KANSATIETEEN AINEOPINNOT LV

Transkriptio

1 , Turun yliopisto European Ethnology, University of Turku KANSATIETEEN AINEOPINNOT LV KANS1302 KANSATIETEEN AINEOPINNOT op Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija on perehtynyt kansatieteelliseen tutkimukseen käytännössä: kenttätyöhön, tutkimusaineistojen hankintaan, tutkimusraportin laadintaan, eri tutkimusmenetelmien käytännön soveltamiseen, tutkimustulosten julkistamiseen, tieteellisen tekstin tuottamiseen sekä akateemisten opinnäytteiden julkiseen tarkastuskäytäntöön ja arviointiin sekä tieteelliseen keskusteluun. Lisäksi opiskelija tutustuu pääpiirteittäin kansatieteellisen tutkimuksen keskeisiin osa-alueisiin, metodologiaan ja näkökulmiin, joita hän oppii soveltamaan omissa tutkimuksissaan. Opiskelija oppii käytännössä tutkimuksen tekemisen, kerää aineistoa tutkielmaansa varten ja soveltaa aineistoon oppimiaan näkökulmia. Oppijakson suoritettuaan opiskelijalla on pääpiirteissään tiedot kansatieteen ja sen lähitieteiden metodologiasta, näkökulmista ja keskeisistä osa-alueista. Opintokokonaisuuden vastuuhenkilö: Timo J. Virtanen Arviointi Edellytysten ja suositusten lisätiedot Edellytyksenä aineopintojen suorittamiselle ovat vähintään hyvin tiedoin suoritetut perusopinnot. KANS1170 Etnografinen kenttätyö 5 op Kurssin päätyttyä opiskelijalla on perustiedot kansatieteen ja laajemmin etnologiaan ja etnologiatieteisiin kuuluvista etnografisista menetelmistä ja aineistoista sekä näiden käyttämisestä ja soveltamisesta. Kurssin aikana tutustutaan kansatieteellisen aineiston tuottamiseen kenttätöiden kautta. Opiskelijat osallistuvat kenttätöihin vuosittain vaihtuvassa kohteessa ja tekevät myös esi- sekä jälkityöt ja kirjoittavat loppuraportin. Luento ja itsenäinen työskentely, kenttäharjoittelujakso Kirjallinen tentti tai oppimispäiväkirja, osallistuminen opetukseen. Suorituskieli suomi. 2. vuoden kevät. Kurssin luennot toteutetaan pääosin yhdessä folkloristiikan ja uskontotieteen kanssa. Se suoritetaan luentoineen vain yhteen laitoksen oppiaineeseen (pääaineeseen). Jos opiskelijalla on useampia oppiaineryhmän aineista, vastaavuuksiin oikeuttavista suorituksista sovitaan kunkin oppiaineen vastuuhenkilön kanssa. Sivu 1 / 10

2 KANS1405 Proseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op Proseminaarin jälkeen opiskelija hallitsee tieteellisen tutkielman teon, useimmiten omilla kenttätöillä tuotetun aineiston avulla. Koko tutkimusprosessi liittyy useimmiten todellisiin ja ajankohtaisiin aiheisiin. Proseminaari koostuu kolmen tapaamiskerran johdannosta (prosessikuvaus, harjoituskirja PROSEssi) sekä periodeille 1-3 sijoittuvista viikoittaisista kokoontumisista. Kukin opiskelija esittää seminaarin aikana oman tutkielmansa ja opponoi yhden tutkielman. Lisäksi osallistujat antavat suppeamman kirjallisen arvion, ns. Apuoppo, jokaisesta esityksestä ja opponoinnista. Opetuskielet suomi Itsenäinen työskentely. Tutkielma / opinnäytetyö + seminaari. Seminaari-istunnot ja itsenäinen työskentely. Kirjallinen tutkielma ja opponointi. 