Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: mitä laitoksella tapahtui ja miksi?
|
|
- Heli Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Riku Mattila, STUK Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: mitä laitoksella tapahtui ja miksi? Radioaktiivisten aineiden synty reaktorissa Ydinvoimalaitos tuottaa sähköä keittämällä vettä höyryksi ja pyörittämällä höyryn avulla turpiineita. Ainoa ero polttamiseen perustuviin voimalaitoksiin verrattuna on se, että veden keittämiseen tarvittava lämpö saadaan uraaniatomien halkaisemisesta eikä polttoainemolekyylien hapettamisesta. Koska ydinreaktioissa vapautuu paljon enemmän energiaa kuin kemiallisissa reaktioissa, saadaan polttoaineen tarve ydinvoimaloissa pudotettua murto-osaan konventionaalisten voimalaitosten tarpeesta: kilosta uraania saadaan tehtyä ydinvoimalassa sama määrä sähköä kuin sadasta tonnista hiiltä hiilivoimalassa. Uraani ei ole säteilymielessä ongelmallinen aine, ja tuoretta ydinpolttoainetta voidaan käsitellä ilman säteilysuojausta. Radioaktiivisuus astuu mukaan kuvioon, kun uraaniatomi halkeaa: syntyvät halkeamistuotteet ovat poikkeuksetta radioaktiivisia, koska ne sisältävät liikaa neutroneita suhteessa protoneihin. Tasapainoon pyrkiessään ne lähettävät beta-säteilyä, jonka vaikutuksesta ylimääräiset neutronit muuttuvat protoneiksi, kunnes lopulta muutaman betahiukkasen jälkeen päädytään stabiiliin, eiradioaktiiviseen ytimeen. Halkeamistuotteiden ohella reaktorissa syntyy uraania raskaampia ytimiä, kun osa neutroneista ei aiheutakaan halkeamista, vaan jää ytimen sisälle. Näin syntyvät uraania raskaammat aineet (neptunium, plutonium, amerikium, curium) ovat yleensä alfa-aktiivisia, ts. ne pyrkivät stabiilia neutronimäärää kohti lähettämällä alfasäteilyhiukkasia. Uraanipolttoaine sijaitsee ydinreaktorin sisällä keraamisina uraanidioksidinappeina, jotka on pakattu päällekkäin polttoainesauvoiksi kaasutiiviiden suojakuorien sisään. Uraanin haljetessa syntyneet radioktiiviset halkeamis- eli fissiotuotteet jäävät uraanidioksidinapin sisälle, ja vain muutama prosentti erityisen helposti kulkeutuvista aineista (jalokaasut, jodi, cesium) tihkuu normaalikäytön aikana polttoainenapin ja suojakuoren väliseen kaasutilaan, johon niiden vaikutuksesta kehittyy vähitellen kaasunpainetta. Ydinturvallisuuden perusta: radioaktiivisten aineiden hallinta Ydinturvallisuus tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että uraanidioksidissa syntyvät halkeamistuotteet pysyvät polttoainesauvan sisällä eivätkä pääse sieltä ympäristöön aiheuttamaan säteilyaltistusta. Tämä edellyttää, että polttoainesauvan lämpötila saadaan pidettyä riittävän alhaisena, jotta suojakuori säilyttää tiiviytensä. Lisäksi polttoainenapin lämpötilan pitää pysyä alle uraanidioksidin sulamispisteen, ja tehonmuutosnopeuksien pitää pysyä kurissa, jotta äkillinen lämpötilan nousu ei pääse
2 hajottamaan säteilyn heikentämää nappia pirstomalla sitä. Tehon karkaaminen (= Tshernobyl ) voidaan estää laitoksen perussuunnittelulla; jälkilämpö vaatii aktiivisia toimia Tehonmuutosnopeudet ovat hallittavissa reaktorin perussuunnittelulla: kun pidetään huolta siitä, että uraanisauvojen ja niitä ympäröivien vesialueiden mitat ovat oikeassa suhteessa toisiinsa nähden, reaktorin luontaiset takaisinkytkennät saadaan negatiivisiksi niin, että mistä tahansa syystä tapahtuva lämpötilan nousu pienentää itsestään reaktorin tehoa. Kun reaktorin perussuunnittelu on oikein tehty, voidaan Tshernobylin onnettomuuden kaltainen nopeasta tehonnoususta aiheutuva radioaktiivisten aineiden nopea laajamittainen päästö estää niin, että siihen ei tarvita lainkaan aktiivisia turvallisuustoimenpiteitä: reaktori jarruttaa itse itseään luonnonlakien avulla. Uraanin halkeamistuotteiden säteillessä kohti stabiilia lopputilaa vapautuu kuitenkin koko ajan lämpöä, ja mikäli tätä lämpöä ei saada siirrettyä pois, polttoainesauvat pääsevät kuumenemaan, ja ennen pitkää niiden suojakuoret puhkeavat päästäen radioaktiivisia aineita ulos. Jälkilämpö ja polttoainevauriot: kevytvesireaktorin vakava onnettomuus Reaktorin käydessä n. 7 % lämmöstä muodostuu uraanin halkeamisen sijaan halkeamisja aktivoituimistuotteiden säteilystä niiden pyrkiessä kohti stabiilia, riittävän vähäneutronista lopputilaa. Keskikokoisessa ydinvoimalaitoksessa tämä tarkoittaa, että välittömästi reaktorin pysäyttämisen jälkeen jälkilämpö riittää keittämään n. 100 kiloa vettä sekunnissa. Minuuttien kuluessa veden tarve vähenee n. 20 kiloon sekunnissa, ja päivän kuluessa 2-3 kiloon, mutta tälle tasolle se jää kuukausien ajaksi. Reaktorin sammuttaminen ei siis riitä pysäyttämään lämmöntuottoa: