ovat luoneet edellytykset nykyiselle korkeasuhdanteelle, ovat edelleenkin vaikuttamassa. Vaikka tuotantotoimintamme suorituskyky alkaneena vuotena vahvistuukin, esim. paperiteollisuuden tuotanto lisääntyy laajennussuunnitelmien toteutumisen johdosta n. 20 %:lla, on kuitenkin luultavaa, että talouselämän nousun vauhti ei v. 1961 ole yhtä ripeää kuin päättyneenä vuotena. Meidän on edelleen pidettävä mielessä, että kansainväliset suhdanteet, joista talouselämämme niin suuressa määrin riippuu, saattavat kääntyä laskuun ja että myös taloudellisen kasvun kotimaiset voimat saattavat heikentyä. Valtiontalouden piirissä tehtävillä ratkaisuilla on nykyisissä oloissa suuri vaikutus yksityisen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Nimenomaan valtiontaloudessa olisikin korkeasuhdanteen vielä jatkuessa pyrittävä luomaan mahdollisuudet talouspolitiikan tarkoituksenmukaiselle hoitamiselle tulevaisuudessa. Tämä varautuminen mahdolliseen suhdannekäänteeseen edellyttää kuitenkin suunnitelmallisuutta ja pitkäjännitteisyyttä talouspoliittisessa ajattelussa. Vasta tällöin voidaan paremmin sopia niistä tavoitteista, jotka elintason nousun kannalta ovat tärkeitä, ja päästä suurempaan johdonmukaisuuteen niiden keinojen valinnassa, jotka näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan. Nyt päättyneelle vuodelle antavat leimansa eräät tärkeät edistysaskelet sosiaalisen lainsäädännön alalla. Pyrkimättä arvostelemaan tehtyjä ratkaisuja rohkenen kuitenkin esittää henkilökohtaisena käsityksenäni, että sairausvakuutus on jäänyt tärkeysjärjestyksessä huonommalle sijalle kuin se sosiaalisen merkityksensä perusteella olisi ansainnut. Kun työmarkkinajärjestöt ovat suurta vastuuta osoittaen päässeet yksimielisiksi pitkäaikaisesta runkosopimuksesta, ne tekisivät valtiovallalle ja yhteiskunnalle varmaan merkittävän palveluksen, jos ne voisivat saada aikaan yhteisen suosituksen sosiaalisen lainsäädännön jatkuvassa kehittämisessä noudatettavasta ohjelmasta. Joulun alla luin mielenkiintoisen kirjoituksen rintamapappien kokemuksista. " Kai tälle kansalle on varattu tehtäviä, jos me saamme palata vapaaseen isänmaahan, jonka osana on rauha? " oli eräs rintamamies kysynyt pataljoonansa pastorilta. Miten asianlaita on? Onko Suomen kansalle ollut varattuna rauhan tehtäviä ja ovatko nämä tehtävät löytyneet? Näihin kysymyksiin on Suomen kansa antanut vastausta jo yli 15 vuoden ajan. Minusta tuntuu kuin vastauksen ääriviivat olisivat hahmottuneet. Suomen kansa on suorittanut suurtyön sodan tuomien velvoitusten täyttämiseksi ja sodan aiheuttamien tuhojen parantamiseksi. Sen tehtävänä taloudellisen ja sivistyksellisen rakennustyön ohella on rauhan vakaannuttaminen siinä Euroopan kolkassa, jossa meidän on suotu elää. Sen tehtävänä kansainvälisessä elämässä on rauhan edellytysten vahvistaminen kaikkialla, missä me vähänkin voimme siihen myötävaikuttaa. Suomi on ollut lännen ja idän rauhaton rajamaa. Vuosisatojen mittaan se on maantieteellisen sijaintinsa vuoksi saanut kantaa raskaat veriuhrit. Eikö ole tullut aika, että Suomi voisi tähän asti kohtalokkaan erikoisasemansa kääntää hyödyksi itselleen ja muille, so. turvata oman rauhansa sekä toimia myös sillanrakentajana lännen ja idän välillä? Tämä välitystehtävä edellyttää, että me itse tunnemme olevamme turvatussa asemassa. 4(7)