2. vuoden syksy, 2. vuoden kevät, 3. vuoden syksy, 3. vuoden kevät. Edeltävien opintojen lisätiedot Proseminaarin suorittajilta edellytetään Etnografisen kenttätyön KANS1170 aikaisempaa tai samanaikaista suoritusta. Proseminaarin suorittamiseksi opiskelijalla tulee olla 80 % läsnäolo järjestetyistä kokouksista. KANS1165 Tieteellisen esittämisen perusteet ja metodologia 5 op prof. Helena Ruotsala (muut luennoitsijat: yliopisto-opettaja Kaarina Koski ja lehtori Matti Kamppinen) Kurssin suoritettuaan opiskelija hallitsee tieteenfilosofian ja tutkimuksen tekemisen perusasiat ja kansatieteen ja lähitieteiden (etnologiset tieteet) keskeiset tutkimussuuntaukset ja näkökulmat, ja hänellä on riittävät perustiedot proseminaarin aloittamiseen ja omaan tutkimukseen. Tutkimuksen tieteenfilosofiset perusasiat ja sekä kansatieteen/etnologian ja sen lähitieteiden keskeiset tutkimukselliset näkökulmat ja tutkimustavat. Luento-opetus 12 t, Seminaari 2 t. Luennot 12 ja seminaarityöskentely 2 t Luento- / oppimispäiväkirja + kirjallinen tentti. Luento- / oppimispäiväkirja luennoista sekä kirjallinen tentti + itsenäinen työskentely annetusta tehtävästä. Sivu 2 / 10

3 2. vuoden syksy, 3. vuoden syksy. Ehn, Billy & Löfgren, Orvar: När ingenting särskilt händer. Nya kulturanalyser. (tai englanninkielinen versio The Secred Wrold of Doing Nothing). 2007, 232 s. Fingerroos, Outi & Kurki, Tuulikki (toim.): Ääniä arkistosta: haastattelut ja tulkinta. SKS 2008, s , Frykman, Jonas & Gilje, Nils (red.): Being there: New perspectives on Phenomenology and the Analysis of Culture. Lund : Nordic Academic Press 2003, 195 s. Laaksonen Salla-Maaria, Matikainen Janne & Tikka Minttu (toim.): Otteita verkosta. Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät. Vastapaino (Sivut ilmoitetaan kurssilla.) Pöysä, Jyrki et al. (toim.): Vaeltavat metodit. 2010, s. 5-42, , , Raatikainen, Panu: Ihmistieteet ja filosofia. Gaudeamus 2004, löytyy myös elektronisena. Korkiakangas, Pirjo et al. (toim.): Polkuja etnologian menetelmiin. Helsinki: Ethnos ry 2005, s , KANS1163 Aineellinen kulttuuriperintö 5 op, (useita luennoitsijoita mm. Visa Immonen, Georg Haggren, Jorma Vennola, Auli Rautiainen) Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy taidollisesti ja tiedollisesti lähestymään kokonaisvaltaisesti aineellista ja esineellistä kulttuuria sekä tarkastelemaan, tallentamaan ja tulkitsemaan sitä kulttuurientutkimuksen kontekstissa ja mm. museotyön kannalta. Erityistä huomiota kiinnitetään tuotantoprosessin, esineen ja käytön suhteeseen. Tavoitteena on vuosittain lisäksi jonkin aineellisen kulttuuriperinnön osa-alueen tai materiaalin ja siihen liittyvien prosessien syvempi tuntemus. Kurssi suoritetaan lukuvuonna kansatieteessä yhdessä museologian kanssa. Kurssilla perehdytään aineellisen kulttuuriperinnön osa-alueisiin siten että avainkäsitteenä on vuoden 2013 kurssilla lasi. Luennoitsijoiden teemat liikkuvat yleisen ja erityisen välillä siten, että teollisuustutkimuksen tradition ja perinnön hahmotusta seuraavat mm. arkeologinen lasi, designlasi, tasolasi ja pohdinnat lasista aineellisen arjen kulttuurin osana. Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodit I, II Luento- / oppimispäiväkirja. Osallistuttava vähintään 2/3 luennoista. Virpi Nurmi: Lasinvalmistajat ja lasinvalmistus Suomessa 1900-luvun alkupuolella (150 s.) Virtanen Timo J.: Forssan perintö. Tekeekö Kuka työn? Meiltä ja Maailmalta. Scripta Aboensia 2 Ethnologica. Turun yliopisto, kansatiede s Ja valinnaisesti seuraavista: Kaisa Koivisto: Lasi taipuu. Pilkington lamino 50 vuotta. Karisto Oy Kaisa Koivisto (toim.): Champagne shamppanjanharrastajien aarteita Humppila. Lasitehdas tien varrella. Lasitutkimuksia Glass Research XIV. Suomen lasimuseo Valto Kokko, muotoilija. Lasitutkimuksia Glass Research XVI. Suomen lasimuseo Läpi näkyy ja lämmintä pitää. Suomalaista tasolasia Lasitutkimuksia Glass Research XVII. Suomen lasimuseo lisäksi kansatieteen vaatimuksiin: Laakso, Veikko 2004: TURUN TEOLLISUUS. Manufaktuureista bioteknologiaan. Teoksessa: SISUA, SILOA JA SINAPPIA. Merkkituotteita Turusta. Turun Maakuntamuseo Julkaisuja 6. s Sivu 3 / 10

