Kelan toiminta-ajatus: Elämässä mukana muutoksissa tukena Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva Kela turvaa väestön toimeentuloa, edistää terveyttä ja tukee itsenäistä selviytymistä.
Elämässä mukana Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Kaikki Suomessa asuvat ovat jossain elämänsä vaiheessa Kelan asiakkaita. Myös ulkomailla asuvat voivat kuulua Suomen sosiaaliturvaan ja saada Kelalta tukia. Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan kuuluvat lapsiperheiden tuet, asumistuet, opintotuki, sotilasavustus, sairausvakuutus, kuntoutus, vammaisetuudet, työttömän perusturva ja vähimmäiseläkkeet. Vuosittain Kelassa ratkaistaan kaikkiaan 16 miljoonaa tukihakemusta. Kela palvelee joka puolella maata omissa toimistoissaan ja yhteispalvelupisteissä. Kelan etuuksien osuus sosiaalimenoista 21 % 79 % Kela 12,3 mrd. 1 Muut sosiaalimenot 47,7 mrd. 2 Sosiaalimenot yhteensä 60,0 mrd. 2 1 Lisäksi Kela maksoi opintoetuuksia 0,8 mrd.. 2 Arvio. 3
Asiointimäärät ja palvelukanavat Verkkoasioinnit* 4,8 milj. 6,4 milj. 8,1 milj. 9,9 milj. 2009 2010 2011 2012 8 milj. 6 milj. 4 milj. 2 milj. 0 * Verkkopalveluihin tehtyjen tunnistettujen kirjautumisten lukumäärä. Mukana Kelan henkilöasiakkaat ja yhteistyökumppanit, mm. kunnat. Toimistoasioinnit 3,1 milj. 2,8 milj. 2,8 milj. 2,5 milj. 3 milj. 2 milj. 1 milj. Vastatut puhelut* 2009 2010 2011 2012 0 1,84 milj. 1,9 milj. 1,7 milj. 1,5 milj. 1,33 milj. 1,0 milj. 2009 2010 2011 2012 0,5 milj. 0 * Yhteyskeskukseen tulleet puhelut. Lisäksi puheluja tulee muihin Kelan yksiköihin. 4
Kela hoitaa noin sataa etuutta. Eläkelaitoksesta Kelaksi Kela on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka hallintoa ja toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat valtuutetut. Kelan asema on vah vistettu perustuslaissa ja Kansaneläkelaitoksesta annetussa laissa. Kelan toimintaa johtaa hallitus, jonka valtuutetut valitsevat kolmivuotiskaudeksi. Valtio rahoittaa valtaosan Kelan menoista. Loput rahoitetaan vakuutettujen ja kuntien maksuilla. Kelan vuosimenot ovat yli 13 miljardia euroa. Tästä toimintakulujen osuus on vain noin 3 prosenttia. Kansaneläkelaitos on perustettu vuonna 1937. Aluksi se huolehti pelkästään kansaneläkkeiden maksamisesta. Toiminta laajeni vähitellen. Vuonna 1964 voimaan astui sairausvakuutuslaki, jonka toimeenpano tuli Kelan tehtäväksi. 1980-luvulla Kela sai hoidettavakseen työttömän perusturvan. 1990-luvulla Kelan tehtäviin lisättiin lapsilisät, opintotuki ja asumistuki, 2000-luvulla elatustuki, vammaisten tulkkauspalvelu ja takuueläke. 5
Vuosibudjetti on noin 13 miljardia euroa. 6
