SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN

1 SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN Hirvensalmi, Kangasniemi. Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala 13.11.2014/päivitys 15.4.2016

2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. YLEISTÄ.... 4 1.1. Perustoimeentulotuki... 4 1.2. Täydentävä toimeentulotuki 4 1.3. Ehkäisevä toimeentulotuki.. 4 1.4. Toimeentulotuen myöntää oleskelukunta 5 1.5. Toimeentulotuen myöntäminen takautuvasti.. 5 2. PERUSOSA 5 2.1. Perusosan alentaminen... 5 2.2. Perusosa erityistilanteissa.. 6 3. TULOT JA VARAT.. 7 3.1. Tulojen huomioiminen takautuvasti ja tulojen jaksottaminen... 7 3.2. Työttömyysetuudet 7 3.3. Veronpalautus. 8 3.4. Satunnaiset tulot. 8 3.5. Alaikäisen tulot ja varat.. 8 3.6. Omaisuus 9 3.7. Työmatkakustannukset.. 9 3.8. Ulosoton vaikutus tuloihin 9 3.9. Kelan takaisinperinnät.9 4. MENOT. 10 4.1. Tositteet.. 10 4.2. Asumismenot. 10 4.2.1. Kohtuulliset asumiskulut 10 4.2.2. Sähkölaskujen kohtuullistaminen taloussähkön osalta 11 4.2.3. Muut asumismenot.. 11 4.2.4. Takuuvuokra / vakuusmaksu.. 12 4.2.5. Muuttokustannukset 13 4.2.6. Vanhempiensa taloudessa asuvien 18 -vuotta täyttäneiden asumismenojen huomioiminen 13 4.3. Terveydenhuoltomenot.. 14 4.3.1. Sairaalahoito 14 4.3.2. Terveyskeskus- /päivystys- /poliklinikkamaksut.. 14 4.3.3. Fysikaalinen hoito.. 14 4.3.4. Hammashoito. 14 4.3.5. Silmälasit 15 4.3.6. Reseptilääkkeet 15 4.3.7. Terveydenhuollon matkat.. 15 4.4. Täydentävän toimeentulotuen menot..15 4.4.1. Huonekalut ja muut kodin tarvikkeet. 15 4.4.2. Lasten tarvikkeet ja - harrastusmenot..16 4.4.3. Yleinen, ylimääräinen tuki.. 16 4.4.4. Romanihame... 17 4.4.5. Hautauskustannukset...17 4.4.6. Lasten luonapidot... 17 4.4.7. Opiskelu. 18 4.5.8. Muita täydentävän toimeentulotuen menoja.. 20 4.5.9. Maahanmuuttajat.. 20

3 5. ALLE 18-VUOTIAAT ITSENÄISESTI TOIMEENTULOTUKEA HAKEVAT.21 6. YRITTÄJÄT 21 7. PERINTÄ...22 Liitteet Liite 1 Eu-kansalaisten toimeentulotuki...24

4 1. YLEISTÄ Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuki perustuu toimeentulotuesta annettuun lakiin (1412/1997) ja asetukseen (66/1998) sekä Sosiaali- ja terveysministeriön Toimeentulotukioppaan (2007:11 ja 2013:4) ohjeisiin ja niihin myöhemmin tehtyihin muutoksiin. Ohjeiden tarkoituksena on korostaa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista kunnassa. Nämä ohjeet eivät rajoita työntekijän oikeutta harkintaan päättäessään henkilön tai perheen oikeudesta toimeentulotukeen. Toimeentulotuki jakautuu perustoimeentulotukeen (perusmenot) ja täydentävään toimeentulotukeen (erityismenot). Ehkäisevää toimeentulotukea henkilön ja perheen sosiaalisen turvallisuuden ja toimintakyvyn edistämiseksi ja ylläpitämiseksi voidaan myös myöntää. 1.1. PERUSTOIMEENTULOTUKI (ToTuL 7 a ja 7 b ) Perusosa (ToTuL 7 a ) sisältää ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot, asioimismatkoista aiheutuvat menot, sanomalehden tilausmaksu, puhelin- ja internet-maksut, harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot ja jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Muut perusmenot (ToTuL 7 b ) sisältää asumismenot, taloussähkön, kotivakuutusmaksun ja vähäistä suuremmat terveydenhoitomenot. 1.2. TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI (ToTuL 7 c ) Täydentävänä toimeentulotukena otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat muut kuin perustoimeentulotuessa huomioitavat asumisesta aiheutuvat menot (mm. muuttokustannukset, takuuvuokra), lasten päivähoitomenot sekä henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat toimeentulotuen turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Täydentävän toimeentulotuen menoja ovat esimerkiksi yksityisen päivähoidon maksut, muuttokustannukset, vuokravakuus/takuuvuokra, lasten tarvikkeet ja harrastusmenot, sänky ja ruokapöytä, välttämättömät hautauskustannukset, lasten tapaamiskulut, ammattiliittojen perimät jäsenmaksut, edunvalvonnan palkkio ja tilintarkastusmaksu. 1.3. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI (ToTuL 13 ) Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta

5 toimeentulotuesta. Ehkäisevä toimeentulotuki on riippumaton siitä, onko henkilö tai perhe oikeutettu toimeentulotukilain 1 :n 1 momentin tarkoittamaan toimeentulotukeen eli ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää myös tilanteissa, joissa henkilöllä tai perheellä ei toimeentulotukilaskelman perusteella ole oikeutta varsinaiseen (perus- ja täydentävä toimeentulotuki) toimeentulotukeen. 1.4. TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄÄ OLESKELUKUNTA (ToTuL 14 ) Toimeentulotuen myöntää oleskelukunta. Tuki voidaan myöntää myös Poste Restante -osoitteessa asuvalle, mutta hänen tulee osoittaa todellinen oleskelunsa paikkakunnalla. Toimeentulotuki on oleskelukunnan meno myös silloin, kun asiakkaan kotikunta on toinen yhteistoiminta-alueen kunta. Hoivakotiasumisessa ja vastaavassa oleskelukunnaksi katsotaan kunta, missä hakijan asuminen on pitkäaikaista ja vuokrasuhteessa tapahtuvaa. Jos toimeentulotuen tarve on jatkuvaa, on asiakasmaksua tarkistettava 3 kk:n aikana. 1.5. TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN TAKAUTUVASTI (ToTuL 15 ) Toimeentulotukea voidaan myöntää takautuvasti erityisestä syystä toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin. Tavallisimpia syitä takautuvan toimeentulotuen käsittelemiseksi ovat vuokrarästit tai sähkölaskurästit. Hakemisen tulee kuitenkin tapahtua kohtuullisessa ajassa, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa alkuperäisen laskun erääntymisestä. Laskuja ei käsitellä maksumuistutusten eräpäivien mukaisesti. 2. PERUSOSA Perusosan rakenne on seuraava: Ravintomenot 49 % Vaate- ja jalkinemenot 9 % Informaatiomenot 20 % Vähäiset terveydenhoitomenot 3 % Muut jokapäiväiset menot 19 % 2.1. PERUSOSAN ALENTAMINEN (ToTuL 10 ) Perusosaa voidaan alentaa 20 % jos henkilön toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että hän on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt tarjotusta työstä, työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai kuntouttavasta työtoiminnasta, jos henkilö on ilman pätevää syytä kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen tai jos hän ilman pätevää syytä on keskeyttänyt kuntouttavan työtoiminnan tai muun työllistymistä edistävän toimenpiteen. Perusosaa voidaan alentaa myös, jos työnhaun voimassaolossa on toistuvasti katkoksia. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään 2 kk kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Jos henkilö on toistuvasti kieltäytynyt ilman perusteltua syytä edellä mainituista toimenpiteistä,

