Pohjois-Karjalan Liikunta ry POHJOIS-KARJALAN LIIKUNNAN JA URHEILUN KEHITTÄMISOHJELMA 2016-2018 Kontiolahden Urheilijat ry/risto Kuittinen Karelia-Soutu ry/sirpa Sulopuisto 1
1. Johdanto Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa 2014-2017 nostetaan esille kuntien ja kuntayhtymien ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu on myös taloudellisesti merkittävä, sillä lähes 2/3 kuntien menoista koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja paine menojen kasvuun lisääntyy muun muassa väestön ikääntymisen vuoksi. Kuntien järjestämisvastuulla olevista palveluista enenevä osa tuotetaan tulevaisuudessakin yritysten ja järjestöjen toimesta. Pohjois-Karjalan liikunnan ja urheilun strategiatyö käynnistyi keväällä 2003. Liikuntastrategiatyön perustaksi selvitettiin maakunnan asukkaiden näkemyksiä liikunnan, urheilun ja yleisemmin liikkumisen kysymyksistä toteuttamalla Pohjois-Karjalan väestökysely 2004 ja pohjoiskarjalaisille urheiluseuroille suunnattu seurakysely tammikuussa 2005. Strategiatyön tuloksena syntyi Maakunta liikkumaan Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategia 2006-2015. Liikuntastrategian hyväksymisen yhteydessä nimettiin Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmän ohjaamaan käytännön toimenpiteiden toteutumista. Johtoryhmään kuuluvat tällä hetkellä Seppo Eskelinen (johtoryhmän puheenjohtaja, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto), Pirjo Rämänen (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto), Pekka Huovinen (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto), Jari Hurskainen (Pohjois-Karjalan Liikunta ry), Matti Ruuska (Itä-Suomen aluehallintovirasto), Armi Laukkanen (Nurmeksen kaupunki), Tommi Parkkinen (Outokummun kaupunki), Tapio Niskanen (Kiteen kaupunki) ja Tapani Rönkkö (Kontiolahden Urheilijat ry). Lisäksi johtoryhmän esittelijänä ja sihteerinä on toiminut Sami Leinonen (Pohjois-Karjalan Liikunta ry). Pohjois-Karjalan Liikunta ry (Pokali) on vastannut maakunnallisen liikunta- ja urheilustrategian koordinoinnista. Liikunta- ja urheilustrategian suositukset käytännön toimiksi on toimeenpantu hankkeistamisen avulla, mikä on ollut liikunta- ja urheilustrategian tavoitteellisuuden välttämätön ehto. Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian tarkistaminen tehtiin vuoden 2010 aikana, jolloin samalla toteutettiin seurantatutkimuksena Pohjois-Karjalan väestö- ja seurakyselyt. Pohjois-Karjalan liikunnan ja urheilun kehittämisohjelmaa vuosille 2016-2018 on valmisteltu yhteistyössä muun muassa liikuntaja urheilustrategian johtoryhmän, Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n ja kuntien kanssa. Kehittämisohjelman laadintaan liittyen toteutettiin seurantatutkimuksena Pohjois-Karjalan väestö- ja seurakysely yhdessä Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitoksen kanssa syksyllä 2015. Seurantatutkimus kymmenen vuoden periodilla tuottaa tietoa liikuntaharrastuksen muutossuunnista. Vastaavanlaista maakuntakohtaista tutkimusta ei ole toteutettu muualla Suomessa. Lisäksi Pohjois-Karjalan Liikunta ry toteutti keväällä 2015 kehittämisohjelman taustaksi kuntakartoituksen Pohjois-Karjalan kuntien liikuntaan liittyvien asioiden nykytilasta vuoden 2014 tietojen pohjalta. Pohjois-Karjalan liikunnan ja urheilun kehittämisohjelma on asiakirja, jonka tavoitteiden suuntaisesti ja toiminnan painotuksiin tukeutuen voidaan kehittää maakunnan urheilua ja liikuntaa, lisätä pohjoiskarjalaisten liikkumista sekä maakunnan vetovoimaisuutta. Liikunnan aseman varmistaminen ja vahvistaminen Pohjoiskarjalaisten liikunta- aktiivisuuden lisääminen Pohjoiskarjalaisten urheiluseurojen aseman ja osaamisen vahvistaminen liikuntapalvelujen tuottajina Tulevaisuuden elinvoimainen ja hyvinvoiva liikuntakunta Pohjois-Karjalan vetovoimaisuuden lisääminen liikuntatapahtumien ja menestyvän huippuurheilun avulla Teemu Saramäki 2014 2
