TURUN YLIOPISTO KANSATIETEEN OPISKELUOPAS 2011-2012 KANSATIETEEN TUTKINTOVAATIMUKSET JA TIETOA OPISKELUSTA
KANSATIEDE Fennicum, Henrikinkatu 3 20014 TURUN YLIOPISTO puh. 333 5260 (toimisto) sähköposti: kansatiede@utu.fi http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/kansatiede/ Facebook: Kansatiede Turun yliopisto Kannen kuva: Kansatieteen ilmoitustaulu 2001. Kuvaaja: Jussi Lehtonen. TYKL/dg/19 Toimitus: Johanna Pohtinen, Anu Raula, Jussi Lehtonen Taitto: Johanna Pohtinen Turun yliopisto, Kansatiede 2011
SISÄLLYSLUETTELO KANSATIEDE TIETEENÄ JA OPPIAINEENA... 2 TIEDOTUKSIA... 3 KANSATIETEEN OPETUSOHJELMA SYKSYLLÄ 2011... 4 SYKSYN 2011 MUU OPETUS... 7 ENNAKKOTIETOA KEVÄÄN 2012 OPETUKSESTA... 7 KANSATIETEEN TUTKINTOVAATIMUKSET 2011-2012... 8 LUKUVUODEN 2011 2012 PERIODISOINTI...28 LAITOS- JA TIEDEKUNTATENTTIEN AJANKOHDAT...29 KANSATIETEEN HENKILÖKUNTA...31 PALAUTE JA KYSYMYKSET...32 HANKKEITA JA PROJEKTEJA...33 KANSATIETEEN JATKOKOULUTUS...34 KANSATIETEEN TILAT FENNICUMISSA...35 ILMOITUSTAULU, KOTISIVUT JA FACEBOOK...35 KANSATIETEEN SÄHKÖPOSTILISTA...35 KULTTUURIEN TUTKIMUKSEN ARKISTOT, KANSATIETEEN KOKOELMA...36 HOPS - ELI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA...36 HUMANISTISESSA TIEDEKUNNASSA OPISKELUUN LIITTYVISSÄ ASIOISSA PALVELEVAT:...37 HUMANISTISEN TIEDEKUNNAN OPINTO-OPAS...37 KUULUSTELUIHIN ILMOITTAUTUMINEN...37 TENTTITULOKSET...38 ARVOSTELUASTEIKKO...38 OPINTOKOKONAISUUDEN LOPPUMERKINTÄ...39 KIRJALLISET TENTIT JA MUUT SUORITUSTAVAT...39 TENTTIKIRJALLISUUS JA KIRJASTOPALVELUT...44 KANSATIETEILIJÖIDEN YHDISTYKSIÄ...46 OMIA MUISTIINPANOJA...48 1
KANSATIEDE, Turun yliopisto KANSATIEDE TIETEENÄ JA OPPIAINEENA Kansatiede (European Ethnology) tutkii ihmisiä ja kulttuureja, ts. ihmistä kulttuurisena olentona. Sen tarkoitus on tuottaa syvällistä ymmärrystä kulttuurisista prosesseista ja niiden dynamiikasta. Keskeisenä tutkimuskohteena on arkielämä ja kulttuuri, jonka jäseneksi ihminen on kasvanut tai joutunut ja jossa hän elää. Kansatiede antaa laajan perspektiivin mm. kulttuuriseen taustaamme, maanosamme kansoihin ja etnisiin ryhmiin sekä näiden kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Kansallisvaltioiden kansankulttuurin lisäksi kansatieteen kiinnostuksen kohteina ovat yleisemmät kulttuuriset prosessit ja valtionrajoista riippumattomat alueelliset kulttuurit. Tutkimuksellinen näkökulma ulottuu historiasta nykyisyyden kautta tulevaisuuteen. Kansatieteen opetukselle ja tutkimukselle on ominaista kulttuurikäsityksen laaja-alaisuus ja ymmärtävä humanistinen tutkimusote, jossa annetaan tilaa yksilöllisille kokemuksille ja kulttuurin moniäänisyydelle, kulttuurin jäsenten omille tulkinnoille. Kansatieteilijä pystyykin arkielämän ilmiöiden taustojen ja kehityksen ymmärtämisellään osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kansatieteen aineistonhankinnalle on luonteenomaista kenttätyö eri muodoissaan sekä museokokoelmien ja erilaisten arkistomateriaalien käyttö. Turun yliopiston kansatiede on keskittynyt sekä murroskausien tutkimukseen että kansainvälisesti vertailevaan tutkimukseen. Aikaisemmin tutkimuskohteena olivat teollinen murros, maaseudun modernisaatio ja kaupungistuminen, mutta nyt huomio kiinnitetään laaja-alaisesti globaalin murroksen kulttuurisiin prosesseihin, esimerkiksi miten erilaisten etnisten ja kulttuuristen ilmiöiden symbolinen käyttö näkyy arjen tasolla. Kansatieteen opiskelija oppii tarkastelemaan kohdettaan kriittisesti ja käyttämään kulttuurianalyyttistä näkökulmaa, jonka avulla arjen ilmiöt ja elämä näyttäytyvät uudella tavalla. Tätä taitoa tarvitaan monissa ammateissa. Opetuksen tavoitteena on kouluttaa opiskelijoista kriittisiä, laajasti kulttuuriin perehtyneitä asiantuntijoita, jotta valmistuva saa vankan pohjakoulutuksen ja taidot toimia erilaisissa kulttuurialan tehtävissä sekä laajemmin yhteiskunnallisella sektorilla. Kansatieteilijät ovat työllistyneet museo- tai kunnallisen kulttuuritoimen alalle, mutta myös opetus- ja tutkimustehtäviin sekä media-alalle, kuten erilaisiin tiedottajan tehtäviin. Kansatieteen opiskelu pätevöittää myös uusille työsektoreille, kuten mm. monikulttuurisuus- ja maahanmuuttajatyöhön, ympäristö- ja kulttuurivaikutusten arviointiin ja kulttuurin sisältötuotantoon. Kaikissa näissä tarvitaan kansatieteen opintojen myötä saatavaa kulttuurista lukutaitoa. Kansatiede sopii sivuaineeksi moniin aineyhdistelmiin. 2
TIEDOTUKSIA Kansatieteen tiedotus- ja neuvontatilaisuus Kansatiede pitää esittelyluentonsa uusille ja vanhoille opiskelijoille torstaina 1.9.2011 kello 12 oppiaineen seminaarihuoneessa (Fennicum, vasen siipi, 3 krs.). ILMOITTAUTUTUMINEN OPPIAINEESEEN Uusien pää- ja sivuaineopiskelijoiden tulee ilmoittautua kansatieteen toimistoon lukukauden alussa. Kansatieteen syysretkeläisiä vuonna 2010 Kauttuan ruukinpuistossa. Kuvaaja: Helena Ruotsala. 3
