LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* RAPORTOINTIOHJEET Lappeenrannassa 29.6.2007 0221700 Maija Meikäläinen Ymte J
TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Ympäristötekniikan koulutusohjelma Maija Meikäläinen Raportointiohjeet Kirjallisuustyö 2007 12 sivua, 2 taulukkoa ja 2 liitettä Tarkastaja: Professori *nimi* Ohjaaja: Assistentti *nimi* Hakusanat: raportointiohje Keywords: reporting instructions Raportointiohjeessa on annettu lyhyesti ohjeet energia- ja ympäristötekniikan opintojaksojen harjoitustöiden kirjoittamista ja ulkoasua varten. Raportointiohje on ulkoasultaan ohjeiden mukaisessa muodossa. Ulkoasuohjeet on tehty diplomityöohjeita ja SFS-standardeja noudattaen. Lisäohjeita harjoitustöiden muotoilua varten on löydettävissä alan kirjallisuudesta.
ABSTRACT Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology Degree Programme in Environmental Technology Maija Meikäläinen Reporting instructions Written assignment 2007 12 pages, 2 charts and 2 appendices Examiner: Professor *name* Instructor: Assistant *name* Keywords: reporting instructions This report gives instructions for preparing written assignments on the courses of energy and environmental technology. Layout and structure of the report follow the given instructions. The report has been written according to SFS standards and the instructions on Master s thesis. Additional information on preparing written assignments can be found in literature.
SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO...2 1 JOHDANTO...3 2 KIRJALLISUUSTYÖN RAKENNE...3 3 LÄHDEVIITTAUKSET...5 3.1 Tekstiviitteet...5 3.1.1 Tekstiviitteen paikka...8 3.2 Lähdeluettelo...8 3.3 Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin...9 4 KIRJALLISUUSTYÖN ULKOASU...9 4.1 Kuvien, taulukoiden ja liitteiden käyttö...9 4.2 Yhtälöiden käyttö...9 4.3 Muu ulkoasu...10 5 YHTEENVETO...12 LÄHTEET...13 LIITTEET Liite 1. Kirjallisuustyön jäsentely Liite 2. Lähdeluettelon muodostaminen Harvardin menetelmän mukaan
2 SYMBOLILUETTELO n ainemäärä [mol] p paine [bar], [Pa] q m massavirta [kg/s] R yleinen kaasuvakio [J/molK] T lämpötila [ºC], [K] V tilavuus [m 3 ] x höyrypitoisuus Alaindeksit 1 sisääntulo m massa
3 1 JOHDANTO Tässä raportissa annetaan ohjeet energia- ja ympäristötekniikan osaston opintojaksojen kirjallisten töiden kirjoittamista ja muotoilua varten. Tämän ohjeen lisäksi opintojaksoilla voidaan antaa muotoiluun lisäohjeita, joita on myös noudatettava. Raportointiohjeen tavoitteena on antaa opiskelijoille yksiselitteiset kirjoitus- ja muotoiluohjeet käytettäväksi energia- ja ympäristötekniikan opintojaksoilla. Ohjeita voi käyttää kaikissa osaston harjoitus- ja seminaaritöissä, ja niiden soveltaminen on mahdollista myös kandidaatintyötä ja diplomityötä tehtäessä. Kandidaatintyön ohjeissa ja diplomityöohjeissa annetaan joiltakin osin tarkempia ohjeita, ja näistä poikkeuksista on maininnat raportointiohjeessa. Raportointiohjeen tavoitteena on myös korostaa selkeän kirjoittamisen ja siistin ulkoasun tärkeyttä. Työn asiallinen ja huoliteltu ulkomuoto edesauttaa annettavan tiedon sisäistämistä. Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla tehtävissä kirjallisissa töissä on kirjoitettava virheetöntä ja huoliteltua kieltä, ja töissä tulee käyttää yleisesti käytössä olevaa teknistä sanastoa (Opinto-opas 2007-2008, 387). Raportointiohjeen pohjana on käytetty Heidi Monosen vuonna 2002 laatimaa harjoitustyön kirjoitusohjetta opintojaksolle 040302000 Teknillinen termodynamiikka. 2 KIRJALLISUUSTYÖN RAKENNE Kirjallisuustöiden suositeltava jäsentely Nykäsen (2002) mukaan on esitetty liitteessä 1. Sidottuihin teoksiin (kuten diplomityö) tulee nimiölehti, jossa annetaan työn tärkeimmät tunnistetiedot. Kandidaatintyössä ja harjoitustöissä nimiölehti korvataan kansilehdellä. Kansilehti tehdään siinä muodossa, joka tässä ohjeessa on esitetty. Diplomityön nimiölehden ja kansien tarkemmat vaatimukset löytyvät diplomityöohjeista. Tiivistelmää ei aina suppeammissa harjoitus- ja seminaaritöissä tarvita. Myöskään kandidaatintyöhön ei sisällytetä tiivistelmää, mutta diplomityössä se on pakollinen ja kirjoitetaan
4 sekä suomen että englannin kielillä. Harjoitustöissä tiivistelmä kirjoitetaan tavallisesti vain suomeksi. Tiivistelmän paikka on ennen sisällysluetteloa. Tiivistelmä laaditaan sen muotoisena, kuin tässä ohjeessa on esitetty. Lisäohjeita tiivistelmän laatimiseksi löytyy myös diplomityöohjeista. Sisällysluettelossa luetellaan järjestyksessä kaikki otsikot sekä otsikkosivujen numerot. Sisällysluettelossa ja käsittelyosan otsikoissa käytetään desimaalinumerointia (desimaalierottimena piste). Otsikoiden sisennykset tehdään yhdessä tasossa, ts. kaikki alaotsikot sisennetään samalle tasolle (ks. Raportointiohjeen sisällysluettelo). Sisällysluettelon loppuun merkitään liitteet, ja loppuun voi lisätä myös erillisen kuva- ja taulukkoluettelon. (Opinto-opas 2007-2008, 386.) Työssä on tarvittaessa oltava symboli- ja lyhenneluettelo, joka sijoitetaan heti sisällysluettelon jälkeen. Luettelossa selvennetään ne tekstissä käytetyt merkit, lyhenteet, symbolit ja termit, jotka eivät lukijalle ole itsestäänselvyyksiä. Merkit luetellaan aakkosjärjestyksessä ryhmittäin, esimerkiksi ensin roomalaiset aakkoset, sitten kreikkalaiset aakkoset ja lopuksi lyhenteet. (Opinto-opas 2007-2008, 387.) Ala- ja yläindeksit järjestetään siten, että ensin ovat numerot suuruusjärjestyksessä ja sitten kirjaimet aakkosjärjestyksessä. Diplomityöhön voidaan sisällyttää myös alkusanat tai alkulause, jossa mm. kiitetään työn ohjaajia ja tarkastajia. Tarkemmat ohjeet alkusanojen sisällöstä löytyvät diplomityöohjeista. Varsinainen tekstiosa aloitetaan johdannolla. Johdannon tehtävänä on herättää lukijan kiinnostus työhön, ja lisäksi se johdattaa lukijan työn aiheeseen. Johdannossa voidaan kuvata esimerkiksi työn taustat, työn laajuus ja tavoitteet. Johdannossa ei esitetä yksityiskohtaista teoriaa eikä tuloksia. (Opinto-opas 2007-2008, 387.) Työn tärkein osa on varsinainen käsittelyosa. Käsittelyosa on syytä jakaa otsikoituihin lukuihin, jos kyse on yhtään pidemmästä tekstistä. Otsikoiden tulee olla tarkasti samanmuotoiset kuin sisällysluettelossa. Aiheen käsittely ja esitystapa määräytyvät työn mukaan.