Kuntakartoituksen 2014 mukaan - Liikuntatoimen tehtävissä 127,44 henkilötyövuotta - Käyttömenot yli 17,6 miljoonaa euroa (106,58 /asukas) - Käyttömenot kasvaneet noin 16 prosenttia vuodesta 2010 - Kunnissa kaikkiaan 991 liikuntapaikkaa - Liikuntapaikoista kuntien ylläpitämiä on 75 prosenttia Karri Pasanen 2014 2. Liikunnan aseman varmistaminen tulevaisuuden elinvoimaisessa ja hyvinvoivassa kunnassa Pohjois-Karjalan kunnilla on merkittävä rooli maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin ja liikkumisen lisäämisessä. Kunnilla on parhaimmat edellytykset tavoittaa toimenpiteillään eri ikäiset, eri sosioekonomisessa asemassa olevat ja eri liikunta-aktiivisuuden omaavat ihmiset. Kunnan poikkihallinnollisella yhteistyöllä saadaan aikaan vaikuttavuutta. Liikunta kuuluu liikuntatoimen lisäksi kunnan kaikkien toimialojen tehtäviin. Aktiivisen edunvalvonnan avulla tulee varmistaa, että liikunta nähdään Pohjois-Karjalan kunnissa keskeisenä osana kuntien hyvinvointistrategiaa ja sitä kautta osana kunnan peruspalvelua myös tulevaisuuden kunta- ja maakuntahallinnon uudistuksissa. Tiukasta kuntataloudesta huolimatta on tärkeätä, että kuntien myöntämien avustusten ja maksuttomien liikuntapaikkojen avulla liikunnan harrastamisen kustannukset saadaan pidettyä matalalla tasolla. Riittävällä ja ammattitaitoisella liikuntatoimen henkilöstöllä on suorat vaikutukset kuntien liikuntapalvelujen suunnitteluun, kehittämiseen, laatuun ja ylläpitoon. Tulevaisuudessa tulee varmistaa, että Pohjois-Karjalan kunnissa resurssoidaan kuntalaisten hyvinvointia edistävien liikunnan peruspalvelujen tuottamiseen riittävä, ammattitaitoinen ja osaamistaan kehittävä henkilökunta. Pohjois-Karjalassa on kuntien liikunnan viranhaltijoilta saadun tiedon mukaan kaikkiaan 991 liikuntapaikkaa, joista 75 prosenttia on kuntien ylläpitämiä. Tulevaisuudessa tulee varmistaa, että Pohjois-Karjalan kunnissa resurssoidaan riittävien ja laadukkaiden olosuhteiden investointeihin ja ylläpitoon. Liikuntapaikkamaksujen suhteen Pohjois-Karjalan kunnissa tilannetta voidaan pitää kohtuullisen hyvänä. Jatkossa on edelleen tärkeää, että kunnissa nähdään liikuntapaikkojen maksuttomuus tai maksujen kohtuullisuus tärkeänä itseisarvona kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä, tasa-arvoisten liikuntapalvelujen tuottamisessa ja liikunnan kansalaistoiminnan tukemisessa. Kuntien jakamat seura-avustukset ovat keskeinen osa liikuntalain edellyttämää tukipolitiikkaa, jossa urheiluseuroille jaetaan toimintaedellytyksiä. Kunnan myöntämät seura-avustukset ovat useille urheiluseuroille olennainen taloudellinen tuki ja osoitus urheiluseurojen tekemän vapaaehtoistyön arvostuksesta. Kuntien myöntämien avustusten ja maksuttomien liikuntapaikkojen avulla liikunnan harrastamisen kustannukset saadaan pidettyä matalalla tasolla. Tulevaisuudessa tulee varmistaa yhteiskunnan taloudellisen tuen jatkuminen liikunnan ja urheilun kansalaistoiminnalle, josta kuntien välittömät seura-avustukset ovat olennainen osa. Pohjois-Karjalan kunnat ovat murrosvaiheessa. Siun Sote ja itsehallintoalueen muodostaminen vaikuttavat kuntien tehtäviin. Murrosvaihe luo haasteita ja mahdollisuuksia. Tiiviillä yhteistyöllä