KANSATIEDE, Turun yliopisto KANSATIETEEN OPETUSOHJELMA SYKSYLLÄ 2011 PERUSOPINNOT: P1 JOHDANTO KULTTUURIEN TUTKIMUKSEEN, 2 op Ma 5.9. klo 14 16 uskontotieteen lehtori Matti Kamppinen Ti 6.9. klo 14 16 uskontotieteen lehtori Matti Kamppinen Ke 7.9. klo 12 14 kansatieteen professori Helena Ruotsala To 8.9. klo 10 12 kansatieteen lehtori Timo J Virtanen To 8.9. klo 14 16 folkloristiikan professori Pekka Hakamies Pe 9.9. klo 12 14 folkloristiikan pt tuntiopettaja Pasi Enges Ma 12.9. klo 14 16 uskontotieteen lehtori Matti Kamppinen Ti 13.9. klo 14 16 arkeologian lehtori Kristiina Korkeakoski-Väisänen. Kävely varhaisessa Turussa. Lähtö tuomiokirkon portaiden edustalta klo 14.15. Ke 14.9. klo 12 14 arkeologian assistentti Juha Ruohonen To 15.9. klo 10 12 museologian tutkija Sirkku Pihlman To 15.9. klo 14 16 uskontotieteen lehtori Matti Kamppinen Pe 16.9. klo 12 14 uskontotieteen lehtori Matti Kamppinen Paikka: ls. XXV Opintojakso suoritetaan luentopäiväkirjana. Luentopäiväkirja perustuu luentomuistiinpanoihin ja sen tarkoituksena on analysoida, kommentoida ja kritisoida omien luentomuistiinpanojen avulla esillä olevaa aihetta ja luennoitsijan kysymyksenasettelua ja esitystä. Päiväkirjassa laitetaan toisin sanoen luentojen aiheet sekä oma oppiminen keskustelemaan keskenään. Päiväkirjassa voi keskittyä vain johonkin luentojen aihealueeseen ja siihen sisältyvien ajatusten kehittelyyn mahdollisesti itse etsityn lisätiedon avulla tai siinä voi laatia synteesin koko luentokurssista. Päiväkirjan on tarkoitus sisältää kuulija-kirjoittajan arvio käsiteltyjen aiheiden, menetelmien tai teorioiden hyödyllisyydestä, merkityksestä, sovelluskelpoisuudesta, jne. in voi lisätä kommentteja myös luennon ja luennoitsijan onnistumisesta eli luentojen arvioinnin ja toivomukset esimerkiksi opetuksen kehittämisestä ja kohdentamisesta. Luentopäiväkirja on siten myös henkilökohtainen dokumentti tietystä opiskelujaksosta ja -kokemuksesta. Luentopäiväkirja toimitetaan puhtaaksikirjoitettuna kurssin päätyttyä opettajalle tarkastettavaksi. Luentopäiväkirja on laajuudeltaan n. 6 liuskaa (rivivälillä 1,5 kaksi luentokertaa per liuska) ja se palautetaan uskontotieteen toimistoon maanantaihin 4.10. mennessä. Luentopäiväkirjan voi palauttaa myös postitse osoitteeseen: Lehtori Matti Kamppinen, Uskontotiede, 20014 Turun yliopisto. P2 JOHDATUS KANSATIETEESEEN, 5 op Opetusmuoto: Luento-opetus 14 t Opettaja: professori Helena Ruotsala Aika: 21.9. alkaen keskiviikkoisin klo 12 14 Paikka: ls. XXV 4
P3 TYÖSEMINAARI, 5 op Opetusmuoto: pienryhmäopetus 20 t, itsenäinen työskentely, verkkotyöskentely Opettaja: tohtorikoulutettava Jussi Lehtonen Aika: 1. ryhmä: 5.9. 18.10. maanantaisin klo 10 12 ja tiistaisin klo 12 14 2. ryhmä: 31.10. 13.12. maanantaisin klo 10 12 ja tiistaisin klo 12 14 Paikka: kansatieteen seminaarihuone P5 EUROOPPALAINEN JA YLEINEN KULTTUURIEN TUTKIMUS, 4 op Opetusmuoto: Luento-opetus 12 t Opettaja: lehtori Timo J. Virtanen Aika: 8.9. alkaen torstaisin klo 12-14 Paikka: ls. XXV AINEOPINNOT: A1 TUTKIMUS: Proseminaari, 10 op Opetusmuoto: seminaari ja itsenäinen työskentely, tutkielma Opettaja: lehtori Timo J. Virtanen Aika: 12.9. alkaen maanantaisin 12 14 Paikka: kansatieteen seminaarihuone A2 TUTKIMUS: Tieteellisen esittämisen perusteet ja metodologia, 3 op Opetusmuoto: Luento-opetus 24 t. Luennot alkavat yhteisillä luennoilla folkloristiikan ja uskontotieteen kanssa, jonka jälkeen kurssi jatkuu oppiainekohtaisilla luentokerroilla. Opettaja: (useita) Aika: yhteiset luennot: torstaisin 3.11. 17.11. klo 8 10 ls. XXV ja perjantaisin 4.11. 18.11. klo 8 10 (ls. ilmoitetaan myöhemmin). Kansatieteen omat luennot: ilmoitetaan myöhemmin A2 ARKI: Aineellinen kulttuuriperintö, 4 op Opetusmuoto: Luento-opetus, joka suoritetaan 2011 yhteisenä museologian oppiaineen kanssa. Opettajat: lehtori Timo J Virtanen (vastuuopettaja), FT Visa Immonen, prof. Helena Ruotsala, dos. Ildikó Lehtinen Ma 19.09. klo 9 12 ls. I Immonen Visa Ma 26.09. klo 9 12 ls. I Immonen Visa Ti 27.09. klo 12 14 ls. I Ruotsala Helena Ma 3.10. klo 10 12 ls. I Ruotsala Helena Ti 4.10. klo 12 14 ls. I Ruotsala Helena 5
KANSATIEDE, Turun yliopisto Ma 17.10. klo 10 12 ls. I Virtanen Timo J. Ti 18.10. klo 12 14 ls. I Virtanen Timo J. Ma 31.10. klo 14 17 ls. I Lehtinen Ildikó Ti 1.11. klo 9 12 ls. X Lehtinen Ildikó A2 ARKI: Kaupunki, 2 op Opetusmuoto: Luento-opetus 12 t, demonstraatiot 4 t Opettaja: lehtori Timo J. Virtanen Aika: 22.9. alkaen torstaisin klo 14 16 Paikka: ls. XXV A3 KULTTUURISET PROSESSIT: Eurooppa eurooppalaisen etnologian näkökulmasta, 4 op Opetusmuoto: seminaari, josta luentoja 6 t, itsenäinen tai parityö kirjallisena ja seminaari-istunnot, yhteensä 24 t Opettaja: prof. Helena Ruotsala Aika: keskiviikkoisin 14.9., 21.9., 28.9 klo 14 16 + myöhemmin luennolla sovittavat ajat Paikka: kansatieteen seminaarihuone SYVENTÄVÄT OPINNOT: S1 KLASSIKKOJEN LUKUSEMINAARI, 4 op Opetusmuoto: Seminaari 12 t, seminaarityöskentely ja itsenäinen työ. Keskusteleva seminaari Opettaja: prof. Helena Ruotsala Aika: keskiviikkoisin 7.9., 2.11., 9.11., 16.11., 23.11., 30.11. klo 14 16 Paikka: kansatieteen seminaarihuone S5 MAISTERISEMINAARI, 10 op Opetusmuoto: seminaari-istunnot, itsenäinen työskentely Opettaja: prof. Helena Ruotsala Aika: 13.9. alkaen tiistaisin klo 14 16 Paikka: kansatieteen seminaarihuone 6