Monipuolinen sosiaaliturvan palvelutalo Kelan toiminta-ajatus on Elämässä mukana muutoksissa tukena. Kela turvaa väestön toimeentuloa, edistää terveyttä ja tukee itsenäistä selviytymistä. Kela kehittää aktiivisesti sosiaaliturvaa ja sen toimeenpanoa. Tavoitteena on, että Kelasta saatava sosiaaliturva on tasoltaan kohtuullista ja laadukasta ja että sen perusteet ovat selkeät. Kelan tehtävistä sosiaaliturvan hoitajana sekä sosiaaliturvan sisällöstä säädetään eri etuuksia koskevissa laeissa. Kelan tehtävänä on myös tiedottaa etuuksista ja palveluista palvella sosiaaliturvan kehittämistä tutkimuksen avulla laatia tukien ja toiminnan ennakoinnissa ja seurannassa tarvittavia tilastoja, arvioita ja ennusteita tehdä ehdotuksia sosiaaliturvaa koskevan lainsäädännön kehittämiseksi. Kulut (milj. ) 1 421 812 2 071 432 606 52 2 224 3 596 2 331 Kansaneläkevakuutus Sairausvakuutus, työtulovakuutus Sairausvakuutus, sairaanhoitovakuutus Lapsiperheiden etuudet Työttömyysturvaetuudet Opintoetuudet Yleinen asumistuki Toimintakulut Muut etuudet Kulut yhteensä 13 544 milj. 7
Kelan maksamat etuudet Maksetut sairausvakuutusetuudet (vuoden 2012 rahana) Milj. 4 000 Maksetut eläke-etuudet (vuoden 2012 rahana) Milj. 2 500 3 000 2 000 1 500 2 000 1 000 2008 2009 2010 2011 2012 1 000 0 Työterveyshuolto ym. Lääkkeet Sairaanhoitokorvaukset (pl. lääkkeet) Vanhempainpäivärahat Sairauspäivärahat 2008 2009 2010 2011 2012 500 0 Rintamasotilasetuudet Perhe-eläkkeet Muut eläke-etuudet Takuueläke Eläkevähenteiset kansaneläkkeet Eläkkeensaajan asumistukea ei ole 1.1.2008 alkaen laskettu eläke-etuuksiin. Maksetut työttömyysturvaetuudet (vuoden 2012 rahana) Maksetut opintotuet (vuoden 2012 rahana) Milj. 1 200 Milj. 800 900 600 600 400 2008 2009 2010 2011 2012 300 0 Kotoutumistuki Koulutustuki ja koulutuspäiväraha Työmarkkinatuki Peruspäivärahat 2008 2009 2010 2011 2012 200 0 Maksetut takausvastuut, korkotuki ja -avustus Ateriatuki Asumislisä Opintoraha 8
Äitiysavustuksesta eläkkeeseen Tyypillisiä tilanteita, joissa asiakkaat ottavat Kelaan yh teyttä, ovat lapsen syntymä, opintojen aloittaminen, sairastuminen, työttömyys tai eläkkeelle siirtyminen. Lapsiperheet Lapsen vanhemmilla on oikeus äitiysavustukseen sekä vanhempainrahaan. Tukea voi saada myös kansainvälisestä adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin. Kela maksaa lapsilisää jokaisesta alle 17-vuotiaasta lapsesta. Pienten lasten hoitoa Kela tukee kotihoidon tai yksi tyisen hoidon tuella. Jos vanhemmat asuvat erillään eikä toinen vanhempi osallistu lapsensa elättämiseen, Kela voi maksaa elatustukea. Äitiyspakkaus on Kelan tunnetuin tuote. Lasta odottava perhe voi valita joko pakkauksen tai rahasumman. Äitiysavustuksen saa myös adoptiolapsesta. Asumisen tuet Pienituloiset voivat saada Kelasta asumistukea osaan asumismenoistaan. Asumistukea voi saada sekä vuokraettä omistusasumiseen. Opiskelijat Kela maksaa opiskelijalle opintorahaa ja asumislisää. Opintorahaa voi saada lukio-opintoihin tai ammatillisiin ja korkeakouluopintoihin. Opintotukeen kuuluu myös opintolaina, jonka valtio takaa. Asevelvolliset Kela maksaa sotilasavustusta varusmiespalveluksessa tai siviilipalveluksessa olevalle sekä hänen puolisolleen ja lapsilleen. Sotilasavustuksena voi saada vakinaisen asunnon kohtuulliset