4 Kurssi tarjotaan kansatieteen ja museologian kanssa yhteisenä joka toinen vuosi, jolloin se on luentotuntien osalta sama, mutta luennoitsijoissa, kirjallisuudessa ja suoritustavassa voi olla eroja. Välivuosina opetuksesta vastaa kansatiede. KANS1142 Kaupunki 2 op Yleiskuvaus Luentosarja: Kaupunkikansatieteestä kulttuuriseen kaupunkitutkimukseen Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa kansatieteessä keskeisen kaupunkikysymyksen muotoja ja kehityslinjoja sekä ymmärtää tämän elinympäristön luonteenomaisia piirteitä. Kurssin tavoitteena on lähestyä kaupunkia maaseudulla ja päinvastoin sekä tunnistaa myös yhteiskunnassa vallitsevien ja paikalliskulttuuria ohjaavien prosessien (mm. teollistuminen, kuntaliitokset) tuloksia arjen kannalta. Kurssi käsittää katsauksen kaupunki-ilmiön syntyyn, suomalaisen kaupungin kehitykseen sekä suomalaisen kaupunkitutkimuksen aloihin. Erityistä huomiota kiinnitetään kansatieteellisen kaupungin löytymiseen sekä kaupunkikansatieteen kasvuun kohti kulttuurista kaupunkitutkimusta. Luento-opetus 12 t. 12 t luennot ja demonstraatiot; itsenäinen työskentely. Kirjallinen tentti tai oppimispäiväkirja. Kirjallinen tentti TAI Luento- / oppimispäiväkirja. 2. vuoden syksy, 3. vuoden syksy. : DVD-aineistoja Kirjallisuus: Lappi, Tiina-Riitta: Neuvottelu tilan tulkinnoista. Etnologinen tutkimus sosiaalisen ja materiaalisen ympäristön vuorovaikutuksesta jväskyläläisissä kaupunkipuhunnoissa. Jyväskylän studies in humanities 80. Jyväskylä s. Lynch, Kevin 1960: The City Image and its Elements. - The City Reader. Ed. by. T LeGates and Fredric Stout Routledge. pp Virtanen Timo J.: Etnologi(n)en kaupunki: Urbaanin arkielämä tutkimuskohteena. Tutkimuskatsauksia 3/2012. Turun kaupunki ( KANS1460 Ihminen muuttuvalla maaseudulla 3 op tutkija Niina Koskihaara muut opettajat: tohtorikoulutettava Jussi Lehtonen, tutkija Kirsi Sonck Kurssin aikana opiskelijalle muodostuu käsitys maaseudun arjen ja ympäristön pitkän aikavälin muutoksista ja niihin johtaneista yhteiskunnallisista tekijöistä. Näiden kautta opiskelija tutustuu samalla kansatieteelliseen maaseutututkimukseen. Sivu 4 / 10

5 Luento alkaa lyhyellä maaseudun määrittelyllä, josta jatketaan merkittävimpien maaseudun asutukseen ja ympäristöön vaikuttaneiden tapahtumien kautta 1940-luvun loppuun. Pääpaino luennolla tulee olemaan lukujen välisellä ajalla. Tarkastelun kohteena ovat yhteiskunnalliset tekijät, jotka ovat vaikuttaneet maaseudun asukkaiden arkeen ja ympäristöön; mm. kansalaistoimintaan, elinkeinojen harjoittamiseen, palveluihin, liikkumiseen, asutukseen, kulttuuriympäristöön sekä maaseudun asukkaiden identiteettiin. Luennolla muodostuu kuva maaseudun asukkaiden ja yhteisöjen kulttuurin jatkuvuudesta, ja toisaalta uusia piirteitä maaseutukulttuuriin tuoneista tekijöistä ja muutoksista. Näiden lisäksi luodaan katsaus maaseudun erilaisten palvelujen tulevaisuuteen, sekä muihin maaseudun ajankohtaisiin haasteisiin. Luennon aihepiirien myötä tutustutaan kansatieteelliseen maaseutututkimukseen. Opetuskielet suomi Luento-opetus 16 t. Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi IV Kirjallinen tentti. 2. vuoden kevät, 3. vuoden kevät. Hämynen, Tapio 2008: Rasimäen kylän elinkaari. Knuuttila, Seppo et al. (toim.): Kylän paikka. Uusia tulkintoja Sivakasta ja Rasimäestä. Ss Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Kattilakoski, Mari & Matthies, Aila-Leena & Rantamäki, Niina 2011: Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa. Maaseudun Uusi Aika 2/2011. Ss Maaseudun uusi aika -yhdistys. Koskihaara, Niina 2012: Neljä vuosikymmentä meidän toimintaa. Kyläyhdistykset maaseudun yhteistoiminnallisina kehittäjinä. Sananjalka, Suomen Kielen Seuran vuosikirja 54. Ss Suomen Kielen Seura, Turku. Leimu, Pekka 2010: Modernization of the Countryside as a Challenge to Finnish Ethnology. Lehtonen, Jussi & Tenkanen, Salla (ed. by) Ethnology in the 21st Century. Transnational reflections of past, present and future. Ss European Ethnology, University of Turku. Lundgren, Maija 2010: Kylätoimintaa ja talkoohenkeä - Etnologinen tutkimus kylätoiminnan merkityksestä elinvoimaisuuden säilyttämisessä kahdessa Porin alueen maaseutukylässä. Lehtonen, Jussi & Tenkanen, Salla (toim.) Ethnology in the 21st Century. Transnational Reflections of Past, Present and Future. Ss , Turun yliopisto. Mäkinen, Minna 2007: Kotikunta kaupunginosaksi. Säynätsalon kunnan ja Jyväskylän kaupungin kuntaliitos kulttuurisena ilmiönä. Lisensiaatintyö, Etnologia, Jyväskylän yliopisto. Ss Löytyy e-aineistona Jyväskylän yliopiston sähköisen julkaisuarkiston opinnäytteistä, Peuhkuri, Timo 2002: Knowledge and interpretation in environmental conflict Fish farming and eutrophication in the Archipelago Sea, SW Finland. Landscape and Urban Planning vol. 61 (2002). Ss Löytyy sähköisenä: KANS1164 Kulttuurin tuote ja tuotteistaminen 5 op Kurssin tavoitteena on hahmottaa erityisesti sitä jatkumoa, joka ulottuu ns. kulttuuriteollisuuskeskustelusta nykypäivän luoviin toimialoihin (creative industries) sekä yhdistää keskustelu konkreettisiin työelämäkontakteihin ja - verkostoihin. Tavoitteena on pienimuotoisten harjoitusten avulla saattaa opiskelijat yhteyteen ammatillisen asiantuntijuuden (seminaarit) sekä erityyppisten tuottajatahojen kanssa. Verkottumisen näkökulmasta opiskelijat Sivu 5 / 10

6 pohtivat ja avaavat näin myös alan työllistymismahdollisuuksia. Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on yleiset tiedot hanketyön ja tapahtumatuotannon suuntaviivoista. Kurssi sisältää sekä vastuuhenkilön että ulkopuolisten asiantuntijoiden (tuottajien) luentoja. Keskeinen osa kurssia ovatkin sekä kurssilla vierailevat tuottajat, taiteilijat ja muut teemaan liittyvät ammatinharjoittajat. Samalla kurssin aikana vieraillaan turkulaisissa seminaareissa tapahtumissa tai tapahtumatuotantoa tekevissä laitoksissa. Kustakin käsitellystä teemasta tuotetaan raportti. Luento-opetus 20 t. Luento-opetus 20 t, sisältää demonstraatiot ja vierailut, itsenäinen työskentely, raportti ryhmäkohtainen raportti 2. vuoden kevät, 3. vuoden kevät. DVD-aineistoja Kirjallisuus: Wilenius Markku 2004: Luovaan talouteen. Kulttuuriosaaminen tulevaisuuden voimavarana. Edita. Helsinki. s. 248 Turku Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011, ohjelmakirja/joulukuu 2010 (tai uudempi). Turku 2011 säätiö. TURKU 2011 Kulttuuripääkaupungin arvioraportti (ilmestyy keväällä 2013). Vierailuja kulttuurilaitoksiin, vierailevia