6 voidaan perusosaa alentaa 40 %. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään 2 kk kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Jos perusosaa alennetaan, sen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista, asiakkaan kanssa suunnitelma toiminnasta hänen itsenäisen suoriutumisensa edistämiseksi. Mikäli asiakas ei toimi suunnitelman mukaisesti, voidaan perusosan alentamista jatkaa suoraan lopettamatta alentamista välillä. Perusosan alennus on perusteltava toimeentulotukipäätöksessä. 2.2. PERUSOSA ERITYISTILANTEISSA Vauvan perusosa lasketaan syntymäpäivästä alkaen. Kuitenkin, mikäli vauva jää sairaalaan, toimitaan perusosan sairaalassaolopäivien mukaan annetun perusosaohjeen mukaisesti. Asunnottoman perusosaksi huomioidaan pääsääntöisesti yhteistaloudessa asuvan perusosa, mikäli asiakas ei pysty luotettavasti osoittamaan asuvansa/oleskelevansa tosiasiallisesti yksin. Asunnottomilta/Poste Restantessa asuvilta tulee pyytää hakemuksen liitteenä selvitys osoitteista, missä he yöpyvät. Asiakkaalla on velvollisuus antaa asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot (ToTuL 17, Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 12 ). Sairaala-/laitoshoidossa olevan asiakkaan perusosa on yli 14 vrk:n hoitojakson ajalta 51 % perusosasta koko sairaanhoitojakson ajalta. Kuukauden vaihtuminen ei vaikuta jakson laskemiseen. Jos laitoksessa olo tiedetään etukäteen, huomioidaan se perusosassa. Päivä- tai yösairaalassa olevan asiakkaan perusosaa vähennetään ko. päiviltä 30 %. Vankilasta saatava ylläpito on vangin ensisijainen toimeentulojärjestelmä. Vankilassa olevalle voidaan myöntää käyttörahaa korkeintaan 120 /kk. Päätöstä tehtäessä huomioidaan vangin muut tulot. Laitoksessa olevan käyttövarat ovat 107 /kk (v. 2016). Palvelutalossa asuvien on mahdollista saada toimeentulotukea lähinnä sairauskuluihin. Palvelutaloja on mielenterveys- ja päihdehuollon asiakkaille, vanhuksille ja eräille muille erityisryhmille. Oikeus toimeentulotukeen kartoitetaan palvelusopimuksen perusteella ja huomioitavissa, pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon palvelujen mukaisissa sairauskuluissa käytetään omavastuuosuutta. Vanhusten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluasumisessa ja tehostetussa palveluasumisessa olevien käyttövara on 160 /kk. Käyttövara 160e/kk kattaa toimeentulotuen perusosaan sisältyviä menoja, kuten käsikauppalääkkeet, hygieniamenot yms. Käyttövarat eivät kata terveydenhoitomenoja muutoin kuin toimeentulotuen perusosaan sisältyvien menojen osalta. Jatkuvan toimeentulotuen sijaan tulee asiakasmaksua alentaa 3 kk:n kuluessa.

7 3. TULOT JA VARAT Tulona otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot. Myös varat huomioidaan (esim. säästöt, osakkeet, kesämökki). Tukeen eivät vaikuta omassa käytössä oleva omistusasunto, asunnon irtaimisto ja työvälineet. Tuloina ei huomioida (ToTuL 11 ) mm. kuntouttavan työtoiminnan toimintarahaa, työttömyysturvalaissa tarkoitettua kulukorvausta, eläkkeensaajan hoitotukea, vammaistukea, lapsen hoitotukea tai äitiysavustusta. Näitä tuloja ei huomioida myöskään takautuvilta osin, vaikka maksettava summa muodostuisi huomattavaksi. Hoitotuki ja vammaistuki kuitenkin kattavat sairaudesta tai vammasta aiheutuvia menoja. Toimeentulotuessa huomioidaan näitä menoja vain etuuden ylimenevältä osalta. Asiakkaan lasten tileillä olevia varoja, mikäli ne on saatu lahjoituksena (esim. rippilahjat), ei oteta tulona huomioon 800 asti. Jos varoja kuitenkin käytetään perheen elatukseen, huomioidaan ne näiltä osin käytettävissä olevina varoina. Aikuisen tilin saldorajana voidaan pitää 400 eli ylimenevä osuus huomioidaan käytettävissä olevina varoina. Nettoansiotuloista vähennetään 20 %, enintään kuitenkin 150 /tulonsaaja. 3.1. TULOJEN HUOMIOIMINEN TAKAUTUVASTI JA TULOJEN JAKSOTTAMINEN Ansiotulon vyöryttämistä monta kuukautta maksuajankohdan jälkeen ei voida pitää kohtuullisena. ToTuL 15 3 momentti: Sellainen ansiotulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä, voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon jos tukea haetaan päätöstä seuraavien 2 kalenterikuukauden aikana, jollei sitä ei voida pitää kohtuuttomana. Tukea myönnettäessä on asiakkaalle ilmoitettava mahdollisuudesta huomioida ko. tulo taannehtivasti. Suurten kertaluonteisten tulojen aiheuttama tulonylitys voidaan jaksottaa usealle kuukaudelle. Suuria kertaluontoisia tuloja ovat esimerkiksi lomaraha, eroraha, perintö, omaisuuden myynnistä saadut tulot ja veikkausvoitot. Tavanomaisten ja säännöllisten, minkä tahansa etuuksien/tulojen aiheuttamaa tuloylitystä ei pääsääntöisesti siirretä seuraavalle kuukaudelle, ellei ylitys ole huomattavan suuri. Tapauskohtaista harkintaa voidaan käyttää. 3.2. TYÖTTÖMYYSETUUDET Työttömyyspäiväraha/työmarkkinatuki jaetaan kuukausittaisiin eriin käyttämällä kerrointa 21,5 sen jälkeen, kun asiakas on tosiasiallisesti saanut kaksi täyttä työttömyysetuuserää saman kalenterikuukauden aikana. Jos kahden erän maksu tapahtuu ensimmäisen kuuden asiakkuuskuukauden aikana, kerrointa ei

8 oteta käyttöön. Kerrointa ei myöskään oteta käyttöön, ellei asiakas ole ollut toimeentulotukiasiakkuudessa kahden erän maksukuukautena. Kertoimen käyttö loppuu, kun työttömyyspäivärahan maksaminen katkeaa etuuden vaihtuessa tai karenssin vuoksi tai mikäli toimeentulotukiasiakkuus katkeaa vähintään kahden kuukauden ajaksi. Kertoimen käyttö ei katkea tilanteessa, jolloin asiakas siirtyy ansiosidonnaiselta päivärahalta työmarkkinatuelle ja saa työttömyyskorvaukset yhteensä 20 päivältä. Sinä kuukautena, kun maksussa on sekä ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa että työmarkkinatukea, tulo huomioidaan ilman kerrointa. Kertoimen käyttö jatkuu seuraavasta kuukaudesta alkaen. Työttömyysetuuden korotusosaa ja kulukorvausta ei huomioida tulona. 3.3. VERONPALAUTUS Tulona huomioidaan se osa veronpalautuksesta, jonka asiakas todellisuudessa saa käyttöönsä. Jos veronpalautus on ulosoton kohteena tai sillä kuitataan verovelkoja, tulee asiakkaan toimittaa tästä tosite. Mikäli asiakas on ollut yhtäjaksoisesti toimeentulon saajana vuoden, jätetään veronpalautuksesta huomioimatta tulona 90 /aikuinen ja 50 /lapsi. 3.4. SATUNNAISET TULOT Satunnaisina tuloina otetaan huomioon mm. otetut pikavipit, veikkausvoitot, omaisten ym. avustukset ja vipit. Jos satunnaiset tulot ovat yli 50 tai ylittävät yhteenlasketulta summaltaan 50, huomioidaan ylimenevä osuus tulona. Jos alle 50 satunnaiset tulot ovat kuitenkin säännöllisiä, huomioidaan ne tuloina. 3.5. ALAIKÄISEN TULOT JA VARAT (ToTuL 11 ) Alaikäisen satunnaiset, vähäiset ja lähinnä kertaluonteiset ansiotulot sekä stipendit ja apurahat, jotka ovat enintään 200 /kk, jätetään huomioimatta tulona. Alaikäisen yhden kuukauden kesätyötuloja ei huomioida tulona. Toisen kuukauden tulo huomioidaan siten, että palkalla katsotaan katettavan perusosamenot ja terveydenhoitomenot. Myös hänen osuutensa asumiskuluista voidaan huomioida, mikäli katsotaan kohtuulliseksi. Alaikäisen tuloilla ei kuitenkaan ole tarkoitus elättää muuta perhettä. Alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja ei oteta huomioon siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7c :n nojalla huomioitavat menot. Alaikäisen säännöllisistä palkkatuloista jätetään pääsääntöisesti huomioimatta 150 /kk. Jos nuoren tuloa käytetään perheen elatukseen, huomioidaan tulo kokonaan. Vain tavanomainen ansiotulovähennys tehdään.

