1 LUPAPÄÄTÖS Nro 62/06/1 Dnro PSY-2006-Y-61 Annettu julkipanon jälkeen 16.6.2006 ASIA LUVAN HAKIJAT Koneellinen kullankaivu Kultaperho-nimisellä valtauksella Sotajokeen laskevan Vuijeminhaaran varrella, Inari Aarre Karppanen, Timo Malinen, Matti Pääkkönen ja Esa Liukkonen Koulukatu 32 88900 Kuhmo
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 3 TOIMINTA... 3 Kuvaus toiminnasta...3 Polttoaineet ja jätehuolto... 4 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 4 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 4 Alueen luonto ja suojelukohteet... 5 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 5 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 5 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 5 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 5 Lausunnot... 6 Hakijan vastine... 8 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 LUPAMÄÄRÄYKSET... 8 Yleiset toimintaa koskevat määräykset... 8 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 8 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet... 9 Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen... 9 Tarkkailu ja raportointi... 9 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 10 RATKAISUN PERUSTELUT... 10 Ympäristöluvan harkinnan perusteet... 10 Luvan myöntämisen edellytykset... 10 Lupamääräysten perustelut... 11 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 12 LUVAN VOIMASSAOLO... 12 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 13 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 13 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 13 SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET... 13 KÄSITTELYMAKSU... U 13 Ratkaisu... 13 Perustelut... 13 Oikeusohje... 13 MUUTOKSENHAKU... 14
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Aarre Karppanen, Timo Malinen, Matti Pääkkönen ja Esa Liukkonen ovat 4.4.2006 ympäristölupavirastoon toimitetulla hakemuksella pyytäneet lupaa koneelliseen kullankaivuun hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Koneellista kullankaivua on tarkoitus harjoittaa valtion maalla Ylä-Lapin luonnonhoitoalueella Sotajokeen laskevan Vuijeminhaaran varrella Kultaperho-nimisellä valtauksella (Kaivosrekisteri N:o 8089/1). Sotajoki laskee Ivalojokeen. Alueelle ei johda tietä. Matkaa valtaukselta Sotajokeen on noin 900 metriä. Valtauksen pinta-ala on 6,26 ha, pituus noin 600 metriä ja leveys noin 100 metriä. Alue sijoittuu Vuijeminhaaran molemmille rannoille. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti koneellisella kullankaivulla on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5a) kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee koneellisen kullankaivun ympäristölupa-asian. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kauppa- ja teollisuusministeriö on 2.1.2006 myöntänyt Aarre Karppaselle valtauskirjan N:o 8089/1 Kultaperho-nimiselle valtaukselle. Valtaus on voimassa 31.12.2010 saakka. Alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. Pohjois-Lapin maakuntakaavan laatiminen on aloitettu ja sen on arvioitu valmistuvan vuonna 2006. TOIMINTA Kuvaus toiminnasta Toiminnassa etsitään vedellä huuhtomalla maa-aineksen joukossa olevaa irtokultaa. Kaivu aloitetaan läheltä valtauksen alapäätä ja edetään ylöspäin. Aluksi tehdään poikittaisia pieniä tutkimusmonttuja ja kun niistä otetut näytteet antavat parhaan tuloksen, niin kaivu aloitetaan siitä. Seuraavaksi kaivetaan kiertovesialtaat, jonka jälkeen voidaan aloittaa varsinainen kaivu ja huuhdonta.