5 Tyypillinen tapa jäsentää työ on käsitellä ensin aineisto teorioineen, sitten menetelmät ja lopuksi tulokset tarkasteluineen. (Opinto-opas 2007-2008, 387.) Harjoitus- ja seminaaritöiden loppuun kirjataan yhteenveto ja johtopäätökset. Yhteenvedossa esitetään työn tärkeimmät seikat ja saadut tulokset tiivistetyssä muodossa. Lisäksi pohditaan tuloksia ja esitetään niiden pohjalta tehtyjä johtopäätöksiä. Diplomityössä työn loppuun lisätään tavallisesti luku Johtopäätökset tai erilliset luvut Pohdinta ja Johtopäätökset. Diplomityön osalta lisäohjeita löytyy diplomityöohjeista. 3 LÄHDEVIITTAUKSET Tekstistä tulee löytyä viittaukset käytettyihin lähteisiin. Energia- ja ympäristötekniikan opintojaksoilla lähteisiin viitataan käyttäen nimi-vuosi -järjestelmää eli Harvardin järjestelmää. Harvardin järjestelmässä lähdeviitteet muodostuvat tekstin sisään laitettavista tekstiviitteistä ja työn loppuun sijoitettavasta yksityiskohtaisemmasta lähdeluettelosta. Lähdeviitteiden tarkoituksena on antaa työssä käytetyistä lähteistä riittävästi tietoa, jotta työn lukija voi halutessaan etsiä käytetyt lähteet lisätietoja varten. Lähteiden olisi hyvä olla alkuperäisiä ja mahdollisimman tuoreita. (Opinto-opas 2007-2008, 388.) Jos työn aiheesta ei ole tehty uutta tutkimusta, on perusteltua käyttää myös vanhoja lähteitä. Lähteisiin viittaamisella tarkoitetaan, että lähdeaineiston asiasisältö selostetaan omassa työssä omin sanoin. Jos lähteestä otetaan suoria lainauksia (= sitaatti), lainattu teksti sijoitetaan lainausmerkkien ( ) väliin. 3.1 Tekstiviitteet Harvardin järjestelmässä tekstiviite sijoitetaan kaarisulkeissa suoraan tekstiin ilmaisemaan sitä tekstin kohtaa, jota viittaus koskee. Tekstiviitteen avulla työn lukijan pitäisi pystyä löytämään lähteen tarkemmat tiedot lähdeluettelosta helposti.
6 Tyypillisessä tapauksessa tekstiviitteessä mainitaan tekijän nimi (sukunimi riittää, paitsi jos usealla käytetyllä lähteellä on sama sukunimi), julkaisuvuosi sekä sivu, jolta tieto on otettu. Huomaathan, että tekijän ei tarvitse aina olla yksityishenkilö, vaan se voi olla myös esimerkiksi organisaatio. Mikäli julkaisun tekijä ei käy ilmi lähdeteoksesta, viitataan tekijän nimen sijasta julkaisun nimeen. (Nykänen 2002, 77.) Esimerkki: --Kaikki viittausjärjestelmät vaativat, että lähde on yksilöitävä jo siinä tekstin kohdassa, jossa sitä on lainattu (Nykänen 2002, 76).-- --Diplomityön lähteinä tulee pääsääntöisesti käyttää alkuperäislähteitä (Opintoopas 2007-2008, 388).-- Harvardin menetelmässä hyvin tavallinen tapa tehdä tekstiviite on mainita tekijä (tai teoksen nimi, jos tekijää ei tunneta) osana tekstiä (Nykänen 2002, 82). Esimerkki: --Möttösen (2007, 68) tutkimuksen mukaan hauki on kala.-- Jos teoksella on enintään kaksi tekijää, merkitään tekstiviitteeseen molempien sukunimet, ja nimet erotetaan ja- sanalla tai & -merkillä. Jos tekijöitä on kolme tai enemmän, riittää ensimmäisen nimi sekä ilmaus et al., ja muut tai ym.. (Nykänen 2002, 83.) Jos viitataan saman henkilön useaan samana vuonna julkaistuun teokseen, lisätään vuosiluvun perään pienaakkoset (a, b, c ), jotta lähteet voidaan erottaa toisistaan. Samaa pienaakkosta käytetään myös lähdeluettelossa. (Nykänen 2002, 77.) Esimerkki: --Hauki on kala (Möttönen 2007a, 68).-- --Myös ahven on kala (Möttönen 2007b, 55).-- Tekstiviittaukset ja niissä vaadittavat asiat riippuvat lähteestä, johon viitataan. Taulukossa 1 on esitetty joitain tyypillisiä lähteitä ja niitä vastaavat tekstiviitteet. Lisätietoa aiheeseen liittyen löytyy kirjallisuudesta (Esim. Nykänen Olli (2002)).