SYKSYN 2011 MUU OPETUS OPISKELUOPAS 2011-2012 Studia generalia: TURKU KERROTTUNA JA KOETTUNA Opetusmuoto: Kaikille avoin luento-opetus Opettaja: Eri luennoitsijoita Aika: 13.9.-15.11.2011 tiistaisin klo 18-20 Paikka: Forum Marinumin auditorio Korvaavuus: A4 Valinnaiset: Erityiskurssi. Sovi korvaavuudesta etukäteen. Muista myös luentopassi, mikäli käyt vain satunnaisilla luennoilla. Luentopäiväkirjat ottaa vastaan lehtori Timo J. Virtanen Lisätietoa: kkt2011.utu.fi ENNAKKOTIETOA KEVÄÄN 2012 OPETUKSESTA Vieraileva luennoitsija: Luentosarjan aiheena kulttuurianalyysi Opetusmuoto: Luentosarja, 6t, opetuskieli englanti Opettaja: Professori Johanna Rolshoven (Grazin yliopisto, Itävalta) Aika: Maaliskuu 2012 Paikka: Ilmoitetaan myöhemmin Korvaavuus: A1, A4 tai S2. Sovi korvaavuudesta etukäteen. Baltic Sea Region Studies: THE CROSS BORDEAR AREAS OF THE BALTIC AREA Opetusmuoto: Luento-opetus 16t, tentti tai essee. Opettaja: prof. Helena Ruotsala, tutkijakoulutettava Karri Kiiskinen Aika: Kevätlukukausi III periodi. Paikka: Ilmoitetaan myöhemmin Korvaavuus: Kansatieteen kurssit A4 tai S2 Lisätietoa: http://balticstudies.utu.fi/nondegree/courses 7
KANSATIEDE, Turun yliopisto KANSATIETEEN TUTKINTOVAATIMUKSET 2011-2012 Kansatiede, Huk KANSATIETEEN PERUSOPINNOT 25 op KANS1102 Opintokokonaisuus antaa opiskelijalle perustiedot kansatieteestä eli etnologiasta: mitä se tutkii, miten se tutkii, mitkä ovat sen lähitieteitä ja mikä on sen suhde niihin sekä mikä on kansatieteen asema tieteen kentässä. Samalla käy selville miten nämä asiat ovat muuttuneet kansatieteen ja kulttuurin tutkimuksen kehittyessä. Opiskelijalle selviää miten kansatiede on muuntunut vuosikymmenien aikana nykyisenkaltaiseksi, modernien kulttuuriprosessien ja -ilmiöiden analysoijaksi ja tulkitsijaksi. Opintojen aikana saadaan perustiedot suomalaisen kansankulttuurin pitkästä kehityskaaresta aina nykypäiviin saakka. Sen avulla paikannetaan kansatiede osaksi Eurooppalaista etnologiaa tutustumalla alan tutkimukseen Euroopassa. Kokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on edellä mainittujen tietojen lisäksi itse hankittua kokemusta kansatieteellisen tutkimustekstin kirjoittamisesta ja kenttätöiden tekemisestä. Hän ymmärtää myös kansatieteellisen tutkimuksen laajaalaisuuden, hahmottaa kansatieteellisen tutkimuksen muista tieteistä poikkeavan näkökulman ja ymmärtää Turun yliopiston kansatieteen oppiaineen erityiset painopistealueet. Opintokokonaisuuden kaikki opinnot ovat kontaktiopetusta. Syyslukukauden opinnot käynnistyvät opintojaksolla Johdanto kulttuurien tutkimukseen (1.). Tätä seuraa Johdatus kansatieteeseen (2.), joka syventää 1- kurssilla omaksuttuja asioita. Edellä mainittujen kanssa samaan aikaan järjestetään Työseminaari (3.), jossa opastetaan ja aktivoidaan opiskelijat omatoimiseen tiedon hankintaan ja tieteellisen tekstin ymmärtämiseen ja tuottamiseen opettajan ohjauksessa. Omana laajempana kokonaisuutenaan kevätlukukaudella on Suomalainen kansankulttuuri -luento (4.), johon kuuluu myös ekskursio. Kevätlukukaudella järjestetään kaksi luentosarjaa: Eurooppalainen ja yleinen kulttuurien tutkimus (5.) sekä Vanhoista vähemmistöistä kohti monikulttuurista Suomea (6.). Opintojaksot antavat opiskelijalle kokonaiskuvan kansatieteellisen tutkimuksen monipuolisuudesta ja -muotoisuudesta. Tässä ovat mukana myös tutkimustraditio ja -tulokset sekä uusimmat alan suuntaukset. Perusopintojen aikana opiskelija syventää vähitellen tietojaan kansatieteestä ja tutkimuksen tekemisestä. Mikäli olet suorittanut aikaisempien tutkintovaatimuksien mukaan osia nykyisistä opintojaksoista, sovi täydentämisestä ko. kohdan kuulustelijan kanssa P1 JOHDANTO KULTTUURIEN TUTKIMUKSEEN 2 op KANS1401 Laitoksen oppiaineiden opettajat ja museologian tutkija Opiskelijalla on perustiedot kulttuurien tutkimuksesta Suomessa arkeologian, folkloristiikan, kansatieteen, museologian ja uskontotieteen tutkimushistorian ja kysymyksenasettelujen näkökulmasta. Hän osaa suhteuttaa opinnoissa myöhemmin oppimaansa alan kokonaisuuteen. Kulttuurien tutkimuksen aate- ja oppihistoriallinen tausta tiivistetysti; arkeologian, folkloristiikan, kansatieteen, museologian ja uskontotieteen keskeiset tutkimusnäkökulmat ja käsitteet; suomalaista kulttuurialuetta koskevan tutkimuksen ja sitä koskevien etnografisten aineistojen esittely sekä näiden vertailu Euroopan, Skandinavian, Itämeren alueen, Pohjois-Venäjän ja Euraasian kulttuureihin Opetuksen toteutustavat 8
Luento-opetus 24 t. Luento- / oppimispäiväkirja. Hyväksytty/hylätty Suositeltu suoritusajankohta 1. vuoden syksy. Lisätiedot Opintojakso merkitään opintosuoritusrekisteriin vain kerran luentokurssina (opiskelijan valinnan mukaisesti). Mikäli opiskelijan aineyhdistelmään kuuluu useampi laitoksen oppiaineista, jakson suorittamisesta muihin oppiaineisiin sovitaan kunkin aineen vastuuhenkilön kanssa. Kansatieteen osalta korvaamisesta sovitaan professorin kanssa, kirjallinen tentti laitostenttipäivänä. P2 JOHDATUS KANSATIETEESEEN 5 op KANS1066 professori Helena Ruotsala Tavoitteena on antaa opiskelijoille yleiskuva kansatieteestä osana tieteen kenttää ja sen suhteesta naapuritieteisiin sekä kansatieteen peruskäsitteiden, metodologian, tutkimusmenetelmien ja päämäärien tuntemus. Aika, paikka ja sosiaalinen sidonnaisuus avautuvat opiskelijalle oppihistorian ja kansatieteen sisällä tapahtuneiden muutosten kautta. Selvitetään tieteellisen toiminnan yleisiä periaatteita sekä niiden asemaa kansatieteessä. Samalla perehdytään kansatieteen ja sen naapuritieteiden eroihin ja yhtäläisyyksiin sekä käsitellään kansatieteen oppihistoriaa, metodologiaa, tutkimusmenetelmiä ja päämääriä yleisellä tasolla. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 14 t. Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi I Osallistuminen opetukseen + harjoitustyö(t) + kirjallinen tentti. Suositeltu suoritusajankohta 1. vuoden syksy. Oppimateriaalit Kirjallisuus: Räsänen Matti (toim.): Pioneers. The history of Finnish ethnology. Studia Fennica, Ethnologica 1. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1992. 212 s. Korkiakangas, Pirjo & Olsson, Pia & Ruotsala, Helena (toim.): Polkuja etnologian menetelmiin. Ethnostoimite 11. Ethnos ry, 2005. 300 s. P3 TYÖSEMINAARI 5 op KANS1093 tohtorikoulutettava Jussi Lehtonen Kurssin päätyttyä opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa kansatieteen tutkimusalaa käsittelevän lyhyen tutkielman ja kerätä siihen materiaalia kenttätöillä. Lisäksi hän tuntee erilaiset mahdollisuudet aineiston keräämiseen ja työstämiseen sekä hallitsee kirjallisen tekstin arvioinnin ja tutkielman suullisen opponoinnin. Kurssi kehittää myös opiskelijan projektinhallintataitoja. Kurssin aikana tutustutaan kansatieteellisen tiedon ja aineistontuottamisen peruslähtökohtiin sekä tutkimusprosessin yleiseen luonteeseen ja tutkimuksen käytännön toteuttamiseen. Lisäksi opetellaan yleisiä seminaarityöskentelyn käytäntöjä ja tiedonhallintataitoja. Työseminaarin lopuksi tehdään opettajan ohjauksessa pari- 9
KANSATIEDE, Turun yliopisto työnä lyhyt harjoitustutkimus kenttätöineen ja opponoidaan toinen tutkielma. Kurssi toteutetaan projektinhallintataitoja harjaannuttavalla työskentelytavalla. Työseminaarilla on oma Moodle-alue, jossa on kurssia tukevaa materiaalia. Toteutustapojen lisätiedot Pienryhmäopetus, itsenäinen työskentely, verkkotyöskentely. Opetusta 20 t. Harjoitustyö(t) + osallistuminen opetukseen. Suositeltu suoritusajankohta 1. vuoden syksy. Lisätiedot Kurssilla on kaksi ryhmää, ilmoittautumislista kansatieteen ilmoitustaululla elokuun puolivälistä alkaen. Ryhmä I, SL1: Kansatieteen pääaineopiskelijat ja ne sivuaineopiskelijat, jotka aloittavat pääaineopintonsa syksyllä 2011. Ryhmä II, SL2: Pääaineopintonsa syksyllä 2010 tai sitä aiemmin aloittaneet sivuaineopiskelijat. Kurssin aikana tehdään kaikille pääaineopiskelijoille HOPS 1. Työseminaarin suorittamiseksi opiskelijalla tulee olla 80% läsnäolo järjestetyistä tapaamisista. P4 SUOMALAINEN KANSANKULTTUURI 6 op KANS1137 lehtori Timo J. Virtanen Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijalle perustiedot suomalaisen kansanomaisen kulttuurin pitkästä kehitysprosessista niin aineellisen kuin aineettomankin kulttuurin kannalta. Tämä merkitsee tutustumista erityisesti agraariin elämänpiiriin (vrt. kaupunkikurssi A2), mutta myös perinteisen kansatieteellisen kategorisoinnin ja kansa-käsitteen muutokseen. Tavoitteena on lisäksi rakentaa ymmärrystä syy- ja seuraussuhteista missä kansallisvaltionäkökulman ohella korostuu alueellisten kulttuurien ja prosessien merkitys. Kurssilla kansankulttuurin analyysi perustuu ihmisen arkielämän välittömien puitteiden tarkasteluun eri näkökulmista. Tällaisia ovat mm. käsitteet suku, perhe, sukupolvi, elinkeino ja ammatti sekä kulutus. Kurssin aikana opiskelija tutustuu suomalaisen kansankulttuurin alueellisen ja ajallisen prosessin lisäksi siihen miten kansasta, kansallisesta ja kansanomaisesta käyty keskustelu muuttuu ajassa. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 20 t. Toteutustapojen lisätiedot Toteutustavat: Luento 20 t, demonstraatiot 4 t (Ekskursio Vanhalinnan Museoon) Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi III-IV Kirjallinen tentti TAI Essee. Suositeltu suoritusajankohta 1. vuoden kevät. Oppimateriaalit Oppimateriaalit: Kartta- ja kuva-aineistoja. Kirjallisuus: Talve, Ilmar 1990: Suomalainen kansankulttuuri. SKS toimituksia 514 (s. 1-257, 323-415). Korhonen Teppo & Leimu Pekka (toim.) 1997:Näkökulmia kulttuurin tutkimukseen. Painosalama. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisusta artikkelit: Anttila, Veikko: Kansatiede kansallisesta tieteestä kulttuurin yleisselittäjäksi. (s.11-20), Räsänen, Matti: Kansan kulttuurista ihmisen arkeen. Tutkimuksen painopistealueita toisen maailmansodan jälkeen. (s. 21-32) ja Kirveennummi, Anna: Kulttuuri, kansatiede, kritiikki. Murtumia 1900-luvun lopun tiedon-intresseissä ja kulttuurikäsityksesssä. (s. 33-53). 10
P5 EUROOPPALAINEN JA YLEINEN KULTTUURIEN TUTKIMUS 4 op KANS1403 lehtori Timo J. Virtanen Antaa perustiedot suomalaisen kansatieteen, eurooppalaisen etnologian ja yleisen antropologian suhteesta ennen ja nyt. Tarkoituksena on hahmottaa suomalaisen tutkimuksen suhdetta yleiseen kulttuurientutkimukseen siten että keskiössä ovat myös antropologisen tutkimuksen päälinjat. Kurssin suorittaneella on käsitys etnografiatieteiden laajasta kirjosta. Kulttuurihistoriallisten tutkimussuuntausten myötä valottuu antropologisen tutkimuksen merkitys ja luonne. Kulttuurien Museoon (Kansallismuseoon) suuntautuvan tutustumiskäynnin avulla valotetaan suomalaista tutkimusperinnettä suhteessa ulkosuomalaisiin aineistoihin. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 12 t. Toteutustapojen lisätiedot luennot 12 t, kirjallisuutta ja ekskursio Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi I-II Kirjallinen tentti. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Kirjallinen luentokertaus, jossa suoritetaan myös vaadittava kirjallisuus. Erityistapauksessa sopimuksesta essee. Tutustuminen Kulttuurien Museoon. Suositeltu suoritusajankohta 1. vuoden syksy. Oppimateriaalit Oppimateriaalit: Luentorunko, videot Kirjallisuus: Eriksen Thomas Hylland 2004: Toista maata? - Johdatus antropologiaan. Gaudeamus. Helsinki. 403 s. Marcus, George E. & Fischer Michael M. 1986: Anthropology as Cultural Critique. An Experimental Moment in the Human Sciences. Sivut 17-44. 111-136. P6 VANHOISTA VÄHEMMISTÖISTÄ KOHTI MONIKULTTUURISTA SUOMEA 3 op KANS1139 professori Helena Ruotsala Opiskelija ymmärtää vanhojen vähemmistöjen (esimerkiksi saamelaisten ja romanien) asemaa kansallisten tieteiden kentässä. Opiskelija osaa avata nykyistä monikulttuurisuuskeskustelun taustoja ja merkityksiä. Kurssin tavoitteena on antaa perustiedot Suomen vanhoista vähemmistöistä osana Suomen kansallisvaltion rakentamisprosessia kansatieteen näkökulmasta. Sitä kautta tarkastellaan Suomen kulttuurisia prosesseja ja annetaan taustaa nykyiselle monikulttuurisuuskeskustelulle. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 12 t. Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi IV Osallistuminen opetukseen + kirjallinen tentti TAI Essee. Oppimateriaalit Kirjallisuus: oheiskirjallisuus ilmoitetaan luennolla. 11
KANSATIEDE, Turun yliopisto KANSATIETEEN AINEOPINNOT 35 45 op KANS1302 Opintokokonaisuus perehdyttää opiskelijan kansatieteelliseen tutkimuksen käytännössä: kenttätyöhön, tutkimusaineistojen hankintaan, tutkimusraportin laadintaan, eri tutkimusmenetelmien käytännön soveltamiseen, tutkimustulosten julkistamiseen, tieteellisen tekstin tuottamiseen sekä akateemisten opinnäytteiden julkiseen tarkastuskäytäntöön ja arviointiin sekä tieteelliseen keskusteluun. Lisäksi opiskelija tutustuu pääpiirteittäin kansatieteellisen tutkimuksen keskeisiin osa-alueisiin, metodologiaan ja näkökulmiin, joita hän oppii soveltamaan omissa tutkimuksissaan. Opiskelija oppii käytännössä tutkimuksen tekemisen, kerää aineistoa tutkielmaansa varten ja soveltaa aineistoon oppimiaan näkökulmia. Oppijakson suoritettuaan opiskelijalla on pääpiirteissään tiedot kansatieteen ja sen lähitieteiden metodologiasta, näkökulmista ja keskeisistä osa-alueista. Edellytysten ja suositusten lisätiedot Edellytyksenä aineopintojen suorittamiselle ovat vähintään hyvin tiedoin suoritetut perusopinnot. A1 TUTKIMUS: Kenttätutkimuskurssi 10 op KANS1404 N.N. Kurssin päätyttyä opiskelijalla on perustiedot kansatieteen ja laajemmin etnologiaan ja etnologiatieteisiin kuuluvista etnografisista menetelmistä ja aineistoista sekä näiden muokkaamisesta. Kurssin suorittanut hallitsee pääpiirteissään kenttätyömetodiikan ja sen soveltamisen käytäntöön. Kurssin aikana tutustutaan kansatieteellisen aineiston tuottamiseen kenttätöiden kautta. Opiskelijat osallistuvat kenttätöihin vuosittain vaihtuvassa kohteessa ja tekevät myös valmistelevat sekä jälkityöt ja kirjoittavat loppuraportin. Toteutustapojen lisätiedot Luento ja itsenäinen työskentely Luento- / oppimispäiväkirja + osallistuminen opetukseen TAI Kirjallinen tentti + osallistuminen opetukseen. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Kirjallinen tentti tai oppimispäiväkirja, osallistuminen opetukseen. Suorituskieli suomi. Suositeltu suoritusajankohta 2. vuoden kevät. Lisätiedot Kurssi toteutetaan pääosin yhdessä folkloristiikan ja uskontotieteen kanssa. Se suoritetaan luentoineen vain yhteen laitoksen oppiaineeseen (pääaineeseen). Jos opiskelijalla on useampia aineista, vastaavuuksiin oikeuttavista suorituksista sovitaan kunkin oppiaineen vastuuhenkilön kanssa. A1 TUTKIMUS: Proseminaari 10 op KANS1405 Oppiaine Kansatiede lehtori Timo J. Virtanen 12
Proseminaarin tavoitteena on opiskella tieteellisen tekstin tuottamista, useimmiten omilla kenttätöillä tuotetun materiaalin avulla. Kyseessä on sekä tutkimusprosessin hallinta että akateemisen kirjoitus- ja tarkastuskäytännön opetteleminen. Kurssilla painotetaan myös tieteelliseen keskusteluun osallistumista ja tieteellistä argumentointia. Proseminaari koostuu neljän tapaamiskerran johdannosta (tutkimusprosessi) sekä periodeille 1-3 sijoittuvista viikoittaisista kokoontumisista. Kukin opiskelija esittää seminaarin aikana oman tutkielmansa ja opponoi yhden tutkielman. Opetuksen toteutustavat Itsenäinen työskentely, Seminaari. Toteutustapojen lisätiedot Seminaari ja itsenäinen työskentely Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodit I, II, III Tutkielma / opinnäytetyö + seminaari. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Seminaari-istunnot ja itsenäinen työskentely. Kirjallinen tutkielma ja opponointi. Suositeltu suoritusajankohta 2. vuoden syksy, 2. vuoden kevät, 3. vuoden syksy, 3. vuoden kevät. Edeltävien opintojen lisätiedot Proseminaarin suorittajilta edellytetään kenttätyökurssin aikaisempaa tai samanaikaista suoritusta. Lisätiedot Proseminaarin suorittamiseksi opiskelijalla tulee olla 75% läsnäolo järjestetyistä kokouksista. A1 TUTKIMUS: Tieteellisen esittämisen perusteet ja metodologia 3 op KANS1141 Helena Ruotsala (useita luennoitsijoita) Kurssin suoritettuaan opiskelija hallitsee tieteenfilosofian ja tutkimuksen tekemisen perusasiat ja kansatieteen ja lähitieteiden (etnologiset tieteet) eri tutkimussuuntaukset ja näkökulmat, ja hänellä on riittävät perustiedot proseminaarin aloittamiseen ja omaan tutkimukseen. Tutkimuksen tieteenfilosofiset perusasiat ja sekä kansatieteen/etnologian ja sen lähitieteiden keskeiset tutkimukselliset näkökulmat ja tutkimustavat. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 24 t. Toteutustapojen lisätiedot Luennot ja seminaarityöskentely (24 tuntia) Luento- / oppimispäiväkirja TAI Kirjallinen tentti + harjoitustyö(t). Suositeltu suoritusajankohta 2. vuoden syksy, 3. vuoden syksy. Oppimateriaalit Marander-Eklund et al: Metodkompassen: kulturvetarens metodbok. 2004 Pöysä, Jyrki et al (toim.): Vaeltavat metodit. 2010. Korkiakangas, Pirjo et al (toim.): Polkuja etnologian menetelmiin. 2005. A2 ARKI: Aineellinen kulttuuriperintö 4 op KANS1145 13
