Kaupan vuosi 2010
hallituksen puheenjohtajalta 3 Sisällys 3 Hallituksen puheenjohtajalta 4 Kaupan liiton esittely 6 Kaupan vuosi 10 Työmarkkinat 12 Tulevaisuus & trendit 13 Verkkokauppa 14 Koulutus & kehitys 15 Vuoden puheenaihe 16 Toimitusjohtajalta 17 Organisaatio 18 Svensk sammanfattning 19 English Summary Kaupan liitto Eteläranta 10 PL 340, 00131 Helsinki Puhelin (09) 172 850 Faksi (09) 664616 www.kauppa.fi kauppa@kauppa.fi Tekstit Viestintäsalot Oy Kuvat Milka Alanen, istockphoto, Lehtikuva, Petteri Kitti Ulkoasu Dog Design Paino Lönnberg Painot Oy, Helsinki 2011 Kauppa hyvinvoinnin veturina Kuisma Niemelä Puheenjohtaja, Kaupan liitto Uudet työpaikat syntyvät palvelualoille. uomi on siirtymässä teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan. Jo kaksi kolmasosaa työssä käyvistä toimii palvelualalla. Työllisten määrällä mitattuna kauppa on Suomen tärkein toimiala. Sen palveluksessa työskentelee yli 300 000 ihmistä ja sen merkitys on suuri myös maamme bruttokansantuotteen muodostuksessa. Kauppa on elinkeinoista lähimpänä ihmisten arkea. Siksi siitä keskustellaan paljon. Olemme yhtä mieltä siitä, että kaupan toimintaedellytykset tulevaisuudessa täytyy turvata. Keinoista sen sijaan on erilaisia näkemyksiä. Me kaupan alalla olemme sitä mieltä, että palvelurakenteen on vastattava yhdyskuntarakenteen kehittymistä. Kauppa ei ohjaa yhdyskuntasuunnittelua, vaan vastaa sen tarpeisiin. Tasapainoinen yhteiskunnan kehitys on meille tärkeä prioriteetti. Toivon, että vuoropuhelu kaupan toiminnasta on avointa ja tulevaisuuden ennustettavuus mahdollisimman hyvä. Suomi tarvitsee tuottavuuden kasvua jo väestön ikääntymisestä johtuen. Teollisuudessa tuottavuuden kasvu ei merkitse työpaikkojen lisääntymistä, vaan nämä työpaikat syntyvät palvelualalle. Ihmisten todellisen ostovoiman säilyttäminen ja kehittäminen on kaupan kannalta äärimmäisen tärkeää. Tällä hetkellä matala inflaatio ja korkotaso ovat käytettävissä olevien tulojen kannalta hyviä asioita, mutta viime vuosina koettuja elvyttäviä toimenpiteitä ei enää ole luvassa. Ostovoimaa voidaan tulevaisuudessa kehittää vain työllistämisen kautta. Kun olen toiminut kaupan johtotehtävissä Pohjois- Suomessa, Savossa, pääkaupunkiseudulla ja Keski- Suomessa, olen nähnyt, kuinka voimakkaasti investoiva kauppa tuo mukanaan hyvinvointia ja työllisyyttä. Tiedän myös, että elävien kaupunkikeskustojen, kaupan suuryksiköiden sekä lähellä olevien pienkauppojen toimiva yhdistelmä on täysin mahdollinen. Toivon, että valmisteilla olevassa maankäyttö- ja rakennuslaissa kaavoittaminen lähtisi mahdollistamisen periaatteesta. Toisin sanoen maakuntakaavoihin tehtäisiin riittävästi varauksia kauppapaikoille hyvissä ajoin. Lopullisia päätöksiä tehtäessä tulisi ottaa kuntien ja maakuntien toiveet riittävän hyvin huomioon sekä lisätä osaamista ja ymmärrystä kannattavan kaupanteon edellytyksistä. Edellisen hallituskauden aikana tehtiin lukuisia kaupalle myönteisiä ratkaisuja, joista olemme kiitollisia. Niiden myönteisiä vaikutuksia ei saa vaarantaa.
