Kansatiede. Turun yliopisto

Transkriptio

1 Kansatiede Turun yliopisto Kansatieteen opiskeluopas

2 Kansatiede Minerva, Kaivokatu Turun yliopisto puh. (02) Kannen kuva: Minerva. Kuvaaja: Kauko Niitemaa Toimitus: Kauko Niitemaa, Anu Raula, Jussi Lehtonen Taitto: Kauko Niitemaa Turun yliopisto, Kansatiede 2012

3 SISÄLLYSLUETTELO KANSATIEDE TIETEENÄ JA OPPIAINEENA... 2 TIEDOTUKSIA... 3 KANSATIETEEN OPETUSOHJELMA SYKSYLLÄ ENNAKKOTIETOA KEVÄÄN 2013 OPETUKSESTA... 7 KANSATIETEEN TUTKINTOVAATIMUKSET LUKUVUODEN PERIODISOINTI LAITOS- JA TIEDEKUNTATENTTIEN AJANKOHDAT KANSATIETEEN HENKILÖKUNTA HANKKEITA JA PROJEKTEJA KANSATIETEEN JATKOKOULUTUS ILMOITUSTAULU KOTISIVUT JA FACEBOOK KANSATIETEEN SÄHKÖPOSTILISTA KULTTUURIEN TUTKIMUKSEN ARKISTOT, KANSATIETEEN KOKOELMA HOPS - ELI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HUMANISTISESSA TIEDEKUNNASSA OPISKELUUN LIITTYVISSÄ ASIOISSA PALVELEVAT HUMANISTISEN TIEDEKUNNAN OPINTO-OPAS KUULUSTELUIHIN ILMOITTAUTUMINEN TENTTITULOKSET ARVOSTELUASTEIKKO OPINTOKOKONAISUUDEN LOPPUMERKINTÄ KIRJALLISET TENTIT JA MUUT SUORITUSTAVAT TENTTIKIRJALLISUUS JA KIRJASTOPALVELUT KANSATIETEILIJÖIDEN YHDISTYKSIÄ OMIA MUISTIINPANOJA

4 KANSATIEDE, Turun yliopisto KANSATIEDE TIETEENÄ JA OPPIAINEENA Kansatiede (European Ethnology) tutkii ihmisiä ja kulttuureja, ts. ihmistä kulttuurisena olentona. Sen tarkoitus on tuottaa syvällistä ymmärrystä kulttuurisista prosesseista ja niiden dynamiikasta. Keskeisenä tutkimuskohteena on arkielämä ja kulttuuri, jonka jäseneksi ihminen on kasvanut tai joutunut ja jossa hän elää. Kansatiede antaa laajan perspektiivin mm. kulttuuriseen taustaamme, maanosamme kansoihin ja etnisiin ryhmiin sekä näiden kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Kansallisvaltioiden kansankulttuurin lisäksi kansatieteen kiinnostuksen kohteina ovat yleisemmät kulttuuriset prosessit ja valtionrajoista riippumattomat alueelliset kulttuurit. Tutkimuksellinen näkökulma ulottuu historiasta nykyisyyden kautta tulevaisuuteen. Kansatieteen opetukselle ja tutkimukselle on ominaista kulttuurikäsityksen laaja-alaisuus ja ymmärtävä humanistinen tutkimusote, jossa annetaan tilaa yksilöllisille kokemuksille ja kulttuurin moniäänisyydelle, kulttuurin jäsenten omille tulkinnoille. Kansatieteilijä pystyykin arkielämän ilmiöiden taustojen ja kehityksen ymmärtämisellään osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kansatieteen aineistonhankinnalle on luonteenomaista kenttätyö eri muodoissaan sekä museokokoelmien ja erilaisten arkistomateriaalien käyttö. Turun yliopiston kansatiede on keskittynyt sekä murroskausien tutkimukseen että kansainvälisesti vertailevaan tutkimukseen. Aikaisemmin tutkimuskohteena olivat teollinen murros, maaseudun modernisaatio ja kaupungistuminen, mutta nyt huomio kiinnitetään laaja-alaisesti globaalin murroksen kulttuurisiin prosesseihin, esimerkiksi miten erilaisten etnisten ja kulttuuristen ilmiöiden symbolinen käyttö näkyy arjen tasolla. Kansatieteen opiskelija oppii tarkastelemaan kohdettaan kriittisesti ja käyttämään kulttuurianalyyttistä näkökulmaa, jonka avulla arjen ilmiöt ja elämä näyttäytyvät uudella tavalla. Tätä taitoa tarvitaan monissa ammateissa. Opetuksen tavoitteena on kouluttaa opiskelijoista kriittisiä, laajasti kulttuuriin perehtyneitä asiantuntijoita, jotta valmistuva saa vankan pohjakoulutuksen ja taidot toimia erilaisissa kulttuurialan tehtävissä sekä laajemmin yhteiskunnallisella sektorilla. Kansatieteilijät ovat työllistyneet museo- tai kunnallisen kulttuuritoimen alalle, mutta myös opetus- ja tutkimustehtäviin sekä mediaalalle, kuten erilaisiin tiedottajan tehtäviin. Kansatieteen opiskelu pätevöittää myös uusille työsektoreille, kuten mm. monikulttuurisuus- ja maahanmuuttajatyöhön, ympäristö- ja 2

5 kulttuurivaikutusten arviointiin ja kulttuurin sisältötuotantoon. Kaikissa näissä tarvitaan kansatieteen opintojen myötä saatavaa kulttuurista lukutaitoa. Kansatiede sopii sivuaineeksi moniin aineyhdistelmiin. TIEDOTUKSIA Kansatieteen tiedotus- ja neuvontatilaisuus Kansatiede pitää esittelyluentonsa uusille ja vanhoille opiskelijoille torstaina kello 12 Janus-salissa eli Minervan ja Valkoisen talon nivelosassa (1 krs.) ILMOITTAUTUTUMINEN OPPIAINEESEEN Uusien pää- ja sivuaineopiskelijoiden tulee ilmoittautua kansatieteen toimistoon lukukauden alussa. Kansatieteen toimisto sijaitsee Minervan ensimmäisessä kerroksessa (folkloristiikan ja sukupuolentutkimuksen käytävä), huone E 116. Professoriluento, Helena Ruotsala Helena Ruotsalan professoriluento järjestetään klo Turun akatemiatalossa Rothoviuksenkatu 2. Opiskelijat tervetulleita! Kansatieteen syysretkeläisiä vuonna 2010 Kauttuan ruukinpuistossa. Kuvaaja: Helena Ruotsala. 3

6 KANSATIEDE, Turun yliopisto KANSATIETEEN OPETUSOHJELMA SYKSYLLÄ 2012 PERUSOPINNOT: P1 JOHDANTO KULTTUURIEN TUTKIMUKSEEN, 2 op Ma 3.9. klo 14 16, Osmo Järvi -sali, Medisiina, Kiinanmyllynkatu 10, 1. krs (uskontotieteen lehtori Matti Kamppinen) Ti 4.9. klo 14 16, Osmo Järvi -sali, Medisiina, Kiinanmyllynk. 10, 1. krs (uskontotieteen lehtori Matti Kamppinen) Ke 5.9. klo 12 14, Ls. II, Yliopistonmäki, Päärakennus, 1. krs (kansatieteen professori Helena Ruotsala) To 6.9. klo 10-12, Pha1, PharmaCity, It. Pitkäkatu 4 B, 1. krs (kansatieteen lehtori Timo J Virtanen) To 6.9. klo 14-16, Pha 1, PharmaCity, It. Pitkäkatu 4 B, 1. krs (folkloristiikan professori Pekka Hakamies) Pe 7.9. klo 12 14, Mikro, Kiinamyllynkatu 10, 1. krs (folkloristiikan yliopisto-opettaja Pasi Enges) Ma klo 14 16, Osmo Järvi -sali, Medisiina, Kiinamyllynkatu 10, 1. krs (uskontotieteen yliopisto-opettaja Tiina Mahlamäki) Ti klo 14 16, Arje Scheinin -sali, Dentalia, Lemminkäisenkatu 2, 1. krs (museologian tutkija Sirkku Pihlman) Ke klo (arkeologian lehtori Kristiina Korkeakoski-Väisänen) "Kävely varhaisessa Turussa". Lähtö tuomiokirkon portaiden edustalta klo To klo 10 12, Mikro, Kiinamyllynkatu 13, 1. krs (arkeologian assistentti Juha Ruohonen) To klo 14 16, Arje Scheinin -sali, Dentalia, Lemminkäisenkatu 2, 1. krs (uskontotieteen lehtori Matti Kamppinen) Pe klo 12 14, Mikro, Kiinamyllynkatu 13, 1. krs (uskontotieteen lehtori Matti Kamppinen) 4

7 Lisätieto: Opintojakso suoritetaan luentopäiväkirjana. Luentopäiväkirja perustuu luentomuistiinpanoihin ja sen tarkoituksena on analysoida, kommentoida ja kritisoida omien luentomuistiinpanojen avulla esillä olevaa aihetta ja luennoitsijan kysymyksenasettelua ja esitystä. Päiväkirjassa laitetaan toisin sanoen luentojen aiheet sekä oma oppiminen keskustelemaan keskenään. Päiväkirjassa voi keskittyä vain johonkin luentojen aihealueeseen ja siihen sisältyvien ajatusten kehittelyyn mahdollisesti itse etsityn lisätiedon avulla tai siinä voi laatia synteesin koko luentokurssista. Päiväkirjan on tarkoitus sisältää kuulija-kirjoittajan arvio käsiteltyjen aiheiden, menetelmien tai teorioiden hyödyllisyydestä, merkityksestä, sovelluskelpoisuudesta, jne. Luentopäiväkirja toimitetaan puhtaaksikirjoitettuna kurssin päätyttyä opettajalle tarkastettavaksi. Luentopäiväkirja on laajuudeltaan n. 6 liuskaa (rivivälillä 1,5 kaksi luentokertaa per liuska) ja se palautetaan uskontotieteen toimistoon maanantaihin mennessä. Luentopäiväkirjan voi palauttaa myös postitse osoitteeseen: Lehtori Matti Kamppinen, Uskontotiede, Turun yliopisto. P2 JOHDATUS KANSATIETEESEEN, 5 op Opetusmuoto: Luento-opetus 14 t Opettaja: professori Helena Ruotsala Aika: keskiviikkoisin ja torstaisin klo Paikka: V105, Artium 1. krs P3 TYÖSEMINAARI, 5 op Opetusmuoto: pienryhmäopetus 20 t, itsenäinen työskentely, verkkotyöskentely Opettaja: tohtorikoulutettava Jussi Lehtonen Aika: 1. ryhmä: , 2. ryhmä: maanantaisin ja tiistaisin klo Paikka: maanantaisin E223, tiistaisin E221 Minerva 2. krs P5 EUROOPPALAINEN JA YLEINEN KULTTUURIEN TUTKIMUS, 4 op Opetusmuoto: Luento-opetus 12 t Opettaja: lehtori Timo J. Virtanen Aika: Tiistaisin klo Paikka: Janus-sali (Minervan ja Artiumin nivelosassa) AINEOPINNOT: A1 TUTKIMUS: Proseminaari, 10 op Opetusmuoto: seminaari ja itsenäinen työskentely, tutkielma Opettaja: lehtori Timo J. Virtanen Aika: alkaen maanantaisin Paikka: E123, Minerva 1. krs 5

8 KANSATIEDE, Turun yliopisto A2 TUTKIMUS: Tieteellisen esittämisen perusteet ja metodologia, 3 op Opetusmuoto: Luento-opetus 24 t. Luennot alkavat yhteisillä luennoilla folkloristiikan ja uskontotieteen kanssa, jonka jälkeen kurssi jatkuu oppiainekohtaisilla luentokerroilla. Opettaja: (useita) Aika: yhteiset luennot: torstaisin klo 8-10 ja perjantaisin klo kansatieteen osio: maanantaisin klo Paikka: E104, Minerva 1. krs. A2 ARKI: Kaupunki, 2 op Opetusmuoto: Luento-opetus 12 t, demonstraatiot 4 t Opettaja: lehtori Timo J. Virtanen Aika: tiistaisin Paikka: Luentosali XI, Luonnontieteiden talo I, 2. krs SYVENTÄVÄT OPINNOT: S1 LUKUSEMINAARI, 4 op Opetusmuoto: Seminaari 12 t, seminaarityöskentely ja itsenäinen työ. Keskusteleva seminaari Opettaja: prof. Helena Ruotsala Aika: torstaina marras- joulukuussa 2 krt/vko, keskiviikkoisin ja torstaisin klo Muuta: Aloituskerralla to läsnäolo on välttämätön. Ryhmäkoko on maksimissaan 12 osallistujaa ja kurssille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumislista on ilmoitustaululla, Minerva 2.krs. Paikka: E123, Minerva 1. krs S5 MAISTERISEMINAARI, 10 op Opetusmuoto: seminaari-istunnot, itsenäinen työskentely Opettaja: prof. Helena Ruotsala Aika: 4.9. alkaen, tiistaisin klo Paikka: V105, Artium 1. krs, poikkeuksena ja E213 Minerva 2. krs 6

9 Gradu II Opetusmuoto: Seminaari-istunnot, itsenäinen työskentely Opettaja: lehtori Timo J. Virtanen Aika: kk 1. maanantai, 3.9. klo Kråkskär, N59 58,60' E022 02,9' Perinnemaisemaa Saaristomeren kansallispuistoalueella. Kuvaaja: Kauko Niitemaa 7

10 KANSATIEDE, Turun yliopisto KANSATIETEEN TUTKINTOVAATIMUKSET Kansatiede, Huk KANSATIETEEN PERUSOPINNOT 25 op KANS1102 Opintokokonaisuus antaa opiskelijalle perustiedot kansatieteestä eli etnologiasta: mitä se tutkii, miten se tutkii, mitkä ovat sen lähitieteitä ja mikä on sen suhde niihin sekä mikä on kansatieteen asema tieteen kentässä. Samalla käy selville miten nämä asiat ovat muuttuneet kansatieteen ja kulttuurin tutkimuksen kehittyessä. Opiskelijalle selviää miten kansatiede on muuntunut vuosikymmenien aikana nykyisenkaltaiseksi, modernien kulttuuriprosessien ja -ilmiöiden analysoijaksi ja tulkitsijaksi. Opintojen aikana saadaan perustiedot suomalaisen kansankulttuurin pitkästä kehityskaaresta aina nykypäiviin saakka. Sen avulla paikannetaan kansatiede osaksi Eurooppalaista etnologiaa tutustumalla alan tutkimukseen Euroopassa. Kokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on edellä mainittujen tietojen lisäksi itse hankittua kokemusta kansatieteellisen tutkimustekstin kirjoittamisesta ja kenttätöiden tekemisestä. Hän ymmärtää myös kansatieteellisen tutkimuksen laaja-alaisuuden, hahmottaa kansatieteellisen tutkimuksen muista tieteistä poikkeavan näkökulman ja ymmärtää Turun yliopiston kansatieteen oppiaineen erityiset painopistealueet. Opintokokonaisuuden opinnot ovat pääasiassa kontaktiopetusta. Syyslukukauden opinnot käynnistyvät opintojaksolla P1 Johdanto kulttuurien tutkimukseen. Tätä seuraa P2 Johdatus kansatieteeseen, joka syventää P1-kurssilla omaksuttuja asioita. Edellä mainittujen kanssa samaan aikaan järjestetään P3 Työseminaari, jossa opastetaan ja aktivoidaan opiskelijat omatoimiseen tiedon hankintaan ja tieteellisen tekstin ymmärtämiseen ja tuottamiseen opettajan ohjauksessa. Kevätlukukaudella järjestetään yksi luento. P4 Suomalainen kansankulttuuri -luento, johon kuuluu myös ekskursio P6 Vanhoista vähemmistöistä kohti monikulttuurista Suomea on laitostenttipäivänä suoritettava kirjatentti. Opintojaksot antavat opiskelijalle kokonaiskuvan kansatieteellisen tutkimuksen monipuolisuudesta ja -muotoisuudesta. Tässä ovat mukana myös tutkimustraditio ja -tulokset sekä uusimmat alan suuntaukset. Perusopintojen aikana opiskelija syventää vähitellen tietojaan kansatieteestä ja tutkimuksen tekemisestä. Mikäli olet suorittanut aikaisempien tutkintovaatimuksien mukaan osia nykyisistä opintojaksoista, sovi täydentämisestä ko. kohdan kuulustelijan kanssa P1 JOHDANTO KULTTUURIEN TUTKIMUKSEEN 2 op KANS1401 Laitoksen oppiaineiden opettajat ja museologian tutkija Opiskelijalla on perustiedot kulttuurien tutkimuksesta Suomessa arkeologian, folkloristiikan, kansatieteen, museologian ja uskontotieteen tutkimushistorian ja kysymyksenasettelujen näkökulmasta. Hän osaa suhteuttaa opinnoissa myöhemmin oppimaansa alan kokonaisuuteen. Kulttuurien tutkimuksen aate- ja oppihistoriallinen tausta tiivistetysti; arkeologian, folkloristiikan, kansatieteen, museologian ja uskontotieteen keskeiset tutkimusnäkökulmat ja käsitteet; suomalaista kulttuurialuetta koskevan tutkimuksen ja sitä koskevien etnografisten aineistojen esittely sekä näiden vertailu Euroopan, Skandinavian, Itämeren alueen, Pohjois-Venäjän ja Euraasian kulttuureihin Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 24 t. Vaadittavat opintosuoritukset Luento- / oppimispäiväkirja. 8