KANSATIEDE, Turun yliopisto lehtori Timo J. Virtanen, opettajina Visa Immonen, Helena Ruotsala, Ildiko Lehtinen ja Timo J. Virtanen Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy taidollisesti ja tiedollisesti lähestymään vierasta aineellista ja esineellistä kulttuuria sekä tarkastelemaan, tallentamaan ja tulkitsemaan sitä kulttuurientutkimuksen kontekstissa ja mm. museotyön kannalta. Tavoitteena on lisäksi jonkin kulttuuriperinnön osa-alueen ja siihen liittyvien prosessien syvempi tuntemus. Kurssi suoritetaan 2011 yhteisenä museologian oppiaineen kanssa. Kurssilla perehdytään aineellisen kulttuuriperinnön johonkin osa-alueeseen tai prosessiin teoriaa ja käytäntöä yhdistäen. Toteutustapojen lisätiedot Luennot, kirjallisuus Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodit I, II Luento- / oppimispäiväkirja. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Osallistuttava vähintään 2/3 luennoista. Oppimateriaalit Korkiakangas, Pirjo & Lappi,Tiina-Riitta & Niskanen, Heli (ed. by): Touching Things. Ethnological Aspects of Modern Material Culture. SKS 2010. (Studia Fennica Ethnologica 11) Hengartner Thomas 1998: Telephon und Alltag. Strategien der Aneignung und des Umgangs mit Telephonie. Teoksessa: TECHNIK KULTUR. Formen der Veralltägglichung con Technik - Technisches im Altag. (Hg. Thomas Hengartner -Johanna Rolshoven). Chronos. Zürich. 245-262. TAI Garnert, Jan 2005: Hallå! Om telefonens första tid i Sverige. Historiska Media. Riga. 115-175 Ruotsala, Helena 1998: Vaatteeni kertokoon kenen kotoa ja mistä päin olen poissa. Lapinpuvun sisältämät viestit käyttäjän näkökulmasta. Teoksessa: Sananjalka. Suomen Kielen Seuran Vuosikirja 40: 119 138. Turku: Suomen Kielen Seura. Povrzanocic-Frykman, Maja: Ting i transnationella liv: migranter och materiella praktiker 2011 ks. http://www.mah.se/nyheter/nyheter-2010/miljoner-till-studie-om-migranter-ting-och-tillhorighet/ Arvastson, Gösta: Ting, mening och materialitet. Teoksessa: Axelsson, Bodil & Fornäs, Johan (red.), Kulturstudier i Sverige, sivut 197-216. Kirjallisuuslistaa täydennetään kurssin alkaessa. Lisätiedot Kurssi tarjotaan kansatieteen ja museologian kanssa yhteisenä joka toinen syksy, jolloin se on luentojen osalta sama, mutta kirjallisuudessa ja suoritustavassa voi olla eroja. Välivuosina opetuksesta vastaa kansatiede. A2 ARKI: Kaupunki 2 op KANS1142 lehtori Timo J. Virtanen Yleiskuvaus Luentosarja: Kaupunkikansatieteestä kulttuuriseen kaupunkitutkimukseen Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa kansatieteessä keskeisen kaupunkikysymyksen muotoja ja kehityslinjoja sekä ymmärtää tämän elinympäristön luonteenomaisia piirteitä. Kurssin tavoitteena on lähestyä kaupunkia maaseudulla ja päinvastoin sekä tunnistaa myös yhteiskunnassa vallitsevien ja paikalliskulttuuria ohjaavien prosessien (mm. teollistuminen, kuntaliitokset) tuloksia arjen kannalta. Kurssi käsittää katsauksen kaupunki-ilmiön syntyyn, suomalaisen kaupungin kehitykseen sekä suomalaisen kaupunkitutkimuksen aloihin. Erityistä huomiota kiinnitetään kansatieteellisen kaupungin löytymiseen sekä kaupunkikansatieteen kasvuun kohti kulttuurista kaupunkitutkimusta. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 12 t. 14
Toteutustapojen lisätiedot Toteutustavat: 12 t luennot ja 4 t demonstraatiot; itsenäinen työskentely. Kirjallinen tentti tai oppimispäiväkirja. Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi II Kirjallinen tentti TAI Luento- / oppimispäiväkirja. Suositeltu suoritusajankohta 2. vuoden syksy, 3. vuoden syksy. Oppimateriaalit Oppimateriaalit: DVD-aineistoja Kirjallisuus: Lappi, Tiina-Riitta 2007: Neuvottelu tilan tulkinnoista. Etnologinen tutkimus sosiaalisen ja materiaalisen ympäristön vuorovaikutuksesta jyväskyläläisissä kaupunkipuhunnoissa. Jyväskylä studies in humanities 80. Jyväskylä. 