4 Kaupan liiton esittely 5 Kaupan ääni kuuluu Yritysten määrä henkilöstön koon mukaan 4,2 % 2,2 % 0,5 % 0,4 %0,1 % Vähittäiskaupan, tukkukaupan ja autokaupan myynnin arvo Kausitasoitettu indeksi Kaupan liiton tehtävänä on edistää suomalaista kauppaa ja parantaa sen toimintaedellytyksiä. Valtakunnallisena edunvalvontajärjestönä huolehdimme jäsentemme eduista elinkeino- ja työmarkkinapolitiikassa sekä kehitämme kaupan alan yhteistyötä. Me olemme kaupan äänitorvi elinkeinoelämässä. Liiton jäsenkuntaan kuuluu yli 2000 yritystä kaikilta kaupan osa-alueilta päivittäistavarakaupasta, erikoiskaupasta, tukkukaupasta, teknisestä kaupasta, autokaupasta, apteekeista ja Alkosta. Kymmenien jäsenliittojemme kautta meillä on laaja kosketuspinta suomalaiseen teollisuuteen, kuluttamiseen ja kuluttajiin. Kaksi miljoonaa suomalaista käy päivittäin kaupassa. Ajankohtainen Kauppa.fi Kaupan liitolla on tärkeä rooli työmarkkinoilla. Liitto neuvottelee alan työehtosopimukset, avustaa työriitojen ratkaisemisessa ja palvelee jäseniä työsuhdeasioissa. Solmimamme työehtosopimukset ovat koko alaa yleissitovia. Tukku- ja tekninen kauppa tuovat raaka-aineita suomalaiselle teollisuudelle. Tästä syystä pyrimme vaikuttamaan myös kauppapolitiikkaan globaalilla tasolla vapaan kilpailun edistämiseksi. Kehitämme jatkuvasti palveluitamme jäsenillemme. Pääviestintäkanavamme on verkkopalvelu Kauppa.fi, joka välittää ajankohtaista tietoa liiton toiminnasta ja kaupan alan tapahtumista niin jäsenille kuin muillekin sidosryhmille. Lisäksi tiedotamme kaupan asioista jäsenkirjeissämme. Järjestämme myös koulutustilaisuuksia ja seminaareja. Yhteiskunnallinen vaikuttaja Kaupan liitto kehittää ja tukee kaupan tutkimusta sekä edistää kaupan kansainvälistä yhteistoimintaa. Entistäkin tärkeämpi tehtävä on vaikuttaa kaupan alan koulutuksen lisäämiseksi monilla eri tasoilla. Kaupan merkitys kansantaloudessa kasvaa ja vaatimukset osaamiselle nousevat jatkuvasti. Vaikuttamalla ammattikoulutuksen määrään ja laatuun pyrimme varmistamaan, että alalle soveltuvaa työvoimaa saadaan riittävästi. Ajankohtainen haaste kaupalle on työperäisten maahanmuuttajien kouluttaminen. Yhtenäinen kaupan rintama on merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Liiton kautta se on vahvasti mukana yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja keskustelussa. Viemme viranomaisille ja poliittisille päättäjille tietoa kaupan tarpeista ja toiveista. Merkittävä vaikutuskanava on Elinkeinoelämän keskusliitto, jonka jäsen Kaupan liitto on. 4 5 9 10 19 20 49 50 99 (0,5 %) 100 499 (0,4 %) 500 (0,1 %) 8,6 % Kaupan työllisyys 14 % Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvot) Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvot) Autokauppa Toimialoittaiset bruttokansantuoteosuudet Julkiset palvelut Kotitaloudet ja muut yksit. palvelut Metalli- ja elektroniikkateollisuus Kauppa Liike-elämän palvelut (yksit.) Muu jalostus Rakentaminen Kuljetus ja varastointi (yksit.) Metsäteollisuus 7,3 % 55 % 6,9 % 2,9 % 3,3 % 3,9 % 8,3 % 8,4 % 1,6 % 2,8 % 10,1 % 84 % 17,7 % 31 % 14,0 % 12,8 % Vähittäiskauppa Tukkukauppa Autokauppa 140 130 120 110 100 90 80 70 60 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 140 130 120 110 100 90 80 70 60 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Yksit. kiinteistöpalvelut (pl. kotitaloudet) Alkutuotanto Rahoitusala Hotelli- ja ravintola-ala 140 130 120 110 Kauppa työllistää yli 300 000 suomalaista. 100 90 80 70 60 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