9 3.6. OMAISUUS Omaisuudesta ja sen arvosta tulee toimittaa luotettava selvitys. Mikäli omaisuus on sen kaltaista, että asiakas voisi sen myymällä turvata elantonsa, tulee hänen ryhtyä realisointitoimenpiteisiin toimeentulotukipäätöksessä määrätyn ajanjakson eli 3 6 kuukauden aikana. Mikäli omistuksessa on helposti realisoitavaa omaisuutta, esimerkiksi osakkeita, asiakkaalta edellytetään niiden välitöntä realisointia. Jos halutaan jostakin kiinteistöstä (tila, tontti yms.) virallista selvitystä, pyydetään asiakasta toimittamaan kiinteistörekisteriote, josta näkyy mm. tontin pinta-ala, lainhuutotodistus, josta näkyy omistajat sekä rasitustodistus, josta näkyy mitä rasituksia (mm. kiinnityksiä) siihen kohdistuu. Realisoinnin etenemistä on seurattava pyytämällä asiakasta toimeentulotukihakemuksen yhteydessä toimittamaan tarvittavat tositteet. Jos asiakas kieltäytyy realisointitoimenpiteistä, voidaan toimeentulotuki hylätä kokonaan ToTuL 2 perusteella. 3.7. TYÖMATKAKUSTANNUKSET Työmatkakustannuksista aiheutuvat menot vähennetään asiakkaan ansiotuloista. Työmatkamenot otetaan huomioon edullisimman matkustustavan mukaisesti edellyttäen että työmatka on vähintään 5 km yhteen suuntaan. Mikäli asiakkaalla huomioidaan oman auton käyttö, lasketaan menona 0,20 /km. Julkisia kulkuneuvoja käytettäessä on esitettävä kuitit. Ennakonpidätysprosenttiin edellytetään hakemaan muutosta työmatkakulujen vuoksi. 3.8. ULOSOTON VAIKUTUS TULOIHIN Ulosottomaksu huomioidaan tuloa vähentävänä tekijänä, jos perintä tapahtuu suoran palkasta tai muusta etuudesta. Mikäli asiakas maksaa ulosottomaksun itse, siitä on oltava ulosottomiehen vahvistama, asiakkaan tulojen mukainen maksusuunnitelma sekä tosite maksusta. Maksua hyväksytään enintään sen verran, kuin sitä voitaisiin ulosmitata suoraan etuudesta. Vapaaehtoista/ylimääräistä suoritusta ei hyväksytä. Asiakkaan on selvitettävä mahdollisuutensa vapaakuukausiin. 3.9. KELAN TAKAISINPERINNÄT Kelan ohjeistuksen mukaan Kelan etuudesta tehtävä kuittaus tai osamaksusopimus (=asiakas maksaa itse) ei saa aiheuttaa kenellekään toimeentulotuen tarvetta. Kela ei kuitenkaan voi asiakkaaltaan kysyä onko tämä toimeentulotukiasiakkaana. Jos asia tulee ilmi, on Kelan kerrottava, ettei kuittaus- tai osamaksusopimusta voi em. syystä tehdä tai se on lopetettava. Osamaksusopimuksissa on sellainen mahdollisuus, että jos takaisinperittävä summa on pieni, osamaksusopimuksen voi antaa mennä loppuun asti. Automaattikuittauksen suhteen ohje on sen sijaan ehdoton: sitä ei voi jatkaa, jos käy ilmi, että asiakas on toimeentulotukiasiakkaana.

10 Velkaa ei Kela kuitenkaan anna anteeksi, vaan se tulee menemään ulosottoon. Sosiaalitoimen on ko. asiakkaille ohjaus- ja neuvontavelvollisuuden nojalla kerrottava asiasta ja ohjeistettava heitä lopettamaan kuittaus. Mikäli asiakas ei kuitenkaan tätä tee, ei siitä asiakasta sanktioida esim. perusosa-alennuksella. Sen sijaan tulona huomioidaan ns. bruttotulo ilman Kelan kuittausta. Esim. jos asumistuki on 200e ja Kelan perintä 50e, niin tähän asti on tulona huomioitu 150e. Jatkossa tulona huomioitaisiin kuitenkin 200e, koska asiakas omalla toiminnallaan aiheuttaa tulon menetyksen. 4. MENOT Laskut huomioidaan laskelmassa menoina alkuperäisten eräpäivien mukaisina kuukausina. 4.1. TOSITTEET Menot hyväksytään pääsääntöisesti vain pankin tositteita vastaan. Jos kuitenkin esitetään käsinkirjoitettuja kuitteja, tulee niiden olla yksilöityjä; kuiteista on käytävä ilmi eritellysti mitä asia koskee, summat, päivämäärät ja myyjän yhteystiedot. Asiakkaan on myös pystyttävä todentamaan esim. tiliotteella, että hänellä on ollut käytössään raha ko. menon maksamiseen. Pankkitileistä on toimitettava tiliote tai pankin vahvistamat tilitapahtumat. Verkko- tai pikapankista tulostettuja tilitapahtumia ei hyväksytä 4.2. ASUMISMENOT Edellisen kuukauden vuokran maksusta on esitettävä tosite seuraavan kuukauden hakemuksen liitteenä, ellei maksua voida todentaa tiliotteelta. Jos asiakas kehotuksista huolimatta toistuvasti jättää vuokran maksamatta, voidaan toimeentulotuki asumisen turvaamiseksi maksaa suoraan vuokranantajalle Toimeentulotukilain 16 nojalla. Jos asiakas ei tosiasiassa ole itse maksanut vuokraa useampaan kuukauteen, ei sitä huomioida enää laskelmassa menona. 4.2.1. Kohtuulliset asumiskulut Kohtuulliset asumiskulut sisältävät kaikki muut asumismenot paitsi taloussähkön ja kotivakuutuksen. Kohtuullisten asumiskulujen määrä on seuraava: henkilömäärä neliöt asumiskulut joustonvara 1 40 480 30 2 57 580 30 3 77 680 30 4 90 740 30 5 105 800 30 6 115 860 30