7 Taulukko 1. Yleisimmät lähteet ja tekstiviitteet Harvardin menetelmän mukaan. (Nykänen 2002, 81-83) Lähde Tekstiviite Julkaisu, jolla yksi tai kaksi tekijää (Nimi/nimet julkaisuvuosi, sivunumerot), Esim. (Möttönen 2007, 55, 62), (Möttönen ja Makkonen 2007, 15) Julkaisu, jolla tekijöitä kolme tai enemmän (Möttönen et al. 2007, 18-19). Julkaisu, jonka tekijä on toimittanut teoksen (Möttönen (toim.) 2007, 15) Julkaisu, jonka tekijä ei ole tiedossa Säädös Standardi (Julkaisun nimi julkaisuvuosi, sivunumerot), Esim. (Opinto-opas 2007-2008, 388). Julkaisuvuoden ilmoittaminen tekstiviitteessä ei ole tässä tapauksessa välttämätöntä. Säädöksen voi yksilöidä joko vakiintuneen nimilyhenteen tai säädöksen lajin ja voimaanastumisajankohdan mukaan. Tapana on myös mainita pykälä ja mahdollisesti myös momentti. Esim. Ympäristönsuojelulaki: (YSL 22 ) tai (L 4.2.2000/86); Ympäristönsuojeluasetus: (YSA 36 a ) tai (A 18.2.2000/169). (Standardin tunnus: julkaisuvuosi, sivunumero), Esim. (SFS-EN ISO 14001: 2004, 5) Esitelmä (Möttönen, konferenssiesitelmä 12.3.2007) Haastattelu (Möttönen, puhelinhaastattelu 12.3.2007) Sähköpostiviesti (Möttönen, sähköpostiviesti 12.3.2007)
8 3.1.1 Tekstiviitteen paikka Tekstiviite sijoitetaan tyypillisesti ennen virkkeen tai lauseen sulkevaa pistettä, jos viite kohdistuu vain tiettyyn yksityiskohtaan, joka voidaan ilmaista yhtenä lauseena tai virkkeenä. Jos viittaus koskee koko edeltävää kappaletta, tulee viite koko kappaleen perään ikään kuin omana erillisenä virkkeenään, ja sulkeiden sisään viitteen loppuun merkitään piste. (Nykänen 2002, 84.) 3.2 Lähdeluettelo Jokainen työssä käytetty lähde kirjataan lähdeluetteloon. Harvardin järjestelmässä lähdeviitteet kirjataan lähdeluetteloon aakkosjärjestyksessä. Aakkostus tapahtuu julkaisun ensimmäisen tekijän mukaan. Jos tekijä on tuntematon, aakkostaminen tapahtuu julkaisun nimen mukaan. Jos on käytetty saman tekijän useita teoksia, teokset luetteloidaan julkaisuvuoden mukaan vanhimmasta uusimpaan. Jos taas viitataan saman tekijän useaan samana vuonna julkaisemaan teokseen, vuosilukujen perään liitetään pienaakkoset a, b,, joita tulee käyttää myös tekstiviitteessä. (Nykänen 2002, 77.) Lähdeluettelossa tekijöistä mainitaan ensin sukunimi ja sitten etunimi tai ainakin etunimen ensimmäinen kirjain. Jos tekijöitä on enintään kolme, mainitaan lähdeluettelossa heidät kaikki. Muussa tapauksessa riittää ensimmäisen nimi ja ilmaus et al. Jos tekijä ei ole teoksen kirjoittaja vaan esimerkiksi sen toimittaja, tulee hänen roolinsa mainita lähdeluettelossa. Suomeksi tämä tapahtuu käyttämällä lyhennettä toim., joka merkitään sulkeisiin tekijän nimen jälkeen. (Nykänen 2002, 78.) Tarkemmat ohjeet lähdeluettelossa tarvittavista tiedoista Harvardin järjestelmässä on esitetty liitteessä 2. Mallia lähdeluettelon rakentamiseen voi katsoa myös tämän raportin lähdeluettelosta.