ja rohkeilla kokeiluilla liikunta ja urheiluun liittyviin asioihin voidaan vaikuttaa eri rakennetasoilla. Toiminnan tavoitteet - Kunta- ja seutukuntakohtaisten toimintamallien ja sopimuksellisuuden suunnittelu ja toteuttaminen - Kuntatoimijoiden työpajapäivät kuntien välisen yhteistyön lisäämiseksi - Päättäjäfoorumien järjestäminen - Yhteistyö Siun Sote -kuntayhtymän kanssa - Vaikuttaminen liikunnan ja urheilun osalta valmisteilla olevaan itsehallintoalueeseen Maakunnallisina vastuutahoina liikunnan aseman edistämisessä vuosina 2016-2018 tulevaisuuden aktiivisessa ja hyvinvoivassa liikuntakunnassa ovat ensisijaisesti Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois- Karjalan Liikunta ry ja Siun Sote kuntayhtymä. 3
Karelia-Soutu ry 3. Pohjoiskarjalaisten koko elämänkulun mittaisen liikunta-aktiivisuuden lisääminen kohti valtakunnallisia liikuntasuosituksia Väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyys aiheuttaa merkittäviä ja yhä kasvavia haasteita suomalaiselle yhteiskunnalle. Valtakunnallisesti työikäisistä runsas kymmenesosa liikkuu terveysliikunnan suositusten mukaisesti, tosin vastaavasti viidesosa työikäisistä ei liiku käytännössä juuri lainkaan. Terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi liikkuvien lisäämiseksi on syytä kohdentaa toimenpiteitä yhä tehokkaammin niihin ryhmiin, joiden liikkumismahdollisuuksissa ja tottumuksissa on eniten parantamisen varaa. Liikuntakulttuuri on muuttunut liikkumisympäristön osalta viime vuosikymmeninä. Aiemmin liikuttiin pitkälti ulkoilmassa, mutta nykyään liikuntaa harrastetaan paljon myös varta vasten rakennetuissa liikuntapaikoissa. Pohjois-Karjalan väestökyselyn 2015 tuloksista selviää, että pohjoiskarjalaiset 15-84 vuotiaiden kuntoliikunnan harrastamisessa on tapahtunut 5-10 vuoden aikana myönteistä kehitystä. Miesten kuntoliikunnan harrastusaktiivisuus on lisääntynyt tasaisesti ja selkeimmin osuuttaan on kasvattanut 2-3 kertaa viikossa kuntoliikuntaa harrastavat miehet. Kuntoliikuntaa aikaisemmin kerran viikossa harrastaneet ovat ryhtyneet liikkumaan 2-3 kertaa viikossa. Myönteisestä kehityksestä huolimatta tarve kehittämistoimenpiteille on olemassa, jotta valtakunnalliset liikuntasuositukset täyttävät yhä useammalla ihmisellä. Selkeästi suosituin liikuntamuoto ympäri vuoden on kävelylenkkeily, jota naiset harrastavat miehiä aktiivisemmin. Huolestuttavana muutoksena viimeisen kymmenen vuoden aikana voidaan pitää sitä, että pyöräilyn suosio on tasaisesti laskenut niin miesten kuin naisten kohdalla. Liikuntamuodon syy harrastamisen vähenemiseen saattaa löytyä fyysisestä ympäristöstä, joko kevyenliikenteenväylien huonolla kunnolla tai niiden suoranaisella vähenemisellä. Selkeimmin suhteellista osuuttaan viimeisen viiden vuoden aikana on kasvattanut sekä miesten että naisten kohdalla kuntosaliharrastus. Ohjatun liikuntatoiminnan ulkopuolelle jää kaksi kolmasosaa maakunnan aikuisväestöstä. Pohjoiskarjalaiset aikuiset liikkuvat enemmän omatoimisesti verrattuna lapsiin ja nuoriin, jotka harrastavat liikuntaa ohjatusti urheiluseuroissa. Etenkin pohjoiskarjalaiset miehet haluavat liikkua pääsääntöisesti omaehtoisesti ja itse määrittämänään ajankohtana. Heidän liikkumistaan voidaan lisätä eniten kaikille saavutettavissa olevien liikuntapalvelujen ja liikkumisympäristöjen tarjonnalla. Liikunnan harrastamisen merkittävimpinä esteinä Pohjois-Karjalan väestökyselyssä nousivat esille ajan puute, työkiireet, saamattomuus/laiskuus, väsymys, liikuntaharrastuksen hinta, aloittamisen vaikeus ja oma huono kunto. Asenteellisiin esteisiin voidaan tulevaisuudessa vaikuttaa koulutuksella ja liikuntaneuvonnalla rakenteellisia esteitä paremmin. Valtakunnallisesti tarkasteltuna lapsista ja nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi noin puolet. Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n (Pokali) Tukea harrastamiseen hanke toteutti koululaiskyselyn, jossa selvitettiin 1. ja 7. luokkalaisten liikuntasuosituksen täyttymistä ja vapaa-ajalla tapahtuvaa liikuntaa. Ensimmäisen luokan oppilaista liikuntasuositus (120 minuuttia päivässä) täyttyy 26 prosentilla vastaajista ja 58 prosenttia vastaajista liikkuu vapaa-ajallaan yli kolme tuntia viikossa. Vastaavasti lähes 26 prosenttia 7. luokkalaisista kertoi liikkuvansa liikuntasuosituksen mukaisesti 90 minuuttia päivässä ja hieman yli 50 prosenttia vastasi liikkuvansa vapaa-ajallaan yli kolme tuntia viikossa. 4
Pohjoiskarjalaisten liikunta - 52,4% harrastaa riittävästi kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua (20-54 -vuotiaat, THL:n AHT-tutkimus 2015) - 18,2% harrastaa suositusten mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua (20-54 -vuotiaat, THL:n AHT-tutkimus 2015) - 30,8% yli 75 vuotiaista ei harrasta vapaa-ajan liikuntaa (THL:n AHT-tutkimus 2015) - 76% harrastaa kuntoliikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa (Pohjois-Karjalan väestökysely 2015) Pohjois-Karjalan Liikunta ry Ikääntyvillä ihmisillä säännöllisen liikuntaharjoittelun merkitys korostuu toiminta- ja liikkumiskyvyn säilyttämisessä. Säännöllisellä liikuntaharjoittelulla voidaan parantaa liikkumiskykyä ja vähentää iäkkäiden ihmisten yleisimmän tapaturman, kaatumisen riskiä. Fyysisen aktiivisuuden lisäämisellä ja tasapainoharjoittelulla ennaltaehkäistään muun muassa kaatumisen riskiä ja parannetaan arjessa selviytymistä. Toiminnan tavoitteet - Suunnitellaan ja toteutetaan kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa prosessimaista ennaltaehkäisevää liikuntaneuvontaa - Tehdään aktiivista yhteistyötä liikuntaneuvonnan kehittämisen osalta muun muassa Siun Sote kuntayhtymän kanssa - Kehitetään eri toimijatahojen osaamista liikuntaneuvonnassa koulutuksien avulla - Huomioidaan Terveyden ja hyvinvointilaitoksen tekemän Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen tuloksia liikuntaneuvonnan suunnittelussa - Seurataan muun muassa TEAviisarin avulla kuntien terveydenedistämisaktiivisuutta ja toimintaa asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi - Suunnitellaan ja toteutetaan sekä haetaan hankerahoitusta yhteistyössä kuntien kanssa täydellisen liikuntaviikon/ -kuukauden järjestämiseen 2-4 pilottikunnassa vuoden 2016 syksyllä - Suunnitellaan ja toteutetaan sekä haetaan hankerahoitusta yhteistyössä kuntien kanssa täydellisen liikuntakuukauden/ -vuoden järjestämiseen kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa vuosina 2017-2018 Maakunnallisina vastuutahoina liikkeen lisäämisessä ovat ensisijaisesti Pohjois-Karjalan Liikunta ry, Pohjois-Karjalan kunnat ja pohjoiskarjalaiset urheiluseurat. Pohjois-Karjalan Liikunta ry 5