6 Kaupan vuosi 2010 7 Kauppa kuluttajan arjessa Suomalainen kuluttaja saa palvelua silloin, kun hän sitä tarvitsee. Kaksi Kaupan liiton pitkään ajamaa tavoitetta, kauppojen aukioloaikojen pidennys sekä ruuan arvonlisäveron alentaminen, toteutuivat vuoden 2009 lopulla. Vuosi 2010 on ollut etsikkoaikaa, jolloin on arvioitu päätösten vaikutuksia. Kaupan aukioloajat säätelevät ihmisten päivärytmiä. Ennen vuotta 2010 voimassa olleet aukioloajat eivät vastanneet nykyisen 24/7-yhteiskunnan vaatimuksia. Uudet pidentyneet aukioloajat ovat sitä, mitä kuluttajat ovat jo pitkään toivoneet. Uusiin aukioloaikoihin liittyy sekä mahdollisuuksia että haasteita. Kaupan liiton teettämän selvityksen mukaan vapautuneiden aukioloaikojen vaikutukset ovat olleet kaupalle pääsääntöisesti positiivisia. Arvonlisävero säilytettävä ennallaan Ruuan arvonlisäveroa alennettiin 17 prosentista 12 prosenttiin lokakuussa 2009. Kauppa toteutti lupauksensa viedä alennuksen suoraan hintoihin, mikä paransi kuluttajien ostovoimaa selkeästi. Heinäkuussa 2010 ruuan arvonlisävero nousi 13 prosenttiin ja yleinen alv-kanta 22 prosentista 23 prosenttiin. Nyt on tärkeää, että verotalkoista huolimatta ruuan arvon lisävero säilyy ennallaan. Myös yleisen arvonlisäverokannan nostaminen olisi suomalaisen kaupan kannalta haitallista. Arvonlisäverotuksen kiristämisellä tuetaan ulkomaista palvelusektoria ja syödään suomalaisia työpaikkoja. Vaarallisia esimerkkejä korkean verokannan seurauksista ovat ulkomaisten verkkokauppojen lisääntyvä myynnin kasvu sekä kuluttajien ahkera ostosmatkailu Viroon. Kaupan liiton tutkimuksen mukaan suomalaisia vetää Viroon etenkin halpa viina. Matkustajatuonnin suhteellinen osuus alkoholin kokonaiskäytöstä Suomessa kasvoi vuonna 2010 selvästi. Tällainen kehitys tarkoittaa selviä verotuottojen menetyksiä kansantaloudelle. Alkoholin lisäksi Virosta ostetaan myös muita tuotteita ja palveluja, kuten silmälaseja, vaatteita sekä kylpylä- ja kampaamopalveluja. Tesco kiinnosti Kauppa 2011- tapahtumassa Kaupan liitto lanseerasi vuonna 2010 uudenlaisen kaupan näkymiä luotaavan Kaupan indikaattorit -työkalun. Sen avulla seuraamme kaupan suhdanteiden kehittymistä kuukausittain. Toimialan tunnelmien kehittymisestä kerrotaan laajasti myös medialle kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi rakensimme vähittäiskaupan ja tukkukaupan paneelit. Syksyllä 2010 liitto järjesti järjestyksessään toisen kaupan alan yhteisen tilaisuuden, Kauppa 2011 -tapahtuman Messukeskuksessa. Tapahtumassa esiintyi muun muassa ensimmäistä kertaa Suomessa brittiläinen kauppajätti Tesco, jonka verkkokaupan markkinointijohtaja esitteli Tescon ruokaverkkokaupan innovatiivista toimintaa. Sunnuntait piristävät myyntiä ormale on erityisesti miehille suunnattu lahjatavaraliike. Sillä on myymälät kauppakeskus Myllyssä Raisiossa ja kauppakeskus Skanssissa Kaarinassa. Henkilökuntaa on yhteensä 11. Toimitusjohtaja Altti Kettinen on tyytyväinen uuteen sunnuntain aukioloon. Se on selkeästi lisännyt myyntiä sekä kuukausi- että vuositasolla. Asiakkaat pääsevät ostoksille silloin, kun heille sopii. Kaupalle on hyvä, että myymälässä on tuottavaa toimintaa kaikkina päivinä. Henkilökunnalle sunnuntait tarjoavat lisää työtunteja, ja sehän on vain hyvä asia, Kettinen toteaa.