kiehutusvesireaktorissa veden pinta pysäyttämisen jälkeen laskisi noin tunnissa polttoaineen yläreunan tasalle, mikäli reaktoria ei saataisi lainkaan jäähdytettyä. Polttoaineen yläpään paljastuttua sen lämpötila alkaa vähitellen nousta. Paljastuminen ei kuitenkaaan välittömästi johda ylikuumenemiseen, koska veden pinnalta haihtuva höyry pystyy ohivirratessaam jäähdyttämään paljaana olevaa polttoainetta. Kun pinta laskee n. 2-3 metriä sydämen yläreunan alle, höyryjäähdytys ei enää ole riittävän tehokasta, ja polttoainesauvan suojakuoren lämpötila saavuttaa astetta, jolloin suojakuoren zirkoniummetalli alkaa reagoida kemiallisesti vesihöyryn kanssa. Tällä reaktiolla on kolme seurausta: polttoainesauvan suojakuori hapettuu, pullistuu ja puhkeaa reaktiosta vapautuu lämpöä,joka kiihdyttää veden hukkaa entisestään reaktion seurauksena vesihöyrymolekyyli menettää happiatomin, ja jäljelle jää vetykaasua Sauvan puhjetessa vapautuu ensi vaiheessa se osa halkeamistuotteista, joka on reaktorin käytön aikana ehtinyt tihkua polttoainenapista sitä ympäröivään kaasutilaan. Mikäli lämpötila jatkaa nousuaan, fissiotuotteiden tihkumisvauhti kiihtyy, ja yhä hankalammin kulkeutuvia aineita alkaa päästä napista ulos. Helpoimmin vapautuvat jalokaasut, jodi ja kesium, joiden vapautuminen alkaa 700 asteessa, vapautumisvauhti kiihtyy 1000 asteen
3 jälkeen, ja napin saavuttaessa sulamislämpötilansa 2800 astetta (suojakuori sulaa jo 1700 asteessa) kaikki niistä ovat vapautuneet. Strontium vapautuu joitakin satoja asteita myöhemmin, ja polttoaineen pysyessä kuumana pitkään siitä pääsee vähitellen haihtumaan muitakin aineita. Radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen voimalaitoksella ja päästön syntyminen Haihduttuaan ilmaan radioaktiiviset aineet jäähtyvät ympäröivän ilman lämpöisiksi. Jalokaasut pysyvät kaasuina, mutta muut aineet tiivistyvät ilman mukana kulkeviksi aerosolihiukkasiksi ja tarttuvat hanakasti vastaan sattuviin pintoihin. Onnettomuuspäästön minimoimiseksi niitä pyritään pidättämään laitoksen sisällä mahdollisimman pitkään, jotta ensinnäkin kaikkein nopeimmin hajoavat ja siksi voimakkaimmin säteilevät aineet ehtisivät puoliintua pois ennen ympäristöön pääsemistä, ja toisaalta suurin osa aerosoleista saataisiin "pestyä" ilmasta pois laitoksen pintoihin ja vesialtaisiin. Mikäli suojarakennus ei ole tiivis, radioaktiiviset aineet pääsevät sieltä ympäristöön. Ensimmäinen päästöpurkaus koostuu pääasiassa jalokaasuista, joiden puoliintumisaika on lyhyt ja niiden aiheuttama säteilyannosnopeus tästä syystä suuri. Jalokaasupilvi kulkee tuulten mukana ja sekoittuu jääden ilmakehään niin, että sen säteilyvaikutus jää lyhytaikaiseksi, ja siltä voidaan suojautua parhaiten vetäytymällä sisätiloihin siksi aikaa, että päästöpilvi menee yli. Aerosoleista välittömältä säteilyvaikutukseltaan merkittävin on jodi, josta laitokselta pääsee ulos se osuus, joka ei ole jäänyt suojarakennuksen pintoihin tai liuennut veteen. Jodi aiheuttaa suoran ulkoisen säteilyn lisäksi riskin sisäisistä annoksista, mikäli sitä pääsee ihmisen kilpirauhaseen. Tältä voidaan suojautua kyllästämällä kilpirauhanen jodilla juuri ennen päästöpilven tuloa, jolloin keho ei ota ympäristöstä itseensä radioaktiivista jodia. Muut päästöt koostuvat hitaammin puoliintuvista aineista tärkeimpänä cesium jotka eivät aiheuta nopeasti annosta, mutta saattavat laskeuman kautta johtaa maa-alueiden pitkäaikaiseen saastumiseen. Aerosolien laskeuma riippuu paitsi tuulen suunnasta, myös sateista, koska ne tulevat sadeveden mukana maahan. Vetykaasun vapautuminen suojakuoren vaurioituessa aiheuttaa vetypalon vaaran, ja tästä syystä suojarakennukset on joko täytetty typellä (kiehutusvesilaitokset) tai varustettu vedynpolttimilla (painevesilaitokset). Vanhoissa kiehutusvesilaitoksissa suojarakennus on kuitenkin niin pieni, että kaikki syntyvä vety ei välttämättä mahdu sinne, vaan painetta voidaan joutua alentamaan päästämällä kaasuja ulos. Mikäli paineenalennusjärjestelmässä ei ole suodattimia (tämä on tilanne valtaosassa maailman ydinvoimalaitoksia Suomi ja Ruotsi suodatettuine paineenalennusjärjestelmineen ovat poikkeus), suojarakennuksen paineen alentamisesta saattaa jalokaasujen lisäksi aiheutua merkittävä aerosolipäästö ympäristöön. Syvyyssuuntainen puolustusperiaate