Kuntakartoituksen 2014 mukaan - Pohjois-Karjalassa 269 urheiluseuraa - Urheiluseuroissa noin 36300 jäsentä - Jäsenmäärä n. 22% maakunnan asukasluvusta - Kunnan avustusta sai 147 urheiluseuraa - Kuntien myöntämä avustus vajaa 585000 euroa (3,53 /asukas) Pihlatie/Kontiolahden Urheilijat ry 4. Pohjoiskarjalaisten urheiluseurojen aseman ja elinvoimaisuuden vahvistaminen liikuntapalvelujen kehittämisessä ja toteuttamisessa Pohjoiskarjalaisille liikunta- ja urheiluseuroilla on keskeinen asema pohjoiskarjalaisten urheiluttajina ja liikuttajina sekä sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman synnyttäjinä. Tulevaisuudessa on varmistettava kansalaistoiminnan jatkuvuuden ja edellytysten turvaaminen, seuratoiminnan vapaaehtoisten osaaminen, jaksaminen ja innostuminen sekä toiminnan uudistaminen ja kehittäminen. Yhteistyötä eri tahojen välillä tulee lisätä niin paikallisella, seutukunnallisella kuin maakunnallisella tasolla. Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheiluseurojen edustajien näkemykset liikuntakulttuurin nykytilasta ja tulevaisuudesta olivat varovaisen toiveikkaat. Seurojen edustajien odotukset julkishallinnon suuntaan olivat kasvaneet viiden vuoden aikana. Liikunnan kansalaistoimijat odottivat kunnilta entistä enemmän panostusta sekä välilliseen että välittömään tukeen. Tärkeimpiä kunnille kohdistettuja odotuksia olivat sisäliikuntatilojen kunnossapito (80%), liikuntapaikkojen tekninen huolto (72%), kevyenliikenteenväylien kunnossapito (58%) sekä urheilu- ja pallokenttien kunnossapito (53 %), Vastaajista 62 prosenttia arvioi erittäin tärkeäksi sisäliikuntatilojen ja 34 prosenttia urheilu- ja pallokenttien kunnossapidon. Seurojen edustajat näkivät kunnan tärkeimmiksi toiminnan tukemisen muodoiksi seuratoiminnan (76%), lasten ja nuorten liikunnan (75%) ja kunto- ja harrasteliikunnan tukemisen (72%). Kunnan tärkeimmiksi toiminnallisiksi tehtäviksi urheiluseurojen edustajat näkivät tiedottamisen (71%), kuntalaisten aktivoinnin liikuntaan (65%) ja koulutustilaisuuksien järjestämisen (51%). Urheiluseurojen taloudellinen tilanne on lähes 50 prosentin mukaan pysynyt viime vuosina ennallaan. Ainoastaan noin 12 prosenttia urheiluseuroista ilmoittaa taloudellisen tilanteen heikentyneen. Suurin osa urheiluseuroista näkee taloudelliset tulevaisuudennäkymät vähintään tyydyttävänä. Isoimmat uhkat liittyvät seuratoiminnan jäsenmäärän vähenemiseen ja jäsenien ikääntymiseen sekä liikuntatilojen käyttömaksujen nousuun. Lisäksi urheiluseuroissa on uhkana aktiivisten vapaaehtoisten määrän väheneminen. Urheiluseuroista 43 prosenttia arvioi vapaaehtoisten määrän vähentyneen viimeisen 10 vuoden aikana. Liikuntatilojen käyttömaksut koettiin merkittävämmäksi syyksi liikunta- ja urheilu-harrastuksen kallistumiseen. Urheiluseurat kokevat yhteiskunnallisen tehtävänsä varsin laajaalaisena, sillä 46 prosenttia vastanneista ilmoitti olevansa erittäin kiinnostunut yhteisöllisyyden vahvistamisesta, 37 prosenttia ikääntyvien huomioimisesta omassa toiminnassaan ja 33 prosenttia turvallisuuden vahvistamisesta. Urheiluseuroilla näyttää tulevaisuudessa olevan varsin keskeinen merkitys kansalaisten urheiluttajina ja liikuttajina sekä sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman synnyttäjinä Pohjois-Karjalassa. Toiminnan tavoitteet - Perustetaan kuntakohtaisesti uusia matalankynnyksen liikuntaryhmiä eri ikäryhmille - Toteutetaan alueellisia vertaisohjaajakoulutuksia nuorille ja aikuisille - Toteutetaan seuratoimijoiden rekrytointi- ja urheilumarkkinointikoulutukset - Toteutetaan säännölliset kuntakohtaiset seurafoorumit Maakunnallisina vastuutahoina elinvoimaisen urheiluseuratoiminnan edistämisessä ovat ensisijaisesti Pohjois-Karjalan Liikunta ry ja Pohjois-Karjalan kunnat. 6