11 7 125 920 30 8 -> 135 980 30 Asumismenoja ei kohtuullisteta heti, vaan asiakkaalle ilmoitetaan asiasta päätöksessä ja samalla kerrotaan myös kohtuullisten asumiskulujen määrä. Asumiskulut kohtuullistetaan kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta. Kun asumiskulut ylittävät kohtuullisuusrajan, on ennen kohtuullistamista selvitettävä asunnon koko suhteessa asukkaiden määrään, onko kohtuuhintaista asuntoa haettu, vuokrasuhteen kesto ja asuntomarkkinoiden tarjonta. 4.2.2. Sähkölaskujen kohtuullistaminen taloussähkön osalta Sähkölaskusta huomioidaan 1/3 taloussähkönä ja 2/3 lämmityssähkönä. Alla on kohtuullisen taloussähkönkulutuksen määrät. Taulukko on suuntaa-antava ja perustuu huoneiston kokoon, ei henkilömäärään. asunnon koko yksiö kaksio-kolmio neliö-viisiö omakotitalo kulutus/vuosi 4000 kwh 5500 kwh 7000 kwh 8000 kwh Sähkön laskutuksen tapahtuessa erilaisissa erissä täytyy laskua tarkastella kulutuksen mukaan (kwh/vuosi). Esim. omakotitaloissa laskut ovat usein talvisaikaan suuremmat ja kesäaikana velotaan vähemmän vuosikulutuksen ollessa kuitenkin kohtuullisuuden rajoissa. Taloussähkön kulutusta = kwh-määrää on seurattava ja laitettava päätökseen tiedoksi kohtuullinen kulutus ja kohtuullistaminen. 4.2.3. Muut asumismenot Omassa käytössä olevan asunnon asuntolainan korkoja huomioidaan kuukaudessa enintään seuraavasti: henkilömäärä korot 1 252 2 294 3 353 4 420 5 505 6 -> 589 Asumismenoiksi huomioidaan myös asunnon perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot edellyttäen, että asiakkaalla on verotuksen

12 ennakonpidätyksessä huomioitu asuntolainojen korot. Maksetut korot huomioidaan pankin eritellyn tositteen mukaisesti. Omassa käytössä olevan omistusasunnon mahdollisesta rahoitus- ja pääomavastikkeesta huomioidaan korkojen osuus isännöitsijän todistusta vastaan. Kotivakuutukset irtaimiston ja pakollisten oikeusturva- ja vastuuvakuutusten osalta huomioidaan menona pääsääntöisesti 3 kk:n osuus. Pitkäaikaisasiakkaalla voidaan huomioida 6 kk:n osuus menona. Vesimaksua huomioidaan enintään 23 /kk/henkilö. Vesilaskujen tasaukset otetaan huomioon eräpäivän mukaisena kuukautena. Tasauslaskuissa tarkastellaan kohtuullisen kulutuksen enimmäismäärää, joka on 57m3/henkilö/vuosi. Kohtuullinen kulutus lasketaan tasauslaskun ajalta. Menona huomioidaan maksimissaan kohtuukulutuksen ja vesimaksuennakoiden välinen erotus. Kohtuullisen kulutuksen enimmäismäärästä (57m3/hlö/vuosi) ja vesitasauslaskusta huomioidaan 60 % kylmän veden ja 40 % lämpimän veden kulutuksena. Mikäli asumismenot on kohtuullistettu, ei vesilaskua huomioida. Vesimaksun ollessa neliöperusteinen (ei henkilöperusteinen) ja kokonaisasumiskustannusten ollessa kohtuulliset, ei vesimaksua kuitenkaan kohtuullisteta erikseen. Vesimaksuennakoiden palautukset katsotaan tuloksi. Puulämmitteisessä talossa voidaan polttopuita huomioida enintään 18 m3 vuodessa, 55 /m3. Puut voi hankkia missä vaiheessa vuotta tahansa. Öljylämmitteisessä talossa huomioidaan keskimäärin 30-35 litraa öljyä vuodessa asuntoneliötä kohti. Sähkölaskusta 2/3 huomioidaan lämmityskuluina. Saunamaksua huomioidaan enintään 8 /kk. Autopaikkamaksua, atk-verkkomaksua eikä kaapeli-tv-maksua ei huomioida menona. 4.2.4. Takuuvuokra / vakuusmaksu Takuuvuokralla voidaan kattaa vain maksamattomia vuokria, vuokravakuutta voidaan käyttää myös mm. siivous- ja korjauskuluihin. Ensisijaisesti toimeentulotuki myönnetään vain takuuvuokraan. Asiakkaan tulee perustella muuton tarve. Maksusitoumusta takuuvuokraan/vuokravakuuteen ei myönnetä, mikäli muuttamiselle ei ole esitetty riittäviä perusteita. Perusteina hyväksytään esimerkiksi asunnottomuus, edullisempi asunto, lyhyempi työmatka ja/tai lasten päivähoitopaikan läheisyys, pysyvämpi vuokrasuhde sekä perhetilanne ja perhekoon muutos.

13 Mahdollisen liikuntaesteisen osalta voidaan perusteena pitää myös asuntoon kulkemisen vaivatonta järjestämistä ja palvelujen läheisyyttä. Asunnon tarve määrää takuuvuokran/vuokravakuuden myöntämisen. Maksusitoumuksen edellyttämä takuun maksaminen sosiaalitoimistosta ei voi olla takuuvuokran/vakuusmaksun myöntämisen este. Maksusitoumus annetaan määräaikaisena kuudelle (6) kuukaudelle toiselle paikkakunnalle muutettaessa ja pääsääntöisesti yhden (1) kuukauden vuokraa vastaavalle määrälle. Vuokralainen ja vuokranantaja eivät voi sopia vuokravakuuden käyttämisestä viimeiseen vuokraan. Toimeentulotuki haetaan siitä kunnasta, missä asiakas oleskelee takuun/vakuuden erääntymispäivänä. Jos asiakas ei esitä riittäviä perusteita muutolle, ei mitään muuttoon liittyviä kustannuksia huomioida hänelle menona. Sähköyhtiö voi määrätä asiakkaalle sähkövakuusmaksun, mikäli asiakas on toistuvasti jättänyt laskut maksamatta. Vakuuden suuruus määräytyy asunnon sähkönkulutuksen mukaan ja sen suuruus vaihtelee asiakkaittain. Sähkövakuusmaksu voidaan huomioida täydentävän toimeentulotuen menona. Pienet vakuusmaksut asiakas maksaa itse, suuriin vakuusmaksuihin voidaan tarvittaessa myöntää maksusitoumus 4.2.5. Muuttokustannukset Jos asiakas on esittänyt muutolle hyväksyttävät perustelut, voidaan muuttokuluihin myöntää toimeentulotukena kohtuulliset kustannukset. Mikäli asiakas käyttää muuttofirmaa, on hänen toimitettava kustannusarviot vähintään kahdelta eri yrittäjältä etukäteen. Muina muuttokuluina voidaan huomioida peräkärryn tai pakettiauton vuokrauksesta aiheutuneet kulut sekä mahdolliset polttoainekulut tositteiden perusteella. Apumiehen palkkio huomioidaan ainoastaan muuttofirmojen tekemien muuttojen yhteydessä ja vain erityisistä syistä. 4.2.6. Vanhempiensa taloudessa asuvien 18-vuotta täyttäneiden asumismenojen huomioiminen Jos sekä vanhemmat että 18 vuotta täyttänyt ovat toimeentulotukiasiakkaina, asumismenot käsitellään pääsääntöisesti vanhempien laskelmassa. Jos 18 vuotta täyttänyt on asiakkaana ja vanhemmat eivät hae toimeentulotukea, asumismenoja ei pääsääntöisesti huomioida. Jos asumiskuluja kuitenkin huomioidaan, on asiakkaan pitänyt osallistua niihin jo ennen toimeentulotukiasiakkuuttaankin. Sekä aiempi että nykyinen osallistuminen kustannuksiin on todistettava kuitilla. Jos vanhemmat ovat toimeentulotukiasiakkaana ja kotona asuu 18 vuotta täyttänyt, jolla on tuloja ja