Vaikka maailmassa viime vuoden alun suotuisien näkymien jälkeen levottomuus ja jännitys ovat uhkaavasti lisääntyneet, minulla on se käsitys, että Suomessa on kansalaisten keskuudessa vahvistunut ulkopoliittisen varmuuden ja turvallisuuden tunne. Ehkä meille on avautumassa uusi kansallinen tehtävä rauhaa ja keskinäistä ymmärtämystä kaipaavassa maailmassa. Mutta ehtona on, että olemme henkisesti otolliset tähän tehtävään. Kun Intian pääministeri Nehru vieraili muutama vuosi sitten Suomessa, jäi minulle väkevänä mieleen hänen sanansa, että hän on voittanut vihan ja pelon sydämessään. Siinä meille ohjenuoraa yksityisinä kansalaisina ja vapauttaan varjelevana kansana. Kun seuraa elämää tämänpäivän Suomessa, ei ole annettava toisarvoisten seikkojen estää oikean kuvan syntymistä. Poliitikkojen ärheät vuorosanat ovat kuin pintaväre, joka näkyy virran rannalla seisojan silmiin. Rikkoutuneen vedenpinnan alla kulkee kuitenkin voimakas kymi omaa vastustamatonta kulkuaan. Niin kulkee myös Suomen kansa vapaana ja suunnastaan selvillä kohti valoisaa tulevaisuutta. " Meillä on hyvä isänmaa, viisastunut ja voimistunut ", kirjoitti muutama viikko sitten eräs pappismies yhä esiintyvää olojemme mustamaalausta paheksuessaan. Näihin sanoihin koko sydämestäni yhdyn. Tasavallan presidentti Tarja Halosen uudenvuodenpuhe 1.1.2008 Kansalaiset, Juuri päättynyt itsenäisyytemme juhlavuosi liittyi pitkään rauhan vuosien ketjuun. Olemme yli kuuden vuosikymmenen ajan voineet rakentaa maatamme ja hyvinvointiamme rauhan oloissa. Haluan kiittää veteraaneja, sodanjälkeistä rakentajapolvea ja myös oman aikamme arjen sankareita saamastamme perinnöstä. Yhteisvastuu huolehtiminen toisistamme on yhä välttämätöntä. Yhteisvastuu tasoittaa yksittäisen ihmisen polkua ja rakentaa kansakunnan tulevaisuutta. Mennytkään vuosi ei päättynyt ilman inhimillisiä menetyksiä ja surua. Jokelan koulutragedia kosketti meitä kaikkia. Läheisensä menettäneiden suru on syvä ja sen varjot ovat pitkät. Myötätuntomme ja tukemme ovat tarpeen vielä kauan sen jälkeen, kun julkisuus tapahtuman ympäriltä on kadonnut. Tällaisten kokemusten myötä joudumme tunnustamaan, että se mikä voi tapahtua muualla, voi sattua myös meillä. Tapahtuneesta on otettava opiksi. Olemme tottuneet pitämään yhteiskuntamme toimivuutta itsestäänselvyytenä, ja on hyvä, että voimme yhä luottaa arkipäivän turvallisuuteen. Mutta se ei saa merkitä välinpitämättömyyttä eikä tuudittaa meitä väärään luottavaisuuteen. Onnettomuus ja kriisitilanteissa ihmisten perusturvallisuus joutuu koetukselle. Juuri silloin tarvitaan julkisia palveluja, kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja yksinkertaisesti toinen toisestamme välittämistä. Näiden turvaverkkojen vahvuus on ratkaisevaa hädän hetkellä, mutta niitä on rakennettava ja huollettava koko ajan. Tätä meidän kaikkien on tehtävä kykyjemme mukaan. Peruspalveluista on pidettävä huolta. Me suomalaiset emme ole vain joukko ihmisiä. Kokemamme yhteisöllisyys tekee meistä kansakunnan. Yhteisön jäsenenä jokaisella on paremmat mahdollisuudet toteuttaa myös yksilöllisiä toiveitaan, omalla työllään ja omin ponnisteluin. Oikeudenmukaisuus kuuluu vahvasti suomalaisiin arvoihin. Olemme rakentaneet sosiaalisesti eheän 5(7)