9 3.3 Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin Sähköisiin lähteisiin tulee suhtautua kriittisesti ja niihin viittaamista suositellaan ainoastaan, jos muuta alkuperäislähdettä ei ole saatavilla (Opinto-opas 2007-2008, 389). Periaatteena sähköisiin dokumentteihin viittaamisessa on, että lähde pyritään yksilöimään yhtä tarkasti kuin vastaava kirjallinen lähdekin. Tarkempia ohjeita sähköisiin dokumentteihin viittaamisesta löytyy esimerkiksi standardista SFS 5831 ja LTY:n kirjaston sivuilta (www.lut.fi => kirjasto => ohjeet => viittaaminen sähköisiin dokumentteihin). 4 KIRJALLISUUSTYÖN ULKOASU Työn luettavuuden kannalta on tärkeää, että ulkoasu on siisti. Alla annetaan ohjeita työn ulkoasua varten. 4.1 Kuvien, taulukoiden ja liitteiden käyttö Tekstiä on hyvä havainnollistaa kuvien ja taulukoiden avulla. Kuvat ja taulukot numeroidaan juoksevasti ja otsikoidaan. Taulukon otsikko sijoitetaan taulukon yläpuolelle, kuvan otsikko kuvan alapuolelle. Kuviin ja taulukoihin tulee viitata tekstissä mielellään ennen niiden esiintymistä. (Opinto-opas 2007-2008, 388.) Suuret kuvat, taulukot, pitkät yhtälöjohdot ym. tekstiä tukeva aineisto laitetaan tarvittaessa työn liitteeksi. Liitteetkin otsikoidaan ja numeroidaan juoksevasti ja niihin on viitattava tekstissä. (Opinto-opas 2007-2008, 389.) Liitteiden otsikointiin ja numerointiin on käytössä kaksi vakiintunutta menetelmää. Tarkempaa tietoa näistä menetelmistä ja liitteiden käytöstä löytyy diplomityöohjeista. 4.2 Yhtälöiden käyttö Yhtälöissä ja muissa matemaattisissa esityksissä on käytettävä standardoituja merkkejä, mikäli niitä on olemassa. Omatekoisia merkkejä saa käyttää vain standardoitujen tai va-
10 kiintuneiden merkkien puuttuessa. (Opinto-opas 2007-2008, 388.) Tarkempia tietoja symbolien käytöstä esitetään taulukossa 2. Yhtälöissä käytetyt merkit tulee selittää silloin, kun ne esiintyvät työssä ensimmäisen kerran. Yhtälöt on kirjoitettava selvästi kukin omalle rivilleen ja sisennettävä. Yhtälöt numeroidaan juoksevasti tai kappaleittain siten, että yhtälön numero on kaarisulkeissa yhtälön oikealla puolella palstan reunassa. Yhtälöihin ei viitata tekstissä ennen niiden esiintymistä kuin poikkeustapauksessa. (Opinto-opas 2007-2008, 388.) Esimerkki: pv = nrt (1) p = paine [Pa] V = tilavuus [m 3 ] n = ainemäärä [mol] R = yleinen kaasuvakio 8,314 J/molK T = lämpötila [K] 4.3 Muu ulkoasu Harjoitus- ja seminaarityöt kirjoitetaan pääsääntöisesti suomen kielellä ja kirjoitetaan puhtaaksi koneella. Kandidaatintyön ja diplomityön saa kirjoittaa myös muilla kielillä, lisätietoja löytyy kandidaatintyön ohjeista ja diplomityöohjeista. (Opinto-opas 2007-2008, 380, 382.) Tarkempia ohjeita töiden muotoiluun on annettu taulukossa 2.