Kaivuvälineenä on konelapio ja maa seulotaan pienoistäryseulalla. Seulalta maa-aines johdetaan perinteiseen huuhdontaränniin. Huuhdonnassa vettä kierrätetään 5 hevosvoiman moottoripumpulla. Vesi johdetaan täryseulan kautta huuhdontaränniin. Mahdollisesti esiintuleva kalliopinta imuroidaan 3 tuuman paksuista putkea, huuhdontaränniä ja kierrätysvettä käyttäen. Kaivu- ja imuritoiminnassa ei kajota Vuijeminhaaran vesistöön eikä puronuomiin. Maata kaivetaan vuodessa enimmillään 100 m 3 ja keskimäärin 60 m 3. Huuhdontavettä ei oteta vesistöstä, vaan käytetään kaivumonttuun maaperästä tulevaa vettä, jota pumpataan huuhdontalaitteistoon ja sieltä takaisin monttuun. Kierrätysveden määrä on noin 100 l/min ja enimmillään noin 150 l/min. Huuhdontavesi johdetaan rännistä ensimmäiseen kiertovesialtaaseen, johon tulee myös huuhdottu maa-aines. Siitä vesi valuu altaan täytyttyä uraa pitkin alempaan altaaseen, josta käytettävä vesi otetaan pumppaamalla. Ottaen huomioon veden kierrättämisen ja huuhdontakapasiteetin pienuuden, on altaiden kooksi suunniteltu 30 40 m 3. 4 Polttoaineet ja jätehuolto Polttoaineen kulutus on 10 15 litraa päivässä. Moottoriöljytilavuudet ovat pienmoottoreissa noin litran ja konelapion hydrauliikkaöljytilavuus on 10 litraa. Öljyä varastoidaan noin 15 litraa ja polttoainetta on enimmillään noin 70 litraa. Toiminnasta syntyy jätettä vähän, muutamia litroja voiteluainetta ja niidenkään vaihto ei ole jokavuotista. Käytetty voiteluaine viedään valtaukselta esimerkiksi huoltoasemalle tai jäteöljyn keräyspisteeseen. Polttoaine ja öljyt säilytetään tiiviissä niille tarkoitetuissa kuljetuksen kestävissä astioissa ja varastoidaan valtauksella maastoon etäämmälle kaivupaikasta. YMPÄRISTÖKUORMITUS Toiminnan vähäisyys huomioon ottaen käytettävä tekniikka soveltuu erittäin hyvin käytäntöön. Vesistöpäästöt voidaan minimoida kierrättämällä huuhdontavettä. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alue on kaavoittamatonta erämaa-aluetta ja lähistöllä ei ole kiinteää asutusta. Alue on vanhaa kullanhuuhdonta-aluetta, jossa on nykyisinkin valtauksia. Viimeisin on päättynyt vuoden 2003 lopussa. Valtausalue on kivikkoista, osin turpeen peittämää moreenimaata. Pinnanmuodoltaan alue on enimmäkseen tasaista, ympäristö on rinteistä. Valtaukseen rajoittuvan Vuijeminhaaran leveys on 2 4 metriä ja keskimääräinen syvyys noin 0,4 metriä. Vuijeminhaarasta ei ole tehty virtaamanmittauksia. Samalta alueelta, noin 30 40 km itään, Laaniojalta on tilastotietoa noin 20 vuoden ajalta. Sen mukaan keskivalunta on 14 l/skm 2. Kun Vuijeminhaaran valuma-alueen pinta-ala on 84 km 2 ja minimivalunta keskimää-
rin 3,2 l/skm 2, on virtaama huuhdonta-aikana 270 1200 l/s. Vedenlaatu on varsin hyvä. Inarijärven järvitaimenta nousi vielä 1970-luvulla kudulle Sotajoen alaosaan. Paikallinen taimen eli tammukka oli harjuksen ohella Sotajoen yleisin kalalaji. Nykyisin Vuijeminhaarassa on tammukkakanta, jonka yksilöt ovat sukukypsiä noin vaaksan mittaisina. Vuorovaikutusta Sotajoen pääuoman kanssa on jonkin verran. Harjuksen ja tammukan vaellukset ovat lyhyitä, usein hakeutumista matalista koski- ja virtapaikoista talvehtimaan lähimpään suvantoon. 5 Alueen luonto ja suojelukohteet Kasvillisuus on kituliasta pajukkoa ja ruohikkoa. Ympärillä kasvaa mäntymetsää. Alue on Hammastunturin erämaa-alueella. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnalla ei ole vaikutusta Vuijeminhaaran vedenkorkeuksiin tai virtaamiin, koska vettä ei oteta vesistöstä. Toiminnalla ei ole mainittavaa vaikutusta vesistön vedenlaatuun, koska samaa vettä kierrätetään, eikä päästetä sellaisenaan vesistöön ja vuotuinen kaivuaika on lyhyt. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Vedenlaatua voidaan tarkkailla tutkimalla säännöllisesti ympäristöä sekä vesistöä, katsomalla veden väriä ja maistamalla sekä vesinäytteitä ottamalla. Vesinäytteisiin perustuva tarkkailu voidaan tehdä yhteistarkkailuna, jos sellainen alueelle järjestetään. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Valtaukselle varataan imeytysmattoa sekä säkkejä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Inarin kunnassa 13.4. 15.5.2006 sekä erityistiedoksiantona Lapin ympäristökeskukselle, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Inarin kunnalle, sen ympäristönsuojeluviranomaiselle ja muille asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnon Inarin kunnan kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehti Inarilaisessa 12.4.2006.