11 Hyväksytty/hylätty Suositeltu suoritusajankohta 1. vuoden syksy. Lisätiedot Opintojakso merkitään opintosuoritusrekisteriin vain kerran luentokurssina (opiskelijan valinnan mukaisesti). Mikäli opiskelijan aineyhdistelmään kuuluu useampi laitoksen oppiaineista, jakson suorittamisesta muihin oppiaineisiin sovitaan kunkin aineen vastuuhenkilön kanssa. Kansatieteen osalta korvaamisesta sovitaan professorin kanssa, kirjallinen tentti laitostenttipäivänä. P2 JOHDATUS KANSATIETEESEEN 5 op KANS1066 professori Helena Ruotsala Tavoitteena on antaa opiskelijoille yleiskuva kansatieteestä osana tieteen kenttää ja sen suhteesta naapuritieteisiin sekä kansatieteen peruskäsitteiden, metodologian, tutkimusmenetelmien ja päämäärien tuntemus. Aika, paikka ja sosiaalinen sidonnaisuus avautuvat opiskelijalle oppihistorian ja kansatieteen sisällä tapahtuneiden muutosten kautta. Selvitetään tieteellisen toiminnan yleisiä periaatteita sekä niiden asemaa kansatieteessä. Samalla perehdytään kansatieteen ja sen naapuritieteiden eroihin ja yhtäläisyyksiin sekä käsitellään kansatieteen oppihistoriaa, metodologiaa, tutkimusmenetelmiä ja päämääriä yleisellä tasolla. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 14 t. Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi I Vaadittavat opintosuoritukset Osallistuminen opetukseen + harjoitustyö(t) + kirjallinen tentti. Suositeltu suoritusajankohta 1. vuoden syksy. Oppimateriaalit Kirjallisuus: Räsänen Matti (toim.): Pioneers. The history of Finnish ethnology. Studia Fennica, Ethnologica 1. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, s. Korkiakangas, Pirjo & Olsson, Pia & Ruotsala, Helena (toim.): Polkuja etnologian menetelmiin. Ethnostoimite 11. Ethnos ry, s. P3 TYÖSEMINAARI 5 op KANS1093 tohtorikoulutettava Jussi Lehtonen Kurssin päätyttyä opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa kansatieteen tutkimusalaa käsittelevän lyhyen tutkielman ja kerätä siihen materiaalia kenttätöillä. Lisäksi hän tuntee erilaiset mahdollisuudet aineiston keräämiseen ja työstämiseen sekä hallitsee kirjallisen tekstin arvioinnin ja tutkielman suullisen opponoinnin. Kurssi kehittää myös opiskelijan projektinhallintataitoja. Kurssin aikana tutustutaan kansatieteellisen tiedon ja aineistontuottamisen peruslähtökohtiin sekä tutkimusprosessin yleiseen luonteeseen ja tutkimuksen käytännön toteuttamiseen. Lisäksi opetellaan yleisiä seminaarityöskentelyn käytäntöjä ja tiedonhallintataitoja. Työseminaarin lopuksi tehdään opettajan ohjauksessa parityönä lyhyt harjoitustutkimus kenttätöineen ja opponoidaan toinen tutkielma. Kurssi 9

12 KANSATIEDE, Turun yliopisto toteutetaan projektinhallintataitoja harjaannuttavalla työskentelytavalla. Työseminaarilla on oma Moodlealue, jossa on kurssia tukevaa materiaalia. Toteutustapojen lisätiedot Pienryhmäopetus, itsenäinen työskentely, verkkotyöskentely. Opetusta 20 t. Vaadittavat opintosuoritukset Harjoitustyö(t) + osallistuminen opetukseen. Suositeltu suoritusajankohta 1. vuoden syksy. Lisätiedot Kurssilla on kaksi ryhmää, ilmoittautumislista kansatieteen ilmoitustaululla elokuun puolivälistä alkaen. Ryhmä I, SL1: Kansatieteen pääaineopiskelijat ja ne sivuaineopiskelijat, jotka aloittavat pääaineopintonsa syksyllä Ryhmä II, SL2: Pääaineopintonsa syksyllä 2011 tai sitä aiemmin aloittaneet sivuaineopiskelijat. Kurssin aikana tehdään kaikille pääaineopiskelijoille HOPS 1. Työseminaarin suorittamiseksi opiskelijalla tulee olla 80% läsnäolo järjestetyistä tapaamisista. P4 SUOMALAINEN KANSANKULTTUURI 6 op KANS1137 lehtori Timo J. Virtanen Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijalle perustiedot suomalaisen kansanomaisen kulttuurin pitkästä kehitysprosessista niin aineellisen kuin aineettomankin kulttuurin kannalta. Tämä merkitsee tutustumista erityisesti agraariin elämänpiiriin (vrt. kaupunkikurssi A2), mutta myös perinteisen kansatieteellisen kategorisoinnin ja kansa-käsitteen muutokseen. Tavoitteena on lisäksi rakentaa ymmärrystä syy- ja seuraussuhteista missä kansallisvaltionäkökulman ohella korostuu alueellisten kulttuurien ja prosessien merkitys. Kurssilla kansankulttuurin analyysi perustuu ihmisen arkielämän välittömien puitteiden tarkasteluun eri näkökulmista. Tällaisia ovat mm. käsitteet suku, perhe, sukupolvi, elinkeino ja ammatti sekä kulutus. Kurssin aikana opiskelija tutustuu suomalaisen kansankulttuurin alueellisen ja ajallisen prosessin lisäksi siihen miten kansasta, kansallisesta ja kansanomaisesta käyty keskustelu muuttuu ajassa. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 20 t. Toteutustapojen lisätiedot Toteutustavat: Luento 20 t, demonstraatiot 4 t (Ekskursio Vanhalinnan Museoon) Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi III-IV Vaadittavat opintosuoritukset Kirjallinen tentti TAI Essee. Suositeltu suoritusajankohta 1. vuoden kevät. Oppimateriaalit Oppimateriaalit: Kartta- ja kuva-aineistoja. Kirjallisuus: Korhonen Teppo & Leimu Pekka (toim.) 1997:Näkökulmia kulttuurin tutkimukseen. Painosalama. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisusta artikkeli: Kirveennummi, Anna: Kulttuuri, kansatiede, kritiikki. Murtumia 1900-luvun lopun tiedon-intresseissä ja kulttuurikäsityksessä. (s ). Talve, Ilmar 1990: Suomalainen kansankulttuuri. SKS toimituksia 514 (s , ). 10

13 Virtanen Timo J. 2001: Savutuvista Puuvillatehtaalle. Kansankulttuurin tutkimuksesta Satakunnassa. Teoksessa: SATAKUNTA. Kotiseutututkimuksia XIX. Satakunnan Historiallinen Seura. Vammala P5 EUROOPPALAINEN JA YLEINEN KULTTUURIEN TUTKIMUS 4 op KANS1403 lehtori Timo J. Virtanen Antaa perustiedot suomalaisen kansatieteen, eurooppalaisen etnologian ja yleisen antropologian suhteesta ennen ja nyt. Tarkoituksena on hahmottaa suomalaisen tutkimuksen suhdetta yleiseen kulttuurientutkimukseen siten että keskiössä ovat myös antropologisen tutkimuksen päälinjat. Kurssin suorittaneella on käsitys etnografiatieteiden laajasta kirjosta. Kulttuurihistoriallisten tutkimussuuntausten myötä valottuu antropologisen tutkimuksen merkitys ja luonne. Kulttuurien Museoon (Kansallismuseoon) suuntautuvan tutustumiskäynnin avulla valotetaan suomalaista tutkimusperinnettä suhteessa ulkosuomalaisiin aineistoihin. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 12 t. Toteutustapojen lisätiedot luennot 12 t, kirjallisuutta ja ekskursio Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi II Vaadittavat opintosuoritukset Kirjallinen tentti. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Kirjallinen luentokertaus, jossa suoritetaan myös vaadittava kirjallisuus. Erityistapauksessa sopimuksesta essee. Tutustuminen Kulttuurien Museoon. Suositeltu suoritusajankohta 1. vuoden syksy. Oppimateriaalit Oppimateriaalit: Luentorunko, videot Kirjallisuus: Eriksen Thomas Hylland 2004: Toista maata? - Johdatus antropologiaan. Gaudeamus. Helsinki. 403 s. Marcus, George E. & Fischer Michael M. 1986: Anthropology as Cultural Critique. An Experimental Moment in the Human Sciences. Sivut HUOM! Sivuaineopiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa P5 pelkästään kirjatenttinä, jolloin em. kirjallisuuden lisäksi tentitään myös artikkelit: Barth, Fredrik 1994: A Personal View of Present tasks and priorities in Cultural and Social Anthropology. In: Assessing Cultural Anthropology (Ed. by Robert Borofsky). p Patent, Kirsten 2009: The Difficult Relationship between East and West Germans. Examples from Ethnological Field research. In: Networking across Borders and Frontiers. (Eds. H. Barkhoff/H. Eberhardt). Grazer Beiträge Zur Europäischen Ethnologie 14. Peter Lang Virtanen, Timo J Dear Waters. Focus on the Urban River in Szeged and Turku. In: Olvasò. Studies in Honour of Gábor Barna on His 60th Birthday. (Eds. Mód & Simon). Szeged. p

14 KANSATIEDE, Turun yliopisto P6 VANHOISTA VÄHEMMISTÖISTÄ KOHTI MONIKULTTUURISTA SUOMEA 3 op KANS1139 professori Helena Ruotsala Opiskelija ymmärtää vanhojen vähemmistöjen (esimerkiksi saamelaisten ja romanien) asemaa kansallisten tieteiden kentässä. Opiskelija osaa avata nykyistä monikulttuurisuuskeskustelun taustoja ja merkityksiä. Kurssin tavoitteena on antaa perustiedot Suomen vanhoista vähemmistöistä osana Suomen kansallisvaltion rakentamisprosessia kansatieteen näkökulmasta. Sitä kautta tarkastellaan Suomen kulttuurisia prosesseja ja annetaan taustaa nykyiselle monikulttuurisuuskeskustelulle. Vaadittavat opintosuoritukset Kirjallinen tentti Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Kirjallinen tentti, joka suoritetaan laitostenttipäivänä Oppimateriaalit Kirjallisuus: Bedretdin, Kadriy (toim.): Tugan tel. Kirjoituksia Suomen tataareista. Suomen itämainen Seura, s (Harry Halén: Suomen tataarit, Antero Leitzinger: Tataarit Suomessa) Daun, Åke, Ehn, Billy & Klein, Barbro (eds.): To Make the World Safe for Diversity. Towards an Understanding of Multi-Cultural Societies. Stockholm: Multicultural Centre & Stockholm University, Ethnology Institute, s Olkaamme siis suomalaisia, Kalevalaseuran vuosikirja 75 76, Helsinki: SKS, s (Apo, Satu: Agraarinen suomalaisuus rasite vai resurssi?). Past and Present Stereotypes Ethnological, Anthropological Perspectives. Hungarian Ethnogrpahical Society 2011, s (Helena Ruotsala: What do you think and know about Saami people? Present stereotypes and images of Saami people in Finland; Sanna Lillbroända-Annala: Stereotypes particular to the minority of Swedish-speaking Finns in Finland.) Pulma, Panu: Suljetut ovet. Pohjoismaiden romanipolitiikka 1500-luvulta EU-aikaan. SKS, s Seurujärvi-Kari Inga et al. (toim.): Saamentutkimus tänään. SKS, s , , (Irja Seurujärvi-Kari: Alkuperäiskansatutkimus, alkuperäiskansaliike ja saamelaiset, Antti Sajantila: Saamelaiset ja geneettinen tutkimus, Lars Ivar Hansen: Näkökulmia saamelaiseen historiankirjoitukseen.) Teinonen, Markku & Virtanen, Timo J. (eds.): Ingrians and Neighbours. Focus on the Eastern Baltic Sea Region. Studia Fennica Ethnologica 5. Helsinki: SKS, S (Malinen, Pirkko: The Ingrian- Finnish remigrants. Factors preventing and promoting integration). Åström, Anna-Maria, Lönnqvist, Bo & Lindqvist, Yrsa: Gränsfolkets barn. Finlandssvensk marginalitet och självhävdelse i kulturanalytisk perspektiv. Folklivsstudier XXI. Helsingfors: Folkkultursarkivet s , , , KANSATIETEEN AINEOPINNOT op KANS1302 Opintokokonaisuus perehdyttää opiskelijan kansatieteelliseen tutkimuksen käytännössä: kenttätyöhön, tutkimusaineistojen hankintaan, tutkimusraportin laadintaan, eri tutkimusmenetelmien käytännön soveltamiseen, tutkimustulosten julkistamiseen, tieteellisen tekstin tuottamiseen sekä akateemisten 12

15 opinnäytteiden julkiseen tarkastuskäytäntöön ja arviointiin sekä tieteelliseen keskusteluun. Lisäksi opiskelija tutustuu pääpiirteittäin kansatieteellisen tutkimuksen keskeisiin osa-alueisiin, metodologiaan ja näkökulmiin, joita hän oppii soveltamaan omissa tutkimuksissaan. Opiskelija oppii käytännössä tutkimuksen tekemisen, kerää aineistoa tutkielmaansa varten ja soveltaa aineistoon oppimiaan näkökulmia. Oppijakson suoritettuaan opiskelijalla on pääpiirteissään tiedot kansatieteen ja sen lähitieteiden metodologiasta, näkökulmista ja keskeisistä osa-alueista, joista yksi on monikulttuurisuus ja kansainvälinen kommunikaatio. Opintokokonaisuuden vastuuhenkilö: Timo J. Virtanen Edellytysten ja suositusten lisätiedot Edellytyksenä aineopintojen suorittamiselle ovat vähintään hyvin tiedoin suoritetut perusopinnot. A1 TUTKIMUS: Kenttätutkimuskurssi 10 op KANS1404 N.N. Kurssin päätyttyä opiskelijalla on perustiedot kansatieteen ja laajemmin etnologiaan ja etnologiatieteisiin kuuluvista etnografisista menetelmistä ja aineistoista sekä näiden muokkaamisesta. Kurssin suorittanut hallitsee pääpiirteissään kenttätyömetodiikan ja sen soveltamisen käytäntöön. Kurssin aikana tutustutaan kansatieteellisen aineiston tuottamiseen kenttätöiden kautta. Opiskelijat osallistuvat kenttätöihin vuosittain vaihtuvassa kohteessa ja tekevät myös valmistelevat sekä jälkityöt ja kirjoittavat loppuraportin. Toteutustapojen lisätiedot Luento ja itsenäinen työskentely Vaadittavat opintosuoritukset Luento- / oppimispäiväkirja + osallistuminen opetukseen TAI Kirjallinen tentti + osallistuminen opetukseen. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Kirjallinen tentti tai oppimispäiväkirja, osallistuminen opetukseen. Suorituskieli suomi. Suositeltu suoritusajankohta 2. vuoden kevät. Lisätiedot Kurssi toteutetaan pääosin yhdessä folkloristiikan ja uskontotieteen kanssa. Se suoritetaan luentoineen vain yhteen laitoksen oppiaineeseen (pääaineeseen). Jos opiskelijalla on useampia aineista, vastaavuuksiin oikeuttavista suorituksista sovitaan kunkin oppiaineen vastuuhenkilön kanssa. A1 TUTKIMUS: Proseminaari 10 op KANS1405 Oppiaine Kansatiede lehtori Timo J. Virtanen Proseminaarin jälkeen opiskelija hallitsee tieteellisen tutkielman teon, useimmiten omilla kenttätöillä tuotetun aineiston avulla. Koko prosessi liittyy useimmiten todellisiin ja ajankohtaisiin aiheisiin. Proseminaari koostuu neljän tapaamiskerran johdannosta (tutkimusprosessi) sekä periodeille 1-3 sijoittuvista viikoittaisista kokoontumisista. Kukin opiskelija esittää seminaarin aikana oman tutkielmansa ja opponoi yhden tutkielman. Lisäksi osallistujat antavat suppeamman kirjallisen arvion, ns. apuoppo, jokaisesta esityksestä ja opponoinnista. 13