asiantuntijoita, hanketyötä. KANS1166 Eurooppa eurooppalaisen etnologian näkökulmasta 3 op professori Helena Ruotsala ja Karri Kiiskinen Tavoitteena on, että opiskelija muodostaa käsityksen Euroopan etnologiatieteissä tapahtuneesta paradigmanmuutoksesta ja sen merkityksestä tieteenalalle. Hän saa käsityksen eurooppalaisesta etnologiasta ja sen yhteyksistä kansatieteeseen. Luentojen, seminaari-istuntojen ja kirjallisuuden avulla opiskelija tutustuu eurooppalaiseen etnologiaan jonkin ajankohtaisen teeman avulla. Lukuvuoden luentokurssin sisältö: On this course students gain an overview of the cross-border regions around the Baltic Sea region. Apart from the Finnish borderlands with Sweden, Russia and in the Arctic region, the examples discuss borderlands between e.g. Sweden-Denmark, Poland-Ukraine, Poland-Germany, Estonia-Russia, the Baltic countries, as well as the Russian Kaliningrad. Some of these have been historically and culturally stable borderlands while others have experienced drastic changes, for example, as a result of the Second World War. Building on the examples of current internal and external borders of the EU, this course looks at the recent conceptualizations of European open borders in terms of micro level analysis of borderlands and everyday life. Here the different paths of these borderlands become reflected in terms of bordering people, communities and cultures. On one hand, borders may seem trivial, but on the other hand, they also have real consequences for people and suggest recent changes in the region in a concrete way. One can observer how discourses on one hand, and experiences of places and mobility on the other, become to shape places, regions and cultural borders in these cross-border areas. Here, for example, European institutions seek to deal with the local effects of borders, but the way they become negotiated locally is another matter. Thus, we can ask, how transnational is the everyday life in these areas, and if so, how does this become manifest? How are the ideas and symbols of border crossings, such as heritage and the border itself, part of everyday life in these borderlands? Special Sivu 6 / 10

7 focus is paid on minorities in cross-border regions. For example, what is the role of symbols and borderland materiality for identity constructions and the present, old and new, minorities in the area? Opetuskielet englanti Luento-opetus 18 t, Itsenäinen työskentely. Suoritetaan keväällä 2014 BSRS:n kurssilla Cross-Border Areas in the Baltic Sea Region (BSRS9713). Kurssi on englanninkielinen. Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi III Luento- / oppimispäiväkirja. Englanniksi: Luento- / oppimispäiväkirja. 2. vuoden kevät, 3. vuoden kevät. Lisämateriaali ilmoitetaan kurssilla. KANS1172 Kansatieteen tutkimushistoria 2 op professori Helena Ruotsala Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee pääpiirteissään suomalaisen kansatieteen oppihistorian ja sen tärkeimmät vaikuttajat. Opiskelija tutustuu kansatieteen oppi- ja tutkimushistoriaan eri aikakausina. Kirjallinen tentti. Kirjatentti. Suoritetaan tenttiakvaariossa (e-tentit) 1. vuoden syksy, 1. vuoden kevät, 2. vuoden syksy, 2. vuoden kevät, 3. vuoden syksy, 3. vuoden kevät. Korkiakangas Pirjo, Pia Olsson & Helena Ruotsala: Polkuja etnologian menetelmiin, Helsinki 2005, s Ruotsala Helena: Kovan leivän alue vai viinitiet? Kulttuurialueita konstruoivasta kansatieteestä eurooppalaiseksi etnologiaksi. Teoksessa Maa, seutu, kulmakunta. Näkökulmia aluehistorialliseen tutkimuksen, toim. Maria Lähteenmäki. SKS, 2009, s Räsänen Matti (Ed.): Pioneers: the history of Finnish ethnology. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, s. Sääskilahti Nina: Kansa ja tiede. Suomalainen kansatiede ja sen kohde 1800-luvulta 1980-luvulle. Jyväskylä s. Tentitään tenttiakvaariossa (e-tentit) Sivu 7 / 10