11 Taulukko 2. Kirjallisten töiden ulkoasu. (Opinto-opas 2007-2008, 388; SFS 4175: 2006, 19) Paperikoko A4 Tulostus Yksipuolinen (Huom! Diplomityössä voi olla kaksipuolinen tulostus. Tällöin on otettava huomioon myös parillisten ja parittomien sivujen erilaiset marginaalit.) Fontti 1. tason otsikko TIMES NEW ROMAN 14 BOLD, ISOT 2. tason otsikko Times New Roman 14 bold 3. tason otsikko Times New Roman 12 bold Teksti Times New Roman 12 Kuvateksti Times New Roman 10, teksti sijoitetaan kuvan alle (Kuva x. Kuvan otsikko.) Taulukon otsikkoteksti Times New Roman 10, teksti sijoitetaan taulukon ylle (Taulukko x. Taulukon otsikko.) Riviväli 1,5 Marginaalit Vasen ja oikea Vasen 35 50 mm, oikea noin 20 mm Ylä 30 35 mm Sivunumerointi Ylös ja oikealle. Sivunumerointi aloitetaan tyypillisesti sisällysluettelosta, mutta sivunumerot merkitään näkyviin vasta sisällysluettelon jälkeen. Kappale Molemmat laidat tasataan, tavutus. Vasensuora-ajattelu, eli kaikki rivit aloitetaan vasemmasta marginaalista ja kappaleiden väliin jätetään yksi tyhjä rivi. Symbolit Symbolit kursiivilla (ala- ja yläindeksit suoraan, paitsi jos ne viittaavat johonkin muuttujaan), yksiköt suoraan; arvon ja yksikön välissä välilyönti; desimaalierottimena pilkku. Vektorit lihavoituna ja kursiivilla (tai kursivoituna ja merkittynä nuolella). Esim. q m1 = 75 kg/s, T = 20 ºC = 293,15 K, x = 20 % Matemaattiset funktiomerkinnät ja operaattorit Kirjoitetaan suoraan. Esim. sin, log, lim jne.
12 5 YHTEENVETO Raportointiohjeessa on annettu ohjeet energia- ja ympäristötekniikan opintojaksojen harjoitus- ja seminaaritöiden tekoa varten. Raportointiohjeiden soveltaminen on mahdollista myös kandidaatintyötä ja diplomityötä tehdessä. Kirjallisten töiden rakenteeseen ja ulkoasuun liittyvää lisätietoa löytyy tarvittaessa esimerkiksi lähdeluetteloon merkitystä kirjallisuudesta ja SFS standardeista. Kandidaatintyön ja diplomityön rakenteeseen ja ulkoasuun liittyvää lisätietoa löytyy kandidaatintyön ohjeista ja diplomityöohjeista. Ohjeet löytyvät opinto-oppaan takaosasta ja sähköisenä yliopiston www-sivuilta.
13 LÄHTEET Mononen Heidi. 2002. Harjoitustyön kirjoitusohjeet. Lappeenranta: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, energia- ja ympäristötekniikan osasto. Nykänen Olli. 2002. Toimivaa tekstiä, opas tekniikasta kirjoittaville. Helsinki: Tekniikan akateemisten liitto (TEK). 211 s. ISBN 952-5005-64-X. Opinto-opas 2007-2008, Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot. Lappeenranta: Lappeenrannan teknillinen yliopisto. 390 s. ISSN 1795-8350. SFS 4175. 2006. Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen. 5. Painos. Helsinki: Suomen standardoimisliitto SFS. 42 s.