16 KANSATIEDE, Turun yliopisto Opetuksen toteutustavat Itsenäinen työskentely, Seminaari. Toteutustapojen lisätiedot Seminaari ja itsenäinen työskentely Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodit I, II, III Vaadittavat opintosuoritukset Tutkielma / opinnäytetyö + seminaari. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Seminaari-istunnot ja itsenäinen työskentely. Kirjallinen tutkielma ja opponointi. Suositeltu suoritusajankohta 2. vuoden syksy, 2. vuoden kevät, 3. vuoden syksy, 3. vuoden kevät. Edeltävien opintojen lisätiedot Proseminaarin suorittajilta edellytetään kenttätyökurssin aikaisempaa tai samanaikaista suoritusta. Lisätiedot Proseminaarin suorittamiseksi opiskelijalla tulee olla 75 % läsnäolo järjestetyistä kokouksista. A1 TUTKIMUS: Tieteellisen esittämisen perusteet ja metodologia 3 op KANS1141 Helena Ruotsala (useita luennoitsijoita) Kurssin suoritettuaan opiskelija hallitsee tieteenfilosofian ja tutkimuksen tekemisen perusasiat ja kansatieteen ja lähitieteiden (etnologiset tieteet) eri tutkimussuuntaukset ja näkökulmat, ja hänellä on riittävät perustiedot proseminaarin aloittamiseen ja omaan tutkimukseen. Tutkimuksen tieteenfilosofiset perusasiat ja sekä kansatieteen/etnologian ja sen lähitieteiden keskeiset tutkimukselliset näkökulmat ja tutkimustavat. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 24 t. Toteutustapojen lisätiedot Luennot ja seminaarityöskentely (24 tuntia) Vaadittavat opintosuoritukset Luento- / oppimispäiväkirja TAI Kirjallinen tentti + harjoitustyö(t). Suositeltu suoritusajankohta 2. vuoden syksy, 3. vuoden syksy. Oppimateriaalit Marander-Eklund et al: Metodkompassen: kulturvetarens metodbok Pöysä, Jyrki et al (toim.): Vaeltavat metodit Korkiakangas, Pirjo et al (toim.): Polkuja etnologian menetelmiin A2 ARKI: Aineellinen kulttuuriperintö 4 op KANS1145 lehtori Timo J. Virtanen Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy taidollisesti ja tiedollisesti lähestymään vierasta aineellista ja esineellistä kulttuuria sekä tarkastelemaan, tallentamaan ja tulkitsemaan sitä kulttuurientutkimuksen kontekstissa ja mm. museotyön kannalta. Tavoitteena on lisäksi jonkin kulttuuriperinnön osa-alueen ja siihen liittyvien prosessien syvempi tuntemus. 14

17 Kurssi suoritetaan lukuvuonna kansatieteessä kirjatenttinä. Kurssilla perehdytään aineellisen kulttuuriperinnön johonkin osa-alueeseen tai prosessiin teoriaa ja käytäntöä yhdistäen. Vaadittavat opintosuoritukset Kirjallinen tentti, joka suoritetaan laitostenttipäivänä Oppimateriaalit Appadurai, Arjan: Introduction: Commodities and the Politics of Value. Teoksessa The Second Life of Things. Commodities in Cultural Perspective, ed. by Arjan Appadurai, Cambridge 1986 Korkiakangas, Pirjo & Lappi,Tiina-Riitta & Niskanen, Heli (ed. by): Touching Things. Ethnological Aspects of Modern Material Culture. SKS (Studia Fennica Ethnologica 11) Nieminen, Aila, Olsson, Pia, Ruotsala, Helena & Siivonen, Katriina (toim.): Aineen taikaa. Näkyvän ja näkymättöän kulttuurin jäljillä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (s ) Lisätiedot Kurssi tarjotaan kansatieteen ja museologian kanssa yhteisenä joka toinen vuosi, jolloin se on luentojen osalta sama, mutta kirjallisuudessa ja suoritustavassa voi olla eroja. Välivuosina opetuksesta vastaa kansatiede. Mahdollisuuksien mukaan kurssi voidaan järjestää lukuvuonna seminaarimuotoisena, joten seuratkaa oppiaineen tiedotuksia. A2 ARKI: Kaupunki 2 op KANS1142 lehtori Timo J. Virtanen Yleiskuvaus Luentosarja: Kaupunkikansatieteestä kulttuuriseen kaupunkitutkimukseen Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa kansatieteessä keskeisen kaupunkikysymyksen muotoja ja kehityslinjoja sekä ymmärtää tämän elinympäristön luonteenomaisia piirteitä. Kurssin tavoitteena on lähestyä kaupunkia maaseudulla ja päinvastoin sekä tunnistaa myös yhteiskunnassa vallitsevien ja paikalliskulttuuria ohjaavien prosessien (mm. teollistuminen, kuntaliitokset) tuloksia arjen kannalta. Kurssi käsittää katsauksen kaupunki-ilmiön syntyyn, suomalaisen kaupungin kehitykseen sekä suomalaisen kaupunkitutkimuksen aloihin. Erityistä huomiota kiinnitetään kansatieteellisen kaupungin löytymiseen sekä kaupunkikansatieteen kasvuun kohti kulttuurista kaupunkitutkimusta. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 12 t. Toteutustapojen lisätiedot Toteutustavat: 12 t luennot ja 4 t demonstraatiot; itsenäinen työskentely. Kirjallinen tentti tai oppimispäiväkirja. Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi II Vaadittavat opintosuoritukset Kirjallinen tentti TAI Luento- / oppimispäiväkirja. Suositeltu suoritusajankohta 2. vuoden syksy, 3. vuoden syksy. Oppimateriaalit DVD-aineistoja Kirjallisuus: 15

18 KANSATIEDE, Turun yliopisto Lappi, Tiina-Riitta 2007: Neuvottelu tilan tulkinnoista. Etnologinen tutkimus sosiaalisen ja materiaalisen ympäristön vuorovaikutuksesta jyväskyläläisissä kaupunkipuhunnoissa. Jyväskylä studies in humanities 80. Jyväskylä. 205 s. Mód Laszló - Virtanen Timo J Vanishing Borders, Expanding Networks. Backgrounds, questions and Targets for The Finnish-Hungarian Banat project. In: Networking across borders and Frontiers. Demarcation and connectedness in European culture and society. (Jürgen Barkhoff/Helmut Eberhardt Eds.) Grazer Beiträge zur Europäischen Ethnologie Band 14. Peter Lang. p A2 ARKI: Maaseutu 2 op KANS1143 Tutkija Niina Koskihaara Kurssin aikana opiskelijalle muodostuu käsitys maaseudun arjen ja ympäristön pitkän aikavälin muutoksista ja niihin johtaneista yhteiskunnallisista tekijöistä. Opiskelija tutustuu kansatieteelliseen maaseutututkimukseen. Luento alkaa lyhyellä Suomen asutushistoriaa käsittelevällä osuudella, josta jatketaan merkittävimpien maaseudun asutukseen ja ympäristöön vaikuttaneiden tapahtumien kautta 1940-luvun loppuun. Pääpaino luennolla tulee olemaan lukujen välisellä ajalla. Tarkastelun kohteena ovat yhteiskunnalliset tekijät, jotka ovat vaikuttaneet maaseudun asukkaiden arkeen ja ympäristöön; mm. kansalaistoimintaan, elinkeinon harjoittamiseen, liikkumiseen, palveluihin, asutukseen, kulttuuriympäristöön sekä maaseudun asukkaiden identiteettiin. Luennolla muodostuu pitkän aikavälin kuva maaseudun asukkaiden ja yhteisöjen kulttuurin jatkuvuudesta, ja toisaalta uusia piirteitä maaseutukulttuuriin tuoneista tekijöistä ja muutoksista. Luennon aihepiirien myötä tutustutaan kansatieteelliseen maaseutututkimukseen Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 12 t. Toteutustapojen lisätiedot Luennot 12 t, kirjallisuus ja essee Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi IV Vaadittavat opintosuoritukset Essee. Kirjallisuus/oppimateriaali Ethnologia Fennica vol 30, 2003: s 14 30, (Hangasmaa, Leena: Ideas on Agriculture and Their Backgrounds - From Conflicts to Farmers (Self)understanding; Heikkilä, Katariina: Female Entrepreneurs on Farms in Southwest Finland and Their Relation to Place and Locality) Ethnologia Fennica vol 36, 2009: s (Tuomaala, Saara: The Bicycle and Bodily Identities of Rural Finnish Youth from the 1920 to the 1940s.) Knuuttila, Seppo et. al 2008: Kylän paikka. Uusia tulkintoja Sivakasta ja Rasimäestä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. s (Väisänen, Marjaana: Paluu juurille - Sivakka ja Rasimäki lomalaisten kohtauspaikkana) Lehtonen, Jussi 2010: Viettelyksen vaunu. Suomalainen myymäläauto 1930-luvulta 2000-luvulle. Turku: Kansatiede, Turun yliopisto. s (erityisesti maaseudun palveluja, muutosta sekä yhteisöllisyyttä käsittelevät kohdat). Lehtonen, Jussi & Tenkanen, Salla (toim.) 2010: Ethnology in the 21th Century. Transnational Reflections of Past, Present and Future. Turku: Kansatiede, Turun yliopisto. s (Lundgren, Maija: Kylätoimintaa ja 16

19 talkoohenkeä - Etnologinen tutkimus kylätoiminnan merkityksestä elinvoimaisuuden säilyttämisessä kahdessa Porin alueen maaseutukylässä) Mäkinen, Minna 2007: Kotikunta kaupunginosaksi. Säynätsalon kunnan ja Jyväskylän kaupungin kuntaliitos kulttuurisena ilmiönä. Lisensiaatintyö, Etnologia, Jyväskylän yliopisto. s (Paikallisuutta kuntaliitostilanteessa käsittelevä luku) (Löytyy e-aineistona Jyväskylän yliopiston sähköisen julkaisuarkiston opinnäytteistä, A2 ARKI: Kulttuurin tuotteistaminen 3 op KANS1146 lehtori Timo J. Virtanen Kurssin tavoitteena on hahmottaa ns. creative industries keskustelua sekä saattaa opiskelijat välittömään kontaktiin tuottajatahojen kanssa. Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on yleiset tiedot hanketyön ja tapahtumatuotannon suuntaviivoista. Kurssi sisältää sekä vastuuhenkilön että ulkopuolisten asiantuntijoiden (tuottajien) luentoja. Kurssin aikana vieraillaan turkulaisissa tapahtumissa tai tapahtumatuotantoa tekevissä laitoksissa. Toteutustapojen lisätiedot 12t luennot ja 8 t demonstraatiot; itsenäinen työskentely Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi III Suositeltu suoritusajankohta 2. vuoden kevät, 3. vuoden kevät. Oppimateriaalit Oppimateriaalit: DVD-aineistoja Kirjallisuus: Wilenius Markku 2004: Luovaan talouteen. Kulttuuriosaaminen tulevaisuuden voimavarana. Edita. Helsinki. s. 248 Turku Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011, ohjelmakirja/joulukuu 2010 (tai uudempi). Turku 2011 säätiö. Lisätiedot Vierailuja kulttuurilaitoksiin, vierailevia asiantuntijoita, hanketyötä. A3 KULTTUURISET PROSESSIT: Eurooppa eurooppalaisen etnologian näkökulmasta 4 op KANS1147 professori Helena Ruotsala Tavoitteena on, että kurssin aikana opiskelijalle muodostuu käsitys Euroopan etnologiatieteissä tapahtuneesta paradigmanmuutoksesta ja sen merkityksestä tieteenalalle. Hän saa käsityksen eurooppalaisesta etnologiasta ja sen yhteyksistä kansatieteeseen. Kirjallisuuden avulla opiskelija tutustuu eurooppalaiseen etnologiaan. Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden syksy, 3. vuoden syksy. Oppimateriaalit 17

20 KANSATIEDE, Turun yliopisto Linde-Laursen, Anders: Bordering. Identity Processes between the National and Personal. Ashgate, s. Nic Craith, Máiréad, Kockel Ullrich & Johler, Reinhard (eds.): Everyday Culture in Europé. Approaches and Methodologies s. Jönsson, Lars-Eric & Svensson, Birgitta (red.): I industrisamhällets slagskugga: om problematiska kulturarv. Stockholm : Carlsson, s. Ruotsala, Helena: Kovan leivän alue vai viinitie? Kulttuurialueita konstruoivasta kansatieteestä eurooppalaiseksi etnologiaksi Teoksessa: Maa, seutu, kulmakunta. Näkökulmia aluehistorialliseen tutkimukseen, toim. Maria Lähteenmäki. SKS, s. Fingerroos, Outi et al. (toim.): Muistitietotutkimus. Metodologisia kysymyksiä. SKS Sivut 7-92, Lisätiedot Vuonna kirjantenttinä, seminaariopetuksena seuraavan kerran A3 KULTTUURISET PROSESSIT: Kulttuurinen kohtaaminen 3 op KANS1408 Professori Helena Ruotsala Opiskelija ymmärtää kulttuuristen rajojen julkituomisen, kulttuuristen ryhmien luomisen ja kulttuurisen hegemonian prosesseja, liittyivätpä ne yhteiskunnallisiin kerroksiin tai vanhoihin ja uusiin etnisiin ryhmiin. Kurssi tarjoaa teoreettiset lähtökohdat kulttuuriselle kohtaamiselle. Pienryhmätyöskentelyn kautta tutustutaan kulttuurien väliseen kommunikaatioon, kulttuurisiin rajoihin, kulttuuristen ryhmien luomiseen ja kulttuuristen hegemonioiden prosesseihin. Toteutustapojen lisätiedot Seminaari, pienryhmätyöskentely, verkkotyöskentely Vaadittavat opintosuoritukset Kirjallinen tentti + luento- / oppimispäiväkirja. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Luentokertaus ja oppimispäiväkirja. Suorituskieli suomi. Suositeltu suoritusajankohta 2. vuoden kevät, 3. vuoden kevät. Lisätiedot Kirjallisuus ilmoitetaan luentojen yhteydessä A4 Valinnaiset -osiosta suoritetaan yhteensä 4 op. A4 VALINNAISET: Etnologia ja tulevaisuudentutkimus 2 op KANS0978 tohtorikoulutettava Jussi Lehtonen 18

21 Opiskelija oppii ymmärtämään erilaisten näkökulmien ja soveltamistapojen kautta tulevaisuudentutkimuksen perusteita ja tiedonalan mahdollisuuksia etnologisessa tutkimuksessa sekä laajemminkin tieteen kentällä. Perehdytään tulevaisuudentutkimuksen muutamiin perusmenetelmiin ja niiden soveltavaan käyttöön sekä etnologisessa tutkimuksessa että yleisellä tasolla. Vaadittavat opintosuoritukset Kirjallinen tentti. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Kirjallinen tentti, joka suoritetaan laitostenttipäivänä. Suositeltu suoritusajankohta 2. vuoden syksy, 2. vuoden kevät, 3. vuoden syksy, 3. vuoden kevät. Oppimateriaalit Kirjallisuus: Lisätiedot von Bruun, Santtu & Vapaavuori, Matti (toim.): Miten tutkimme tulevaisuutta? Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry uudistettu painos. S (Malaska), (Niiniluoto), (Mannermaa), (Nurmela), (Männikkö), (Koskiaho), (Borg). Kamppinen Matti & Kuusi, Osmo & Söderlund, Sari (toim.): Tulevaisuudentutkimus. Perusteet ja sovellukset. SKS:n toimituksia 896, Tampere S (Kamppinen & Malaska & Kuusi), (Kamppinen & Malaska), (Kuusi), (Heinonen). Lehtonen, Jussi: Maaseudun tulevaisuus ja monipalveluauton mahdollisuudet. Futura 4/2006. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. S Meadows, Donella & Randers, Jorgen & Meadows, Dennis: Kasvun rajat. 30 vuotta myöhemmin. Gaudeamus S (Siirtyminen kestävään kehitykseen). Vinnari, Markus & Tapio, Petri: Ruoankulutuksen tulevaisuuskuvia vuodelle Futura 3/2008. S Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. Siivonen, Katriina (toim.): Kulttuurista kestävyyttä. Ethnos ry, Helsinki S (Siivonen). Materiaalia voi lainata oppiaineen toimistosta. Mikäli opiskelijalla ei ole aiempaa tuntemusta tulevaisuudentutkimuksesta, suositellaan kirjallisuuteen tutustuttavaksi seuraavassa järjestyksessä: 1. Kamppinen, 2. Von Bruun, 3. Lehtonen, 4. Siivonen, 5. Vinnari, 6. Meadows. Sanastot lukemisen tueksi (Tulevaisuudentutkimuksen käsitteitä) löytyvät teoksista Miten tutkimme tulevaisuutta? (s ) sekä Tulevaisuudentutkimus. Perusteet ja sovellukset (s ). A4 VALINNAISET: Sukupuolinäkökulmia kansatieteeseen 2 op KANS1140 professori Helena Ruotsala Opiskelija tutustuu sukupuolen merkitykseen tieteenalalla ja miten käsitettä on käytetty kansatieteessä ja etnologiassa. Opiskelija tutustuu kirjallisuuden avulla miten sukupuolta on tuotettu ja miten sitä on konstruoitu eri aikoina kansatieteellisessä tutkimuksessa. Opintojakso valaisee sukupuolen tutkimukseen liittyviä valintoja ja tutkijan oman sukupuolen merkitystä tutkittavan kohtaamisessa. Vaadittavat opintosuoritukset Kirjallinen tentti TAI Essee. 19