8 VALINNAISIA AINEOPINTOJA 5 op Valitaan 5 op luentotarjonnasta ja/tai kirjatenteistä Valinnaisia aineopintoja suoritetaan yhteensä 5 op luentoina ja/tai kirjatentteinä. Valinnaisten luentokurssien tarjonta vaihtelee vuosittain. Alla olevien kurssien lisäksi oppiaine tiedottaa kotisivuilla ja sähköpostilistalla myös muusta mahdollisesta opetuksesta (esimerkiksi vierailuluennoista), jotka sopivat valinnaisiin aineopintoihin. KANS1171 Valinnaisia: Tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä etnologiassa 5 op tohtorikoulutettava Jussi Lehtonen muut opettajat tutkija Maija Mäki, tutkija Kirsi Sonck Kurssin päätyttyä opiskelija ymmärtää muutamien tulevaisuudentutkimuksen perusmenetelmien käyttömahdollisuuksia esimerkiksi oman opinnäytteensä ja työelämän osana sekä kykenee esittämään tulevaisuuden skenaarion tai tutkimuksen luonnoksen digitaalisen tarinankerronnan (Digital Storytelling) menetelmällä. Kurssin aikana tutustutaan muutamaan tulevaisuudentutkimuksen perusmenetelmään sekä niiden hyödyntämiseen osana etnologista tutkimusta. Käsittelyyn nousevat systeemiteoriat (Kirsi Sonck), skenaariot ja FAR-menetelmä (Jussi Lehtonen) sekä Delfoi-asiantuntijamenetelmä (Maija Mäki). Näihin menetelmiin perehdytään siten, että osallistuja ymmärtää menetelmän perusluonteen sekä tunnistaa erilaisia mahdollisuuksia hyödyntää sitä osana kansatieteellistä tutkimusta. Kurssin aikana työstetään digitaalisen tarinankerronnan avulla pienryhmässä/parityönä esimerkiksi jonkin ilmiön tulevaisuutta tai hahmotellaan tutkimussuunnitelmaa, jossa on vahvasti mukana tulevaisuusnäkökulma ja jonkin tulevaisuudentutkimuksen menetelmän hyödyntäminen. Kurssin lopuksi opiskelijat esittelevät työnsä tulokset. Pienryhmäopetus 18 h, itsenäinen työskentely, verkkotyöskentely. Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodit I, II Osallistuminen opetukseen + harjoitustyö(t). Osallistuminen luennoille, harjoitustehtävien tekeminen, loppuraportin tekeminen (Digital Storytelling), verkkotyöskentelyyn osallistuminen, oman loppuraportin esittäminen. Suositellun suoritusajankohdan lisätiedot vuosi Ilmoitetaan luennolla tapauskohtaisesti sekä opiskelijan oman ennakko-osaamisen perusteella. Kurssin suorittaminen ei vaadi tulevaisuudentutkimuksen tuntemusta tai digitaalisen tarinankerronnan (Digital Storytelling) menetelmän osaamista ennestään. Sitovat ennakkoilmoittautumiset Jussi Lehtoselle, jussi.lehtonen@utu.fi, ennen kurssin alkua. Kiintiö 16 opiskelijaa. Luento korvaa kansatieteen aineopintojen valinnaiset 5 op TAI syventävien opintojen S2 Ajankohtaiseen etnologian ja lähitieteiden tutkimukseen tutustuminen 5 op TAI professori kanssa erikseen sopien S4 Pro gadua tukeva kirjallisuus. Sivu 8 / 10