205 s. Gilloch, Graeme 1996: Myth & Metropolis. Walter Benjamin and the City. Polity Press. S. 55-92 A2 ARKI: Maaseutu 2 op KANS1143 Tutkija Niina Koskihaara Kurssin aikana opiskelijalle muodostuu käsitys maaseudun arjen ja ympäristön pitkän aikavälin muutoksista ja niihin johtaneista yhteiskunnallisista tekijöistä. Opiskelija tutustuu kansatieteelliseen maaseutututkimukseen. Luento alkaa lyhyellä Suomen asutushistoriaa käsittelevällä osuudella, josta jatketaan merkittävimpien maaseudun asutukseen ja ympäristöön vaikuttaneiden tapahtumien kautta 1940-luvun loppuun. Pääpaino luennolla tulee olemaan 1950-2010-lukujen välisellä ajalla. Tarkastelun kohteena ovat yhteiskunnalliset tekijät, jotka ovat vaikuttaneet maaseudun asukkaiden arkeen ja ympäristöön; mm. kansalaistoimintaan, elinkeinon harjoittamiseen, liikkumiseen, palveluihin, asutukseen, kulttuuriympäristöön sekä maaseudun asukkaiden identiteettiin. Luennolla muodostuu pitkän aikavälin kuva maaseudun asukkaiden ja yhteisöjen kulttuurin jatkuvuudesta, ja toisaalta uusia piirteitä maaseutukulttuuriin tuoneista tekijöistä ja muutoksista. Luennon aihepiirien myötä tutustutaan kansatieteelliseen maaseutututkimukseen Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 12 t. Toteutustapojen lisätiedot Luennot 12 t, kirjallisuus ja essee Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi IV Essee. Oppimateriaalit Ethnologia Fennica vol 30, 2003: s 14 30, 31 40. (Hangasmaa, Leena: Ideas on Agriculture and Their Backgrounds - From Conflicts to Farmers (Self)understanding; Heikkilä, Katariina: Female Entrepreneurs on Farms in Southwest Finland and Their Relation to Place and Locality) Ethnologia Fennica vol 36, 2009: s. 59 71. (Tuomaala, Saara: The Bicycle and Bodily Identities of Rural Finnish Youth from the 1920 to the 1940s.) Knuuttila, Seppo et. al 2008: Kylän paikka. Uusia tulkintoja Sivakasta ja Rasimäestä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. s. 208 225 (Väisänen, Marjaana: Paluu juurille - Sivakka ja Rasimäki lomalaisten kohtauspaikkana) 15
KANSATIEDE, Turun yliopisto Lehtonen, Jussi 2010: Viettelyksen vaunu. Suomalainen myymäläauto 1930-luvulta 2000-luvulle. Turku: Kansatiede, Turun yliopisto. s. 1 82 (erityisesti maaseudun palveluja, muutosta sekä yhteisöllisyyttä käsittelevät kohdat). Lehtonen, Jussi & Tenkanen, Salla (toim.) 2010: Ethnology in the 21th Century. Transnational Reflections of Past, Present and Future. Turku: Kansatiede, Turun yliopisto. s. 313 324. (Lundgren, Maija: Kylätoimintaa ja talkoohenkeä - Etnologinen tutkimus kylätoiminnan merkityksestä elinvoimaisuuden säilyttämisessä kahdessa Porin alueen maaseutukylässä) Mäkinen, Minna 2007: Kotikunta kaupunginosaksi. Säynätsalon kunnan ja Jyväskylän kaupungin kuntaliitos kulttuurisena ilmiönä. Lisensiaatintyö, Etnologia, Jyväskylän yliopisto. s. 107 132. (Paikallisuutta kuntaliitostilanteessa käsittelevä luku) (Löytyy e-aineistona Jyväskylän yliopiston sähköisen julkaisuarkiston opinnäytteistä, http://urn.fi/urn:nbn:fi:jyu-2007489) A2 ARKI: Kulttuurin tuotteistaminen 3 op KANS1146 lehtori Timo J. Virtanen Kurssin tavoitteena on hahmottaa ns. creative industries keskustelua sekä saattaa opiskelijat välittömään kontaktiin tuottajatahojen kanssa. Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on yleiset tiedot hanketyön ja tapahtumatuotannon suuntaviivoista. Kurssi sisältää sekä vastuuhenkilön että ulkopuolisten asiantuntijoiden (tuottajien) luentoja. Kurssin aikana vieraillaan turkulaisissa tapahtumissa tai tapahtumatuotantoa tekevissä laitoksissa. Vuonna 2012 kurssi keskittyy erityisesti hanketyön evaluointiin. Toteutustapojen lisätiedot 12t luennot ja 8 t demonstraatiot; itsenäinen työskentely Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi III Suositeltu suoritusajankohta 2. vuoden kevät, 3. vuoden kevät. Oppimateriaalit Oppimateriaalit: DVD-aineistoja Kirjallisuus: Wilenius Markku 2004: Luovaan talouteen. Kulttuuriosaaminen tulevaisuuden voimavarana. Edita. Helsinki. s. 248 Turku Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011, ohjelmakirja/joulukuu 2010 (tai uudempi). Turku 2011 säätiö. Lisätiedot Vierailuja kulttuurilaitoksiin, vierailevia asiantuntijoita, hanketyötä. A3 KULTTUURISET PROSESSIT: Eurooppa eurooppalaisen etnologian näkökulmasta 4 op KANS1147 professori Helena Ruotsala Tavoitteena on, että kurssin aikana opiskelijalle muodostuu käsitys Euroopan etnologiatieteissä tapahtuneesta paradigmanmuutoksesta ja sen merkityksestä tieteenalalle. Hän saa käsityksen eurooppalaisesta etnologiasta ja sen yhteyksistä kansatieteeseen. Kurssi alkaa luennoilla (6 tuntia), joiden aikana läpikäydään, miten kansatiede on muuttunut kulttuurialueita konstruoivasta kansatieteestä eurooppalaiseksi etnologiaksi ja mitä se merkitsee tutkimuksessa. Tätä tietoa sovelletaan harjoitustyöhön, jonka aiheena on kollektiivinen unohtaminen, ts. teemat ja aiheet joista on aiemmin vaiettu ja jotka eivät omassa tieteenalassa ole olleet keskiössä. 16
Toteutustapojen lisätiedot Seminaari, josta 6 tuntia luentoja, itsenäinen tai parityö kirjallisena ja seminaari-istunnot, yhteensä 24 tuntia. Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodit I, II Suositeltu suoritusajankohta 2. vuoden syksy, 3. vuoden syksy. Oppimateriaalit Nic Craith, Máiréad, Kockel Ullrich & Johler, Reinhard (eds.): Everyday Culture in Europé. Approaches and Methodologies. 2008. 183 s. Jönsson, Lars-Eric & Svensson, Birgitta (red.) : I industrisamhällets slagskugga: om problematiska kulturarv. Stockholm: Carlsson, 2005. 154 s. Ruotsala, Helena: Kovan leivän alue vai viinitie? Kulttuurialueita konstruoivasta kansatieteestä eurooppalaiseksi etnologiaksi. Teoksessa: Maa, seutu, kulmakunta. Näkökulmia aluehistorialliseen tutkimukseen, toim. Maria Lähteenmäki. SKS, 2009. 