Liite I, 1 Alkuosa Runko-osa Kirjallisuustyön jäsentely (Mukaillen: Nykänen 2002, 63-75) Kirjallisuustyön osiot Sisältö Nimiölehti Nimiölehti: tekijä, nimeke, kustantaja, kustannuspaikka, julkaisija, painos, avustajat, julkaisusarjan nimi ja osan numero sarjassa. Katso diplomityön nimiölehteen tulevat tiedot diplomityöohjeista. Tiivistelmä Lyhennelmä ja itsenäinen esitys varsinaisen työn sisällöstä. Tiivistelmä tulee kirjoittaa siten, että pelkän tiivistelmän perusteella lukija voi sanoa, kannattaako hänen lukea teos kokonaan vai ei. Tiivistelmä tulisi kirjoittaa ilman kirjoittajan henkilökohtaisia mielipiteitä tai arviointeja. Alkusanat (vapaaehtoinen) lyhyesti tutkimuksen pääajatus ja perustella Alkusanojen tarkoituksena on mm. määritellä työn tärkeys. Katso ohjeet diplomityön alkusanojen sisällöstä diplomityöohjeista. Sisällysluettelo Otsikot, väliotsikot, otsikkosivujen sivunumerot ja kirjoitukseen liittyvä oheisaineisto, kuten videotallenteet. Sisällysluettelon loppuun voi lisätä erillisen kuva- ja taulukkoluettelon. Symboli-, lyhenne- ja/tai Työssä esiintyvät symbolit, lyhenteet ja termit termiluettelo (tarvittaessa) joita ei voida pitää lukijalle ennalta tuttuina. selitettyinä. Selitetään ainakin ne ilmaisut, Johdanto Työn tausta, laajuus ja tavoitteet. Ei yksityiskohtaista teoriaa, menetelmiä eikä tuloksia. Johdannon tavoitteena on herättää lukijan mielenkiinto aihetta kohtaan. Varsinainen asiasisältö Aiheen käsittely. Tutkimusaineiston ja menetelmien sekä teorian kuvaus, tulosten esittely ja tulosten kriittinen arviointi.
Liite I, 2 Päätelmät ja suositukset Tulosten pohjalta tehdyt päätelmät. Voidaan esittää myös konkreettisia tulevaisuuteen suuntautuvia ehdotuksia. Yhteenveto Yhteenvedossa kerrataan lyhyesti mm. tutkimuksen lähtökohdat, pääsisältö, tulokset ja päätelmät. Lähdeluettelo Tarkat tiedot kaikista lähteistä, joita työssä on käytetty. Loppuosa Liitteet (tarvittaessa) Liitteisiin voidaan laittaa kuvat ja taulukot, jotka ovat liian suuria tekstin sisään jätettäviksi. Lisäksi liitteisiin voidaan kerätä työn aiheeseen liittyvää materiaalia, joka ei olennaisesti kuulu osaksi työn varsinaista sisältöä.