9 KANS1149 Valinnaisia: Lapset ja nuoret, kulttuuriin kasvaminen 2 op Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on kyky ymmärtää lasten ja nuorten kulttuurin omaksumista myös kansatieteellisestä näkökulmasta. Opiskelija tutustuu kansanomaisen kasvatuksen ja ikäryhmäajattelun yhteyteen. Samalla valotetaan mm. kansanomaisen työhön oppimisen prosessia. Nuorisokulttuurin muotoja tarkastellaan aikasidonnaisena kulttuurina esimerkkien valossa. Kirjallinen tentti TAI Seminaari. Itsenäinen työskentely: kirjatentti, joka tentitään laitostenttipäivänä. Voidaan järjestää myös seminaarimuotoisena. 1. vuoden kevät, 2. vuoden syksy, 2. vuoden kevät. Markku Aukia: Lapset olkoot ihmisiksi. Suomen talonpoikaiskotien hiljainen kasvatus. Kansatieteellinen tutkimus s. Väitöskirja löytyy Turun yliopiston sähköisestä julkaisusarjasta: (linkki myös oppiaineen kotisivuilta) Virtanen, Timo J.: Keinut, kihlat ja keesit. - Keinut, filmit, kerhot ja tatsat. Etnologinen katse nuorisokulttuuriin. Turun Maakuntamuseon julkaisuja 11. Otava. Keuruu s KANS1148 Valinnaisia: Museo yhteiskunnan muisti 2 3 op Kurssin suoritettuaan opiskelija on perehtynyt museoiden ja museon kaltaisten muistiorganisaatioiden kehitykseen, toimintaan, tarpeeseen ja tulevaisuuteen erityisesti muistinäkökulmasta. Kurssin tehtävänä on liittää museologiseen keskusteluun kansatieteellistä ulottuvuutta ja pohtia kansatieteilijän ja kansatieteen muuttuvaa asemaa museon kannalta. Kansatieteen ja kansatieteilijän suhde museoon näyttäytyy sekä kotimaan että kansainvälisten yhteyksien ja esimerkkien kautta. Kansatieteen näkemys laajenee myös museologian piiriin. Itsenäinen työskentely, kirjatentti, joka suoritetaan laitostenttipäivänä 2 op:n tai 3 op:n laajuisena. Voidaan vuodesta riippuen järjestää myös seminaarimuotoisena. Kirjallinen tentti TAI Seminaari. Kirjatentti suoritetaan laitostenttipäivänä. Sivu 9 / 10

10 2 op:n laajuisena luetaan: Kinanen Pauliina (toim.): Museologia tänään 2007: s Hieta, Hanneleena: Mukautuva museo. Kolmen eurooppalaisen kansanelämänmuseon muutostarina 1970-luvulta 2000-luvun alkuun s. Väitöskirja löytyy Turun yliopiston sähköisestä julkaisusarjasta. (linkki myös kansatieteen kotisivuilta). 3 op:n laajuisena luetaan: Kinanen Pauliina (toim.): Museologia tänään 2007: s Hieta, Hanneleena: Mukautuva museo. Kolmen eurooppalaisen kansanelämänmuseon muutostarina 1970-luvulta 2000-luvun alkuun s. Väitöskirja löytyy Turun yliopiston sähköisestä julkaisusarjasta. (linkki myös kansatieteen kotisivuilta). KANS1140 Valinnaisia: Sukupuolinäkökulmia kansatieteeseen 3 op professori Helena Ruotsala Opiskelija tutustuu sukupuolen merkitykseen tieteenalalla ja miten käsitettä on käytetty kansatieteessä ja etnologiassa. Opiskelija tutustuu kirjallisuuden avulla miten sukupuolta on tuotettu ja miten sitä on konstruoitu eri aikoina kansatieteellisessä tutkimuksessa. Opintojakso valaisee sukupuolen tutkimukseen liittyviä valintoja ja tutkijan oman sukupuolen merkitystä tutkittavan kohtaamisessa. Opetuskielet suomi Kirjallinen tentti TAI Essee. Toteutustavat: Kirjatenttinä tenttiakvaariossa (e-tentit) tai esseenä (essee sovittava erikseen). 1. vuoden kevät, 2. vuoden syksy, 2. vuoden kevät, 3. vuoden syksy, 3. vuoden kevät. Kirjallisuus: Olsson, Pia: Women in Distress. Self-understanding among 20th-century Finnish rural women. LIT, s. Olsson, Pia & Wilman, Terhi (toim.): Sukupuolen kohtaaminen etnologiassa. Ethnos ry s. Olsson, Pia & Ruotsala, Helena (eds..): Gendered Rural Spaces. SKS. Studia Fennica Ethnologica s. kirjatentti tentitään tenttiakvaariossa KANS1153 Valinnaisia aineopintoja 2 5 op Ruotsala Helena Sivu 10 / 10