8 Kaupan vuosi 2010 9 Kauppa vastuunkantajana Kaupan liitto toimii aktiivisesti jäsenyritystensä kanssa tuoteturvallisuuden edistämisessä. Vuonna 2010 astuivat voimaan EU:n uudet kemikaaliasetukset, REACH ja CLP, jotka lisäävät yritysten vastuuta kemikaaleja sisältävien tuotteiden turvallisuudesta. Siirtymäaikana eli vuosina 2011 2017 otetaan käyttöön uudet vaarallisten kemikaalien varoitusmerkit. Ne kertovat kemikaalien vaaroista ja opastavat niiden turvalliseen käyttöön. Kaupan liitto järjesti vuonna 2010 jäsenilleen yhdessä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) kanssa tietoiskuja uusien asetusten tuomista velvoitteista kaupalle. Liitto teki myös yhteistyössä Teknologiateollisuus ry:n sekä Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen kanssa esitteen asetusten velvoitteista maahantuojalle, jakelijalle ja jatkokäyttäjälle. Esite löytyy Kauppa.fi-sivuilta. Lisäksi Kaupan liitto osallistui Aalto-yliopiston REACH Networks -hankkeen johtoryhmään. Hankkeessa on vuosina 2009 2010 tutkittu, millaisia mahdollisuuksia REACH-asetus ja muut markkinamuutokset tarjoavat uudelle liiketoiminnalle. Jätelaki uudistuu Jätealan lainsäädännön kokonaisuudistus on tulossa eduskunnan käsittelyyn vuonna 2011. Uudistuksen seuraaminen ja siihen vaikuttaminen oli yksi Kaupan liiton ympäristövaliokunnan toiminnan painopistealueista vuonna 2010. Kaupan liiton johdolla on aktiivisesti haettu koko kaupalle yhteistä linjaa lainsäädännön kokonaisuudistukseen. Liitto antoi ympäristöministeriölle asiaa koskevan lausunnon. Pyrkimyksenä on, että uudessa jätehuoltolaissa tuottajavastuut ja niiden edellyttämät toimenpiteet olisivat kaupan kannalta kohtuullisia. Energiatalkoot jatkuvat Kauppa toimialana on liittynyt elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen. Tämä sopimus edellyttää EU:n energiapalveludirektiivin mukaisia energiansäästötoimenpiteitä, joita kauppa toteutti vuonna 2010. Yhdessä Motiva Oy:n kanssa perustettiin kaupan toimialan ohjausryhmä, jonka tavoitteena on tukea kaupan alan yritysten energiatehokkuustyötä. Sovituilla toimenpiteillä tähdätään yhdeksän prosentin energiansäästöön vuosina 2008 2016. Energian käyttöä on käytännössä tehostettu muun muassa vaihtamalla pakastealtaita kannellisiksi, uusimalla myymälöiden valaistuksia sekä estämällä lämmön karkaamista kulkureittien kautta. Kaupassa on kokeiltu myös kokonaan uusia