asumismenot ja opintolainan korot. Sairastaminen Yleinen sairausvakuutus korvaa sairaudesta aiheutuvia kuluja. Asiakas voi valita, käyttääkö hän julkisia vai yksityisiä terveyspalveluja. Kela korvaa sairausvakuutuksesta osan yksityislääkärien palkkioista sekä tut kimus- ja hoitokuluista. Myös yksityisestä hammashoidosta saa korvausta. Lisäksi Kela maksaa korvausta omavastuuosuuden ylittävistä matkakuluista sekä lääkärin määräämistä lääkkeistä. Sairauspäiväraha korvaa ansionmenetystä, kun sairauden takia ei voi tehdä työtä. Jos työnantaja maksaa palkkaa sairausajalta, Kela maksaa sairauspäivärahan työnantajalle. Suomen sairausvakuutukseen kuuluvilla on oikeus sairaanhoitoon, kun he oleskelevat tilapäisesti toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä. Tätä varten tarvitaan eurooppalainen sairaanhoitokortti, jonka saa maksutta Kelasta. Suomesta on myös oikeus hakeutua sairaanhoitoon muihin EU-maihin ja saada siitä Kelalta korvaus. 9
Kelan tilastot ovat verkossa kaikkien saatavilla. Kuntoutus Kela järjestää kuntoutusta, jonka tarkoitus on edistää kuntoutusta tarvitsevien työ- ja toimintakykyä sekä elämänlaatua. Kela korvaa ammatillisen, lääkinnällisen ja harkinnanvaraisen kuntoutuksen sekä kuntoutuspsykoterapian kuluja. Kuntoutusraha turvaa kuntoutusajan toimeentuloa. Vammaistuet ja vammaisten tulkkauspalvelu Kelan vammaistuet on tarkoitettu tukemaan vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaiden henkilöiden itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua. Kela järjestää puhe-, kuulo- ja kuulonäkövammaisten henkilöiden tulkkauspalveluja. Työttömät Ne työttömät, jotka eivät saa päivärahaa työttömyyskassasta, saavat Kelasta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Myös vuorotteluvapaakorvaus maksetaan Kelasta. Eläkeläiset Kela maksaa peruseläketurvana kansaneläkettä silloin, kun työeläke tai yrittäjätoimintaan perustuvat eläkkeet jäävät pieniksi tai niitä ei saada lainkaan. Eläkkeiden vähimmäistasoa turvaa takuueläke. Eläkkeensaajan asumistuella korvataan pienituloisen eläkeläisen asumismenoja. Omaisen kuolema Kun puoliso tai lapsen huoltaja kuolee, perhe-eläkkeet turvaavat lesken ja lasten toimeentuloa Kelan perheeläkkeeseen kuuluvat leskeneläke ja lapseneläke. Kelan lisäksi perhe-eläkkeitä maksavat myös työeläkelaitokset sekä tapaturma- ja liikennevakuutus. Muutto Suomeen tai Suomesta Suomen sosiaaliturvajärjestelmä perustuu maassa asumiseen. Suomessa vakinaisesti asuvilla on yleensä oikeus Kelan myöntämiin sosiaaliturvaetuuksiin. Kun Suomeen muutetaan, sosiaaliturvaan kuulumisen edellytyksenä on tarkoitus muuttaa maahan vakinaisesti. Tämän arvioinnissa otetaan huomioon kokonaistilanne: esimerkiksi perhesuhteet, paluumuutto Suomeen ja pidempiaikainen työsuhde. Kun Suomesta muutetaan ulkomaille, Suomen sosiaaliturvassa on yleensä mahdollista säilyä tilapäisen eli alle vuoden kestävän ulkomailla oleskelun ajan. Oikeus suomalaiseen sosiaaliturvaan voi tietyissä tilanteissa perustua asumisen sijasta Suomessa työskentelyyn. 10