22 KANSATIEDE, Turun yliopisto Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Toteutustavat: kirjatentti tai essee (essee sovittava erikseen) Suositeltu suoritusajankohta 2. vuoden syksy, 2. vuoden kevät, 3. vuoden syksy, 3. vuoden kevät. Oppimateriaalit Kirjallisuus: Olsson, Pia & Wilman, Terhi (toim.): Sukupuolen kohtaaminen etnologiassa. Ethnos ry s. Olsson, Pia & Ruotsala, Helena (eds.): Gendered Rural Spaces. SKS. Studia Fennica Ethnologica s. Bäckman, Maria & Ekström, Simon: Feminist och etnolog. Om forskning som svar och ansvar. I: Barbro Blehr et al. (red.); Kritisk ethnologi. Stockholm, Prisma 2001, sivut: A4 VALINNAISET: Museo - yhteiskunnan muisti 2 op KANS1148 lehtori Timo J. Virtanen Tarkoituksena on perehdyttää opiskelija museoiden ja museon kaltaisten muistiorganisaatioiden kehitykseen, toimintaan, tarpeeseen ja tulevaisuuteen erityisesti muistinäkökulmasta. Kurssin tehtävänä on liittää museologiseen keskusteluun kansatieteellistä ulottuvuutta ja pohtia kansatieteilijän ja kansatieteen muuttuvaa asemaa museon kannalta. Kirjallisuus. Kurssi voidaan jonakin vuonna järjestää myös seminaarina. Toteutustapojen lisätiedot Itsenäinen työskentely, kirjatentti, joka suoritetaan laitostenttipäivänä. Voidaan vuodesta riippuen järjestää myös seminaarimuotoisena. Vaadittavat opintosuoritukset Kirjallinen tentti TAI Seminaari. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Kirjatentti suoritetaan laitostenttipäivänä. Oppimateriaalit Kinanen Pauliina (toim.): Museologia tänään 2007: s Hieta, Hanneleena: Mukautuva museo. Kolmen eurooppalaisen kansanelämänmuseon muutostarina luvulta 2000-luvun alkuun s. Väitöskirja löytyy Turun yliopiston sähköisestä julkaisusarjasta. (linkki myös kansatieteen kotisivuilta). Lisätiedot Seminaarimuotoiseen opetukseen liittyy ekskursio Satakunnan Museoon (Satakunnan Museo, Luontotalo Arkki, Rosenlewin Museo) A4 VALINNAISET: Lapset ja nuoret, kulttuuriin kasvaminen 2 op KANS1149 lehtori Timo J. Virtanen 20

23 Tarkoituksena on laajentaa kansatieteellistä näkemää kohti lasten ja nuorten kulttuurin omaksumista. Tavoitteena on nähdä lapset ja nuoret tasavertaisina kulttuurin toteuttajina sekä avata aikuisten kansakulttuurilta suojattuja ympäristöjä. Kirjallisuus. Kurssi voidaan järjestää myös seminaarina. Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi II Vaadittavat opintosuoritukset Kirjallinen tentti TAI Seminaari. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Itsenäinen työskentely: kirjatentti, joka tentitään laitostenttipäivänä. Voidaan järjestää myös seminaarimuotoisena. Oppimateriaalit Oppimateriaalit: DVD-aineistoja Kirjallisuus: Markku Aukia: Lapset olkoot ihmisiksi. Suomen talonpoikaiskotien hiljainen kasvatus. Kansatieteellinen tutkimus s. Väitöskirja löytyy Turun yliopiston sähköisestä julkaisusarjasta: Virtanen, Timo J. 2006: Keinut, kihlat ja keesit. - Keinut, filmit, kerhot ja tatsat. Etnologinen katse nuorisokulttuuriin. Turun Maakuntamuseon julkaisuja 11. Otava. Keuruu. s A4 VALINNAISET: Muuttuva työ 2 op KANS1150 lehtori Timo J. Virtanen Tarkoituksena on perehtyä suomalaisen yhteiskunnan työn muotoihin ja erityisesti siirtymään omavaraistaloudesta palkkatyöhön, sen lajeihin sekä myös työttömyyden kulttuuriin. Tarkemmin esille nostetaan teollisuustyöväestön rooli, ammattiryhmät ja työn käsitteen muutos. Kirjallisuus. Voidaan järjestää myös seminaarimuotoisena. Vaadittavat opintosuoritukset Kirjallinen tentti TAI Seminaari. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Itsenäinen työskentely: kirjatentti, joka tentitään laitostenttipäivänä. Voidaan järjestää myös seminaarimuotoisena. Oppimateriaalit Kirjallisuus: Yliaho, Timo 1986: Muuttuva työ. Kansatieteellinen raportti työn muuttumisesta Chymoksen tehtailla Museovirasto. Työväenkulttuuriprojektin julkaisu 5. Helsinki. Virtanen, Timo J. 2009: Tekeekö Kuka työn? - Meiltä ja maailmalta. Scripta Aboensia 2 Ethnologica. Turun yliopisto. Kansatiede. Vammala. s Paaskoski, Leena Herrana metsässä. Kansatieteellinen tutkimus metsänhoitajuudesta. SKS. Helsinki. s ja

24 KANSATIEDE, Turun yliopisto Sisua, Siloa ja Sinappia. Merkkituotteita Turusta Turun Maakuntamuseon julkaisuja 9. s A4 VALINNAISET: Ympäristöetnologia 2 op KANS1151 professori Helena Ruotsala Opiskelija ymmärtää ja osaa soveltaa ympäristöetnologian aineistoja ja näkökulmia. Luennot ja kirjallisuus. Opiskelija tutustuu kansatieteessä/etnologiassa tai lähitieteissä tehtyyn ympäristötutkimukseen ja sen sovelluksiin. Vaadittavat opintosuoritukset Kirjallinen tentti tai essee Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Järjestetään lukuvuonna luentokurssina, jolloin opintojaksoa ei voi suorittaa pelkästään kirjatenttinä. Pelkästään kirjatenttinä kurssin voi suorittaa seuraavan kerran lukuvuonna Oppimateriaalit Hänninen Kirsi: Ympäristöetnologia avaa ajattelun ja toiminnan ekologiikka. Teoksessa: Jussi Lehtonen & Salla Tenkanen (eds.), Ethnology in the 21th Century, s , Hänninen, Kirsi: Visioista toimintaan. museoiden ympäristökasvatus sosiokulttuurisena jatkumona, säätelymekanismina ja innovatiivisena viestintänä. Jyväskylä Sivut Myllyntaus, Timo (ed): Thinking through the environment: green approaches to global history. Whitepress (luetaan vain artikkelit Rossi Leena, Ruotsala Helena ja Nyyssönen Jukka) A4 VALINNAISET: Tapakulttuuri 2 op KANS1152 professori Helena Ruotsala Tavoitteena on antaa opiskelijalle yleiskuva tapakulttuurista ja sen muutoksista. Kirjallisuuden avulla opiskelija tutustuu suomalaiseen ja eurooppalaiseen tapakulttuuriin. Vaadittavat opintosuoritukset Kirjallinen tentti. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Itsenäinen työskentely: kirjatentti, joka tentitään laitostenttipäivänä. Voidaan järjestää jonain vuonna myös luentokurssina. Oppimateriaalit Kirjallisuus: Frykman, Jonas & Löfgren, Orvar (red.): Svenska vanor och ovanor (lisäpainokset 1992). 295 s Räsänen, Matti & Tuomi-Nikula, Outi: Saksanmaalla. Kansanelämää keskiajalta nykypäivään. SKS 200. s

25 Ruotsala, Helena: Mukavaa hälinää ja yhteenkuuluvuutta. Schleicherlaufenin, Telfsin suuren laskiaisjuhlan merkitysten tarkastelua. Helena Ruotsala, Petri Saarikoski & Maija Santikko (toim.): Matkalla. Pori s Karjalainen, Sirpa, Korhonen, Teppo & Lehtonen, Juhani U.E.: Uusi ajantieto. Uusin painos. 263 s. A4 VALINNAISET: Erityiskurssi 2 op KANS1153 KANSATIETEEN SYVENTÄVÄT OPINNOT op KANS1303 Pääaineopiskelijat 80 op, Sivuaineopiskelijat 60 op Opintojakson aikana opiskelija perehtyy erityisesti omaan tutkielmaansa liittyviin kansatieteellisiin ja muihin kulttuurisiin näkökulmiin. Opiskelija syventää käsitystään kulttuurista ilmiöinä ja prosesseina että oppii käyttämään analyysiin, tulkintaan ja esittämiseen tarvittavia työkaluja. Jakson S3. yhteydessä opiskelija suorittaa 4 opintopisteen laajuisen harjoittelun (Työelämän asiantuntijuus), jonka suorittamismuodosta sovitaan ennakolta professorin kanssa. Maisteriseminaarissa opiskelija keskittyy tutkielman ongelmanasettelun, ratkaisumallien sekä tutkielman osien hahmottamiseen ja työstää sen aikana valmiiksi tutkielman osia. Lisätiedot Tutkintovaatimuksissa mainitut kirjat voidaan tenttiä ainoastaan yhden kerran. Aikaisemmin perus- tai aineopinnoissa suoritettua kirjaa ei saa tenttiä uudelleen S1 KLASSIKKOJEN LUKUSEMINAARI 4 op KANS1160 professori Helena Ruotsala Yleiskuvaus S1 LUKUSEMINAARI: Mitä uutta kansatieteessä? Tavoitteena on, että opiskelija syventää näkemyksiään ja tietojaan aiemmasta tutkimuksesta, oppihistorian kannalta tärkeistä teoksista tai nykytutkimuksesta ja sen keskeisistä näkökulmista. Kirjallisuuden avulla opiskelija tutustuu oppiaineen ja oppihistorian ja nykyisten suuntauksien ja näkökulmien kannalta tärkeisiin teoksiin. Opetuksen toteutustavat Itsenäinen työskentely, Seminaari 12 t. Toteutustapojen lisätiedot Seminaarityöskentely ja itsenäinen työ. Keskusteleva seminaari, jonka teema vaihtuu vuosittain. 2012: Mitä uutta kansatieteessä? Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodit I, II Vaadittavat opintosuoritukset Aktiivinen osallistuminen seminaari-istuntoihin ja kirjallinen työ Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Kukin opiskelija valitsee tässä osiossa kolme teosta ensimmäisellä tapaamiskerralla annetusta listasta. Hän laatii valitsemastaan kirjallisuudesta katsauksen keskustelun pohjaksi. 23

26 KANSATIEDE, Turun yliopisto Oppimateriaalit Kirjallisuus: Lisätiedot 80 % läsnäolovelvollisuus. Kurssille ilmoittaudutaan etukäteen. Ryhmän maksimikoko on 12 osallistujaa ja kurssille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. S2 AJANKOHTAISEEN ETNOLOGIAN JA LÄHITIETEIDEN TUTKIMUKSEEN TUTUSTUMINEN: Kirjallisuus op KANS1155 professori Helena Ruotsala Tavoitteena on syventää opiskelijan tuntemusta ajankohtaiseen etnologiassa ja lähitieteissä tehtyyn tutkimukseen. Kirjallisuuden avulla opiskelija perehtyy ajankohtaiseen tutkimukseen. Opiskelija valitsee tästä osiosta 3 vaihtoehtoa, joista kukin on 5 op, ja suorittaa valitut osiot joko kirjatenttinä tai laajana, sivun katsausesseenä, jossa luettavaa kirjallisuutta kuvaillaan ja arvioidaan siten, että luetut tekstit keskustelevat keskenään ja kirjoittajan kanssa. Vaadittavat opintosuoritukset Kirjallinen tentti TAI Essee. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Itsenäinen työskentely. Kirjatentti tai laaja katsausessee; toteutustapa sovittava erikseen professorin kanssa. Suositeltu suoritusajankohta 3. vuoden syksy, 3. vuoden kevät, 4. vuoden syksy, 4. vuoden kevät, 5. vuoden syksy, 5. vuoden kevät. Oppimateriaalit Osiot: NÄKÖKULMIA JA KULTTUURITEORIOITA: (Valitse yhteensä sivua) Axelsson, Bodil & Fornäs, Johan (red.): Kulturstudier i Sverige. Studentlitteratur s. Göttsch, Silke & Lehmann, Albrecht (hg.) Methoden der Volskunde. Positionen, Quellen, Arbeitsweisen der Europäischen Ethnologie. Berlin, Reimer s. Ehn, Billy & Löfgren, Orvar: När ingenting särskilt händer. Nya kulturnalyser. Stockholm: Brutus Östlings bokförlag Symposion s. Köstlin, Konrad: European ethnology What does it mean? Deciphering the self-evident. Teoksessa Jussi Lehtonen & Salla Tenkanen (eds.), Ethnology in the 21th Century, Transnational reflections of past, present and future. Turun yliopisto, S Rolshoven, Johanna: Mobile culture studies Reflecting moving cultural and cultural movements. Teoksessa Jussi Lehtonen & Salla Tenkanen (eds.), Ethnology in the 21th Century. Transnational reflections of past, present and future. Turun yliopisto, S Xavier Inda, Jonathan & Rosaldo, Renato: The anthropology of globalization. a reader. Second edition. Blackwell, Sivut

27 Löfgren, Orvar & Wilk, Richard (eds.): Off the Edge. Experiments in Cultural Analysis. Ethnologia Europae 35:1 2, s. KULTTUURIN KÄYTTÖ JA TUOTTEISTAMINEN: (Kaikki) Frihammar, Mattias: Ur svenska hjärtans djup. Reproduktion av samtida monarki. Carlssons, s. Lillbroända-Annala, Sanna: Från kåk till kulturarv. En etnologisk studie av omvärderingen av historiska trästadsområden i Karleby och Ekenäs. Åbo Akademi, s. Ronström, Ove: Kulturarvspolitik: Visby: från sliten småstad till medeltidsikon. Carlsson s. Hemme, Dorethee, Tauschek, Markus & Bendix Regina (eds.): Prädikat Heritage: Wertschöpfungen aus kulturellen Ressourcen. LIT 2007, 367 s. MODERNISAATIO JA MURROS: (Valitse 1000 s.) Hansen, Kjell: Välfärdens motsträviga utkant. Lokal praktik och statlig styrning i efterkrigstidens nordsvenska inland. Historiska media, 1998, 191 s. Helsti, Hilkka, Stark, Laura & Tuomaala Saara (toim.): Modernisaatio ja kansan kokemus Suomessa Helsinki: SKS, s. Mikkola, Kati: Tulevaisuutta vastaan: uutuuksien vastustus, kansantiedon keruu ja kansakunnan rakentaminen. Helsinki: SKS, s. Sappinen, Eero: Arkielämän murros ja 1970-luvuilla: tutkimus suomalaisen työväestön elämäntavoista ja niiden paikallisista raumalaisista piirteistä. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys, s. Siivonen, Katriina: Saaristoidentiteetit merkkien virtoina. Varsinaissuomalainen arki ja aluekehitystyö globalisaation murroksessa. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys, s. Sjöström, Lars Olov: Modernitet i det traditionella. Kulturbyggen och gränser inom ett nordsvenskt område. Umeå, s. MONIKULTTUURISUUS- JA ETNISYYSKESKUSTELU: (Valitse s.) Anttonen, Marjut: Etnopolitiikkaa Ruijassa: Suomalaislähtöisen väestön identiteettien politisoituminen luvulla. Helsinki: SKS. Sivut , Brah, Avtar: Diaspora, raja ja transnationaaliset identiteetit. In Kolonialismin jäljet. Keskustat, periferiat ja Suomi., eds. Joel Kuortti, Mikko Lehtonen and Olli Löytty, Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press, 2007 (31 s.) Bäckman, Maria: Miljonsvennar. Omstridda platser och identiteter. Makadam, s. Darvishpour, Mehrdad & Westin, Charles (red) (2009): Migration och etnicitet: perspektiv på ett mångkulturellt Sverige. Lund: Studentlitteratur. Honkasalo, Veronika: Monikulttuurisuus ja sukupuolten tasa-arvo nuorisotyössä. Nuorisotutkimuksen seura, s. 25