energiansäästämisen innovaatioita. Kahden ensimmäisen vuoden tulosten perusteella säästötavoitteisiin pääsy sekä yhteismitallinen raportointi saavutetuista tuloksista on osoittautunut haasteelliseksi, mutta energiatalkoita jatketaan edelleen. Turvallisempaa kauppaa Viime vuosina kauppojen turvallisuutta on parannettu monin tavoin. Lähes kaikissa kaupoissa on nykyään turvakamerat ja kassoissa aikaviivelukot. Vartijoiden paikalle kutsumista on nopeutettu. Henkilökunnalle järjestetään turvallisuuskoulutusta kaikissa kaupparyhmissä. Sirukorttiaikaan siirtyminen oli kaupalle mittava ponnistus, ja se toteutui pääosin vuonna 2010. Kaupat ovat tehneet maksamistilanteen mahdollisimman turvalliseksi, mutta myös asiakkaan on huolehdittava tunnusluvun suojaamisesta samalla tavalla kuin pankkiautomaatillakin. Kaupan liitto pitää virheenä lakimuutosta, jonka mukaan maksamattomia sakkotuomioita ei muuteta automaattisesti vankeusrangaistuksiksi. Entinen käytäntö pitäisi palauttaa, sillä sen avulla voidaan ehkäistä lisääntyviä myymälävarkauksia. Myös lähestymiskielto pitää ulottaa koskemaan yrityksiä, koska vain sillä tavalla henkilökuntaan kohdistuvaa uhkailua ja väkivaltaa voidaan vähentää. Energiapihi hiilidioksidi suuskauppa Arina on päättänyt rakennuttaa kaikki uudet myymälät hyödyntämään integroitua kylmä- ja LVI-järjestelmää. Vuonna 2010 uusi tekniikkaa otettiin käyttöön kolmessa uudessa Sale-myymälässä ja kahdessa S-marketissa. Myymälöiden kylmäaineena käytetään teollisuudesta talteen otettua hiilidioksidia. Yhden hiilidioksidikilon ympäristövaikutus eli hiilijalanjälki on huimat 3 800 kertaa pienempi kuin perinteisen F-kaasun. Maaperä toimii energiatankkina, jonne kesällä ladataan kylmäjärjestelmän lauhde-energia. Talvella se käytetään lämmitysenergiana. CO2-kylmäjärjestelmän integroinnilla kaupan talotekniikkaan voidaan saavuttaa keskimäärin 30 40 prosentin energiansäästö. Oulun Knuutilankankaan Siwassa vaihdettiin sekä kaupan yleisvalaistus että kylmäkalusteiden valaistus LED-valoihin kesäkuussa 2010. Kylmäkalusteessa LEDlamppu on erityisen hyvä, koska se ei lämpene kuten tavallinen loistelamppu. Kokemukset ovat rohkaisevia ja energiansäästö merkittävää: koko myymälän sähkönkulutuksessa säästettiin neljän ensimmäisen kuukauden aikana noin 16 prosenttia valaistusmuutoksen ansiosta. Pelkän valaistuksen osalta saatava säästö oli huimat 74 prosenttia.