4 Kuten edellä todettiin, ydinturvallisuus tarkoittaa sitä, että radioaktiivisia aineita estetään pääsemästä aiheuttamaan ihmisille säteilyannosta. Käytännön tasolla tähän pyritään jakamalla tehtävä useisiin peräkkäisiin tasoihin, joista ensimmäiset tähtäävät poikkeustilanteiden ehkäisemiseen, keskimmäiset polttoaineen jäähdytyksen varmistamiseen poikkeustilanteissa ja viimeiset polttoaineesta karanneiden radioaktiivisten aineiden leviämisen ja ympäristövaikutusten ehkäisemiseen: 1. Estetään alkutapahtumien syntyminen 2. Estetään alkutapahtumaa johtamasta onnettomuuteen 3. Estetään onnettomuutta aiheuttamasta sydänvauriota 4. Estetään sydänvaurion aiheuttamaa päästöä pääsemästä laitoksen ulkopuolelle 5. Estetään päästöä aiheuttamasta säteilyannosta ihmisille Deterministisellä turvallisuusajattelulla tarkoitetaan, että vaikka kukin yksittäinen taso pyritään tekemään niin hyväksi kuin mahdollista, siitä huolimatta varaudutaan siihen, että taso jollakin todennäköisyydellä pettää, ja otetaan seuraavan tason suunnittelun lähtökohdaksi se, että sitä edeltävät tasot ovat menettäneet toimintakykynsä. Jos päästään siihen, että alkutapahtumia (käyttöhäiriöt) sattuu enintään n. kerran vuodessa per laitos kaikki em. tasot toimivat 99 % luotettavuudella tasot ovat toisistaan riippumattomia saadaan vakavan sydänvaurion taajuudeksi n. kerran reaktorivuotta kohti. Tähän mennessä reaktorivuosia on kertynyt n , joten suuruusluokkana voidaan arvioida tavoitteen tulleen saavutetuksi. Neljättä tasoa ei vanhoilla laitoksilla välttämättä ole, ja sielläkin, missä se on (lähinnä Suomi ja Ruotsi), 99 % luotettavuuteen ei välttämättä päästä, joten päästö on vanhoilla laitoksilla todennäköisempi kuin mitä uusilta nykyään vaaditaan. Viimeinen eli viides tako tarkoittaa käytännössä valmiustoimintaa eli lähiympäristön evakuointia jalokaasu- ja jodipäästön alta, joditablettien oikea-aikaista ottamista sekä pitkän aikavälin toimia cesiumin saastuttaman maan puhdistamiseksi niin, että ihmisille aikojen kuluessa kertyvä säteilyannos saadaan mahdollisimman pieneksi. Fukushiman onnettomuus: usean syvyyspuolustustason samanaikainen menetys Japanin itärannikolla klo 14:46 tapahtunut maanjäristys johti Fukushima Daiichin laitospaikalla ulkoisen sähköverkon menetykseen. Kyseessä on käyttöhäiriö, jollaisia ydinvoimalaitoksilla voidaan olettaa tapahtuvan n. kerran vuodessa. Käynnissä olleet laitosyksiköt menivät pikasulkuun, ja reaktorien jälkilämmön poisto siirtyi ulkoisen verkon menetystilantoissa käytettävien, varavoimadieselgeneraattoreilta voimansa saavien järjestelmien varaan. Ykköslaitosyksikön jäähdytyksestä huolehti erityinen eristyslauhdutin, joka ei tarvitse toimiakseen lainkaan ulkoista käyttövoimaa. Eristyslauhdutin kytkettiin n. 20 minuutin käytön jälkeen pois päältä, ja ykkösyksikön jäähdytys siirtyi apusyöttövesijärjestelmän tehtäväksi. Muilla käynnissä olleilla yksiköillä (2. ja 3.) vettä syötettiin reaktoriin höyryturpiinikäyttöisillä eristysjäähdytysjärjestelmillä.
5 Tunti maanjäristyksen jälkeen laitospaikalle iski yli 14 metriä korkea hyökyaalto, joka aiheutti mittavat mekaaniset vahingot sekä tulvitti laitoksen kaikki sähkötilat. Tällöin tilanne muuttui käyttöhäiriöstä onnettomuudeksi. Maanjäristyskestävyyden parantamiseksi suuri osa onnettomuustilanteiden hoidossa tarvittavista laitteista (syvyyspuolustustaso 3) oli sijoitettu kellareihin, joten onnettomuustilanteen hoito ei onnistunut kuten sen olisi pitänyt. Tärkein syy sydänvaurioiden menetykseen oli akustojen kastumisesta johtunut prosessimittaustietojen täydellinen menetys klo 15:50-20:49. Ykkösyksikkö menetettiin inhimillisen virheen, kakkos- ja kolmosyksikkö teknisten ongelmien takia Ykköslaitosyksikön apusyöttövesijärjestelmän pumppu pysähtyi tsunamin tultua. Eristyslauhdutin, joka oli ehditty kytkeä pois päältä klo 15:03, olisi ollut täysin käyttökelpoinen, mutta johtuen lähinnä onnettomuustilanteen kaoottisuudesta (ml. valvomon täydellinen sähkökatko), hätätilanneohjeiden puutteellisuudesta sekä laitospaikan valmiusorganisaation toimimattomuudesta sitä ei koskaan otettu käyttöön. Tästä syystä ykkösyksikön sydän vaurioitui vakavasti jo kolme tuntia maanjäristyksen jälkeen klo 18:00 alkaen, kun vaille jäähdytystä jäänyt reaktorisydän paljastui ja ylikuumeni. Tilanne selvisi operaattoreille vasta yön mittaan, kun laitoksen säteilytasot alkoivat nousta. Lähialueen asukkaiden evakuointi ehdittin kuitenkin aloittaa hyvissä ajoin. Aamuun mennessä kävi ilmeiseksi, että ykkösyksikön sydän on vakavasti vaurioitunut. Laitospaikalla oli valmius syöttää reaktoriin vettä palovesijärjestelmällä, mutta sekä reaktorin että suojarakennuksen painetta oli ensin tarvetta alentaa, jotta palopumppujen tuottama paine riittäisi painamaan vettä perille asti. Paineen alennukseen tarvittavat järjestelmät osoittautuivat hankaliksi käyttää, kun sekä vaihtosähkö että akkusähkö oli menetetty, ja tästä aiheutui usean tunnin viive paloveden sisään syöttöön. Samasta syystä suojarakennuksen paine