6 Lausunnot 1. Lapin ympäristökeskus Valtaus sijaitsee Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalueella Hammastunturin erämaa-alueella olevan Vuijeminhaaran varrella. Alueella ei ole Lapin ympäristökeskuksen tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä eikä suurten petolintujen pesiä. Lapin ympäristökeskus ei näe estettä hakemuksen mukaisen koneellisen kullankaivun harjoittamiselle. Toiminnassa tulee noudattaa seuraavia yleisesti käytössä olevia koneellista kullankaivua koskevia periaatteita: Kaivukausi on 15.5. 15.10. Kaivannot on luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmiksi tai aidattava. Huuhdonnassa on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jonka altaiden kokonaistilavuuden on oltava vähintään käytettävien pumppujen kahden tunnin tuottoa vastaava tilavuus. Kierrosta poistettava vesi on imeytettävä maaperään. Huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava vesijärjestelmään. Vesiensuojelurakenteisiin ja niiden sijoitukseen saadaan tehdä Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sellaisia muutoksia, jotka eivät vaaranna niiden toimivuutta. Syksyisin kaivun päätyttyä on altaat, joihin hienojakoinen maa-aines on kerääntynyt, peitettävä karkeammalla maa-aineksella niillä alueilla mihin tulva voi nousta. Polttoaineiden ja öljytuotteiden käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt on valtausalueella varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna. Polttoöljyä sisältävät irtosäiliöt on varastoitava sellaisella tiiviillä alustalla, josta vuodon sattuessa polttoaine voidaan kerätä talteen tai imeyttää. Luvan saajan tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavat imeytysominaisuudet omaavaa materiaalia mahdollisten öljy- tai polttoainevuotojen imeyttämiseksi. Kaivukoneiden hydrauliikkaöljynä tulee käyttää biohajoavaa öljyä. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista (mm. vesistön samentumat) sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle sekä Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä päästöistä on ilmoitettava välittömästi myös Ivalon pelastuslaitokselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä vastaisten vahinkojen estämiseksi. Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen luvan saajan on saatettava alue lähiympäristöön sopeutuvaksi. Tämä tulee tehdä siten, että hienoaineksen huuhtoutumisvaaraa alapuoliseen vesistöön ei ole ja maaston muodot vastaavat mahdollisimman hyvin luonnontilaista aluetta. Töiden valmistumisesta tulee ilmoittaa Lapin ympäristökeskukselle. Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa.
Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista, -määristä ja -ajoista, muodostuvista jätteistä sekä muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. Luvan saajan on osallistuttava Lapin kullankaivajien liiton valmisteilla olevaan vesistön yhteistarkkailuun, mikäli se saadaan käyntiin ennen kaivutoiminnan aloittamista. Mikäli yhteistarkkailu ei toteudu, tulee toiminnanharjoittajan toimittaa oma tarkkailusuunnitelmansa Lapin ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Luvan saajan on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto harjoitetusta toiminnasta ja toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta ympäristökeskuksen määräämällä tavalla. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteen käsittelymääräysten mukaisesti. Jätehuolto on järjestettävä asianmukaisesti. Ei ole tarpeellista ilmoittaa vuosittaisia jätetietoja ympäristökeskukselle. Myöskään kaivun aloittamisesta ja lopettamisesta ei ole tarpeen erikseen ilmoittaa. Lapin ympäristökeskus tulee lähettämään kaikille toiminnanharjoittajille vuosittain lomakkeen, jolla toiminnan harjoittajat ilmoittavat tarvittavat tiedot. Toiminnanharjoittajan ei ole tarpeen toimittaa erillistä suunnitelmaa alueen toiminnan jälkeisestä kunnostamisesta. Riittää, kun toimitaan ympäristöluvan ehtojen mukaan. 2. Lapin TE-keskus Mikäli Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus katsoo, että kyseisellä vesistöalueella on tarpeen järjestää kalataloudellista tarkkailua kullankaivun mahdollisista vaikutuksista kalastoon ja kalastukseen, tulee luvan saajan osallistua järjestettävään yhteistarkkailuun. Kullan huuhdonta kiertovesimenetelmällä ei aiheuta merkittäviä vesistövaikutuksia. Kalataloudellista tarkkailua ei ole syytä määrätä yksittäiselle pienelle valtaukselle, mutta tarvittaessa järjestettävään tarkkailuun tulee luvan saajan osallistua. 3. Inarin kunnan ympäristöviranomaisena toimiva sosiaali- ja terveyslautakunta Valtaus on asumattomalla seudulla, jossa välitöntä terveyden vaaraa aiheuttava ympäristön pilaantuminen ei ole todennäköistä. Kaivualueen maisemointi on tehtävä ympäristön topografiaan sopeutuvaan tasoon ja verhoilu pintamailla on tehtävä vuosittain kaivukauden loppuun mennessä käsiteltyjen alueiden osalta. Kullan erottamisessa ei saa käyttää elohopeaa siten, että sitä voi joutua ympäristöön. Öljyvahinkojen ehkäisyssä on noudatettava soveltuvin osin tielaitoksen ohjetta "Asfaltti- ja murskausaseman ympäristönsuojelu". Maansiirtokoneita käytettäessä on oltava vähintään yksi metri suojaavaa maakerrosta pohjavesipinnan yläpuolella ja kymmenen metriä suojaetäisyyttä vesistöön. Jos koneissa käytetään hydrauliikkaja voiteluöljyinä rypsi- tai muuta vesiluonnolle vaaratonta öljyä, ei suojaetäisyyksiä tarvita. Polttoainevarastoilla on oltava kolme metriä suojaavaa 7
maakerrosta pohjavesipinnan yläpuolella, 20 metrin suojaetäisyys vesistöön ja kaksinkertaiset suoja-altaat tai vaipat. Öljy- ja muiden ongelmajätteiden varastoinnista on pidettävä kirjaa siten, että toimintaa voidaan valvoa. 8 Hakijan vastine Hakija on puhelimitse ilmoittanut, ettei anna vastinetta. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristölupavirasto myöntää Aarre Karppaselle, Timo Maliselle, Matti Pääkköselle ja Esa Liukkoselle ympäristöluvan hakemuksen mukaiseen ja laajuiseen kullan koneelliseen kaivuun valtauksella Kultaperho N:o 8089/1 Inarin kunnassa. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Ennalta arvioiden lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset toimintaa koskevat määräykset 1. Kullan koneellista kaivua ja huuhdontaa saa suorittaa Kultaperhon valtauksella 15.5. 15.10. 2. Valtausalueelle tehtävät kaivannot on ainakin yhdeltä sivulta luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmaksi tai aidattava. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 3. Huuhdonnassa on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jossa huuhdontavesi johdetaan selkeytysaltaiden kautta takaisin kiertoon. Altaiden yhteenlaskettu tilavuus on oltava vähintään käytettävien pumppujen kahden tunnin tuottoa vastaava tilavuus ja vähintään 80 m 3. Huuhdonnassa saadaan käyttää tavanomainen tarpeellinen vesimäärä. Huuhdonnassa on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen veden kierrätykseen. Ylimääräistä huuhdontavettä ei saa johtaa suoraan Vuijeminhaaraan, vaan se on imeytettävä valtausalueen maaperään. Käytössä olevalla huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava kiertovesijärjestelmään. Kaivutyön yhteydessä on huolehdittava, ettei paljastetusta maanpinnasta ja siirretyistä maamassoista pääse haitallisessa määrin huuhtoutumaan maa-ainesta vesistöön. Vuijeminhaarasta ei saa ottaa vettä, eikä sen uomaa saa siirtää. 4. Koneiden hydrauliikkajärjestelmissä on käytettävä biohajoavaa öljyä. Polttoaineiden ja öljytuotteiden käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta.
5. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt ja muut mahdolliset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet on varastoitava tiiviissä enintään 200 litran astioissa ja sateelta suojattuna sekä siten, että ulkopuoliset eivät pääse niihin käsiksi. Polttoaineen irtosäiliöt on varastoitava tiiviillä alustalla siten, että polttoaine voidaan vuodon sattuessa kerätä talteen tai imeyttää imeytysaineella. 6. Muodostuvat jätteet on varastoitava asianmukaisesti ja toimitettava Inarin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisiin jätteiden vastaanottopisteisiin. 9 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 7. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle sekä Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarpeen mukaan alueelliselle pelastusviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä vastaisten vahinkojen estämiseksi ja järjestettävä tarpeellinen tarkkailu päästöjen selvittämiseksi. Öljypäästöjen varalta luvan saajalla on oltava alueella vähintään 100 litraa imeytysturvetta tai vastaavat ominaisuudet omaavaa materiaalia. Polttoaine ja sillä pilaantunut maa-aines on vuodon sattuessa kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen 8. Kaivualueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitöissä käyttöä varten. Vuijeminhaaran tulvarajan alapuolella olevat kiertovesialtaat ja kaivualueet on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maa-aineksella. Peittämistä ei tarvitse tehdä, mikäli altaita käytetään seuraavana vuonna ja ne on suojattu penkereillä siten, että tulvallakaan Vuijeminhaaran vesi ei pääse kulkemaan altaisiin. 9. Käytöstä kokonaan poistettavat kaivualueet ja kiertovesialtaat on kaivukauden päätteeksi tasattava ympäristöön sopeutuviksi. Tasatuille alueille on levitettävä pintamaakerros, joka mahdollistaa alueen nopean kasvittumisen. 10. Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen luvan saajan on muutoinkin saatettava alue lähiympäristöön sopeutuvaksi. Tämä tulee tehdä siten, että hienoaineksen huuhtoutumisvaaraa alapuoliseen vesistöön ei ole ja maaston muodot sekä kasvittuminen vastaavat mahdollisimman hyvin luonnontilaista aluetta. Töiden valmistumisesta tulee ilmoittaa Lapin ympäristökeskukselle. Tarkkailu ja raportointi 11. Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista ja -ajoista sekä muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista.
12. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia alapuolisen vesistön veden laatuun Lapin ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Yksityiskohtainen suunnitelma käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun järjestämisestä on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään kahden (2) kuukauden kuluessa päätöksen voimaantulosta. Ympäristökeskus voi tarvittaessa tarkentaa ohjelmaa. 13. Luvan saajan on osallistuttava vesistön yhteistarkkailuun ja kalataloudelliseen yhteistarkkailuun, mikäli sellaiset toteutetaan alueella luvan voimassaoloaikana. 14. Luvan saajan on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto toiminnasta, aiheutuneista päästöistä sekä toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. 10 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet Luvan saajalla on kaivosrekisteriin merkityn valtauskirjan nojalla oikeus valtausalueella olevan huuhdontakullan hyväksikäyttämiseen. Hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Luvan myöntämisen edellytykset Päästöjä ehkäisevien ja rajoittavien lupamääräysten asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Määräykset huomioiden toiminta ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maan tai pohjaveden pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista pintavesien pilaantumisesta johtuvaa vahinkoa, josta on määrättävä ympäristönsuojelulain 11 luvussa tarkoitettuja korvauksia. Lupamääräyksien mukaisesti toimittaessa alueella tapahtuva huuhdonta ei aiheuta päästöjä, jotka merkittävästi heikentäisivät alapuolisen vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia tai veden laatua siten, että sen käyttömahdollisuudet heikkenisivät nykyisestä.
Alue sijaitsee Hammastunturin erämaa-alueella. Erämaalaki ei estä valtauksen perusteella harjoitettavaa koneellista kullankaivua. Valtaus sijaitsee myös Hammastunturin erämaa-alueesta Natura 2000 -verkostoon erotetulla alueella, Hammastunturin erämaa (FI1300203). Erämaa on liitetty Natura 2000 -verkostoon SCI-alueena (alue jolla esiintyy luontodirektiivin liitteessä I lueteltuja luontotyyppejä ja liitteessä II lueteltujen lajien elinympäristöjä). Hammastunturin erämaan suojeltaviksi luontotyypeiksi on Natura -tietolomakkeessa katsottu humuspitoiset lammet ja järvet, alpiiniset ja boreaaliset tunturikankaat, subarktiset pajupensaikot, alpiiniset ja boreaaliset silikaattialustan niityt, vuoristojen niitetyt niityt, vaihettumissuot ja rantasuot, aapasuot, kasvipeitteiset silikaattikalliot, boreaaliset luonnonmetsät, tunturikoivikot, boreaaliset lehdot, puustoiset suot, tervaleppä- ja saarnitulvametsät. Natura 2000 -verkoston oikeusvaikutuksista valtioneuvoston päätöksessä 20.8.1998 on kaivostoiminnasta todettu muun muassa, että muiden kuin kaivosten perustamisien osalta toimenpiteen, esimerkiksi kullankaivun, suorittaminen on harkittava tapauskohtaisesti ottaen huomioon alueen suojelun tavoitteet. Valtioneuvoston päätöksessä todetaan, että erämaaalueilla on kaivoslain mukainen valtausoikeuden käyttäminen, mukaan lukien kullan huuhdonta, mahdollista kaivoslain mukaisesti. Luonnonsuojelualueiden osalta todetaan, että perinteisen käytännön mukainen kullanhuuhdonta on sallittua niillä luonnonsuojelualueilla, joilla se alueen rauhoitusmääräysten mukaan on mahdollista. Natura-alueille ennen suojelupäätösten tekemistä myönnetyt kaivoslain mukaiset valtausoikeudet jäävät sellaisenaan voimaan eikä Natura 2000 -ohjelma estä tai rajoita tällaisten oikeuksien hyväksikäyttämistä. Valtioneuvoston vuonna 1998 tekemästä päätöksestä käy ilmi, että kullan kaivu Inarin ja Sodankylän perinteisillä kaivosalueilla on ollut päätöstä annettaessa tiedossa. Valtioneuvoston päätöksen perusteella lähtökohta uusien valtausten kohdalla on luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvioinnin suorittaminen. Luonnonsuojelulain 65 :n perusteella arviointi on suoritettava silloin, kun hanke joko yksinään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on liitetty Natura 2000 -verkostoon. Natura-alueeseen kuuluvan erämaan pinta-ala on 154 903 ha. Valtauksen pinta-ala on 6,26 ha. Hanke kohdistuu alueen kokonaispinta-ala huomioon ottaen hyvin pieneen osaan suojelualueesta. Alue on vanhaa kullanhuuhdonta-aluetta. Näin ollen ja ottaen huomioon edellä valtioneuvoston päätöksessä todettu, ei hanke todennäköisesti merkittävästi heikennä Hammastunturin Natura-alueen niitä luonnonarvoja (suojeltavat luontotyypit ja luontodirektiivin liitteen II mukaisten lajien elinympäristöt), joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Natura-arviointia ei ole siten enempää tarpeen tehdä. 11 Lupamääräysten perustelut Huuhdonta-aika on rajattu, jolloin toiminta on toteutettavissa ympäristölle vähiten haittaa aiheuttaen. Ilmoitusvelvollisuudella poikkeuksellisista tilanteista sekä vuosiraportoinnilla mahdollistetaan toiminnan valvonta.