Pohjois-Karjalan vetovoimaisuuden edistäjät - Kärkitapahtumina mm. Kontiolahden urheilutapahtumat, Vaarojen Maraton, laturetket, Karelia-Soutu - Yksilöurheilijoina mm. Kaisa Mäkäräinen, Kalevan Rastin suunnistajat ja joukkueina mm. Kataja-Basket, Joensuun Maila - Laadukkaat olosuhteet mm. Kontiolahden ampumahiihtokeskus, Mehtimäen alue Teemu Saramäki 5. Pohjois-Karjalan vetovoimaisuuden lisääminen liikunta- ja urheilutapahtumien, arvokilpailujen sekä menestyvän huippu-urheilun avulla Liikunta- ja urheilutapahtumat ovat yksi Pohjois-Karjalan imagon ja vetovoimaisuuden rakentamisen vahvuuksista. Pohjois-Karjala tunnetaan kansallisesti ja kansainvälisesti monista onnistuneesti järjestetyistä liikunta- ja urheilutapahtumista. Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelman 2014-2020 vision mukaan Pohjois-Karjala on kansainvälisesti vetovoimainen luonto-, kulttuuri- ja tapahtumamatkailualue. Maakunnan matkailun teema- toimenpideohjelmassa mainittuja kärkitapahtumia (Kontiolahden urheilutapahtumat, Vaarojen Maraton, Pogostan hiihto, Ahmanhiihto, Kolin maisemahiihto, Karelia-Soutu) tulee tukea ja kehittää. Lisäksi maakunnan vetovoimaisuutta lisätään hyödyntämällä muun muassa suunnistukseen, melontaan ja pyöräilyyn liittyvää osaamista ja pohjoiskarjalaista luontoa. Pohjois-Karjalaan on hyvä tavoitella suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti liikuntaan ja urheiluun liittyviä merkittäviä tapahtumia ja arvokilpailuja. Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n tekemän Liikuntatapahtumat Pohjois-Karjalassa kartoituksen 2015 mukaan liikuntatapahtumat tuovat järjestäjille imagollista hyötyä liikuntaseuralle ja lajille, taloudellisia resursseja sekä henkilöstöresursseja harrastajien ja seuratoimi-joiden muodossa. Tapahtumajärjestäjien suurimmat haasteet tapahtumakartoituksen mukaan ovat henkilöstöresurssien riittämättömyys, alhainen osanottajamäärä, olosuhteisiin liittyvät ongelmat, kuten puutteelliset suorituspaikat, ja taloudellisten resurssien riittämättömyys. Huippu-urheilulla on vahva asema pohjoiskarjalaisessa liikunta- ja urheilukentässä. Usean lajin pääsarjatason joukkueet (Kataja Basket, Joensuun Maila, Kiteen Pallo, Viinijärven Urheilijat, Liiga-Riento) ja yksilöurheilijat (Kaisa Mäkäräinen, Ahti Toivanen, Nea Norismaa, Oona Sormunen, Katri Hirvonen, Kalevan Rastin suunnistajat) luovat positiivista mielikuvaa maakunnasta ja kannustavat esikuvina osaltaan pohjoiskarjalaisia liikkeelle. Joensuun Urheiluakatemialla ja sen kehittämisellä on suuri merkitys urheilun ja opiskelun yhdistämisessä kilpaurheileville nuorille ja nuorille aikuisille, joiden tavoitteena on kansallinen ja kansainvälinen huippu. Laadukkaiden harjoittelu- ja liikuntapaikkojen sekä tulevaisuuden arvokisojen saannin varmistamiseksi olosuhteita on suunnitelmallisesti kehitettävä. Pohjois-Karjalan merkittäviä liikuntapaikkoja ovat muun muassa Kontiolahden ampumahiihtokeskus, Mehtimäen alue, Kiteen moottoriurheilukeskus ja Hutsin urheilukeskus. Toiminnan tavoitteet - Arvokilpailujen hakeminen ja järjestäminen - Liikunnan kärkitapahtumien kehittäminen ja järjestäminen - Joensuun Urheiluakatemian kehittäminen - Valmentajien osaamisen kehittäminen - Liikunnan olosuhteiden suunnitelmallinen kehittäminen ja rakentaminen - Menestyvien joukkueiden ja yksilöurheilijoiden hyödyntäminen maakunnan vetovoimaisuuden lisäämisessä Maakunnallisina vastuutahoina tapahtumamatkailun edistämisessä ovat erityisesti Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Karelia Expert Matkailupalvelut Oy, kehittämisyhtiöt ja pohjoiskarjalaiset urheiluseurat. Maakunnallisina vastuutahoina menestyvän huippu-urheilun kehittämisessä ovat erityisesti Joensuun Urheiluakatemia, Pohjois-Karjalan Liikunta ry, Itä-Suomen liikuntaopisto, Pohjois-Karjalan kunnat ja pohjoiskarjalaiset urheiluseurat. 7
8