ehti nousta niin suureksi, että vetyä alkoi vuotaa typpitäytteisestä suojarakennuksesta sen ulkopuolella sijaitseviin osiin reaktorirakennusta, mistä aiheutui ykkösyksikön reaktorihallissa tuhoa aiheuttanut vetypalo. Kakkos- ja kolmosyksikkö selvisivät tsunamin aiheuttamasta mittaustietojen menetyksestä ilman sydänvaurioita, koska niiden turpiinikäyttöiset jäähdytyspumput saivat itsenäisesti pidettyä polttoaineen veden peitossa. Niiden käyttöä kuitenkin uhkasivat sekä akkusähkön puutteesta johtuneet ohjausongelmat että merivesijäähdytyksen puutteesta johtunut suojarakennuksen vähittäinen paineen nousu, kun sinne johdettiin reaktorin jälkilämmön tuottamaa vesihöyryä. Ennen pitkä sekä kakkos- että kolmosyksikön jäähdytyspumppu hajosi (kolmosella kahden, kakkosella kolmen päivän käytön jälkeen), ja ykkösysiköllä jo koetut paineenalennusongelmat toistuivat sillä seurauksella, että sen paremmin kolmos- kuin kakkosyksikölläkän ei saatu paloveden pumppausta riittävän nopeasti käyntiin ja sydän pääsi paljastumaan ja vaurioitumaan. Kolmosyksiköllä toistuivat ykkösyksikön vetyongelmat, ja vedyn pitoisuus kolmosen reaktorihallissa oli syttymishetkellä niin korkea, että vetypalon (deflagraatio) sijasta siellä tapahtui voimakkaampi vetyräjähdys (detonaatio). Onnettomuuden päästöjen kannalta merkityksellisin tapahtuma näyttäisi kuitenkin olleen näyttävien vetypalojen ja -räjähdysten sijaan katseilta ja kameroilta piilossa tapahtunut kakkosyksikön suojarakennuksen pettäminen ylipaineen seurauksena.
6 Onnettomuuden jälkihoito Muutaman päivän jälkeen veden syöttö reaktoreihin ja polttoainealtaisiin saatiin käyntiin tilapäisillä pumppuratkaisuilla - ensin meriveden, myöhemmin paikalle saadun makean veden muodossa. Polttoainealtaiden osalta tilanne näyttää hyvältä: lämpötilat ovat alle 30 astetta, vuotoja ei ole ja polttoainevauriot näyttävät jääneen rajallisiksi. Reaktorien osalta tilanne on vaikeampi, koska suojarakennukset vuotavat ja kaikki reaktoreihin pumpattava vesi - tällä hetkellä n. 10 tonnia tunnissa kullekin kolmelle maanjristyshetkellä käynnissä olleelle yksikölle - vuotaa rakennusten kellareihin. Kesällä laitospaikalle saatiin rakennettua kaksi rinnakkaista puhditusjärjestelmää, joilla kellareista talteen pumpattava vesi puhdistetaan radioaktiivisista aineista (lähinnä cesium) ja kierrätetään takaisin reaktoreihin. Reaktorien lämpötilat on saatu laskemaan n. 70 asteen tuntumaan (ykkösellä jo alle 50 astetta) ja kellareissa vedenpinta on pohjaveden alapuolella, joten tilanne ei enää merkittävästi pahene, mutta onnettomuuden jälkihoito on ohi vasta, kun veden pinta suojarakennuksissa saadaan nostettua vaurioituneen polttoaineen yläpuolelle ja vaurioitunut polttoaine poistettua. Tämän edellyttämät vuotojen etsimis- ja paikkaustyöt vievät pitkään reaktorirakennusten korkean säteilytason vuoksi. Edessä on todennäköisesti vuoden urakka. Ilmapäästöt laitospaikalta vähenivät merkittävästi ensimmäisten viikkojen kuluessa, kun jodi-131 puoliintui pois. Tällä hetkellä ykkösyksikkö on katettu kevytrakenteisella sääsuojalla, ja kakkos- ja kolmosyksiköille vastaava on suunnitteilla. Sääsuojan sisälle ollaan rakentamassa kaasunkäsittelyjärjestelmiä, joilla voidaan entisestään pienentää vielä vähäisessä määrin jatkuvia ilmapäästöjä. Johtopäätöksiä Merkittävin syy onnettomuuteen oli useamman syvyyspuolustustason yhtäaikaiseen menetykseen johtanut alkutapahtuma. Useamman tason menetys oli ensi sijassa seurausta laitteiden fyysisen erottelun puutteista, ts. siitä, että suurin osa niistä sijaitsi tulvineissa kellaritiloissa. Vanhan laitoksen vahvuus oli useiden erilaisten järjestelmien olemassaolo, mutta heikkoutena puolestaan niiden heikko luotettavuus onnettomuusolosuhteissa. Ykkösyksikön menetyksen välitön syy oli kuitenkin teknisten vikojen sijaan hätätilanneohjeistossa, joka ei ohjannut valvomo-operaattoreita epäselvässä tilanteessa tekemään oikeaa toimenpidettä (eristyslauhduttimen käynnistys), eikä laitospaikan organisaatiosta löytynyt henkilöä, joka olisi voinut tukea valvomohenkilökuntaa päätöksenteossa. Kakkos- ja kolmosyksikön polttoainevaurioiden välitön syy oli paineealennusjärjestelmien heikko käytettävyys sähkönmenetystilanteessa. Onnettomuuden seurauksia pahensi merkittävästi se, että laitosten suojarakennuksia ei ollut suunniteltu kestämään vakavaa sydänvauriota: sen tilavuus oli riittämätön, ja lisäksi paineenalennusjärjestelmässä ei ollut lainkaan suodattimia. Valmiustoiminta (syvyyspuolustuksen 5. taso) vaikuttaisi lähteneen käyntiin ripeästi, mutta joditablettien ottamisessa esiintyi paikoitellen tarpeettomia viivytyksiä kriteerien epäselvyyden takia.
