Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Kuva julkaistu Helsingin Sanomien artikkelissa 26.4.1990, Sirpa Pääkkönen 1
Tšernobylin ydinvoimala (Lähde: Wikipedia) Ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä Tšernobylistä Pripjatjoen yläjuoksulla lähellä Pripjatin kaupunkia. Yhteensä neljä reaktoria tuottivat lähes 4 000 MW sähkötehoa, joka oli noin kymmenesosan Ukrainan SNT:n sähköntarpeesta. Ensimmäisen reaktorin rakentaminen aloitettiin vuonna 1970, ja se otettiin käyttöön 1977. Vuonna 1986 laitoksessa oli neljä reaktoria ja rakenteilla oli viides ja kuudes reaktori, joiden oli tarkoitus valmistua 1988 2
Tšernobylin ydinlaitosalue. (Lähde: Wikipedia) Kartalla keskellä jäähdytysallas Sen alapuolella on Tšernobylin kaupunki Sen vasemmalla puolella Pripjatin kaupunki Altaan oikealla puolella Pripjet-joki Pekka Kallioniemi 3
Onnettomuus-Reaktori (RBMK) (Lähde: Wikipedia) 1. Reaktorissa hidastinaineena käytettiin grafiittia (kuvassa punaisella). 2. Reaktorissa kiertävä jäähdytysvesi 3. Reaktorin säätösauvakoneisto 4. Reaktorilla ei ollut ilmatiivistä suojarakennusta. 4
Tuhoutunut neljäs reaktori (Lähde: Wikipedia) Tuhoutunut neljäs reaktori RBMK-1000-tyyppiä Se oli grafiittihidasteinen Polttoaine oli sijoitettu 1 600 paineputkeen, joista höyry siirtyi suoraan turbiinihallin generaattoreihin. Polttoainekanavien yläpuolella 200 tonnia painava lastausnosturi. Reaktorissa oli noin 190 tonnia uraania, 1 700 tonnia grafiittia. Itse reaktori oli lujatekoisen betonirakennuksen sisällä osittain maan alla. Reaktorihalli ylettyi 90 metrin korkeuteen ja yläpinnan läpimitta oli 13 metriä. RBMK-tyypin reaktori tiedettiin olevan suunnittelultaan epävakaa ja onnettomuudelle altis. Sitä rakennettiin vain Neuvostoliitossa, eikä onnettomuuden jälkeen enää sielläkään. 25. huhtikuuta 1986 voimalaitoksen neljännen reaktorin miehitys oli viikonlopun takia alle 150 henkilöä. 5
Koe, joka epäonnistui Lähde: Kirj., Sirpa Pääkkönen, Helsingin Sanomissa 26.4.1990 Onnettomuutta edeltäneenä päivänä Tshernobylin ydinvoimalassa valmistauduttiin pysäyttämään nelosreaktori huoltokorjausta varten. Pysäytyksen yhteydessä aiottiin tehdä koe, jossa reaktorin suojalaitteet eivät olleet toiminnassa ja ydinvoimalan laitteet olivat täysin ilman virtaa. Sähköenergian tuottamiseen suunniteltiin käytettäväksi turbogeneraattorin roottorin liike-energiaa. Tällaista koetta oli ehdotettu monille ydinvoimaloille, mutta niissä kieltäydyttiin, koska koe sisälsi suuria riskejä. Kokeessa oli kysymys siitä, että jos ydinvoimalasta yhtäkkiä loppuu virransyöttö, kaikki koneet, myös ydinreaktorin aktiivialueen kautta jäähdytysvettä pumppaavat pumput pysähtyvät. Tällöin aktiivialue sulaa ja seurauksena on maksimionnettomuus. 6
Onnettomuuden syy (Lähde: Wikipedia) Tšernobylin onnettomuuden mahdollistivat vakavat puutteet laitoksen suunnitteluperiaatteissa ja suunnittelussa, mukaan lukien sen ydinteknisen osan, käyttötavoissa, turvallisuuskulttuurissa ja valvonnassa. Kuhunkin luokkaan lukeutuu monia kriittisiä puutteita, joista kunkin korjaaminen ajoissa olisi yksinään riittänyt estämään onnettomuuden tai ainakin rajaaman sen vaikutukset laitoksen sisälle. 7