28 KANSATIEDE, Turun yliopisto Schmidt-Lauber, Birgitta (Hg.): Ethnizität und Migration. Einführung in Wissenschaft und Arbeitsfelder. Reimer s. Vertovec, Steven: Transnationalism. Routledge s. Åström, Anna-Maria: Cultural encounters and questions within pluralistic societies. Teoksessa Jussi Lehtonen & Salla Tenkanen (eds.), Ethnology in the 21th Century. Transnational reflections of past, present and future. Turun yliopisto, s Etnologia Fennica vol 38, s NATIONALISMI JA KANSATIEDE: (Valitse s.) Anttonen, Pertti J: Tradition through modernity: postmodernism and the nation-state in folklore scholarship. Helsini: Finnish Literature Society, s. Eriksen, Thomas Hylland: Ethnicity and Nationalism. Anthropological Perspectives London Pluto Press, 1993 tai Hobsbawn, Erik: Nationalismi. (suomentaneet Jari Sedergren, Jussi Traskilä ja Risto Kunnari) Tampere: Vastapaino, s. Löfgren, Orvar: Crossing borders. The nationalization of anxiety. Ethnologia Scandinavica 29, s (22 s.) Pimiä, Tenho: Tähtäin idässä. Suomalainen sukukansojen tutkimus toisessa maailmansodassa. Jyväskylän yliopisto s. (myös verkkojulkaisuna). Räsänen, Matti (toim.): Kansa kuvastimessa. Helsinki: SKS, s. Salminen, Timo: Aatteen tiede. Suomalais-ugrilainen seura Helsinki, SKS s. Wilson, William A: Kalevala ja kansallisuusaate. Helsinki: Työväen sivistysliitto, s. ESIMERKKEJÄ LÄHITIETEIDEN TUTKIMUKSESTA: (Valitse noin 1000 sivua) Anttila, Anu-Hanna et al. (toim.): Kuriton kansa. Poliittinen mielikuvitus vuoden 1905 suurlakon ajan Suomessa. Vastapaino, s. Heimo, Anne: Kapina Sammatissa: vuoden 1918 paikalliset tulkinnat osana historian yhteiskunnallisen rakentamisen prosessia. Helsinki: SKS, 2010, 355 s. Saarikoski, Petri et al. (toim.): Funetista Facebookiin. Internetin kulttuurihistoria. Gaudeamus, s. Suopajärvi, Tiina: Sukupuoli meni metsään. Helsinki: SKS, s. Sääskilahti, Nina: Ajan partaalla. Omaelämänkerrallinen aika, päiväkirja ja muistin kulttuuri. Jyväskylä: Nykykulttuuri s. PAIKKA, PAIKALLISUUS, KUULUMINEN: (Valitse yhteensä sivua) 26

29 Blehr, Barbro: Lokal gemenskap : en specificerande begreppstömning. Laboratorium för folk och kultur, 2000: 2, s Hannerz, Ulf: Transnational Connections. Culture People Places. Routledge 1996, s Massey, Doreen: Samanaikainen tila. toim. Mikko Lehtonen, Pekka Rantanen ja Jarno Valkonen. Tampere: Vastapaino, s. Knuuttila, Seppo et al: Kylän paikka: Uusia tulkintoja Sivakasta ja Rasimäestä. Helsinki: SKS, 259 s. Knuuttila, Laaksonen ja Piela (toim.): Paikka: Eletty, kuviteltu, kerrottu. Helsinki: SKS, Kalevalaseuran vuosikirja 85. s Lindner, Rolf: Globales Logo, lokaler Sinn. In Christian Giordano & Johanna Rolshoven (Hrg.) Europäische Ethnologie Ethnologie Europas. Universitätsvorlag Freiburg, s Lähteenmäki Maria (toim.): Maa, seutu, kulmakunta: näkökulmia aluehistorialliseen tutkimukseen. Helsinki: SKS, s. Ruotsala, Helena 2011: Kaksi kukkaroa ja kaksi kelloa. Ylirajaisuutta ja monipaikkaisuutta Tornion Haaparannan kaksoiskaupungissa. Sananjalka 53 (2011), s Saarikangas, Kirsi: Eletyt tilat ja sukupuoli. Asukkaiden ja ympäristön kulttuurisia kohtaamisia. Helsinki. SKS, s. Tuan, Yi-Fu: Space and Place. The Perspective of Experience. University of Minnesota Press. uusin painos. 203 sivua. YLIRAJAISUUS JA RAJA-ALUEET: (Valitse yhteensä sivua) Berdahl, Daphne: Where the World Ended. Re-Unification and Identity in the German Borderland. Berkeley: University of California Press s. Donnan, Hastings, Thomas M. Wilson: Borders: Frontiers of identity, nation and state. Oxford: Berg Publishers, s. Kockel, Ullrich: Borderline cases. The ethnic frontiers of European integration. Liverpool: Liverpool University Press, s. Linde-Laursen, Anders: Bordering. Identity processes between the national and personal. Farnham: Ashgate, s. Lozoviuk, Peter (Hg.): Grenzgebiet als Forshungsfeld. Aspekte der ethnografischen und kulturhistoririschen Erforschung des Grenslandes. Lepziger Universätätsverlag s. Löfgren, Orvar & Fredrik Nilsson, ed.: Regionauterna. Öresundsregionen från vision till vardag. Centrum för Danmarkstudier. Göteborg/Stockholm: Makadam, s. Wilson, Thomas M., and Hastings Donnan: Culture and power at the edges of the state. national support and subversion in european border regions. Muenster: Lit Verlag, s.) 27

30 KANSATIEDE, Turun yliopisto AJEC, Anthropological Journal of European Cultures, Volume 18/2009: Experiencing and remembering borders, 128 s. ESIMERKKEJÄ UUDEMMISTA KANSATIETEEN VÄITÖSKIRJOISTA: (Valitse 1000 sivua; huom. tämän osion kirjoja on myös muissa osiossa, saman kirjan voi tenttiä vain kerran) Helsti, Hilkka: Kotisynnytysten aikaan: etnologinen tutkimus äitiyden ja äitiysvalistuksen konflikteista. Helsinki: SKS, s. Hieta, Hanneleena: Mukautuva museo kolmen eurooppalaisen kansanelämämuseon muutostarina luvulta 2000-luvun alkuun. Turku: Turun yliopisto, s. 1 PDF tiedosto (elektroninen aineisto) Knuuttila, Maarit: Kansanomainen keittämisen taito. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys, s. Korkiakangas, Pirjo: Muistoista rakentuva lapsuus: agraarinen perintö lapsuuden työnteon ja leikkien muistelussa. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys, s. Lappi, Tiina-Riitta: Neuvottelutilan tulkinnoista: etnologinen tutkimus sosiaalisen ja materiaalisen ympäristön vuorovaikutuksesta jyväskyläläisissä kaupunkipuhunnoissa. Jyväskylän yliopisto, s. Lillbroända-Annala, Sanna: Från kåk till kulturarv: en etnologisk studie av omvärderingen av historiska trästadsområden i Karleby och Ekenäs. Åbo Akademi, s. Meriläinen-Hyvärinen, Anneli: Luonnon kanssa käsikkäin: selviytymisen strategiat neljässä pohjoissuomalaisessa yhteisössä eri aikoina 1680-luvulta 1990-luvulle. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys, s. Paaskoski, Leena: Herrana metsässä: kansatieteellinen tutkimus metsänhoitajuudesta. Helsinki: SKS, s. Puhakka, Martti: Rukoile ja työtä tee. Onni Puhakan kehitys innovaattorista oman tien kulkijaksi. Turku: Turun yliopisto s. Ruotsala, Helena: Muuttuvat palkiset: elo, työ ja ympäristö Kittilän Kyrön paliskunnassa ja Kuolan Luujärven poronhoitokollektiiveissa vuosina Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys, s. Sappinen, Eero: Arkielämän murros ja 1970-luvuilla: tutkimus suomalaisen työväestön elämäntavoista ja niiden paikallisista raumalaisista piirteistä. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys, s. Siivonen, Katriina: Saaristoidentiteetit merkkien virtoina: varsinaissuomalainen arki ja aluekehitystyö globalisaation murroksessa. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys, s. Snellman, Hanna: Tukkilaisten tulo ja lähtö: kansatieteellinen tutkimus Kemijoen metsä- ja uittotyöstä. Oulu: Pohjoinen, s. Turunen, Arja: Hame, housut, hamehousut! Vai mikä on tulevaisuutemme? Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys, s.. 28

31 S2 AJANKOHTAISEEN ETNOLOGIAN JA LÄHITIETEIDEN TUTKIMUKSEEN TUTUSTUMINEN: Luento 2 5 op KANS1156 professori Helena Ruotsala Tavoitteena on syventää opiskelijan tuntemusta ajankohtaiseen etnologiassa ja lähitieteissä tehtyyn tutkimukseen keväällä luentokurssi: Ympäristöetnologia 2 op. Luennot ja kirjallisuus. Opiskelija tutustuu kansatieteessä/etnologiassa tai lähitieteissä tehtyyn ympäristötutkimukseen ja sen sovelluksiin. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 8 t Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi IV Vaadittavat opintosuoritukset Osallistuminen opetukseen ja kirjallinen tentti tai essee S2 AJANKOHTAISEEN ETNOLOGIAN JA LÄHITIETEIDEN TUTKIMUKSEEN TUTUSTUMINEN: Teemaseminaari 2 5 op KANS1157 professori Helena Ruotsala Tavoitteena on syventää opiskelijan tuntemusta ajankohtaiseen etnologiassa ja lähitieteissä tehtyyn tutkimukseen. Teemaseminaari. Ilmoitetaan erikseen. Suoritetaan tarjolla olevan opetuksen mukaan. Vaadittavat opintosuoritukset Ilmoitetaan myöhemmin. S3 TYÖELÄMÄN ASIANTUNTIJUUS 4 op KANS1158 lehtori Timo J. Virtanen ja professori Helena Ruotsala Tarkoituksena on ohjata ja seurata opiskelijan alan harjoittelua. Kurssin tavoitteena on suunnitella opiskelijalle yksilöllisiä tarpeita vastaava harjoittelupaikka sekä valmentaa ja seurata kutakin opiskelijaa. Kurssin ja harjoittelun päätyttyä kokemukset esitellään ja analysoidaan loppuseminaarissa. Kurssi koostuu kolmesta modulista: 1) suunnittelu ja valmennusseminaari, 2) itsenäinen työharjoittelu, 3) palauteseminaari, jossa opiskelija esittelee power point- esityksen avulla suorittamaansa harjoittelua. Opetuksen toteutustavat Seminaari 6 t. Toteutustapojen lisätiedot Seminaarit 6 t ja itsenäinen työskentely harjoittelussa vähintään 2 kk. Suositeltu suoritusajankohta 3. vuoden syksy, 3. vuoden kevät, 4. vuoden syksy, 4. vuoden kevät, 5. vuoden syksy, 5. vuoden kevät. 29

32 KANSATIEDE, Turun yliopisto S4 PRO GRADUA TUKEVA KIRJALLISUUS 6 op KANS1159 professori Helena Ruotsala Tavoitteena on, että opiskelija tutustuu tutkielman kannalta keskeiseen teoreettisen tai tutkielman aiheen kannalta tärkeään ja kirjallisuuteen ja pystyy soveltamaan sitä omassa tutkielmassa. Opiskelijan pro gradu -tutkielman aiheen ja teoreettisen viitekehyksen kannalta tärkeään kirjallisuuteen perehtyminen. Vaadittavat opintosuoritukset Kirjallinen tentti TAI Essee. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Tentti tai laaja (noin sivun) kirjallisuuskatsaus esseenä. Suoritustapa sovitaan opintojaksoon sisältyvästä kirjallisuudesta keskusteltaessa. Suositeltu suoritusajankohta 4. vuoden syksy, 4. vuoden kevät. Suositellun suoritusajankohdan lisätiedot Pro gradun aihe on oltava sovittu ja tutkimussuunnitelma on tehty. Lisätiedot Tentittävät kirjat sovitaan yhdessä professorin kanssa. Opiskelija voi ehdottaa itse teoksia. S5 MAISTERISEMINAARI 10 op KANS1456 professori Helena Ruotsala Kurssin päätyttyä opiskelija pystyy itsenäisesti mutta opettajan ohjauksessa kirjoittamaan pro gradu - tutkielmansa. Seminaari alkaa johdantokurssilla, joka sisältää mm. tiedonhakumenetelmiin tutustumisen ja luentoja jotka liittyvää tutkimuksen tekemisen käytäntöihin. Opiskelija osallistuu aktiivisesti seminaari-istunnoissa käytävään keskusteluun, tutustuu ja tekee referaatin yhdestä aiemmin tehdystä pro gradu -tutkielmasta, laatii kirjallisen tutkimussuunnitelman pro graduaan varten ja esittelee sitä seminaari-istunnossa. Myöhemmässä vaiheessa opiskelija laatii keskeisen luvun tutkielmastaan ja esittelee sen suullisesti seminaarissa ja opponoi kollegan lukunäytteen. Toteutustapojen lisätiedot Seminaari-istunnot, itsenäinen työskentely (pro gradu -tutkielman kirjoittaminen) opettajan ohjauksessa. Kurssilla käytetään Moodlen oppimisympäristöä. Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodit I, II, III, IV Vaadittavat opintosuoritukset Seminaari. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot 80 % läsnäolo seminaari-istunnoissa. Pro gradu -tutkielman tutkimussuunnitelma ja luvun mittainen tekstinäyte ja toisen tekstinäytteen opponointi sekä aiemmin tehdyn pro gradu -tutkielman esittely. Aktiivinen osallistuminen keskusteluun. Suorituskieli suomi. Suositeltu suoritusajankohta 4. vuoden syksy, 4. vuoden kevät, 5. vuoden syksy, 5. vuoden kevät. 30

33 Lisätiedot Seminaari on aloitettava syyslukukauden alussa eikä siihen voi osallistua kesken lukuvuoden. Seminaariistuntoihin on suositeltavaa osallistua siihen asti kunnes oma pro gradu on valmis. Seminaarin aikaisemmin suorittaneille voidaan järjestää ns. jatkoseminaari eli Graduseminaari II, joka kokoontuu noin kerran kuukaudessa ja siinä työskentely tähtää pro gradu -tutkielman valmistumiseen. Tarkempi aloittamisajankohta ja seminaari II:n ryhmät ja ohjaajat ilmoitetaan syksyllä. S6 PRO GRADU -TUTKIELMA 40 op KANS1457 Oppiaine Kansatiede professori Helena Ruotsala Yleiskuvaus Sivuaineen tutkielma 20 op Opiskelija tekee itsenäisesti tutkielman kansatieteellisestä aiheesta professorin ohjauksessa. Pro gradu - tutkielmalle pyritään mahdollisuuksien mukaan nimeämään myös toinen ohjaaja. Tutkielman tavoitteista, vaatimustasosta, laajuudesta ja muista siihen liittyvistä vaatimuksista kerrotaan yksityiskohtaisesti maisteriseminaarin (ks. yllä) alussa sekä tiedekunnan opinto-oppaassa. Itsenäinen tutkimus kansatieteellisestä aiheesta opettajan ohjauksessa. Vaadittavat opintosuoritukset Tutkielma / opinnäytetyö. Approbatur-laudatur perusteet Pro gradu -tutkielmien arvostelussa käytetään seitsenportaista sanallista arvosteluasteikkoa (improbaturlaudatur). Sivuainetutkielmat arvostellaan asteikolla 1-5. Suositellun suoritusajankohdan lisätiedot 5. opiskeluvuosi LUKUVUODEN PERIODISOINTI Lukuvuoden opetus on jaettu neljään periodiin Humanistisen tiedekunnan johtokunnan päätöksellä. Kansatieteen kursseista suuri osa on yhden periodin mittaisia, mutta osa kursseista on pidempiä. Periodin viimeinen viikko on opetuksesta vapaa lukuun ottamatta syksyn toista periodia, joka päättyy joululomaan. Syksyn toinen periodi voi olla seitsemän viikon mittainen. Kevään viimeinen periodi voi olla yhdeksän viikon mittainen. Tenttejä, kirjallisuuskuulusteluja ja joitakin erityiskursseja voidaan järjestää opetusperiodien ulkopuolella. 31

34 KANSATIEDE, Turun yliopisto Opetusperiodit lukuvuonna I periodi (periodin viimeinen viikko on opetuksesta vapaa) II periodi (seitsemän viikon mittainen päättyen joululomaan) III periodi (periodin viimeinen viikko on opetuksesta vapaa) IV periodi (yhdeksän viikon mittainen, periodin viimeinen viikko on opetuksesta vapaa) LAITOS- JA TIEDEKUNTATENTTIEN AJANKOHDAT Tiedekuntatentit klo perjantaina:28.9., , , luentosaleissa IX, X (Luonnontieteiden talo) Laitostentit klo (Arkeologia, folkloristiikka, kansatiede, museologia, uskontotiede) perjantaina: 14.9., 5.10., luentosalissa XXV (Fennicum) tiistaina: luentosalissa XXV Tentteihin ilmoittaudutaan loppuun mennessä. 10 päivää ennen tenttiä, kesätentteihin toukokuun Tiedekunnan tenttipäivinä suoritetaan kypsyysnäytteet ja ne kirjatentit, jotka oppiaine ilmoittaa tentittäviksi tiedekunnan tenttipäivinä. Laitosten tenttipäivinä tentitään luentosarjojen uusintakuulusteluja sekä kirjatenttejä opinto-oppaan mukaisesti. Kesätenteissä voi suorittaa kirjatenttejä tai muita oppiaineiden erikseen ilmoittamia tenttejä sekä tiedekunnan kypsyyskokeita. Kesätenttien tulokset tulevat vasta syyskuussa. Elokuun kesätentti kuuluu syyslukukauteen, joten ennen sitä on ilmoittauduttava läsnä olevaksi opiskelijaksi. Varaudu todistamaan tenttitilaisuudessa henkilöllisyytesi, koska tenttien valvojat tiedekunnan ohjeen mukaan tarkistavat henkilöllisyyden niiltä kuulusteluun osallistuvilta, joita he eivät tunne. 32