Mitä Fukushiman ydinvoimalassa tapahtui ja miksi?
Mitä Fukushiman ydinvoimalassa tapahtui ja miksi? Riku Mattila Kreditit esityksen kuva-aineistosta: AREVA / Dr. Matthias Braun Gesellschaft für Reaktorsicherheit Global Image NEI Esityksen rakenne: 1.
LisätiedotFukushiman ydinvoimalaonnettomuus:
Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: onnettomuuden kulku ja sen opetukset Riku Mattila Kreditit esityksen kuva aineistosta: AREVA / Dr. Matthias Braun Gesellschaft für Reaktorsicherheit Global Image NEI
LisätiedotStressitestien vaikutukset Suomessa
Stressitestien vaikutukset Suomessa Keskustelutilaisuus stressitesteistä STUKissa 16.5.2012 Keijo Valtonen Sisältö Toimiiko nykyinen turvallisuusajattelu onnettomuuden opetuksien perusteella? Mitä vaikutuksia
LisätiedotYdinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA
SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ydinvoimalaitosten turvallisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ydinvoimalaitosten turvallisuus Ydinenergian käyttö
LisätiedotVARAUTUMINEN HÄIRIÖIHIN JA ONNETTOMUUKSIIN YDINVOIMALAITOKSILLA
5 VARAUTUMINEN HÄIRIÖIHIN JA ONNETTOMUUKSIIN YDINVOIMALAITOKSILLA Lauri Pöllänen, Suvi Ristonmaa, Jorma Sandberg, Olli Vilkamo SISÄLLYSLUETTELO 5.1 Turvallisuussuunnittelun lähtökohdat... 170 5.2 Turvallisuusanalyysit...
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 Prof. Filip Tuomisto Reaktorifysiikan perusteita, torstai 5.1.2017 Ydinenergiatekniikka lämmön- ja siten sähköntuotanto ydinreaktioiden avulla
LisätiedotOLKILUOTO 1 JA 2 YDINVOIMALAITOSYKSIKÖIDEN PARANNUSHANKKEET
OLKILUOTO 1 JA 2 YDINVOIMALAITOSYKSIKÖIDEN PARANNUSHANKKEET 25. YDINTURVALLISUUSSEMINAARI 21.11.2014 Risto Himanen EI FUKUSHIMA LÄHTÖISIÄ TURVALLISUUTTA PARANTAVIA PROJEKTEJA Dieselgeneraattoreiden uusinta
LisätiedotStressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa
Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Keskustelutilaisuus stressitesteistä 16.5.2012 Tomi Routamo Mitä kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä onnettomuuden johdosta on tehty? Kansalliset
LisätiedotYdinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3
OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset
Lisätiedotfissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö
YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen
LisätiedotOletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A
MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien
LisätiedotLoppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira
Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus
LisätiedotYdinvoimalaitoksen polttoaine
Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti
LisätiedotTšernobylin ydinvoimalaonnettomuus
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Kuva julkaistu Helsingin Sanomien artikkelissa 26.4.1990, Sirpa Pääkkönen 1 Tšernobylin ydinvoimala (Lähde: Wikipedia) Ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2019
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2019 Prof. Filip Tuomisto Fukushima jatkuu, torstai 14.2.2019 Päivän aiheet Fukushima jatkuu (lähde: Riku Mattila, STUK) Tekemistä seuraaviksi viikoiksi
LisätiedotSÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority
SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ihmisen radioaktiivisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ihmisen radioaktiivisuus Jokaisessa ihmisessä on radioaktiivisia
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Turvallisuus ja onnettomuudet, torstai 4.2.2016 Päivän aiheet Tokai-mura 1999 Forsmark 2006 Aloitetaan Fukushiman 2011
LisätiedotYdinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa
ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS LSV 18.11.2006 Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa Wendla Paile RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ydinvoiman käytön vaikutukset
LisätiedotPentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.
Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.2015 Professori Markku Wilenius Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun yliopisto
LisätiedotMAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET
MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET KAIKKI HAVAITTAVA ON AINETTA TAI SÄTEILYÄ 1. Jokainen rakenne rakentuu pienemmistä rakenneosista. Luonnon rakenneosat suurimmasta pienimpään galaksijoukko
LisätiedotFUKUSHIMAN JA JAPANIN TAPAHTUMIEN VAIKUTUS YDINTURVALLISUUSSÄÄDÖKSIIN
1 FUKUSHIMAN JA JAPANIN TAPAHTUMIEN VAIKUTUS YDINTURVALLISUUSSÄÄDÖKSIIN Keijo Valtonen ATS Syysseminaari 3.11.2011 Keijo Valtonen Maanjäristys 11.3.2011 klo 14:46 Japanin aikaa Tyynellä merellä, n. 100
LisätiedotFukushiman ydinvoimalaonnettomuus: kokemuksia valmiustilanneviestinnästä
Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: kokemuksia valmiustilanneviestinnästä Riku Mattila Kreditit esityksen kuva-aineistosta: AREVA / Dr. Matthias Braun Gesellschaft für Reaktorsicherheit Global Image NEI
LisätiedotSäteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011
1 Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 Marja-Leena Järvinen Säteilyturvakeskus Esityksen sisältö 2 STUKin tehtävät ulkomailla sattuneen ydinvoimalaitosonnettomuuden
LisätiedotFukushima reaktorifyysikon näkökulmasta Jaakko Leppänen / VTT
Fukushima reaktorifyysikon näkökulmasta Jaakko Leppänen / VTT ATS Jäsentilaisuus 26.4.2011 2 Sisältö 1) Yllätysmatka Japaniin Suomen suurlähetystön asiantuntijavieraaksi: Tilanne Fukushimassa ennen lähtöä
LisätiedotYdinkysymyksiä energiasta. vastauksia talousihmisille ja taiteilijoille
vastauksia talousihmisille ja taiteilijoille Energialukutaidon kurssi, kevät 2013 Tfy-56.2253 https://noppa.aalto.fi/noppa/kurssi/tfy-56.2253 Mihin energialukutaitoa tarvitaan? Uutisten lukemiseen ja kirjoittamiseen!
LisätiedotIonisoiva säteily. Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme.
Ionisoiva säteily Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme. Ionisoivan säteilyn ominaisuuksia ja vaikutuksia on vaikea hahmottaa arkipäivän kokemusten
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 11.1.2018 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita
LisätiedotYMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset
LisätiedotYdinvoimala. Reaktorit Fukushima 2011
Ydinvoimala Reaktorit Fukushima 2011 Ydinvoima sähkön tuotannossa Maa Yhdysvallat Ranska Japani Venäjä Saksa Kanada Kiina Ruotsi Espanja Iso-Britannia Suomi Brasilia Unkari Intia Etelä-Afrikka Meksiko
LisätiedotSÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön
Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily
LisätiedotYdinsähköä Olkiluodosta
Ydinsähköä Olkiluodosta Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Kotipaikka: Helsinki, Y-tunnus 0196656-0 Graafinen suunnittelu: Mainostoimisto RED Valokuvat: Hannu Huovila Painopaikka: Eura Print Oy, Eura 2
LisätiedotEurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit
30.12.2011 Eurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit Suomen kansallinen raportti Jukka Laaksonen RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 30.12.2011 1 EU stressitestit 25.3. 2011 ministerineuvoston
LisätiedotSÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI
SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI 1 Sisällysluettelo 1. Luonnossa esiintyvä radioaktiivinen säteily... 2 1.1. Alfasäteily... 2 1.2. Beetasäteily... 3 1.3. Gammasäteily... 3 2. Radioaktiivisen
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 14.1.2016 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita
LisätiedotJohdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...
OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä
MÄÄRÄYS Y/2/2018 Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä Annettu Helsingissä 10.12.2018 Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään ydinenergialain (990/1987) 7
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Fuusion perusteet, torstai 10.3.2016 Päivän aiheet Fuusioreaktio(t) Fuusion vaatimat olosuhteet Miten fuusiota voidaan
LisätiedotYdinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014
Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi
LisätiedotYdinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen
Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen Pääjohtaja, Professori 1 Ydinturvallisuustyö Fukushiman jälkeen: tilanne tänään Yleismaailmallisesti ydinturvallisuus on parempi tänään kuin
LisätiedotPienet modulaariset ydinreaktorit
Pienet modulaariset ydinreaktorit TkT Ville Tulkki Erikoistutkija Ydinturvallisuus VTT Oy 1 Esityksen sisältö Pienet modulaariset reaktorit Teknologian ja uusien sovellusten seurauksia Pienreaktoreiden
LisätiedotKemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö
Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen
LisätiedotLausuntopyyntö ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeelle
Kunnanhallitus 112 14.04.2014 Lausuntopyyntö ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeelle 3281/12.120/2013 KHALL 112 Hanke Fennovoima Oy on uusi suomalainen energiayhtiö,
LisätiedotRadionuklideja on seuraavia neljää tyyppiä jaoteltuna syntyperänsä mukaan: Taulukko VII.1. Eräitä kevyempiä primäärisiä luonnon radionuklideja.
VII RADIONUKLIDIT Radionuklideja on seuraavia neljää tyyppiä jaoteltuna syntyperänsä mukaan: primääriset luonnon radionuklidit sekundääriset luonnon radionuklidit kosmogeeniset radionuklidit keinotekoiset
LisätiedotYdinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa
Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa Ari Virtanen Professori Jyväskylän yliopisto Fysiikan laitos/kiihdytinlaboratorio ari.j.virtanen@jyu.fi Sisältö Alkutaival Sädehoito Radiolääkkeet Terapia
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Olkiluodon kallioperää tutkitaan kairaamalla maan pinnalta pisimmillään noin kilometrin pituisia reikiä. Kairasydän näytteestä selvitetään kalliossa
LisätiedotHyvinvointia ydinsähköllä
Hyvinvointia ydinsähköllä KIRKKAASTI KÄRJESSÄ Olemme toimittaneet sähköä Olkiluodon saarelta jo yli 30 vuotta turvallisesti ja luotettavasti. Suomalaisen työn, osaamisen ja omistajuuden merkiksi tuottamallemme
LisätiedotAurinko. Tähtitieteen peruskurssi
Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S
LisätiedotSTUK-YVL (8) LUONNOS 2 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS
STUK-YVL 3.1 1 (8) LUONNOS 2 22.08.2008 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS 1 Johdanto 1.1 Ydinenergialain 7 b mukaan Ydinlaitoksen turvallisuus on varmistettava
LisätiedotMaalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin
Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä
LisätiedotYDINENERGIAN NORMAALIKÄYTÖN SÄTEILYVAIKUTUKSET
4 YDINENERGIAN NORMAALIKÄYTÖN SÄTEILYVAIKUTUKSET Kirsi Alm-Lytz, Veli Riihiluoma, Olli Vilkamo SISÄLLYSLUETTELO 4.1 Säteilyn lähteet ydinvoimalaitoksilla... 146 4.2 Säteilysuojelu ydinvoimalaitoksilla...