Jyrkkäreunaiset kaivannot voivat aiheuttaa haittaa porotalouden harjoittamiselle, minkä estämiseksi on annettu määräys luiskien loiventamisesta tai kaivantojen aitaamisesta. Kiertovesiperiaatteen käytöllä rajoitetaan hienoaineksen kulkeutumista ja sen aiheuttamia haittoja alapuolisessa vesistössä. Kiertovesialtaiden käytön voidaan katsoa olevan parasta taloudellisesti käytettävissä olevaa tekniikkaa koneellisen kullankaivun kiintoainepäästöjen rajoittamiseen. Annetuilla rajoituksilla varmistetaan, että kiertovesijärjestelmä toimii tehokkaasti ja riskit ympäristön pilaantumiselle ovat mahdollisimman pienet. Veden imeyttämisellä maaperään rajoitetaan kiintoainepäästöjä vesistöön. Sade- ja valumavesien johtamisella selkeytysaltaaseen varmistetaan, ettei toiminta-alueelta pääse runsassateisenakaan vuotena haitallisessa määrin kiintoainetta vesistöön. Biohajoavan öljyn käyttäminen hydrauliikkaöljynä vähentää letkurikoista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Varastointimääräyksellä vähennetään maaperän ja ympäristön pilaantumisen riskejä. Määräyksessä on otettu huomioon palavien nesteiden haitallisuus ympäristölle, toiminnan sijainti ja alueen luonnon ominaispiirteet. Alueella on määrätty pidettäväksi imeytysturvetta riittävä määrä mahdollisen konerikon tai polttoainesäiliön vuodon seurauksena maaperään päässeen nesteen imeyttämiseksi. Kaivukausittaisella maisemoinnilla vähennetään hienoaineksen huuhtoutumista ja nopeutetaan alueen paluuta takaisin luonnontilaan. Pintamaiden hyödyntäminen maisemoinnissa nopeuttaa oleellisesti alueen kasvittumista. Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeisellä maisemoinnilla alue saatetaan luonnonmukaiseksi. Toiminnan käyttöseurannalla vähennetään erilaisten poikkeustilanteiden ja niiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen riskiä. Vesistötarkkailulla seurataan toiminnan vaikutuksia. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen toiminnan ja sen vaikutusten seuraamiseksi. 12 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa ilmenevästi huomioon. LUVAN VOIMASSAOLO Lupa on voimassa 31.12.2015 asti. Toiminnan jatkaminen 31.12. 2010 jälkeen edellyttää, että kauppa- ja teollisuusministeriö myöntää hakijalle kaivoslain 10 :n 3 momentin mukaisen valtausajan pidennyksen. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta.
13 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1, 3 ja 4 momentti, 52 1 momentti ja 55 1 momentti Jätelaki 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 637 euroa. Perustelut Kun vuotuinen kaivumäärä on enintään 1 000 m 3, on käsittelymaksu 980 euroa. Asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittua pienempi, joten maksu on 35 % alempi. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)
14 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Matti Hepola Jorma Rantakangas Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristölupaviraston johtaja Matti Hepola sekä ympäristöneuvokset Jorma Rantakangas ja Mikko Keränen (esittelijä). Tiedustelut, asian esittelijä, puh. (08) 5348 500 MK/pl Liite Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 17.7.2006, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde (08) 5348 500; telekopio (08) 5348 550 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.