Liite II, 1 Lähdeluettelon muodostaminen Harvardin menetelmän mukaan (Nykänen 2002, 87-108) Lähdetyyppi Erillisteokset Artikkelit tai kirjojen osat Lehtiartikkelit Standardit Säädökset 3 Merkintä lähdeluetteloon Tekijä(t) tai toimittaja(t)*. Julkaisuvuosi. Nimi*. Avustava(t) tekijä(t). Painos*. Julkaisupaikka*: julkaisija/kustantaja. Sivumäärä. Sarjamerkintä. 1 Huomautukset. ISBN*. Artikkelin tai osan tekijä(t)*. Julkaisuvuosi. Artikkelin tai osan nimi*. Teoksessa: Isäntäjulkaisun tekijä(t)/toimittaja(t)*, Isäntäjulkaisun nimeke*. Isäntäjulkaisun avustavat tekijät. Painos*. Julkaisupaikka*: julkaisija/kustantaja. Sivunumero isäntäjulkaisussa*. Sarjamerkintä. Huomautukset. ISBN/ISSN. Tekijä(t)*. Julkaisuvuosi. Otsikko*. Avustavat tekijät. Kausijulkaisun nimi*, ilmestymisvuosi ja/tai volyymi 2 *: kausijulkaisun numero 2 *. Sivunumero julkaisussa*. Huomautukset. ISSN*. Standardin tunnus. Julkaisuvuosi. Standardin nimi. Standardin valmistelemisesta vastaava toimialayhteisö. Painos. Julkaisupaikka: Julkaisija. Sivumäärä. Huomautukset. Kirjainlyhenne 4 voimaanastumisajankohta/järjestysnumero. Säädöksen koko nimi. (Esim. L 4.2.2000/86. Ympäristönsuojelulaki.) TAI Säädöksen vakiintunut nimilyhenne, joka selitetään viittaamalla säädöksen varsinaisiin viitetietoihin. (Esim. YSL = L 4.2.2000/86. Ympäristönsuojelulaki. Direktiivit: Vuosiluku/direktiivin numero/direktiivin säätäneen yhteisön kirjainlyhenne. Direktiivin nimi. Sen virallisen lehden tiedot, jossa direktiivi on julkaistu. (Esim. 2003/87/EY. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 13.10.2003 kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä. EYVL N:o 275, 25.10.2003.)
Liite II, 2 Opinnäytteet Julkaisemattomat lähteet 5 Haastattelut Esitelmät Sähköiset dokumentit Tekijä. Vuosiluku. Otsikko. Opinnäytteen tyyppi. Oppilaitoksen nimi, osasto/laitos/koulutusohjelma. Julkaisupaikka. Laajuus (sivunumerot). Huomautukset. Tekijä(t). Vuosiluku. Otsikko. Avustavat tekijät. Laajuus. Huomautukset. Henkilön nimi. Vuosiluku. Henkilön oppiarvo; tehtävänimike, edustettavan organisaation nimi. Tapahtumapaikka (=paikkakunta). Tilaisuuden luonne (=puhelinhaastattelu, lehdistötilaisuus tms.) ajankohta. Huomautukset. Esitelmän pitäjä(t). Vuosiluku. Esitelmän otsikko. Tilaisuuden nimi, paikka ajankohta. Tilaisuuden järjestäjä. (Huomautukset.) Katso ohjeet sähköisiin dokumentteihin viittaamisesta standardista SFS 5831 tai LTY:n kirjaston www sivuilta. Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat standardien mukaan pakollisia, mutta jos tieto ei käy julkaisusta ilmi, voi tiedon jättää merkitsemättä. Vapaaehtoisesti merkittävät tiedot joko ilmoitetaan tai jätetään pois systemaattisesti kaikkien teosten kohdalla. Julkaisun painos merkitään vain, jos painoksia on useita. (Nykänen 2002, 86-87) 1 Teoksen sarjamerkintä tarkoittaa julkaisusarjan nimeä ja teoksen numeroa tässä sarjassa (Nykänen 2002, 80). Esim. VTT Tutkimuksia 629. 2 Lehtiartikkelin volyymi tarkoittaa sen vuosikertaa, numero lehden numeroa kyseisessä vuosikerrassa (Nykänen 2002, 89). 3 Säädöksiä ei välttämättä tarvitse kirjata lainkaan lähdeluetteloon, koska tekstiviite yksilöi lähteen riittävän tarkasti (Nykänen 2002, 95). 4 Kirjainlyhenteet: A = asetus, L = laki, VNp = valtioneuvoston päätös, VNa = valtioneuvoston asetus 5 Julkaisemattomia lähteitä voivat olla esimerkiksi luentomonisteet tai organisaation sisäiset muistiot (Nykänen 2002, 96)