LisätiedotRosatomin laitoksen turvallisuus
Rosatomin laitoksen turvallisuus Miten varaudutaan vikoihin ja häiriöihin sekä sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin Turvallisuusanalyysipäällikkö Janne Liuko 27.11.2013 Turvallisuuden varmistamisen tasot Seurausten
LisätiedotTUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA
TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,
LisätiedotFY 2: Energiantuotanto. Tapio Hansson
FY 2: Energiantuotanto Tapio Hansson Voimalaitokset Suurin osa energiantuotannosta perustuu hyvin yksinkertaiseen periaatteeseen: Pyöritä generaattoria, joka muuttaa liike-energiaa sähköksi. Pyörittäminen
LisätiedotVastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.
Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol
LisätiedotKEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.
KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan
LisätiedotSelvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla
Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla Säteilyturvakeskus 2011 Säteilyturvakeskus Selvitysraportti Sisällys 1 TEMin selvityspyyntö... 1 2 Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuuden
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, maanantai 16.1.2017 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita
LisätiedotYDINVOIMALAITOS- TEKNIIKAN PERUSTEITA
2 YDINVOIMALAITOS- TEKNIIKAN PERUSTEITA Tapani Eurasto, Juhani Hyvärinen 1, Marja-Leena Järvinen, Jorma Sandberg, Kirsti-Liisa Sjöblom SISÄLLYSLUETTELO 2.1 Reaktorin ydinfysikaaliset perusteet... 26 2.2
LisätiedotTiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Elokuu 1999. Loviisa 3. -ydinvoimalaitoshanke
Elokuu 1999 Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Loviisa 3 -ydinvoimalaitoshanke Hankkeesta vastaava Yhteysviranomainen Sisällysluettelo Hankkeen tausta ja aikataulu Hanke ja sen vaihtoehdot
LisätiedotVarautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat
/ HEINÄKUU 2011 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 1/2011 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority
LisätiedotFL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1
FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko 19.12.2012, klo 10-11, LS1 Isotooppilääketiede Radioaktiivisuus Radioaktiivisuuden yksiköt Radiolääkkeet Isotooppien ja radiolääkkeiden valmistus 99m
LisätiedotMeri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote
Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.
LisätiedotOhje YVL B.6, Ydinvoimalaitoksen suojarakennus ( )
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (7) Ohje YVL B.6, Ydinvoimalaitoksen suojarakennus (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohjeessa YVL B.6 esitetään ydinvoimalaitoksen suojarakennuksen suunnittelulle ja tiiviyden
LisätiedotTurvallisuus ja onnettomuudet. Tfy-56.4243-10.4.2013 Jaakko Leppänen
Turvallisuus ja onnettomuudet Tfy-56.4243-10.4.2013 Jaakko Leppänen 2 Sisältö Vakavien reaktorionnettomuuksien ilmiöitä: Jälkilämpö ja polttoaineen ylikuumeneminen Vedyntuotto Sydänsulan vuorovaikutukset
LisätiedotYdinvoima ja ilmastonmuutos
Ydinvoima ja ilmastonmuutos Onko ydinvoima edes osaratkaisu ilmastokatastrofin estämisessä? Ydinvoima päästötöntä? Jos ydinvoima olisi päästötöntä, auttaisiko ilmastokatastrofin torjunnassa? Jäädyttääkö
LisätiedotYdinvoimaloiden stressites/t Suomessa
Ydinvoimaloiden stressites/t Suomessa ATS:n jäsen+laisuus Tieteiden talo, 23.1.2013 Tomi Routamo Ydinvoimaloiden stressites/t Suomessa Kansalliset turvallisuusselvitykset EU stressites+t ja vertaisarvioinnit
LisätiedotLahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy
Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä
LisätiedotTKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu.
1 Linja-autoon on suunniteltu vauhtipyörä, johon osa linja-auton liike-energiasta siirtyy jarrutuksen aikana Tätä energiaa käytetään hyväksi kun linja-autoa taas kiihdytetään Linja-auto, jonka nopeus on
LisätiedotYdinturvallisuuden kehittäminen tutkimuksen avulla. Eija Karita Puska VTT Säteilevät Naiset seminaari 23.3.2012
Ydinturvallisuuden kehittäminen tutkimuksen avulla Eija Karita Puska VTT Säteilevät Naiset seminaari 23.3.2012 2 Ydinenergiatutkimus Suomessa Osana TEM:n Kansallisen ydinenergia-alan osaamistyöryhmän työtä
LisätiedotUudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto
Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto ATS:n vuosikokous 27.2.2014 Keijo Valtonen YVL-ohjeiden uudistuksen päätavoitteet Uusi rakenne koko ohjeistolle ja yksittäisille ohjeille Selkeät ja yksikäsitteiset
LisätiedotSupernova. Joona ja Camilla
Supernova Joona ja Camilla Supernova Raskaan tähden kehityksen päättäviä valtavia räjähdyksiä Linnunradan kokoisissa galakseissa supernovia esiintyy noin 50 vuoden välein Supernovan kirkkaus muuttuu muutamassa
LisätiedotVarautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat
STUK-B 230 / LOKAKUU 2018 Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 2/2018 toim. Sari Julin Säteilyturvakeskus STUK B 230 Sisällys 1 Yhteenveto... 1 2 Johdanto...