14 joka kykenisi osallistumaan asumismenoihin ja jos lapsen tuloilla on vaikutusta asumistuenmäärään, asumismenot ja asumistuki jaetaan pääluvun mukaan. Huomioitavia asumismenoja ovat vuokra/vastike, vesimaksu ja sähkö. Jos em. asumismenoja huomioidaan, huomioidaan ne pääluvun mukaan. 4.3. TERVEYDENHUOLTOMENOT Toimeentulotuessa huomioidaan terveydenhuoltomenot julkisen sektorin taksojen mukaisesti. 4.3.1. Sairaalahoito Enintään 14 vrk kestävä sairaalahoito ei vähennä perusosaa. Sairaalahoidossa olevan asiakkaan perusosa on yli 14 vrk:n hoitojakson ajalta (myös vauvoilta) 51 % perusosasta koko sairaanhoitojakson ajalta. Kalenterikuukauden vaihtuminen ei vaikuta jakson laskemiseen. Päiväsairaalan hoitopäivä vähentää perusosaa 30 %:lla hoitoon sisältyvien aterioiden perusteella. Hoitopäivämaksut huomioidaan eräpäivän mukaisena kuukautena menona. 4.3.2. Terveyskeskus-/ päivystys- /poliklinikkamaksut Laskut huomioidaan eräpäivän mukaisena kuukautena menona. Peruuttamattomasta käynnistä aiheutuva maksu tai esim. ajokorttia varten tarvittava lääkärintodistusmaksu ei oikeuta toimeentulotukeen. 4.3.3. Fysikaalinen hoito Fysikaalinen hoito järjestetään julkisen terveydenhuollon yksikössä tai julkisen terveydenhuollon osoittamassa yksikössä. Lähtökohtana on julkisen sektorin lääkärin antama lähete. Asiakkaan on pyydettävä terveyskeskuksen fysioterapiayksiköstä lausunto lääkärin antaman lähetteen mukaisen hoidon toteuttamisesta julkisen terveydenhuollon piirissä. Mikäli fysioterapiayksikkö ei pysty tarvittavaa hoitoa toteuttamaan, voidaan maksusitoumus myöntää yksityiselle palveluntuottajalle. Maksusitoumus myönnetään vain omavastuuosuuteen; palveluntuottaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen. 4.3.4. Hammashoito Hammashoidon laskut hyväksytään julkisen sektorin taksojen mukaisesti alkuperäisen laskun eräpäivän mukaan. Hammasproteeseihin liittyvät kustannukset huomioidaan hammasteknikon taksan mukaan. Asiakkaan on toimitettava eritelty kustannusarvio vähintään kahdelta eri hammasteknikolta.

15 Kustannukset huomioidaan yhdessä osassa kustannusarvion / eräpäivän mukaisena kuukautena menona, niitä ei jaeta useammalle kuukaudelle. 4.3.5. Silmälasit Silmälasien osalta huomioidaan kehyksistä korkeintaan 70 ja linssit edullisimman vaihtoehdon mukaan ilman erikoiskäsittelyjä. Erikoiskäsittelyn välttämättömyydestä on toimitettava lääkärintodistus. Silmälasit voidaan huomioida toimeentulotuessa yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Asiakkaan on toimitettava optikon/lääkärin selvitys silmälasien tarpeesta. 4.3.6. Reseptilääkkeet Pääsääntöisesti huomioidaan yhden kuukauden lääketarve kerrallaan. Lääkkeet huomioidaan edullisimman vaihtoehdon mukaisesti ja omavastuuosuuden osalta. Asiakkaan on esitettävä aina resepti sekä apteekin maksukuitti. Mikäli asiakkaalle on kirjoitettu E-resepti, eikä hän pysty toimittamaan siitä paperiversiota, tulee toimittaa apteekin lääkelaskelma ja apteekin maksukuitti. E-reseptin voi tulostaa omilla pankkitunnuksilla sivustolta www.kanta.fi. Toimeentulotukena voidaan myöntää raskauden ehkäisyyn tarkoitettuja valmisteita. Potenssilääkkeet huomioidaan terveydenhuollon menona asiakkaan esittäessä sekä reseptin että lääkärin lausunnon siitä, että lääke on asiakkaan sairaanhoidon kannalta tarpeellinen. Pelkän reseptin perusteella ei menoa huomioida (KHO päätös 11.8.06/1887, 1889). Kela korvaa potenssilääkkeitä tarpeellisen sairauden hoidon edellyttämän määrän, kuitenkin enintään kuusi hoitoannosta kuukaudessa. Myös toimeentulotuessa noudatetaan tätä käytäntöä. Tupakanvieroitustuotteet voidaan huomioida toimeentulotuessa vain terveysperusteella. Asiakkaan on esitettävä reseptin lisäksi lääkärin lausunto lääkkeen välttämättömyydestä. 4.3.7. Terveydenhuollon matkat Terveydenhuollon matkojen omavastuuosuus on 25 (v. 2016). Toimeentulotuessa huomioitavia matkoja ovat pääasiassa julkisen sektorin lääkäri- ja sairaalakäynnit, lääkärin määräämät tutkimusja hoitokäynnit, Kelan korvaamat terapiakäynnit, suunnitelmalliset ja säännölliset A-klinikka ja mielenterveystoimistokäynnit. Matkat huomioidaan enintään em. omavastuuosuuden osalta ja jos yhdensuuntainen matka on 5 km tai yli. Matkat huomioidaan jälkikäteen käyntitositteita ja mahdollisia matkalippuja vastaan. Tapauskohtaista harkintaa voidaan käyttää. 4.4. TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT 4.4.1. Huonekalut ja muut kodin tarvikkeet Huonekaluja ja muita kodin tarvikkeita huomioidaan toimeentulotuessa asiakkaan muuttaessa ensimmäiseen omaan asuntoonsa tai asiakas on saanut asunnon pitkän asunnottomuuden jälkeen.

16 Välttämättömään kodin irtaimistoon voidaan myöntää toimeentulotukea enintään 135. Välttämättömällä kodin irtaimistolla tarkoitetaan esim. ruokailuvälineitä, kodin tekstiilejä ja siivousvälineitä. Toimeentulotuessa huomioitavat huonekalut ovat sänky ja patja sekä keittiön pöytä ja tuolit. Sänkyyn ja patjaan voidaan huomioida enintään 85 ja keittiön pöytään ja tuoleihin 85. Pyykinpesukoneeseen voidaan huomioida enintään 300, mikäli taloyhtiössä ei ole käytettävissä pesukonetta. 4.4.2. Lasten tarvikkeet ja harrastusmenot Lastenvaunuihin voidaan myötään enintään 135 lapsen synnyttyä tai lähellä laskettua aikaa ja rattaisiin enintään 85. Jos perheeseen syntyy kaksoset tai lapset ovat syntyneet lyhyellä aikavälillä, voidaan tukea myöntää kaksostenrattaisiin enintään 270. Vanhemman käydessä töissä tai opiskelemassa ja hän kuljettaa lasta hoitoon polkupyörällä voidaan toimeentulotuessa huomioida pyörän turvaistuimeen 35 ja kypärään 20. Auton turvaistuimeen voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea yhden kerran enintään 200 edellyttäen vanhemman käyvän töissä tai opiskelemassa ja vievän lasta päivähoitoon. Toimeentulotuessa ei hyväksytä menona hoitopöytää ja syöttötuolia. Suksiin ja luistimiin voidaan myöntää toimeentulotukea esikouluikäisestä eteenpäin. Suksipakettiin huomioidaan enintään 100 ja luistimiin 35. Voidaan huomioida joka talvi, jos edelliset menee pienemmille sisaruksille, muussa tapauksessa kahden vuoden välein. Polkupyörään huomioidaan enintään 50e 3-5 -vuotiaille (ei kolmipyörää), 85e 6-8 -vuotiaille ja 100e 9-15 -vuotiaille. Polkupyörän lisäksi voidaan myöntää kypärä, enintään 20. Harrastusmenoihin voidaan myöntää toimeentulotukea pitkäaikaisen toimeentulotuensaajaperheen alaikäisille lapsille kolmesta (3) ikävuodesta alkaen. Harrastusmenoja huomioidaan yhden lapsen osalta ja yhden harrastuksen osalta enintään 150 vuodessa. 4.4.3. Yleinen, ylimääräinen tuki Kun asiakas on ollut vuoden yhtäjaksoisesti toimeentulotuen saajana, voidaan hakemuksesta myöntää 50 12 kuukauden välein täydentävänä toimeentulotukena.