Reaktorin hidastinaine ja tulipalo (Lähde: Wikipedia) RBMK-reaktorissa hidastinaineena käytettiin tulenarkaa grafiittia (kuvassa punaisella). Grafiitin syttyminen palamaan mahdollisti tulipalon, jonka nostama savu kuljetti reaktorisydämen radioaktiivisia aineita ympäristöön. Grafiitti osoittautui erittäin vaikeaksi sammuttaa, ja se paloi useita päiviä onnettomuuden alun jälkeen. Kevytvesireaktoreissa sitä vastoin hidastinaineena on vesi. Reaktori ja koko reaktorirakennus pidetään vapaana kaikista syttyvistä aineista. 8
Onnettomuuden seurauksia Välittömästi tulipalon räjähdyksessä menehtyi 2 ihmistä Akuuttien säteilysairauksiin onnettomuutta seuraavan kahden kuukauden aikana 30 henkilöä Radioaktiivisia hiukkasia kulkeutui ilmavirtausten mukana tuhansia kilometrejä ennen kuin laskeutui maan pinnalle. Pahiten kuitenkin kärsi Valko-Venäjä, Ukraina ja Venäjä. Syöpään sairastuvuus säteilyn seurauksena useiden vuosikymmenien aikana: Määrää ei voida koskaan tietää, arvellaan olevan miljoonan ihmisen luokkaa Hiroshiman ja Nagasakin pommitusten seurauksena maksimikuolleisuus oli 40 vuoden kuluttua (Yle Areena/ Viron TV:n dokumentti) Kokonaisuutena säteilymäärä oli 400 kertaa suurempi kuin Hiroshiman ja Nagasakin pommeissa (Suomen kuvalehti 29.11.2013). Nämä luvut jäävät vaatimattomiksi noin 2 000 ydinkokeen vaikutusten rinnalla. Tutkijat arvioivat ydinkokeiden aiheuttaneen jopa miljoona syöpätapausta (Suomen kuvalehti 29.11.2013). Tšernobylin laajimmalle levinneen säteilytuotteen cesium 137:n säteily on kohta puoliintunut (Suomen kuvalehti 29.11.2013). Tshernobylin voimala päätettiin hävittää vuonna 1988, mutta voimala toimi vielä vuoteen 2000 saakka. (YLE 1) Pysyvässä asumiskiellossa laajoja alueita Valkovenäjän ja Ukrainan alueella 9
Säteilyarvon mukaan määritetyt vyöhykkeet Ukrainan, Valko-Venäjän ja Venäjän alueilla Tsernobylin ydinvoimalan lähialueella Pekka Kallioniemi 10
Kuva Pripjatin kaupungista Kuva rakennuksen katolta Pripjatista. Taustalla tuhoutunut reaktori. Kuvannut Jason Minshull. 11
12
Kuva Google Map 1.12.2015 Pekka Kallioniemi 13
Kuva Google Map 1.12.2015 14
Eläinten paratiisi (Lähde: Suomen kuvalehti 29.11.2013). Ihmisten lähdettyä Tšernobylin onnettomuusalueesta on tullut eläinten paratiisi. Niitä ei säteily tunnu haittaavan. Alueelle ovat palanneet myös suurpedot, kuten susi ja karhu, jota siellä ei ennen onnettomuutta nähty sataan vuoteen. Voi olla, että eläimillä esiintyy syöpää, varmaan myös mutaatioita: ainakin jos ne elävät voimakkaimmin saastuneilla alueilla. Mutta pedot nappaavat elinkelvottomat yksilöt nopeasti, ja vain elinkelpoiset säilyvät. Tutkijoille tämä on liikkuva maali, ja tulokset ovat näihin saakka olleet niukkoja. Edes mutaatioista ei ole juuri tietoja. Yksi varma havainto on: mutaatio, jossa haarapääskyn oranssit kaulahöyhenet muuttuivat valkoisiksi. Tämäkin hävisi eli osoittautui jostain syystä elinkelvottomaksi. Luonto voittaa aina, ja ihminen on pieni. 15