35 Turun yliopiston kansatieteen oppiaineen jakama Ilmar Talve -palkinto myönnettiin keväällä 2012 FM Maria Herralalle hänen Aurajoen siltoja käsittelevästä pro gradu - tutkielmastaan "Aurajoen sillat. Siltojen vaikutus Turun kaupunkikuvaan." Palkinnon jakoi professori Helena Ruotsala, joka myöntösanoissaan korosti työn laajaalaistamerkitystä. Kuvaaja: Jussi Lehtonen Ilmar Talve -palkinto Turun yliopiston kansatieteen oppiaine (European Ethnology) on vuodesta 2010 alkaen jakanut Ilmar Talve -palkintoja oppiaineesta valmistuneille opinnäytteille. Ilmar Talve -palkinto jaetaan vuosittain kansatieteen oppiaineessa tehdylle opinnäytteelle (proseminaari, pro gradu, lisensiaatintutkielma tai väitöskirja), joka on innovatiivinen, esittelee etnologisen kentän laaja-alaisuutta ja/tai tuo jotain merkittävää uutta tieteen kentälle. Mukana ovat kaikki vuoden aikana oppiaineessa valmistuneet tutkielmat, joiden joukosta voittajan valitsee oppiaineen henkilökunnasta koostuva raati. Palkinto jaetaan vuosittain kevättalvella. Ilmar Talve oli kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu kansatieteilijä, joka toimi pitkään Turun yliopiston kansatieteen oppiaineen ensimmäisenä professorina. Hän jatkoi laaja-alaista tutkimus- ja kirjoitustyötään kuolemaansa asti vuonna

36 KANSATIEDE, Turun yliopisto Jaetut palkinnot: 2012 FM Maria Herrala: Pro gradu -tutkielma "Aurajoen sillat. Siltojen vuorovaikutus Turun kaupunkikuvaan" 2011 HuK Helga Lähdemäki Proseminaaritutkielma "Silkkiä ja samettia. Esinetutkimus Rauman museon messukasukoista" HuK Johanna Pohtinen proseminaaritutkielma "Piiskan läiskettä ja PVC:n kahinaa. Kinky-bileet yhteisöllisenä arjesta irtautumisen paikkana Professori Ilmar Talve luennoimassa Fennicumin luentosalissa vuonna Kuvaaja: Pekka Leimu 34

37 KANSATIETEEN HENKILÖKUNTA Professori: Ruotsala, Helena, FT, puh , s-posti: Vastaanotto ke klo Vastaanotto graduntekijöille ajanvarauksella (varauslista professorin oven ulkopuolella). Minerva 2. krs. huone E210 Lehtori: Virtanen, Timo J., FL, puh , s-posti: Vastaanotto ke klo 10 12, kansainväliset asiat maanantaisin klo International affairs mon Minerva 2 krs. huone E207 Tohtorikoulutettava: Lehtonen, Jussi, FM, puh , s-posti: jussi.lehtonen@utu.fi. Vastaanotto ke klo Minerva 2 krs. E209 Toimisto: Raula, Anu, HuK, puh , s-posti: anuraula@utu.fi. Kansatieteen yleinen palveluosoite: kansatiede@utu.fi. Toimisto on avoinna varmimmin iltapäivisin klo Minerva 1. krs huone E116 Tuntiopettaja: Koskihaara, Niina, FM, puh , s-posti: niina.koskihaara@utu.fi Tavattavissa opetuksen yhteydessä. Tutkijat ja projektityöntekijät: Heikkinen, Minna, FM, koordinaattori, Nuoperi-keskus, puh , minhei@utu.fi. Kiiskinen, Karri, FM, tutkijakoulutettava, kapeki@utu.fi. Koskihaara, Niina, FM, tutkija, niina.koskihaara@utu.fi. Lehtonen, Terhi, FM, koordinaattori, Nuoperi-keskus, puh , telehto@utu.fi. Dosentit: Korhonen, Teppo, FT Lehtinen, Ildikó, FT Sappinen, Eero, FT Åström, Anna-Maria, FT Emeritusprofessorit: Leimu, Pekka, FT Räsänen, Matti, FT 35

38 KANSATIEDE, Turun yliopisto Elokuussa 2010 oppiaineen henkilökunnan kahvihuoneessa emeritus professori Pekka Leimu ja professori Helena Ruotsala. Kuvaaja: Jussi Lehtonen. PALAUTE JA KYSYMYKSET Kansatieteelle kannattaa antaa palautetta yksittäisiin kursseihin, opettajiin, opintokokonaisuuksiin tai muihin oppiainetta koskeviin kysymyksiin liittyen. Antamalla palautetta toimintaa voidaan kehittää ja parantaa opiskelijoiden toivomalla tavalla! Palautetta voi antaa anonyymisti kansatieteen sivuilla olevaa lomaketta käyttäen ( tai suoraan opettajien sähköposteihin. Henkilökunta ottaa palautetta vastaan mielellään myös keskustelemalla esimerkiksi vastaanotoilla tai opetuksen päätteeksi. Myös opiskelijajärjestö NEFA-Turku ry on yksi väylä palautteen antamiselle. 36

39 Jos sinulla on kysyttävää tai pohdit jotakin opintoihin liittyvää asiaa, kannattaa ensisijaisesti ottaa yhteyttä opettajaan, jonka vastuualueeseen asia liittyy. Perusopinnoista vastaa tohtorikoulutettava, aineopinnoista lehtori ja syventävistä opinnoista professori. Jos et ole varma kenelle asia kuuluu, ota yhteys kansatieteen toimistoon: siellä osataan vastata useimpiin opiskelijaa askarruttaviin kysymyksiin ja pystytään tarvittaessa ohjaamaan jatkokeskustelulle oikean ihmisen luokse. Soittaminen henkilökunnalle on usein paras ja helpoin keino saada vastaus nopeasti. Ei siis kannata arastella kysymysten kanssa kysyminen on ainoa keino saada vastaus! Keväällä 2010 kenttätyökurssilaiset Susanna Hoffrén ja Jani Laitikas tekemässä haastattelua Konnunsuon vankilan päärakennuksen edessä. Kuvaaja: Jussi Lehtonen. HANKKEITA JA PROJEKTEJA Opiskeluoppaassa esitellään vain osa meneillään olevista hankkeista. Katso tarkemmat tiedot: Rajalla. Etnologinen tutkimus ylirajaisesta arjesta ja identiteettien konstruoinnista Tornio-Haaparannan kaksoiskaupungissa Projektissa tutkitaan ihmisten ylirajaista arkea, kulttuurin käytänteitä, paikan ja rajan suhteita ja merkityksiä. Projektilla on kansainvälisiä yhteistyökumppaneita Ruotsista, 37

40 KANSATIEDE, Turun yliopisto Sveitsistä, Saksasta ja Pohjois-Irlannista. Aiheeseen liittyen on tehty kenttätöitä, sekä opinnäytteitä. Vastuuhenkilönä toimii professori Helena Ruotsala. Nuoperi-keskus Nuorisotyön tallentamiskeskus Nuoperi kerää ja tallentaa nuorisotyöhön liittyvää muistitietoa ja aineistoa. Arkistoidut aineistot ovat tutkimuksen ja opetuksen käytössä, mutta niitä hyödynnetään myös Nuoperin omissa julkaisuissa, näyttelyissä ja seminaareissa. Kerätystä aineistosta on tehty myös opinnäytetöitä. Nuoperi sai opetus- ja kulttuuriministeriöstä valtakunnallisen nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskuksen statuksen vuonna Vastuuhenkilönä toimii kansatieteen professori Helena Ruotsala. Lisäksi keskuksella on omat koordinaattorinsa FM Minna Heikkinen ja FM Terhi Lehtonen. Nuoperin verkkosivut löydät osoitteesta Vankilat murroksessa. Etnologinen näkökulma vankilayhteisöjen muutokseen Kansatieteen projekti, jossa tällä hetkellä tutkimuskohteina ovat Turun Kakolanmäen kolme vankilaa sekä Lappeenrannan Konnunsuon vuonna 2011 lakkautettu vankila. Tutkimusprojekti selvittää yksilölähtöisesti vankiloiden henkilökunnan selviytymistä työyhteisön ja työpaikan murrostilanteissa. Projekti hyödyntää osaltaan myös tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä. Vankiloihin liittyen on kansatieteessä tekeillä yksi väitöskirja ja kaksi pro gradu -tutkielmaa. Lisäksi kolme proseminaari-tutkielmaa on jo valmistunut, sekä kaksi pro gradu -tutkielmaa on ideointivaiheessa. Vastuuhenkilönä tohtorikoulutettava Jussi Lehtonen, lisäksi projektiin kuuluvat viisihenkinen tutkimusryhmä sekä asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä. Projektin kotisivut löytyvät kansatieteen nettisivuilta: Etusivu > Hankkeet ja projektit > Vankilat murroksessa. KANSATIETEEN JATKOKOULUTUS Humanistisessa tiedekunnassa voimassa olevien määräysten mukaan jatko-opinto-oikeutta haetaan tiedekunnalta. Hakemukseen on liitettävä alustava tutkimussuunnitelma ja jatkoopintosuunnitelma. Kansatieteen jatkokoulutusseminaari kokoontuu lukukausien aikana noin kerran kuukaudessa. Seminaarin alkamisesta ja ohjelmasta ilmoitetaan syksyllä ja keväällä oppiaineen kotisivuilla, sekä sähköpostitse postituslistalla oleville. Seminaarissa käsitellään lisensiaatintöitä ja väitöskirjoja tekeviä jatko opiskelijoita koskevia aiheita. Lisätietoja antaa professori. 38

41 Kansatieteen uudet tilat Minervassa Kansatieteen uudet tilat löytyvät Sirkkalan kasarmilta Minerva-rakennuksesta osoitteessa Kaivokatu 12. Sisäänkäynnit löytyvät pihan puolelta molemmista päädyistä sekä Kaivokadun puolelta rakennuksen keskivaiheilta. Kansatieteen toimisto on Minervan ensimmäisessä kerroksessa ja henkilökunnan työhuoneet löytyvät rakennuksen toisesta kerroksesta. Opiskelijahuone löytyy saman talon kolmannesta kerroksesta. Opiskelijahuoneessa on muutama käyttökelpoinen kone opiskelijoita varten, verkkotulostusmahdollisuus on luvassa syksyllä. Ilmoitustaulu, kotisivut ja Facebook ( ( Ilmoitustaululta (Minerva, toinen kerros) löytyy tenttituloksien ja opintovaatimusten lisäksi tietoa mm. vierailuluennoista, seminaareista, kansainvälisestä opiskelijavaihdosta, tapahtumista, apurahoista ja avoimista työpaikoista. Tapahtumatiedotteiden, mahdollisten muutosten ja lisäohjeiden vuoksi on suositeltavaa seurata oppiaineen ilmoitustaulua ja kotisivuja säännöllisesti. Kotisivuilla on lisäksi mahdollista jättää oppiaineelle palautetta niin opetuksesta kuin muistakin oppiaineeseen liittyvistä asioista. Kansatieteen ajankohtaisista tapahtumista tiedotetaan myös Facebookissa. Liity ryhmään! KANSATIETEEN SÄHKÖPOSTILISTA Liity listalle heti opintojesi alussa. Näin pysyt ajan tasalla! Kansatieteen oppiaineella on sähköpostilista opiskelijoiden ja henkilökunnan välisen tiedonvälityksen ja kommunikoinnin tarpeisiin. Listan osoite on Listalle voivat liittyä kaikki kansatieteen parissa opiskelevat ja työskentelevät henkilöt. Liity siis listalle ilmoittamalla sähköpostiosoitteesi oppiaineen toimistoon Anu Raulalle 39

42 KANSATIEDE, Turun yliopisto Listalle voi lähettää ilmoituksia esim. alan vierailuluennoista, avoimista työ- ja harjoittelupaikoista, seminaareista sekä opetusohjelman muutoksista. Listalle ei pidä lähettää henkilökohtaisia viestejä eikä kysymyksiä, jotka voi osoittaa suoraan henkilökunnalle. Lähtökohtana on tiedon välittäminen henkilökunnalta opiskelijoille. KULTTUURIEN TUTKIMUKSEN ARKISTOT, KANSATIETEEN KOKOELMA Ohjeet arkiston käyttöön löytyvät kansatieteen nettisivuilta: Etusivu > Arkisto. Kulttuurien tutkimuksen oppiaineiden ja nykyään koko historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen yhteinen arkisto pitää sisällään merkittävän kokoelman tutkimusaineistoa. Kansatieteen 1950-luvulla perustetun arkiston lisäksi Kulttuurien tutkimuksen arkistoon kuuluvat nykyisin myös folkloristiikan ja uskontotieteen sekä museologian kokoelmat. Arkiston aineistot ovat myös opiskelijoiden käytettävissä esimerkiksi opinnäytteitä varten. Kansatieteen kokoelma (TYKL-kokoelma) koostuu Turun yliopiston kansatieteen oppiaineen 1950-luvulta lähtien keräämistä aineistoista. Arkistossa säilytetään laajoja kokoelmia esimerkiksi kyselyvastauksia, paperi- ja digitaalivalokuvia, käsikirjoituksia (esimerkiksi opinnäytteitä kuten HuK-tutkielmia ja pro graduja) ja mikrofilmejä. Kokoelma sisältää myös 1950-lukua varhaisempaa materiaalia, joihin lukeutuvat esimerkiksi kyselyvastausten mukana arkistolle lahjoitetut valokuvat. Aineistot karttuvat edelleen ja myös jokainen opiskelijasukupolvi tallentaa arkistoon uutta tutkimusaineistoa erilaisten harjoitustöiden ja opinnäytteiden kautta. Kansatieteen kokoelmassa on tällä hetkellä yli valokuvaa, noin digitaalikuvaa, noin sivua kyselyaineistoa sekä vajaat 30 hyllymetriä haastatteluja, proseminaaritöitä ja pro gradu -tutkielmia. Lisäksi kokoelmaan kuuluu diakuvia, videoita, piirroksia ja erilaista sitomatonta tutkimusaineistoa. Arkiston kokoelmiin voi tehdä hakuja sekä sähköisen tietokannan että (erityisesti vanhemman aineiston osalta) manuaalisen kortiston avulla. Lisätietoja saa arkiston henkilökunnalta. Kansatieteen opiskelijoiden on mahdollista lainata arkistosta maksutta kenttätyövälineitä kuten digitaalitallentimia, kameroita ja videokameroita. Arkiston työntekijät auttavat ja neuvovat laitteistojen käyttöön, arkistointiin sekä aineistojen käyttöön liittyvissä asioissa. 40

43 Yhteystiedot: Kulttuurien tutkimuksen arkistot Fennicum, Henrikinkatu 3 (oikean siiven kellarikerros) puh sähköposti: kultutarkisto@lists.utu.fi kotisivut: Avoinna ma pe ja HOPS - ELI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Kansatieteessä HOPS-suunnitelma laaditaan ensimmäisen kerran työseminaarissa assistentin johdolla, toisen kerran proseminaarissa lehtorin kanssa ja kolmannen kerran syventävien opintojen alussa professorin kanssa. Tarkoituksena on suunnitella omia opintoja sekä pääaineen että sivuainevalintojen näkökulmasta, mutta pohtia myös esimerkiksi vaihdon ja erilaisten seminaarien sekä kieliopintojen roolia opintosuunnitelmassa. Kyseessä on interaktiivinen opintojen seuranta- ja edistämistyökalu. Tietoa HOPSista ja sen yksityiskohdista löytyy oppiaineen kotisivuilta: Etusivu > Opiskelu >HOPS HUMANISTISESSA TIEDEKUNNASSA OPISKELUUN LIITTYVISSÄ ASIOISSA PALVELEVAT: Opinto-ohjaaja Mauri Paloheimo Opinto-ohjaaja hoitaa opiskelijoiden yleisneuvontaa sekä jo yliopistossa kirjoilla olevien että opiskelemaan pyrkivien osalta. Häneltä saa apua mm. opintojen suunnittelussa, sivuaineiden valinnassa, tutkintojen rakennetta koskevissa kysymyksissä, tutkintotodistusanomuslomakkeiden täytössä. Tavattavissa tiedekunnankansliassa (Horttokuja 2, puutalo) ma, ke - pe 12-14, puh , sähköposti: hum-info@utu.fi Opintopäällikkö Sanna Mäkilä Opintopäällikkö vastaa opinto-ohjauksen suunnittelusta ja neuvonnasta tiedekunnan kansliassa. Opintopäällikkö neuvoo mm. aiemmin keskeytyneiden opintojen uudelleen aloittamisessa, opiskelijan oikeuksiin liittyvissä yleisissä kysymyksissä, opintojen suunnittelussa, sivuaineiden valinnassa, 41