17 4.4.4. Romanihame Romaninaisen hameeseen huomioidaan enintään 450 korkeintaan kahden vuoden välein tarpeen mukaan. Nuorelle toimeentulotukea hameeseen voidaan myöntää hänen aikuistuttuaan, ellei ole erityisperusteluita myöntää jo aikaisemmin. Ensimmäisen kerran uutena asiakkaana hakiessa pyydettävä selvitykset ja tositteet milloin on hankkinut hameen edellisen kerran ja onko siihen silloin saanut toimeentulotukea. 4.4.5. Hautauskustannukset Hautauskuluihin myönnetään toimeentulotukea pääsääntöisesti vasta perunkirjoituksen jälkeen, koska perukirjasta selviää pesän taloudellinen tilanne. Pääsäännöstä voidaan poiketa, jos vainaja on omaisten kirjallisen vakuutuksen ja sosiaalitoimistossa olevan tiedon mukaisesti varaton. Tällöin hautaustoimistolle voidaan antaa maksusitoumus hautauksesta aiheutuvia kustannuksia varten. Jos perunkirjoituksessa selviää, että kuolinpesällä onkin varoja, on hautauskuluihin myönnetty toimeentulotuki kuolinpesän maksettava takaisin. Omaisten on ilmoitettava tämän takia etukäteen sosiaalitoimistoon perunkirjoituspaikka ja aika. Toimeentulotuessa hyväksyttäviä kohtuullisia hautauskustannuksia ovat hautaustoimiston kulut uurnan, arkun, arkkuvaatetuksen ja kuljetusten osalta sekä hautaustoimiston mahdollisesti veloittama kohtuullinen kustannus hautapaikan sopimisesta seurakunnan kanssa. Hyväksyttäviä kuluja ovat myös seurakunnan kustannukset hautapaikkamaksun sekä haudan avaus- ja peittomaksun osalta. Kuljetuksista aiheutuneet kustannukset huomioidaan pääsääntöisesti oman seurakunnan/paikkakunnan alueella. Tuhkauksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset huomioidaan toimeentulotuessa. Kuljetukset huomioidaan lähimpään krematorioon, ellei seurakunta maksa niitä. Toimeentulotukea voidaan myöntää lähiomaisten hautajaisvaatteisiin 50 /hlö ja kukkalaitteeseen 35 /perhe. Lähiomaisiksi lasketaan puoliso, omat ja puolison lapset, lasten puolisot ja lapset, sisarukset sekä omat ja puolison vanhemmat ja isovanhemmat. 4.4.6. Lasten luonapidot Hyväksytään enintään 4 vrk/kk täytettyä luonapitolomaketta vastaan jälkikäteen. Tukea myönnetään 8 /vrk. Vuoroasuminen huomioidaan perusosissa. Ajalla 1.5.-30.9. huomioidaan 21 vrk loma ja ajalla 1.10.-30.4. 14 vrk loma. Luonapitosopimus tulee esittää ensimmäisen luonapitokorvaushakemuksen yhteydessä. Mikäli sopimusta ei ole laadittu, sitä ei voi pitää myönnettävän tuen esteenä. Näiden kuukausien ajalta ei huomioida enää tavanomaista 4 vrk:n luonapitoa.

18 Jos tapaamissopimuksessa tai muutoin on selkeästi sovittu lapsen vuoroasumisesta (esim. viikko / viikko), lapsen perusosa jaetaan vuoroasumisen suhteessa molemmille vanhemmille. Jos vuoroasumisesta ei ole selkeästi sovittu, huomioidaan lähivanhemmalle koko perusosa ja etävanhemmalle erillisestä hakemuksesta luonapidot ohjeen mukaisesti. Vuoroasuminen on kuukausittain todennettava luonapitolomakkeella. Vuoroasumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa lapsen vanhemmat asuvat erillään ja lapsi viettää puolet tai lähes puolet vuorotellen vanhempiensa luona. Toimeentulotuessa perusosaa huomioidaan etävanhemmalle enintään 15 päivää kuukaudessa. Jos lapsi viettää etävanhemman luona vähintään 13 päivää kuukaudessa, lasketaan tämä vuoroasumiseksi. Jos lapsi viettää etävanhemman luona vähemmän kuin 13 päivää, katsotaan tämä tavanomaiseksi luonapidoksi ja toimeentulotukea voidaan myöntää kuten asiasta on edellä kerrottu. Lapsilisä huomioidaan tulona sille vanhemmalle, jolle se maksetaan (yleensä lähivanhempi). Jos tämä vanhempi todellisuudessa maksaa toiselle vanhemmalle osan lapsilisästä, huomioidaan lapsilisä molemmille tulona todellisen summan mukaisesti. Matkakorvauksena myönnetään 0,20 /km alle 12-vuotiaiden lasten kohdalla. Asiakkaalle voidaan myöntää myös polttoainekulut vaihtoehtoisesti em. kilometrikorvauksen sijasta. Yli 12-vuotiaiden osalta hyväksytään julkisen liikenteen mukaiset matkakulut. Vanhemmat huolehtivat matkakustannukset puoliksi eli toiseen suuntaan, ellei tapaamissopimuksesta muuta ilmene. Jos vanhemmat eivät asu avo- tai avioliitossa, huomioidaan lähivanhemmalle (=kenen luona lapsi on kirjoilla) yksinhuoltajan perusosa ja toiselle vanhemmalle yksin asuvan perusosa. 4.4.7. Opiskelu Opiskelijoiden ensisijainen toimeentulolähde on opintotuki, joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Opintotukeen sisältyy opintoraha, asumislisä sekä valtiontakaus opintolainaan. Vanhemmat eivät ole lapsen elatuksesta annetun lain (704/1975) eivätkä siten myöskään toimeentulotukilain mukaan elatusvelvollisia täysi-ikäisiin eli 18 vuotta täyttäneisiin lapsiinsa nähden. Jos toimeentulotukihakija kuitenkin saa tosiasiallisesti vanhemmiltaan tuloja tai varoja, nämä otetaan hakijan käytettävissä olevina tuloina ja varoina huomioon. Mikäli opiskelija asuu vanhempiensa tai lähisukulaisensa omistamassa asunnossa ja hänellä on virallinen vuokrasopimus, huomioidaan hänen vuokransa toimeentulotuessa menona, jos hän tosiasiallisesti maksaa vuokraa. Opiskelijan saamasta apurahasta/stipendistä huomioidaan käytettävissä olevina varoina 200 ylimenevä osuus. Opintolaina on opiskelijan ensisijainen etuus. Jos opiskelija ei hae ja/tai nosta opintolainaa, toimeentulotukihakemus hylätään kokonaan toimeentulotuen viimesijaisuus huomioiden. Mikäli opiskelija ei saa valtiontakausta opintolainaan tai mikäli pankki ei myönnä opintolainaa esimerkiksi luottohäiriömerkinnän vuoksi, ei opintolainaa huomioida tuloksi. Opintolainaa ei velvoiteta nostettavaksi alle 18-vuotiaalta, lastensuojelun jälkihuollossa olevalta, valmentavia opintoja opiskelevalta tai ei-ammatillisia opintoja suorittavalta (esim. lukiolaiselta).