26 s. Fingerroos, Outi et al. (toim.): Muistitietotutkimus. Metodologisia kysymyksiä. SKS 2006. Sivut 7-92, 120-171. Lisätiedot 80 % läsnäolo seminaari-istunnoissa. Vaatii ennakkoilmoittautumisen, seuraa ilmoitustaulua ja etnologit-listaa. A3 KULTTUURISET PROSESSIT: Kulttuurinen kohtaaminen 3 op KANS1408 NN Opiskelija ymmärtää kulttuuristen rajojen julkituomisen, kulttuuristen ryhmien luomisen ja kulttuurisen hegemonian prosesseja, liittyivätpä ne yhteiskunnallisiin kerroksiin tai vanhoihin ja uusiin etnisiin ryhmiin. Seminaari tarjoaa teoreettiset lähtökohdat kulttuuriselle kohtaamiselle. Pienryhmätyöskentelyn kautta tutustutaan kulttuurisiin rajoihin, kulttuuristen ryhmien luomiseen ja kulttuuristen hegemonioiden prosesseihin. Toteutustapojen lisätiedot Seminaari, pienryhmätyöskentely, verkkotyöskentely Kirjallinen tentti + luento- / oppimispäiväkirja. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Luentokertaus ja oppimispäiväkirja. Suorituskieli suomi. Suositeltu suoritusajankohta 2. vuoden kevät, 3. vuoden kevät. Oppimateriaalit Kirjallisuus: Daun, Åke, Ehn, Billy & Klein, Barbro (eds.): To Make the World Safe for Diversity. Towards an Understanding of Multi-Cultural Societies. Stockholm: Multicultural Centre & Stockholm University, Ethnology Institute, s. 51 77. Fingerroos, Outi, Opas, Minna & Taira, Teemu (toim.): Uskonnon paikka. Kirjoituksia us-kontoteorioiden rajoista. Tietolipas 205. Helsinki: SKS, 2004. s. 279 311 (Salmela, Anu: Pysyvyyttä muutoksessa ja muutosta pysyvyydessä. Turussa asuvat somalinaiset islamin ja yhteisöperinteen välittäjinä). Jäppinen, Jere (toim.): Varokaa, mustalaisia! Väärinymmärryksen historiaa. Helsinki: Helsingin kaupunginmuseo, 2009. s. 10-34, 82-102. Katajala, Kimmo (toim.) Manaajista maalaisaateliin. Tulkintoja toisesta historian, antropolo-gian ja maantieteen välimaastossa. Tietolipas 140. Helsinki:SKS, 1995. s. 208 235 (Åström, Anna-Maria: Savon herrasväki kansan silmin). Korhonen, Teppo & Räsänen, Matti (toim): Kansa kuvastimessa. Etnisyys ja identiteetti. Tietolipas 114. Helsinki, SKS, 1989. s. 10 28. 17
KANSATIEDE, Turun yliopisto Liebkind, Karmela et al.: Venäläinen, virolainen, suomalainen. Kolmen maahanmuuttaja-ryhmän kotoutuminen Suomeen. Helsinki: Gaudeamus, 2004. s. 17 35. Olkaamme siis suomalaisia, Kalevalaseuran vuosikirja 75 76, Helsinki: SKS, 1996. s. 176 184 (Apo, Satu: Agraarinen suomalaisuus rasite vai resurssi?). Teinonen, Markku & Virtanen, Timo J. (eds.): Ingrians and Neighbours. Focus on the Eastern Baltic Sea Region. Studia Fennica Ethnologica 5. Helsinki: SKS, 1999. s.195 210 (Malinen, Pirkko: The Ingrian-Finnish remigrants. Factors preventing and promoting integration). Tuominen, Marja, Tuulentie, Seija, Lehtola, Veli-Pekka & Autti, Mervi (toim.): Outamaalta tunturiin. Pohjoiset identiteetit ja mentaliteetit. Osa 1., 1999. s. 15 32 (Lehtola, Veli-Pekka: Aito lappalainen ei syö haarukalla ja veitsellä. Stereotypiat ja saamelainen kulttuurintutki-mus). Saatavana toimistossa Åström, Anna-Maria, Korkiakangas, Pirjo & Olsson, Pia (eds.): Memories of My Town. The Identities of Town Dwellers and Their Places in Three Finnish Towns. Studia Fennica Ethnologica 8, Helsinki: SKS. 2004. s. 49 62 (Olsson, Pia: Constructing Local Identity. The Folklorism of an Urban Workers Culture in Helsinki). Åström, Anna-Maria, Lönnqvist, Bo & Lindqvist, Yrsa: Gränsfolkets barn. Finlandssvensk marginalitet och självhävdelse i kulturanalytisk perspektiv. Folklivsstudier XXI. Helsingfors: Folkkultursarkivet. 2001 s. 16 49, 72 141, 185 220, 398 440. A4 Valinnaiset -osiosta suoritetaan yhteensä 4 op. A4 VALINNAISET: Etnologia ja tulevaisuudentutkimus 2 op KANS0978 tohtorikoulutettava Jussi Lehtonen Opiskelija oppii ymmärtämään erilaisten näkökulmien ja soveltamistapojen kautta tulevaisuudentutkimuksen perusteita ja tiedonalan mahdollisuuksia etnologisessa tutkimuksessa sekä laajemminkin tieteen kentällä. Perehdytään tulevaisuudentutkimuksen muutamiin perusmenetelmiin ja niiden soveltavaan käyttöön sekä etnologisessa tutkimuksessa että yleisellä tasolla. Kirjallinen tentti. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Kirjallinen tentti, joka suoritetaan laitostenttipäivänä. Suositeltu suoritusajankohta 2. vuoden syksy, 2. vuoden kevät, 3. vuoden syksy, 3. vuoden kevät. Oppimateriaalit Kirjallisuus: von Bruun, Santtu & Vapaavuori, Matti (toim.): Miten tutkimme tulevaisuutta? Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry 2003. 2. uudistettu painos. S. 9 16 (Malaska), 17 23 (Niiniluoto), 24 38 (Mannermaa), 199 201 (Nurmela), 279 288 (Männikkö), 289 298 (Koskiaho), 303 313 (Borg). Kamppinen Matti & Kuusi, Osmo & Söderlund, Sari (toim.): Tulevaisuudentutkimus. Perusteet ja sovellukset. SKS:n toimituksia 896, Tampere 2003. S. 19 44 (Kamppinen & Malaska & Kuusi), 51 53 (Kamppinen & Malaska), 204 225 (Kuusi), 629 664 (Heinonen). Lehtonen, Jussi: Maaseudun tulevaisuus ja monipalveluauton mahdollisuudet. Futura 4/2006. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. S. 80 93. Meadows, Donella & Randers, Jorgen & Meadows, Dennis: Kasvun rajat. 30 vuotta myöhemmin. Gaudeamus 2005. S. 258 285 (Siirtyminen kestävään kehitykseen). Vinnari, Markus & Tapio, Petri: Ruoankulutuksen tulevaisuuskuvia vuodelle 2030. Futura 3/2008. S. 5 16. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. Siivonen, Katriina (toim.): Kulttuurista kestävyyttä. Ethnos ry, Helsinki 2006. S. 90 100 (Siivonen). Lisätiedot 18