11
Palvelua helposti ja läheltä Asiakas voi valita, miten haluaa käyttää Kelan palveluita: verkossa, puhelimitse, postitse, toimistossa tai yhteispalvelupisteessä. Tavoitteena on, että asiakkaan hakemus ratkaistaan nopeasti, yhdenmukaisesti ja oikein. Hyvä palvelu edellyttää Kelalta toimintavarmoja tietojärjestelmiä sekä tiivistä yhteistyötä muiden viranomaisten, terveys- ja lääkepalveluiden, eläkelaitosten ja rahalaitosten kanssa. 12
Verkossa Asiakkaat hakevat Kelan verkkosivuilta tietoa ja hoitavat Kela-asiansa asiointipalvelussa. Asiointipalvelussa voi hakea lähes kaikkia Kelan tukia. Palvelussa voi lähettää suojattuja viestejä sekä tarkistaa omat tietonsa. Palveluun kirjaudutaan verkkopankki- tai mobiilitunnisteella. Laskureiden avulla asiakas voi arvioida, onko hänellä tulojensa perusteella oikeus tukeen ja paljonko sitä maksettaisiin. Toimistossa Kelalla on toimistoja ympäri maata. Lisäksi Kela on mukana lukuisissa yhteispalvelupisteissä. Asiakas voi hoitaa asiansa missä tahansa Kelan toimistossa. Toimistosta voi myös varata ajan, jolloin monimutkaisemmat kysymykset voi selvittää rauhassa. Puhelimessa Kela palvelunumeroissa asiakasta neuvoo hänen elämän - tilan teeseensa sopiviin etuuksiin perehtynyt asiakaspalvelija. Palvelua saa suomen ja ruotsin lisäksi englanniksi. Ajanvarauksella Ajanvarauksella voi asioida puhelimessa ja toimistossa. Postitse Asiakas voi postittaa hakemuksensa Kelaan maksutta palautuskuoressa. Suorakorvauksena Useimpia Kelan korvauksia voidaan maksaa asiakkaalle ilman, että hän erikseen hakee niitä. Korvaus vähennetään laskusta apteekissa ja yksityisellä lääkäriasemalla. Myös matkat sairaanhoitoon voidaan korvata. Suorakorvaus on asiakkaalle helpoin tapa asioida Kelan kanssa. 13
14
Yhteystiedot Palvelunumerot henkilöasiakkaille Asevelvollisen tuet 020 692 200 Asumisen tuet 020 692 201 Eläkeasiat 020 692 202 Kela-kortti ja EU-sairaanhoitokortti 020 692 203 Kuntoutus 020 692 205 Lapsiperheiden tuet 020 692 206 Maasta- ja maahanmuutto 020 634 0200 Omaisen kuoltua 020 692 208 Opiskelijan tuet 020 692 209 Sairastaminen 020 692 204 Työttömyysajan tuet 020 692 210 Vammaistuet 020 692 211 Puhelinpalvelu sidosryhmille Viranomaislinja 020 692 235 Yhteistyökumppaneille vastauksia nopeisiin kysymyksiin etuuksien perusteista, hakemismenettelystä, asian käsittelyvaiheesta tai etuuden määrästä ja maksamisesta. Työnantaja-asiakkaille 020 692 235 Vakuutuspiirit Katso yhteystiedot osoitteessa www.kela.fi/vakuutuspiirit Päivystyspuhelin toimittajille 040 733 5221 Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste 020 634 0400 yhteyspiste@kela.fi Päätoimitalo Nordenskiöldinkatu 12 PL 450, 00101 Helsinki etunimi.sukunimi@kela.fi Puhelin 020 634 11 www.kela.fi 15
Kelan palveluverkko kattaa koko Suomen toimistot sivuvastaanotot yhteispalvelupisteet www.kela.fi Erweko 2013 Recommended