19 Mikäli alle 18-vuotias tai täysi-ikäinen lukiolainen asuu itsenäisesti, edellytetään lainan hakemista ja nostamista. Aikuiskoulutusrahalla opiskeleva voi hakea Kelalta valtiontakausta opintolainaan. Jos asiakas kuitenkin lainan nostaa, se huomioidaan aina tulona (myös heidän kohdalla, keitä ei nostoon velvoiteta). Iltaopiskelijan on selvitettävä mahdollisuutensa hakeutua sellaisten opiskelujen piiriin, joista saa ensisijaisia etuuksia. Iltaopiskelijan on ilmoittauduttava työnhakijaksi ja oltava työvoiman käytettävissä, jolloin asiakkaalla voi olla oikeus työttömyysturvaan tai työkokeiluun. Iltaopiskelijaan sovelletaan samoja käytäntöjä kuin muihinkin opiskelijoihin. Opiskelijan, joka ei saa opintotukea, tulee selvitellä muita rahoitusvaihtoehtoja opiskeluilleen. Hänen tulee toimittaa toimeentulotukihakemuksen liitteeksi selvitys arvioidusta valmistumisajankohdasta ja säännöllisesti oppilaitokselta opintosuunnitelma sekä selvitys opintojen etenemisestä. Jos pyydettyjä selvityksiä ei toimiteta, voidaan toimeentulotukihakemus hylätä Toimeentulotukilain 17 nojalla. Jos opinnot eivät etene suunnitelman mukaisesti, voidaan asiakkaan katsoa laiminlyövän vastuuta omasta elatuksestaan ja tällöin asiakkaan perusosaa voidaan alentaa Toimeentulotukilain 2 ja 10 nojalla. Opiskelija voi saada Kelalta harkinnanvaraista opintotukea opintorahaoikeuden päättymisen jälkeen (mm. opinnäytetyöhön) Opiskelusta aiheutuvien menojen huomioiminen Toimeentulotuessa voidaan huomioida menona ylioppilaskirjoitusmaksu neljä aineen osalta sekä kansliamaksut. Lukiolaisten ja ensimmäiseen ammattiin opiskelevien asiakkaiden kirjoihin ja muihin opiskelutarvikkeisiin voidaan myöntää 200 /lukuvuosi. Asiakkaan tulee esittää oppilaitoksen selvitys välttämättömistä oppikirjoista ja opiskelutarvikkeista. Näyttötutkintomaksut yhden ammattitutkinnon osalta voidaan tositteita vastaan huomioida täydentävän toimeentulotuen menoina. Asiakkaan tulee esittää oppilaitoksen selvitys pakollisista näytöistä. Pääsääntöisesti tuetaan vain yhden ammattitutkinnon osalta, mutta tapauskohtaista harkintaa voidaan kuitenkin käyttää. Opiskelijalle, jonka tulona on työttömyyskorvaus ja kulukorvaus, voidaan myöntää toimeentulotukea tavanomaista suurempiin materiaalikustannuksiin kuten muillakin opiskelijoilla. Kulukorvauksen katsotaan pääosin kattavan matka- ja ravintokulut. Suomen Nuoriso-opistossa ja Otavan opistossa opiskelevat ja em. oppilaitosten asuntoloissa asuvien perusosana on yhteisöasujan perusosa, josta vähennetään koulupäiviltä ruuan osuus eli 49 %. Opintoetuuksilla opiskelevan opiskelijan matkakuluihin voidaan myöntää toimeentulotukea opiskelukuukausien aikana silloin, kun koulumatka on 5 km tai yli. Tukea myönnetään todellisten kustannusten mukaan, kuitenkin enintään 43 /kk tositteita vastaan. Ensimmäistä kertaa matkakorttia hankittaessa, voidaan menona hyväksyä myös kortin panttimaksu 6,50.

20 Opintolainan korkoihin ei myönnetä toimeentulotukea siinäkään tapauksessa, ettei niihin saa Kelan korkoavustusta. Toisella paikkakunnalla opiskeleva alaikäinen Jos perheen ala-ikäinen lapsi opiskelee toisella paikkakunnalla, ei lapsen perusosaa huomioida perheen laskelmassa. Kotonaolopäivien osalta perusosa huomioidaan. Lapsilisä ja elatusmaksu huomioidaan tuloksi opiskelevalle lapselle. Jos perhe saa tosiasiallisesti kyseessä olevat tulot, eikä siirrä niitä lapselle, huomioidaan tulot perheelle. 4.4.8. Muita täydentävän toimeentulotuen menoja Kotihoitomaksut, jotka eivät sisällä kotisairaanhoitoa, huomioidaan eräpäivän mukaisena kuukautena menoina, jollei kotihoito ole myöntänyt maksuun maksuhuojennusta. Asiakkaan tulee kuitenkin aina ensin hakea maksuhuojennusta tai -vapautusta kotihoidosta. Jos asiakkaan mahdollinen hoito- tai vammaistuki on tarkoitettu myös kotihoitomaksuihin, huomioidaan toimeentulotuessa vain etuuden ylimenevä osuus menona. Vanhusten siivouslaskuja voidaan huomioida menona enintään yhden siivouksen osalta kuukaudessa, jos tarve on ilmeinen. Turvapuhelinmaksu voidaan huomioida menona, ellei mahdollinen hoitotuki sitä kata. Mikäli turvapuhelin on hankittu yksityisesti, edellytetään vanhustenhuollon lausuntoa sen tarpeellisuudesta. Edunvalvonnan hakemis-, määräys-, palkkio- ja tarkastusmaksut voidaan huomioida menoina eräpäivän mukaisena kuukautena. Aikuisen henkilökortti voidaan huomioida menona yhden kerran. Korttiin tarvittavat valokuvat ovat perusosalla katettavia menoja eikä niihin myönnetä toimeentulotukea erikseen. Lasten henkilökortit eivät oikeuta toimeentulotukeen. Jos asiakkaalla on voimassaoleva passi, ei toimeentulotukea myönnetä henkilökorttiin. Elatusapua voidaan huomioida täydentävän toimeentulotuen menona enintään työttömyyskorvauksen lapsikorotuksen verran tosiasiallista maksua vastaan. Elatusavun osalta asiakas ohjataan hakemaan maksuhuojennusta ja/tai vapautusta. 4.4.9. Maahanmuuttajat EU-kansalaisten toimeentulotuesta erillinen liite Paluu- ja maahanmuuttajien on toimeentulotukihakemuksen yhteydessä esitettävä liitteenä passi, viisumi, oleskelulupakortti ja matkustusasiakirjat. Lisäksi käsittelyn yhteydessä tarkistetaan Suomeen tulopäivä ja status. Jos asiakas vierailee entisessä kotimaassaan säännöllisesti, vähennetään perusosasta Suomesta poissaolopäivät. Satunnaiset vierailut, jotka kestävät enintään 7 vrk/kk eivät vähennä perusosaa.

21 7 vrk:n ylittävät poissaolot Suomesta vähennetään perusosasta. Vaikka perusosaa vähennetään, tulot huomioidaan kokonaisuudessaan. Matkustaminen vaikuttaa asumiskulujen huomioimiseen siten, että ne huomioidaan lähtökuukautena ja sitä seuraavana kuukautena sekä paluukuukautena Suomeen tulopäivästä alkaen. Vuokraa ja muita asumiskustannuksia ei pääsääntöisesti huomioida Suomesta pois matkustaneiden osalta. Tämä ohje koskee muitakin kuin paluu- ja maahanmuuttajia. Pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkaan kansalaisuushakemus hyväksytään menona, jos asiakkaalla on esittää perustelu miten kansalaisuus edistää hänen omatoimista selviytymistään. (KHO 22.8.2001/1903) Ulkomaan kansalaisilla on ulkomaalaislain mukaan oltava maassa oleskellessaan voimassa oleva passi tai muu matkustusasiakirja eli henkilökortti tai muukalaispassi. Nämä voidaan tositteita ja kuitteja vastaan huomioida menoina. Jos asiakkaalla on voimassaoleva passi, ei toimeentulotukea myönnetä muukalaispassiin. Oleskelulupa ja oleskelulupakortti katsotaan erikseen niiden voimassaoloaikojen mukaan ja niihin voidaan toimeentulotukea myöntää. Kiintiöpakolaisille myönnetään alkuavustuksena maahan tullessa yhden kuukauden perusosa. Huonekaluihin ei myönnetä toimeentulotukea, koska maahanmuuttotoimisto kalustaa asunnot. Vastaanottokeskuksesta ensimmäiseen asuntoon muuttavalle oleskeluluvan saaneelle turvapaikanhakijalle myönnetään yhden kuukauden perusosan suuruinen alkuavustus. Maahanmuuttotoimisto ei kalusta oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden asuntoja, joten sänkyyn ja patjaan voidaan huomioida enintään 85 ja keittiön pöytään tuoleineen enintään 85 sekä välttämättömään kodin irtaimistoon enintään 135 (sisältää esim. ruokailuvälineitä, kodin tekstiilejä ja siivousvälineitä). Muutoin kaikkien maahanmuuttajien toimeentulotukihakemukset käsitellään tavanomaisen käytännön mukaisesti. Jos toimeentulotukiasiakas majoittaa kotiinsa vastaanottokeskuksen kirjoilla olevan turvapaikanhakijan, ei majoittaminen vaikuta asiakkaan toimeentulotukeen. 5. ALLE 18-VUOTIAAT ITSENÄISESTI TOIMEENTULOTUKEA HAKEVAT Jos alle 18-vuotias kotona asuva hakee itsenäisesti toimeentulotukea, hakemus käsitellään vanhempien toimeentulotukihakemuksen yhteydessä. Jos alle 18-vuotias itsenäisesti asuva hakee toimeentulotukea, tulee hänen esittää omat perustelunsa itsenäiselle asumiselle. Alaikäisen asiakkaan vanhempien elatusvelvollisuus ja kyky tulee selvittää. Alaikäiselle lapselle myönnetty toimeentulotuki voidaan periä takaisin hänen vanhemmiltaan.