10 Työmarkkinat 11 Kauppa työllisti taantumassakin aupan liitto on tyytyväinen keväällä 2010 solmittuun uuteen työehtosopimukseen. Se on edistyksellinen ja joustava ja antaa kaupalle entistä paremmat mahdollisuudet työllistää. Työaikajärjestelmän käytön helpottaminen oli Kaupan liiton ensisijainen tavoite, joka tässä sopimuksessa hyvin toteutuu. Toisaalta kaikkine lisineen kauppa on nyt houkuttava työnantaja myös ansiomielessä. Kokoaikaisten työntekijöiden määrää voidaan vielä lisätä kaupassa. Tähtäämme myös siihen, että työurat kaupan alalla muodostuisivat mahdollisimman pitkiksi. Työvoiman tarve kasvaa Kaupan työvoiman tarve ei taantumasta huolimatta missään vaiheessa romahtanut. Kauppa itse asiassa ylläpiti työllisyyttä vaikeimpinakin aikoina. Vähittäiskaupassa työvoiman määrä lähti nousuun keväällä 2010. Tukku- ja autokaupassa käänne tapahtui jo aiemmin. Auto- ja tukkukaupassa taantumaan sopeuduttiin pitkälti lomautuksilla, joten myynnin piris tyessä hyvät työntekijät saattoivat palata takai sin töihin. Vuonna 2010 työllisten määrä kasvoi yhteensä 2000:llä edelliseen vuoteen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla kauppa itse asiassa kärsii jo työvoimapulasta. Tästä syystä Kaupan liitto tukee toimenpiteitä, joilla voidaan edistää työperäistä maahanmuuttoa. Kaupan kokemukset siitä ovat erittäin hyviä. Kauppa luo hyvinvointia Yhteiskuntapoliittisilla päätöksillä vaikutetaan siihen, kuinka paljon kaupan ala voi tulevaisuudessa työllistää ja luoda hyvinvointia. Kauppa työllisti vuonna 2010 noin 300 000 ihmistä. Vuonna 2011 kaupan työpaikkojen määrä nousee jo reilusti yli 300 000:n. Kauppa on Suomen eniten työllistävä toimiala, ja tulevaisuudessa nimenomaan palvelusektori on se alue, jolla työpaikat lisääntyvät. Kotitalouksien ostovoima on Suomessa hyvä. Tällä hetkellä myös kuluttajien odotukset oman taloustilanteen säilymisestä tai jopa paranemisesta ovat korkealla. Kaupalla on mahdollisuus edelleen vahvistaa työllisyyttä, jos valtiovalta pysyy päätöksissään, jotka se teki edellisellä hallituskaudella. Kulutusverotuksen kiristäminen ei auta teollisuutta työllistämään, mutta heikentää palvelualojen työllistämismahdollisuuksia. Yhteisöveron laskeminen, vähennysjärjestelmistä luopuminen ja arvonlisäverokannan säilyttäminen ennallaan ovat edellytyksiä positiivisen kehityksen jatkumiselle. Työllisyys 2005 2010 350 300 Tulevaisuudessa nimenomaan palvelusektori on se alue, jolla työpaikat lisääntyvät. 1000 henkeä Kauppa Metalli- ja elektroniikkateollisuus Rakentaminen Kuljetus ja varastointi Informaatio- ja viestintä Hotelli- ja ravintolapalvelut Metsäteollisuus Kemian teollisuus Energia- ja jätehuolto 250 200 150 100 50 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010
12 Tulevaisuus & trendit verkkokauppa 13 Kohti uusia trendejä Verkkokaupan voittokulku Uusi teknologia tuo kaupalle sekä mahdollisuuksia että haasteita. Prosessien ja arvoketjujen hallinta tehostuu, kun kuluttajien ulottuvilla on yhä uusia asiointikanavia, joita kauppa voi hyödyntää. Toisaalta kuluttajien tietoisuus lisääntyy ja valta kasvaa. Verkko antaa kuluttajille valtaa. Perinteisen markkinoinnin sijasta luotetaankin enemmän toisten kuluttajien arvioihin. Läpinäkyvyyden vaatimukset kaupan toimintaa kohtaan voimistuvat, ja yhä useampi kuluttaja odottaa kaupan alan yrityksiltä aktiivista vuorovaikutusta sosiaalisessa