yhteiskunnan voidaan perustellusti puhua menestystarinasta. Hyvinvoinnissamme on kuitenkin nähtävissä säröilyä. Vaikka kansantulo on kasvanut, eivät väestöryhmien väliset hyvinvointierot ole hävinneet, vaan päinvastoin erot etenkin ääripäiden välillä ovat jatkaneet kasvuaan. Erityisen huolestuttavaa on, jos annamme lasten joutua kärsimään tästä. Sosiaalinen eheys ja taloudellinen vahvuus kulkevat käsi kädessä, Jos toinen murtuu, ei toistakaan voi taata. Niin kauan kun onnistumme pitämään huolta siitä, että kaikkien väestöryhmien elintaso kohentuu ja erot tasoittuvat, olemme vahvalla pohjalla. Suomen vahvuuksiin on kuulunut myös työmarkkinoiden laajapohjainen yhteistyö. Viime neuvottelukierroksella työehtosopimusratkaisut lohkesivat liittokohtaisiksi. Syksyn tapahtumat toivat esiin työelämän ongelmia muun muassa työn arvostuksessa ja tasa arvossa. Kertaheitolla nämä asiat eivät ratkea, vaan niihin joudutaan varmasti palaamaan. Toivon, että ymmärretään palvelujen kasvava merkitys yhteiskunnalle ja löydetään haasteisiin kestäviä ratkaisuja. Neuvottelutilanteen vaikeus käynnisti myös pohdinnan työelämän pelisäännöistä ja sopimusmalleista. Tämäkin keskustelu jatkuu. Näin varsinaisten neuvottelujen välillä pystyttäneen katsomaan asioita ennakkoluulottomasti ja rakentavasti ymmärtäen sekä muuttunut globaali maailma että vahvan neuvottelujärjestelmän edut. Tämän päivän maailmassa oppiminen yhteistyöhön on kaikkein tärkeintä. Viime vuonna ilmastonmuutoksen hillintä nousi lopultakin maailmanlaajuiseksi ykköstavoitteeksi. Olen toiveikas globaalin vastuun kasvusta. YK:n ilmastonmuutoskokous Balilla joulukuussa oli askel eteenpäin. Se voi olla uuden polun alku. Ja me onnistumme, jos me pystymme sovittamaan yhteen tässä muutosprosessissa sekä maailman ekologiset edellytykset että ihmisten tarpeen sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Suomen pitää olla mukana tässä työssä sekä itsensä että yhteisen maailmamme vuoksi. Tarvitsemme ympäristöystävällisempää elämäntapaa, ohjaavia normeja ja puhtaamman teknologian kehittämistä. Voimme vaikuttaa kansainvälisen yhteisymmärryksen löytymiseen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä myös Euroopan unionissa ja unionin kautta koko maailmassa. Oman lähialueemme suurin ympäristöongelma on Itämeri. Sen suhteen meillä Itämeren rantavaltioilla on paljon voitettavaa, mutta myös paljon vastuuta. Yhteistyötä on jo tehty meren puhdistamiseksi ja ravinnekuormituksen vähentämiseksi, mutta ponnisteluja on jatkettava. Viime marraskuussa Itämeren maat sitoutuivat vähentämään päästöjään yhteisen taakanjaon mukaisesti. Omasta puolestani olen halunnut kutsua ja rohkaista Itämeren kansoja tähän yhteistyöhön. Olen yhdessä pääministeri Vanhasen kanssa lähettänyt asiaa koskevan kirjeen Itämeren rantavaltioiden päämiehille. Toivon, että tällainen näkyvä poliittinen sitoutuminen vahvistaisi tarvittavia käytännön toimenpiteitä. Itämeri yhdistää ei erota Tulen palaamaan Itämeren haasteisiin ja muihin ympäristökysymyksiin jo keväällä muun muassa seuraavan presidenttifoorumin yhteydessä. * * * 6(7)