44 KANSATIEDE, Turun yliopisto tutkintojen rakennetta koskevissa kysymyksissä. Tavattavissa tiedekunnan kansliassa (Horttokuja 2, puutalo) ti ja to klo 12-14, puh , sähköposti: Kansainvälisten asioiden suunnittelija Heli Lahti Kansainvälisten asioiden suunnittelija neuvoo mm. opiskelijavaihtoon ja ulkomailla opiskeluun liittyvissä asioissa, ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisessa, toimii kansainvälisten asioiden työryhmän sihteerinä sekä koordinoi tiedekunnan Erasmussopimuksia. Tavattavissa kansainvälisissä palveluissa Turun kauppakorkeakoulun rakennuksessa (Rehtorinpellonkatu 3, 1. kerros, opintotoimiston yhteydessä) vastaanotot ti, ke ja to puh. (02) sähköposti: HUMANISTISEN TIEDEKUNNAN OPINTO-OPAS Humanistisen tiedekunnan opinto-opas sisältää humanistisen tiedekunnan humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon (HuK) ja filosofian maisterin tutkinnon (FM) tutkintovaatimukset, oppiaineiden opetussuunnitelmat, opiskelua koskevia ohjeita, sääntöjä ja määräyksiä sekä yhteystietoja. Opinto-opas löytyy sähköisessä muodossa humanistisen tiedekunnan kotisivuilta, sekä kansatieteen sivuilta: Etusivu > Opiskelu. ( KUULUSTELUIHIN ILMOITTAUTUMINEN Laitos- ja tiedekuntatentteihin on ilmoittauduttava viimeistään kymmenen (10) päivää ennen tenttiä, eli viimeistään tenttiä edeltävän viikon tiistaina. Laitos- ja tiedekuntatentteihin voi ilmoittautua kahdella tavalla. Sähköisesti netissä NettiOpsun välityksellä niihin tentteihin, jotka on ilmoitettu ja määritelty etukäteen NettiOpsuun. Lisätietoja ja ohjeet löytyvät Turun yliopiston pääsivuilta: Opiskelu > NettiOpsu. Ilmoittautua voi myös humanistisen tiedekunnan tenttikuorella, joita saa mm. kansatieteen toimistosta. Ilmoittautumiskuoreen on merkittävä tentittävän kurssi nimi, sekä kaikki kuulusteluun luetut teokset ja artikkelit - pelkkä viittaus tutkintovaatimuksiin ei riitä. Kuoressa tulee olla merkinnät osasuoritusten suorituspäivämääristä ja arvosanoista. Mahdolliset ilmoittautumisperuutukset tulee tehdä mielellään kolme päivää ennen kuulustelua ottamalla yhteyttä esim. sähköpostitse tai puhelimitse kuulustelijaan tai toimistoon. 42

45 HuK- ja pro gradu -kypsyyskokeet tehdään aina tiedekunnan tenttipäivänä ja niihin ilmoittaudutaan humanistisen tiedekunnan kansliaan viimeistään kymmenen (10) päivää ennen tenttiä, eli viimeistään tenttiä edeltävän viikon tiistaina. (Kts. kypsyyskokeiden suorittamisesta lisää humanistisen tiedekunnan kotisivuilta). TENTTITULOKSET Kaikki suoritukset syötetään opintorekisteriin (opsu), suoritukset tallennetaan siinä oppiaineessa/ laitoksessa, jossa opetus annetaan. Tenttitulokset tulevat rekisteröinnin lisäksi opiskelijoiden nähtäville oppiaineen ilmoitustaululle ja Wenttiin ( joka on yliopiston sisäisessä intranet-verkossa oleva tenttitulospalvelu. Wentissä ei ole näkyvillä opiskelijoiden nimiä, vain opiskelijanumerot, ja sisään pääsee kirjautumaan yliopiston verkkotunnuksilla. Wentissä julkaistaan vain hyväksytyt tenttitulokset. Opiskelija voi halutessaan kieltää tulosten julkaisemisen Wentissä ilmoittamalla asiasta opiskelijapalveluihin. Tenttitulokset tulee julkaista viimeistään kahden viikon kuluttua tentistä, tai ilmoittaa tenttitilanteessa arvostelun viivästymisestä. Huom. opintorekisterissä tulokset saattavat kuitenkin näkyä vasta päivän parin kuluttua. Opintorekisteriotteen voi tilata sähköpostitse osoitteesta käyttäen yliopiston atkkeskuksen antamaa käyttäjätunnusta. Virallisen leimalla varustetun otteen voi pyytää kansatieteen toimistosta. ARVOSTELUASTEIKKO 5 erinomaiset tiedot (ET) 2 tyydyttävät tiedot (TT) 4 kiitettävät tiedot (KT) 1 välttävät tiedot (VT) 3 hyvät tiedot (HT) 0 hylätty Pro gradu -työt, lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat arvioidaan seitsenportaisella asteikolla: improbatur (hylätty), approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur. 43

46 KANSATIEDE, Turun yliopisto OPINTOKOKONAISUUDEN LOPPUMERKINTÄ Merkinnät suoritetuista opintokokonaisuuksista eivät ilmesty opintorekisteriin (opsu) automaattisesti. Kun opintokokonaisuus on tehty opetussuunnitelman mukaisesti valmiiksi, pitää opiskelijan itse huolehtia, että se merkitään opintorekisteriin (opsu) kokonaisuutena. Opintokokonaisuus on valmis vasta sen jälkeen, kun loppumerkintä on haettu. Kansatieteessä perusopinnoista vastaa assistentti, aineopinnoista lehtori ja syventävistä opinnoista professori. Loppumerkintähakemuksia on kansatieteen käytävällä olevassa hyllyssä. Loppumerkinnän saa tuomalla valmiiksi täytetyn hakemuslomakkeen oppiaineen toimistoon. Hakemuksen tarkistaa kokonaisuudesta vastaava henkilö, jonka jälkeen loppumerkintä merkitään toimistossa opintorekisteriin. Opintokokonaisuuden loppumerkinnän anominen kannattaa tehdä heti, kun kokonaisuus on valmis. Opintokokonaisuuksien arvosanoja, opintojaksojen arvosanojen painotetusta keskiarvosta määrättäessä pyöristykset tehdään seuraavasti: arvosanojen painotettu keskiarvo opintokokonaisuuden arvosana 4, (ET) 3,50-4,49 4 (KT) 2,50 3,49 3 (HT) 1,50 2,49 2 (TT) 1 1,49 1 (VT) Opiskelijan tulee suorittaa opintokokonaisuus vähintään hyvin tiedoin (3) voidakseen siirtyä suorittamaan hierarkkisesti seuraavaa opintokokonaisuutta. HUOM! Tutkintotodistukseen suoritetuiksi aineiksi merkitään vain ne aineet, joista on kokonaisuuden loppuarvosana. KIRJALLISET TENTIT JA MUUT SUORITUSTAVAT Kirjalliset tentit Kirjallisia tenttejä on kahdenlaisia: 1. Kirjallinen tentti järjestetään yleensä luentokurssin päätteeksi sen kontrolloimiseksi mitä kurssilla on opittu. Luentomuistiinpanojen lisäksi tähän luentokuulusteluun voi tulla luettavaksi myös joko tutkintovaatimuksissa ilmoitettua tai opettajan määräämää oheiskirjallisuutta. 44

47 Luentokuulusteluja järjestetään kolme kertaa, joista ensimmäinen pidetään usein kurssin viimeisellä opetuskerralla ja muut kaksi erikseen sovittavina aikoina. Luentokuulusteluihin ei yleensä tarvitse erikseen ilmoittautua, paitsi silloin, jos jokin luentokuulusteluista tulee suorittaa yleisenä laitoksen tenttipäivänä. Tarkemmat ohjeet saa kurssin aikana opettajalta. Luentokuulustelu voi olla myös periodin opetuksesta vapaalla viikolla. 2. Kirjallinen tentti, joka käsittää pelkästään luetun kirjallisuuden kuulustelun, koostuu kurssin laajuudesta riippuen 2-6 kysymyksestä, joihin odotetaan essee-muotoisia vastauksia (ellei tehtävänannossa mainita toisin). Esseellä tarkoitetaan tässä yhteydessä kokonaisista virkkeistä muodostuvaa suorasanaista esitystä annetusta aiheesta. Sisällöllisesti tärkeintä on osoittaa, että tietää mihin asiakokonaisuuteen kysytty asia kuuluu, kenen tai keiden tutkijoiden mukaan asia vastauksessa esitetään sekä tuottaa jäsennelty ja johdonmukainen esitys asian keskeisistä piirteistä. Tärkeää on pysyä kysytyssä asiassa. Vastausten ei silti tarvitse olla pelkästään luetun tai kuullun toistamista; erinomaisessa vastauksessa opiskelija pystyy esittämään perustellusti myös omat kommenttinsa ja yhdistelemään eri lähteistä saamiaan tietoja. Kirjalliset tentit suoritetaan laitos- ja tiedekuntatenttipäivinä. Essee Ohjeita esseen laatimiseksi Luentokertauksen tai kirjatentin vaihtoehtona on joissakin opintokokonaisuuksissa esseen laatiminen. Kun tällainen vaihtoehto on tarjolla, opiskelijat kysyvät usein, mikä essee oikein on ja kuinka pitkä sen pitää olla. Suomen kielen perussanakirjan mukaan essee on lyhyehkö, tavallisesti yleistajuinen tutkielma. Opintosuorituksena essee voidaan rinnastaa tenttivastaukseen siltä osin, että myös esseen aihe on opettajan antama ja sen tulee myös käsitellä vain ja ainoastaan tätä aihetta kyseiseen tutkintovaatimusten kohtaan liittyvään luentokurssiin tai tenttikirjallisuuteen perustuen. Se myös arvostellaan suurin piirtein samoin kuin tenttivastaus. Eroja tenttiin tai luentokertaukseen on kuitenkin useita. Opiskelija kirjoittaa esseen omalla ajallaan ja voi käyttää siihen aikaa rajoituksetta niin paljon kuin tarvitsee. Hän voi myös käyttää mielin määrin kirjallisuutta apuna tässä toisin kuin tentissä tai luentokertauksessa. Koska näin on, on myös luonnollista, että esseessä tulee olla lähdeviitteet ja lähdeluettelo. Jos kuitenkin tekstistä itsestään näkyy, kehen tai mihin viitataan eli kyseiset teokset mainitaan tekstissä, ei viitteitä tarvita, lähdeluettelo sen sijaan kyllä. Tentissä tai 45

48 KANSATIEDE, Turun yliopisto luentokertauksessahan lähdeviitteiden käyttäminen ei ole mahdollista, koska kirjoja ei saa niissä käyttää joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Esseetä arvosteltaessa kiinnitetään myös luentokertauksen tai tentin vastaukseen verrattuna enemmän huomiota siihen, miten asiat on ilmaistu eikä siis vain siihen, että tarvittava tietoaines sisältyy esseeseen. Kielen on oltava hyvää ja rakenteen tasapainoinen. Tästä syystä essee myös on syytä aloittaa jonkinlaisella johdannolla ja taustojen esittelyllä ja lopettaa varsinaisten asiasisältöjen käsittelyn jälkeen jonkinlaiseen loppukatsaukseen tai yhteenvetoon ja jakaa asiasisällöt omien otsikoidensa alle. Jos essee on pitkä, väliotsikointi voi olla tarpeen. Luentokertauksen tai tentin vastaus eroaa esseestä myös siinä suhteessa, että edellisissä pyritään lähinnä kontrolloimaan, että opiskelija on lukenut ja ymmärtänyt vaatimuksissa olevan kirjallisuuden tai luentosarjan sisällön, mutta esseessä pitäisi näkyä opiskelijan oma pohdinta ja problematisointi annetusta aiheesta tai aineistosta sekä myös kriittisiä ajatuksia siitä. Mikä sitten olisi sopiva esseen pituus? Tähän on vaikea vastata, mutta normaalisti esseet ovat olleet noin 6-12 liuskaa normaalilla rivivälillä (1,5) kirjoitettuna. Mutta esseetä ei arvostella sen pituuden tai lyhyyden mukaan vaan sen mukaan, että se vastaa annettua aihetta, siinä on vaadittu tietosisältö ja että se rakenteeltaan on tasapainossa ja kieli on hyvää asiaproosaa. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että vaikka esseen kirjoittaja saa käyttää aikaa ja kirjallisuutta rajoituksetta, ei esseen laadinta välttämättä ole helpompi vaihtoehto kuin tenttiin tai luentokertaukseen osallistuminen mutta ei se sen vaikeampikaan ole, ja tämä on tarkoituskin. Hyvä essee sisältö vastaa otsikkoa ja käsittelee otsikon aihealueen oleelliset asiat. 2. sisältää väitteitä ja näkökulmia sekä osoittaa sinun hallitsevan ne asiat, joista kirjoitat. 3. pyrkii tarkastelemaan asioita eri näkökulmista ja perustelemaan eri näkökantoja. 4. on selkeä ja helppolukuinen. Muista perustella johtopäätöksesi, jotta lukija voi seurata ajatuksiasi. 5. voi sisältää asialistoja, joiden avulla jäsennät tekstiäsi, mutta listauksia ei saa käyttää ilman selityksiä ja johtopäätöksiä. Asialista ei ole essee. 6. ei ole oppikirjojen sisältämien lauseiden kopioimista. Kopioiduista lauseista aikaansaatu kirjoitus on sekava ja luonnoton. Asiayhteydestään irrotettu lause ei enää toimi. Lainaukset tulee perustella ja ne on merkittävä sitaateiksi asianmukaisin lähdeviittein. 7. lopetetaan palaamalla alkuun ja esseen otsikkoon. Lopussa kerrataan lyhyesti, miten tiettyyn johtopäätökseen on tultu. Sen ei tarvitse olla kannanotto, vaan johtopäätös ainoastaan osoittaa, että asiaan liittyy sekä puoltavia että vastustavia näkökulmia. 46

49 8. lopussa tulee lukijalle osoittaa, että esseen lukeminen oli kannattavaa, että lukija sai sisällöstä jotain itselleen ja että hän pääsi lähemmäs käsitellyn asian ydintä. 9. sisältää lukijan kiinnostuksen herättävän, mutta lyhyen johdannon, asiasisällöltään rikkaan ja selkeän tekstiosan sekä ytimekkään lopun, johtopäätös-luvun. Esseen rakenne Esseen osat ovat kansilehti, sisällysluettelo, teksti- eli aiheenkäsittelyosa, lähdeluettelo ja liitteet. Esseet kirjoitetaan standardifontilla 1,5 rivivälillä ja kirjasinkoolla 12. Käytä riittävän leveitä marginaaleja ja sivunumerointia. Kansilehdelle merkitään: esseen otsikko, opintojakson nimi/opettaja, päiväys, oma nimi ja opiskelijanumero. Luentopäiväkirja Luentopäiväkirja perustuu luentomuistiinpanoihin ja sen tarkoituksena on analysoida, kommentoida ja kritisoida omien luentomuistiinpanojen avulla esillä olevaa aihetta ja luennoitsijan kysymyksenasettelua ja esitystä. Luentopäiväkirjassa laitetaan toisin sanoen luentojen aiheet sekä oma oppiminen keskustelemaan keskenään. Luentopäiväkirjassa voi keskittyä vain johonkin luentojen aihealueeseen ja siihen sisältyvien ajatusten kehittelyyn mahdollisesti itse etsityn lisätiedon avulla tai siinä voi laatia synteesin koko luentokurssista. Luentopäiväkirjan on tarkoitus sisältää kuulija-kirjoittajan arvio käsiteltyjen aiheiden, menetelmien tai teorioiden hyödyllisyydestä, merkityksestä, sovelluskelpoisuudesta, jne. in voi lisätä kommentteja myös luennon ja luennoitsijan onnistumisesta eli luentojen evaluaation ja toivomukset esim. opetuksen kehittämisestä ja kohdentamisesta. Luentopäiväkirja on siten myös henkilökohtainen dokumentti tietystä opiskelujaksosta ja - kokemuksesta. Luentopäiväkirja toimitetaan puhtaaksikirjoitettuna kurssin päätyttyä opettajalle tarkastettavaksi. Oppimispäiväkirja Oppimispäiväkirja perustuu ajatusten joko päivittäiseen tai viikoittaiseen jäsentämiseen ja muokkaamiseen kirjoittamalla. Tavallisessa keskustelussa tai luentoja kuuntelemalla oman ajattelun ristiriitaisuudet tai puutteet eivät tule esille. Sekä tietämyksen että argumentaation puutteet huomaa parhaiten vasta kirjoitusvaiheessa. Päiväkirjan pitäminen on hyödyllinen itseoppimisen väline erityisesti niissä tilanteissa, joissa on jäsennettävä omia kokemuksia ja myös tunteita suhteessa teoreettiseen tietoon. Ne antavat jälkikäteen 47