22 Jos alle 18-vuotias asuu avoliitossa, ei hän muodosta perhettä toimeentulolain määrittämällä tavalla puolisonsa kanssa. Ala-ikäisen hakemus käsitellään kuten edellä on kerrottu. Jos äiti on ala-ikäinen, lapsen menot ja tulot käsitellään pääsääntöisesti äidin laskelmassa. 6. YRITTÄJÄT Yritystoiminnan tulisi turvata yrittäjän ja hänen perheensä toimeentulo niin, ettei hän joudu turvautumaan toimeentulotukeen. Yrittäjän saama tosiasiallinen tulo yrittäjätoiminnasta on toimeentulotuessa huomioon otettavaa tuloa. Yrittäjän tuloa ovat mm. maksettu palkka, osuus tuotosta, yksityisnostot ja starttiraha. Käytettävissä olevia tuloja arvioitaessa voidaan selvityksenä käyttää esimerkiksi yrityksen tilinpäätöstä ja tilitarkastuskertomusta viimeksi päättyneeltä tilikaudelta, välitilinpäätöstä, tiliotteita, yrityksen ja yrittäjän viimeisimpiä veroilmoituksia sekä työvoimaviranomaisten tai Kelan lausuntoja. Yritystoiminnan tulot huomioidaan pidemmältä aikaväliltä jaksotettuna kuukautta kohti. Yritystoiminnasta aiheutuvat menot eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Toimeentulotuen viimesijaisuudesta johtuen yritystoiminnasta saatavat tulot on käytettävä ensisijaisesti yrittäjän ja hänen perheensä toimeentulon turvaamiseen. Toimeentulotuella avustaminen voi olla tilapäistä, mutta selvästi kannattamatonta yritystoimintaa (esim. yritystulo alle työmarkkinatuen) harjoittavan yrittäjän toimeentulon turvaaminen pitkäaikaisesti toimeentulotuella ei ole tarkoituksenmukaista. Yrittäjälle annetaan 3-6 kuukauden määräaika lopettaa kannattamaton yritystoimintansa. Määräajan jälkeen hänen ilmoittauduttava te-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Mikäli yrittäjä jatkaa kannattamatonta yritystoimintaansa ja siten laiminlyö velvollisuutensa huolehtia omasta elatuksestaan, voidaan hänen perusosaansa alentaa toimeentulotukilain 10 nojalla. 7. PERINTÄ Jos toimentulotukea on myönnetty joko kokonaan tai osaksi ennakkona odotettavissa olevaa eläkettä, elatusapua, avustusta tai muuta jatkuvaa taikka kertakaikkista tuloa, korvausta tai saamista vastaan, voidaan Toimeentulotukilain 23 :n mukaan henkilölle tulevat edellä tarkoitetut tulot, korvaukset ja saamiset siltä ajalta, jolta tukea on annettu ennakkona, periä takaisin. Takaisinperinnästä päätetään samalla, kun päätetään toimeentulotuen myöntämisestä. Takaisinperintä ei saa aiheuttaa asiakkaalle uutta toimeentulotuen tarvetta eikä vaarantaa asiakkaan toimeentuloa eikä takaisinperintää saa kohdentaa vastaisiin toimeentulotukiin. Toimeentulotukilain 20 :n mukaan toimeentulotuen myöntämisestä päätettäessä voidaan samalla määrätä, että toimeentulotuki tai osa siitä peritään takaisin tuen saajalta, jos hänellä on tuloja tai varoja tai oikeus elatusta turvaavan etuuteen, mutta nämä eivät ole tukea myönnettäessä hänen määrättävinään tai käytössään. Samoin toimeentulotuki voidaan periä takaisin tuen saajalta, jos hän on tahallaan laiminlyönyt velvollisuutensa pitää huolta omasta elatuksestaan tai jos tuen myöntäminen on aiheutunut lakkoon osallistumisesta (kuitenkin vain lakkoon osallistuneelle itselleen myönnetyn tuen osalta). Takaisinperintä voidaan määrätä myös tuen saajan

23 elatusvelvolliselta, jos hän on tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa. Jakamattomasta kuolinpesästä ja siihen liittyvästä varallisuudesta tehdään perintäpäätös, johon haetaan toimeenpano-oikeutta hallinto-oikeudelta.

24 Liite 1 Eu-kansalaisten toimeentulotuki Euroopan unionin kansalainen toimeentulotuen hakijana Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioita ovat Suomen lisäksi tällä hetkellä Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro. Euroopan unionin jäsenvaltioihin rinnastetaan ETA-maat Norja, Islanti ja Liechtenstein sekä Sveitsi. Vapaan liikkuvuuden direktiivi tarkoitta, että jokaisella Euroopan unionin kansalaisella on oikeus oleskella minkä tahansa EU-maan alueella ammatistaan tai taloudellisesta asemastaan riippumatta. Jos oleskelu kestää pidempään, yli kolme kuukautta, henkilön tulee rekisteröityä. Liikkumisvapaus on rajoitettu koskemaan niitä ryhmiä, joiden ei tarvitse turvautua vastaanottavan maan sosiaaliturvaan. EU-kansalaisen maahantulon edellytyksenä on voimassa oleva passi tai virallinen henkilöllisyystodistus. Jos unionin kansalaisen perheenjäsen ei ole unionin kansalainen, hänen maahantulonsa edellytyksenä voi passin lisäksi olla viisumi, mikäli hän on viisumia vaadittavan maan kansalainen. EU-kansalaisen perheenjäsenen määritelmä EU-kansalaisen perheenjäsen, joka ei ole EU-valtion kansalainen, määritellään ulkomaalaislaissa (154 ). Perheenjäseniä voivat olla: Aviopuoliso Aviopuolisoon rinnastetaan yhteisessä taloudessa elävä avopuoliso, jos he ovat asuneet vähintään kaksi vuotta yhdessä ja todistaneet yhdessä asumisen esimerkiksi vuokrasopimuksilla tai muulla asiakirjanäytöllä tai puolisoilla on yhteisessä huollossa lapsi, jolloin kahden vuoden yhdessä asumista ei edellytetä. (Yhdessä olemista lomamatkojen aikana vuoroin kummankin puolison kotimaassa ei pidetä riittävänä yhdessä asumisena, jos puolisot ovat kirjoilla ja heillä on kotipaikka eri valtioissa. )