Päättyneenä vuonna kunnioitimme suomen kieltä Mikael Agricolan juhlavuoden merkiksi. Tähän sopii erinomaisesti, että alkava vuosi 2008 on omistettu kulttuurien vuoropuhelulle Euroopassa. Tässä keskustelussa on hyvä olla avoimin mielin mukana ja muistaa myös omia kielivähemmistöjämme. Globaali maailma on tuonut maailman eri uskonnot ja kulttuurit osaksi omaa arkipäiväämme. Käynnistin syyskuun 11. päivän järkyttävien kokemusten jälkeen vuonna 2001 keskusteluja Suomessa toimivien kristillisten, juutalaisten ja islamilaisten uskontokuntien kanssa. Jo näiden kuluneiden vuosien aikana olen nähnyt ja kokenut, miten nämä eri uskontokuntiin ja kulttuureihin kuuluvat ihmiset ovat toisiaan kunnioittaen toimineet yhdistävänä tekijänä ja voimavarana yhteiskunnassamme. Olen kiitollinen heille tästä työstä. Toivottavasti tämä sama rakentava ilmiö saadaan kokea myös Euroopan tasolla. Nuori afganistanilaistyttö osallistui hiljattain maahanmuuttajien valokuvaus ja sanataidetyöpajaan. Hän tuli Suomeen maasta, jossa oli sodittu jo 28 vuotta. Hän kirjoitti: Aikaisemmin elämässäni oli vain yksi väri ja se oli musta. Nyt kaikki on muuttunut: nyt näen ihania värejä. Sodan poistuessa musta hälvenee. Me suomalaiset olemme tämän kokeneet. Nyt voimme olla auttamassa monia muita rauhan rakentamisessa. Suomalaiset toimivat tänäkin vuonna vaativissa kansainvälisissä sotilas ja siviilikriisinhallintatehtävissä eri puolilla maailmaa. Annamme omalta osaltamme maailman ihmisille mahdollisuuden nähdä elämän värien rikkauden. Tämän lisäksi Suomi toimii alkaneen vuoden Euroopan turvallisuus ja yhteistyöjärjestön ETYJin puheenjohtajana. ETYJ perustuu Suomen, erityisesti presidentti Urho Kekkosen, aloitteeseen Euroopan ja eurooppalaisten turvallisuuden lisäämiseksi. ETYJin puheenjohtajana Suomi korostaa laajaa ja kokonaisvaltaista näkemystä ihmisten ja valtioiden turvallisuudesta. Pidämme myös mielessämme ETYJin perusperiaatteen siitä, että turvallisuutta ei lisätä toisten kustannuksella ja että muiden turvallisuuden lisääminen lisää myös omaa turvallisuutta. * * * On kulunut vain vajaa vuosi siitä, kun maassamme toimitettiin eduskuntavaalit ja uusi hallitus aloitti toimintansa. Ensi syksyllä ovat edessä kunnallisvaalit. Kuntarakenteemme on vahvassa muutoksessa. Kunnilla on ensisijainen merkitys terveydenhuollon, lasten päivähoidon, opetuksen, vanhusten palvelujen ja muiden ihmisten arkipäivään vaikuttavista asioista päätettäessä. On siis syytä äänestää kunnallisvaaleissa. Vaalit ovat merkittävä osa demokratiaa. Demokratian toteutuminen edellyttää myös vahvaa kansalaisyhteiskuntaa toimintaa vaalien välilläkin. Toivon sille lämpimästi menestystä. Edessämme on monin tavoin työntäyteinen vuosi. Sen alkaessa haluan omasta ja puolisoni puolesta kiittää yhteistyöstä ja lukuisista yhteydenotoista. Tukenne ja kiinnostuksenne yhteisten asioiden hoitoon on tärkeää. Toivotan kaikille hyvää alkavaa vuotta 2008. 7(7)