LisätiedotJätteen rinnakkaispolton vuosiraportti
Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti 2016 1 Johdanto Tämä raportti on jätteenpolttoasetuksen 151/2013 26 :n mukainen vuosittain laadittava selvitys Pankakoski Mill Oy:n kartonkitehtaan yhteydessä toimivan
LisätiedotVermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote
Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa
LisätiedotRosatom laitostoimittajana
Rosatom laitostoimittajana Teemailta 27.9.2013 Prof. Juhani Hyvärinen Ydintekniikkajohtaja Fennovoima neuvottelee laitostoimituksesta Rosatomin kanssa Fennovoima ja venäläinen Rosatom allekirjoittivat
LisätiedotTyöturvallisuus fysiikan laboratoriossa
Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään
LisätiedotTyö 3: Veden höyrystymislämmön määritys
Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys Työryhmä: Tehty (pvm): Hyväksytty (pvm): Hyväksyjä: 1. Tavoitteet Työssä vettä höyrystetään uppokuumentimella ja mitataan jäljellä olevan veden painoa sekä höyrystymiseen
LisätiedotNopeat ydinreaktorit. Fast nuclear reactors
Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0201 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Nopeat ydinreaktorit Fast nuclear reactors Työn tarkastaja:
LisätiedotHAPPOSADE. Tehtävä 2: HAPPOSADE
HAPPOSADE Alla on valokuva patsaista, jotka tunnetaan nimellä karyatidit. Ne on pystytetty Ateenaan Akropolis-kukkulalle yli 2 500 vuotta sitten. Patsaat on veistetty marmorista. Marmori on kivilaji, joka
Lisätiedot2 tutkittu alue n. 3 km
Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan
LisätiedotFortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys
Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Koekäyttövaiheessa ollut pyrolyysilaitos on rakennettu voimalaitoksen yhteyteen 2 3 Prosessi 1. Raaka-aineena toimiva
LisätiedotVarautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat
STUK B 220 / LOKAKUU 2017 Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 2/2017 toim Sari Julin Säteilyturvakeskus STUK B 220 Sisällys 1 Yhteenveto... 1 2 Johdanto...
LisätiedotMÄDÄTEPÄIVÄ PORI Biokaasulaitokset. Riihimäki Yhtiöt Oy Markku Riihimäki
MÄDÄTEPÄIVÄ PORI 28.11.2018 Biokaasulaitokset Riihimäki Yhtiöt Oy Markku Riihimäki 2 1.Laitoksen rakenne meillä ja muualla, onko eroa 2.Laitostyypit 3.Laitoksen vaikutus lopputuotteeseen 4.Viranomaistahot,
LisätiedotFY 8: Ydinvoimalat. Tapio Hansson
FY 8: Ydinvoimalat Tapio Hansson Ydinvoimalaitokset Ydinvoimalaitoksissa pyritään tuottamaan lämpöä ydinreaktion avulla. Nykyisin energiantuotantokäytössä on ainoastaan fissioon perustuvia voimalaitoksia.
LisätiedotKosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson
Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken
LisätiedotLAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA
LAUSUNTO 1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 HELSINKI 7131/815/2008, TEM, 31.1.2007 FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA Säteilyturvakeskus (STUK) esittää, työ- ja elinkeinoministeriön
LisätiedotOKLO. Ydinjätteen pitkäaikainen varastointi. Ruutiukot Matti Kataja
Ydinjätteen pitkäaikainen varastointi Matti Kataja Ruutiukot 05.12.2016 Tarina alkaa kuin paraskin jännitysromaani. Ensin oli asialla Ranskan turvallisuuspoliisi. Poliisi hälytettiin kun Gabonista tuleva
LisätiedotLuku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013
Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman
LisätiedotAurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.
Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin
LisätiedotYdinfysiikkaa. Tapio Hansson
3.36pt Ydinfysiikkaa Tapio Hansson Ydin Ydin on atomin mittakaavassa äärimmäisen pieni. Sen koko on muutaman femtometrin luokkaa (10 15 m), kun taas koko atomin halkaisija on ångströmin luokkaa (10 10
LisätiedotSähkökaapelien palomallinnuksen uusia menetelmiä ja tuloksia
Sähkökaapelien palomallinnuksen uusia menetelmiä ja tuloksia Anna Matala, Simo Hostikka, Johan Mangs VTT Palotutkimuksen päivät 27.-28.8.2013 2 Motivaatio 3 Pyrolyysimallinnuksen perusteet Pyrolyysimallinnus
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara
TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Vesihuolto 16.12.2014 Jukka Sandelin HSY Raportti Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki 1. TAUSTAA Helsingin seudun ympäristöpalvelut / vesihuolto
LisätiedotLämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.
Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole
LisätiedotLISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi
LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS
LisätiedotYdinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT
Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -
LisätiedotAVA:n Kuivamädätyslaitos, Augsburg
AVA:n Kuivamädätyslaitos, Augsburg 8.5.2014 Kolmen kunnan omistama biokaasulaitos, joka käsittelee 600 000 asukkaan biojätteet. Teknologia: Kuivamädätys, tulppavirtaus (Thöni). Käyttöönotto: lokakuussa
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotSUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA
OHJE VAL 1/5.10.2012 SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA 1 Yleistä 3 2 Käsitteitä ja määritelmiä 3 3 Säteilyn terveyshaitat 5 4 Suojelutoimien säteilysuojeluperusteet 5 5 Väestöä koskevat
Lisätiedot