50 KANSATIEDE, Turun yliopisto lohdullisen kuvan omasta oppimisprosessista: alussa vaikeilta tuntuneet asiat ja käsitteet muuttuvat selkeiksi ja tutuiksi. Oppimispäiväkirja on myös luottamuksellinen, sillä se voi ja sen pitää sisältää henkilökohtaista reflektointia omasta oppimisprosessista, kokemuksia, tuntemuksia ja ristiriitojakin sekä palautetta. Oppimispäiväkirja saa olla tekijänsä näköinen, henkilökohtainen ja persoonallinenkin. Luentopassi Turussa ja muuallakin Suomessa on tarjolla luentosarjoja, seminaareja, yleisöluentoja ja muuta opetusta, jota voi sopimuksen mukaan hyödyntää opintojen suorittamisessa. Kansatieteessä on käytössä luentopassi, johon voi kerätä merkintöjä erilaisista suorituksista. Merkinnät voi myöhemmin sopimuksen mukaisesti vaihtaa opintopisteiksi. Aluksi kannattaa osallistua humanistisen tiedekunnan järjestämiin tilaisuuksiin ja opintojen edetessä voi hyödyntää myös muitten tiedekuntien tarjoamaa opetusta. Tämän muun opetuksen korvaavuudesta ja soveltuvuudesta opintojen suorittamisessa on hyvä neuvotella opettajan kanssa etukäteen. MUUT SUORITUSTAVAT: Opiskelu opintopiireissä ja pienryhmissä Kansatieteessä kirjatenttien määrä on pyritty minimoimaan ja näin ollen perusopinnot ovat kokonaan ja aineopinnotkin lähes kokonaan kontaktiopetusta. Syventävissä opinnoissa opiskelija tutustuu sekä yleiseen etnologiseen kirjallisuuteen että edistää kirjatenteillä omaa pro gradu -tutkielmaansa. Oppiaineen antaman opetuksen lisäksi on mahdollista toimia myös oma-aloitteisesti ja järjestää opiskelijoiden kesken erilaisia luku- ja opintopiirejä ja pienryhmiä. Näin voidaan esimerkiksi tutustua kurssilla oheislukemistona olevaan kirjallisuuteen, tai keskustella ja kirjoittaa, sekä kommentoida teeman aiheita. Ryhmän jäsenet voivat myös tutustua yhdessä vaikkapa kirjatentin materiaaliin. Opintopiirit toimivat siis opiskelijoiden omasta aloitteesta ja vetäjänä voi toimia esimerkiksi joku varttuneempi opiskelija. Tämänkaltainen työskentely vaatii osallistujiltaan sitoutumista yhdessä sovittuihin tavoitteisiin. Henkilökunnalta voi pyytää apua opintopiirin järjestämiseen, mutta ensisijaisen tärkeää on opiskelijoiden oma aktiivisuus. 48

51 Erilaisten opiskelijoiden itsensä järjestämien opintopiirien ja -ryhmien lisäksi opetushenkilökunta antaa pro gradu -ohjausta erilaisissa pienryhmissä. Tällä hetkellä toimivat ainakin nuoriso- ja vankilatutkimuksiin keskittyneet ryhmät sekä G2, jossa jo maisteriseminaarin suorittaneet opiskelijat edistävät tutkielmiaan. Lisätietoja graduihin liittyvistä ryhmistä saa kotisivuiltamme (Opiskelu >Tekeillä olevat pro gradut). Seminaarit Luentojen, kirjojen ja esseiden lisäksi sekä oppineisuuttaan että kommunikointi- ja yhteistyötaitojaan pääsee hiomaan seminaareissa. Kansatieteen oppiaineessa seminaarimuotoista opetusta järjestetään niin perus-, aine- kuin syventävissäkin opinnoissa. Seminaarityöskentely aloitetaan heti ensimmäisen vuoden syksyllä käynnistyvällä työseminaarilla. Yleensä opintojen kolmannelle vuodelle sijoittuva proseminaari on tieteellisen ajattelun ja esittämisen harjoittelua. Opiskelun loppuvaiheen maisteriseminaari liittyy pro gradu -tutkielman tekemiseen. Näiden lisäksi myös muutamat muut kurssit ovat seminaarimuotoisia. Seminaareissa opiskelijalla on tilaisuus harjoitella sekä suullista että kirjallista tieteellistä argumentointia sekä löytää, testata ja paneutua itse valitsemaansa tutkimusaiheeseen. Seminaarit ovat tyyppiesimerkki opiskelumuodosta, jonka palkitsevuus on suoraan verrannollinen seminaareihin investoidun työmäärän kanssa. Opiskeluaikana, erityisesti seminaareissa jalostettavat taidot ovat niitä systemaattisia tiedonhankinnan, muokkaamisen ja esittämisen taitoja, joilla elämässä pitäisi pärjätä myös maisteriksi valmistumisen jälkeen. Hyvä työhypoteesi on, että ahkerat, tunnolliset, sitkeät, systemaattiset ja tieteelliseen ajatteluun taipuvaiset opiskelijat löytävät paikkansa ja pärjäävät myös opintojen jälkeen. 49

52 KANSATIEDE, Turun yliopisto Kenttätyö Vuoden 2010 työseminaarilaisia. Kuvaaja: Jussi Lehtonen. Yksi kulttuurientutkimuksen oppiaineita yhdistävä tekijä on kenttätyö. Tätä (yleensä) yliopiston ulkopuolella tapahtuvaa tiedon hankintaa harjoitellaan sekä oppiaineiden omilla että yhteisillä kenttätutkimuskursseilla. Kenttätöihin ja muuhun demonstraatio-opetukseen voi liittyä myös erilaisia tutustumis- ja opintomatkoja. Hyvä on muistaa sekin, että kenttätyötä tehdäkseen ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, vaan tutkimuskenttä voi koostua vaikkapa arkistomateriaalista, jota löytyy Fennicumin kellarikerroksen arkistosta. Kenttiä on yhtä monta kuin on tutkimusaiheitakin! TENTTIKIRJALLISUUS JA KIRJASTOPALVELUT Kirjastoihin kannattaa tutustua mahdollisimman pian opintojen alettua. Turun yliopiston opiskelijoilla on käytössään sekä yliopiston puitteissa että sen läheisyydessä useissa eri toimipisteissä toimivia kirjastoja. Tenttikirjojen etsimisessä suurena apuna on Turun yliopiston kirjaston tietokanta, Volter, josta voi kätevästi paikallistaa tarvittavat kirjat ja niiden bibliografiset tiedot. Volterin avulla onnistuu erilaisten hakujen tekeminen, sekä lainojen uusinta ja omien tietojen muokkaus. Volter-tietokantaan pääsee Turun yliopiston kirjaston sivuilta Kannattaa muistaa myös muut kirjastotietokannat, kuten Åbo Akademin Alma ja verkkoaineistojen portaali Nelli. Kirjasto järjestää tietokantojen ja kokoelmien käyttöön esittelyjä ja opetusta, jotka ovat hyödyllisiä erityisesti opinnäytetöitä tehtäessä. Osa opetuksesta järjestetään oppiaineen seminaarien yhteydessä ja osa on vapaaehtoisia. Kansatieteen opiskelijat löytävät kurssi- ja muuta opintoihin liittyvää kirjallisuutta ainakin ao. kirjastoista. Kirjoja lainattaessa on 50

53 esitettävä opiskelija- tai kirjastokortti. Tutustu kirjastojen omiin ohjeisiin ja varaudu siihen, että aukioloaikoja supistetaan loma-aikoina. Turun yliopiston pääkirjasto Pääkirjasto sijaitsee Yliopistonmäellä yliopiston päärakennusta vastapäätä. Kirjaston kokoelmat ovat kaikkien asiakkaiden käytettävissä tutkimusta ja opiskelua varten joko lukusali- tai kotilainoina. Pääkirjaston aineisto on pääasiassa kirjaston varastossa, josta tilatut julkaisut pyritään toimittamaan asiakkaalle seuraavana arkipäivänä. Ennen klo 12 tehdyt aineistopyynnöt saa jo samana päivänä klo 15 jälkeen (koskee arkipäiviä). Kun haluat lainata pääkirjastosta kirjan, siitä pitää ensin tehdä aineistopyyntö. Aineistopyynnön/varauksen voi jättää kirjastovirkailijalle tai sen voi tehdä Voltertietokannan välityksellä. Avoinna: ma to 8 20, pe 8 18, la ja su 12 16, lainaus ja muu palvelu avataan ma pe klo 9.00, lainaus: puh , neuvonta: puh lainojen uusinta sähköpostitse: uusikirja@utu.fi. Turun yliopiston kurssikirjasto Kurssikirjasto sijaitsee Educariumissa samoissa tiloissa kuin Kasvatus- ja yhteiskuntatieteellinen kirjasto, aivan Educariumin liikuntatilojen vieressä. Kurssikirjasto lainaa tutkintovaatimuksiin kuuluvaa kirjallisuutta. Kotilainojen laina-aika on 14 päivää. Lainattavien kirjojen lisäksi kurssikirjastossa on jokaisesta nimikkeestä vähintään yksi lukusalikappale. Lukusalikirjoja annetaan yö- ja viikonloppulainaksi noin tuntia ennen sulkemisaikaa. Kirjastossa on lisäksi tietokoneita ja työskentelypisteitä, sekä ryhmätyötiloja. Kurssikirjaston tunnus Volter-tietokannassa: KUR. Avoinna: ma to 9 18, pe päivystys puh sähköposti: kurssikirja@utu.fi, osoite: Assistentinkatu

54 Kansatieteen ja folkloristiikan yhteinen seminaarikirjasto vuonna Kuvaaja: Pekka Leimu. Kansatieteen, uskontotieteen ja folkloristiikan kirjasto (Fennicumin kirjasto, osa humanistista kirjastoa, LOGOS) Humanistinen kirjasto on humanististen alojen erikoiskirjasto. Kirjallisuus on sijoitettu tieteenaloittain seminaarikirjastoiksi eri laitosrakennuksiin. Fennicumissa sijaitsevat kansatieteen, uskontotieteen ja folkloristiikan kokoelmat. Fennicumin kirjaston sisäänkäynti löytyy rakennuksen oikean siiven toisesta kerroksesta. Laina-aika on humanistisessa kirjastossa pääosin 14 päivää ja kirjasto uusii lainan automaattisesti vuoden ajan, mikäli kirjaan ei tehdä varausta. Osan kirjaston kokoelmasta käyttö on rajoitetumpaa (esim. aikakausijulkaisut, lehdet). Fennicumin kirjasto (kansatieteen, folkloristiikan ja uskontotieteen kokoelmien osalta) muuttaa uusiin tiloihin luultavasti vuoden 2012 loppuun mennessä, joten kannattaa seurata oppiaineen tiedotuksia ja/tai kirjaston tiedotteita kirjasto.utu.fi/muutot.html. Fennicumin seminaarikirjasto Avoinna: ma to 10 17, pe puh sähköposti: humkirjasto@utu.fi osoite: Henrikink.3 52

55 Åbo Akademin pääkirjasto Turun yliopiston opiskelija voi käyttää myös Åbo Akademin kirjaston palveluja. Åbo Akademin kirjastosta saattaa löytyä teoksia, joita ei ole Turun yliopiston kirjastossa, joten Åbo Akademin puolella kannattaa vierailla. Kirjoja voi lainata Turun yliopiston voimassaolevalla kirjastokortilla, joka aktivoidaan Åbo Akademin kirjaston tietokantaan sopivaksi. Kirjojen lainaaminen tapahtuu samalla tavalla kuin Turun yliopiston pääkirjastossa. Lisäksi voi käyttää myös muiden Åbo Akademin kirjastoyksiköiden lainauspalveluja samalla tavalla kuin Turun yliopiston vastaavia, erityisesti kannattaa muistaa Akademin humanistinen kirjasto. Palvelua saa sekä suomen että ruotsin kielellä. Åbo Akademin kirjastoista voit hakea teoksia Alma-palvelun avulla osoitteessa alma.linneanet.fi. Kirjaston sivut; Pääkirjasto: Tuomiokirkonkatu 2 4 Avoinna: ma to 9 20, pe 9 17, la 10 13, puh Humanistinen kirjasto: Tehtaankatu 2 Avoinna: ma pe 9-20 ja la 11 14, puh s-posti: hflan@abo.fi Turun yliopiston ylioppilaskunnan kirjasto (TYY:n kirjasto) Kurssikirjallisuuden lisäksi lainattavissa muuta opintoja tukevaa ajankohtaista kirjallisuutta ja jonkin verran myös kaunokirjallisuutta. Lisäksi kirjastoon tulee valtakunnallisia ja paikallisia sanoma- ja aikakauslehtiä, sekä muiden ylioppilaskuntien lehdet. Kirjojen ja lehtien laina-aika on kuukausi. Lehtien uusimpia numeroita ei lainata, vaan ne on luettava paikan päällä. Kirjaston aineisto näkyy myös Volter-tietokannassa. Avoinna: ma 14 18, ti pe (Kirkollisten juhlapyhien aattona kirjasto suljetaan klo 12.) puh , sähköposti: tyy-kirja@utu.fi osoite: Inspehtorinkatu 4 B, Turku Entinen Vuokralaisyhdistyksen rakennus TYS:n toimiston vieressä. Kurssimateriaalia on mahdollisuus lainata myös kansatieteen toimistosta. Toimistoon on mm kopioitu opiskelijoiden lainakappaleiksi osa tutkintovaatimuksissa olevista artikkeleista. Laina-aika on 1 viikko. 53

56 Turun Kaupunginkirjasto OPISKELUOPAS / Muista myös kaupunginkirjastot Turussa ja lähikunnissa! Löytyy osoitteesta Pääkirjasto, Linnankatu 2, Turku. Tietokanta löytyy osoitteesta Avoinna: ma pe 9-20, la ja su KANSATIETEILIJÖIDEN YHDISTYKSIÄ NEFA-Turku ry. NEFA-Turku ry. on Turun yliopiston kansatieteen ja folkloristiikan opiskelijoiden yhteinen ainejärjestö, jonka tehtävänä on sosiaalisen toiminnan järjestämisen lisäksi ajaa opiskelijoiden etua ja saada heidän äänensä kuuluviin myös koko yliopistoyhteisössä. Ainejärjestöltä käy mm. edustaja molempien oppiaineiden oppiainekokouksissa ja muutenkin yhteistyö on tiivistä. Turun NEFA:n hallituslaiset ovat olleet viimevuosina aktiivisia myös laitosten ja tiedekuntien eri elimissä. NEFA eli Nordisk Etnologisk och Folkloristisk Arbetsgrupp on nimensä mukaisesti yhteispohjoismainen järjestö, jolla on Suomessa toimintaa Turun lisäksi myös Helsingissä, Joensuussa ja Tampereella. NEFA-Turun toimintaan pääset mukaan ottamalla yhteyttä hallitukseen (nefa@utu.fi) ja maksamalla jäsenmaksun. Vuoden 2011 jäsenmaksu on vuosijäseneltä 3 euroa ja ainaisjäseneltä 10 euroa. Jäseneksi liittyminen on kannattavaa, koska osa tapahtumista on suunnattu vain jäsenille tai jäsenet saavat osallistua edullisempaan hintaan. Lisäksi Museoliitto suosittelee vapaapääsyä kaikkiin museoihin jäsenkorttia näyttämällä. Myös sähköpostilistalle liittyminen on suositeltavaa, koska tapahtumien mainostaminen tapahtuu sen kautta. Kannattaa seurata myös kesällä 2010 uudistuneita ja pikkuhiljaa kehittyviä nettisivuja osoitteessa 54

57 Kansatieteen ja folkloristiikan ensimmäisen vuoden opiskelijoiden perinteisesti esittämä Pyhän Urhon legenda maaliskuussa Kuvaaja: Jussi Lehtonen. Vuoden Urho 2012, tohtorikoulutettava Tuomas Hovi, folkloristiikan oppiaineesta. Kuvaaja: Jussi Lehtonen Ethnos ry. Ethnos ry. on Suomen kansatieteilijöiden yhdistys, jonka jäsenet ovat eri ammateissa työskenteleviä kansatieteilijöitä tai alan opiskelijoita. Kansatieteen opiskelijoiden kannattaa jo opiskeluvaiheessa liittyä yhdistyksen jäseniksi. Ethnos ry. tekee tunnetuksi kansatieteellistä tutkimusta, järjestää kotimaisia ja kansainvälisiä seminaareja, sekä julkaisee mm. englanniksi ilmestyvää kansainvälisistä Ethnologia Fennica aikakauskirjaa. Opiskelijalle jäsenmaksu on 10 euroa/ vuosi, ja se sisältää Ethnologia Fennican. Ethnos ry:n 55

58 jäseneksi voit liittyä nettisivujen kautta osoitteessa Ethnoksen tiedotussihteerinä toimii kansatieteen tohtorikoulutettava Jussi Lehtonen, jolta voi myös kysyä lisätietoja. Pronssinen Hermes-patsas, Kökarin Källskär Kuvaaja: Kauko Niitemaa 56