mediassa. Kaupalle on tärkeää, että se voi uuden teknologian avulla parantaa kuluttajien ostokokemuksia ja lisätä omaa kustannustehokkuuttaan. Innovaatioiden merkitys kasvaa. Kaupan innovaatiot liittyvät usein prosessien kehittämiseen esimerkiksi logistiikassa, kassa- ja maksujärjestelmissä sekä tuotetietojen ja asiakassuhteiden hallinnassa. Esimerkkejä jo nyt kaupan käytettävissä olevista, lähivuosina yleistyvistä innovaatioista ovat itsepalvelukassat, rfid eli radiotaajuusetätunnistus, hinnoittelun optimointiteknologiat, kosketusnäyttötietokoneet tuoteopastuksessa sekä ostoskärryihin asennetut elektroniset ostoavustajat ja opastajat. Matkapuhelinten käyttömahdollisuudet laajenevat jatkuvasti erilaisiin kaupan sovellutuksiin. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi ostospaikkojen etsimiseen, tiedon hankintaan tuotteista ja tarjouksista sekä tilaamiseen ja maksamiseen. Kulutus pirstaloituu Asiakastarpeiden yksilöllistyminen ja kulutuksen pirstaloituminen ovat selvästi havaittavia vähittäiskaupan ilmiöitä. Liikeideoita ja konsepteja on osattava suunnitella yhä pienemmille kuluttajaryhmille. Perinteisestä tavarakulutuksesta siirrytään yhä enemmän palveluiden ja elämyksien etsintään. Kulutuskäyttäytymisen ennustettavuus vaikeutuu. Asiakkaiden tunteminen ja entistä asiakaslähtöisempi toiminta korostuvat kaupan kilpailukeinoina. Glokaali kauppa Kansainvälistyminen näkyy kaupassa kahdella tavalla. Toisaalta kotimarkkinoillamme on entistä enemmän ulkomaisia toimijoita, toisaalta suomalainen kauppa laajentaa jatkuvasti toimintaansa maamme rajojen ulkopuolella. Teollisuutta palveleva tekninen kauppa on jo perinteisesti vahvasti mukana kansainvälisillä markkinoilla. Myös kaikilla suurimmilla vähittäiskaupan toimijoilla on merkittävää toimintaa lähialueilla. Tulevaisuudessa myös yhä useampi pienempi suomalainen kaupan alan yritys hakee kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Kansainvälistyminen ei tarkoita sitä, että paikallisuuden merkitys kaupanteossa vähenisi. Yhä useammin vähittäiskaupan toiminnassa puhutaan glokalisaatiosta, jolla tarkoitetaan paikallisen ja kansainvälisen osaamisen yhdistämistä. Kansainvälinen osaaminen tarkoittaa esimerkiksi kulttuurien tuntemusta ja kielitaitoa. Kaupan liitto haluaa edistää suomalaista verkkokauppaa. Vuonna 2010 se käynnisti yhdessä Asiakkuusmarkkinointiliitto ASML:n ja TNS Gallupin kanssa valtakunnallisen verkkokaupan seurannan. Suuren suomalaisen verkkokauppatutkimuksen tulokset ovat herättäneet runsaasti mielenkiintoa, sillä kotimai nen verkkokauppa kasvaa luultuakin nopeammin. Koko verkkokaupan volyymi Suomessa vuonna 2010 oli 9,4 miljardia euroa, josta ulkomaisen verkkokaupan osuus oli 17 prosenttia. Vuonna 2011 liitto käynnistää vähittäiskaupoille suunnatun verkkokoulutuksen. Suomalaisia menestystarinoita Verkosta ostetaan kulutus- ja viihde-elektroniikkaa, tietokoneohjelmia, vaatteita ja jalkineita sekä kirjoja ja matkoja. Kotimaisissa verkkokaupoissa ostoksia teki viime vuonna yli kaksi miljoonaa suomalaista. Kotimainen verkkokauppa näyttää siis tukevan hyvin vähittäiskaupan palveluroolia Suomessa. Tietyillä erikoiskaupan aloilla ulkomainen verkkokauppa on kuitenkin jo nyt selkeä uhka voimakkaan hintakilpailun takia. Kaupan siirtyminen verkkoon ei koske vain vähittäiskauppaa, sillä myös tukkukaupassa verkkokaupan ja -palveluiden merkitys korostuu yhä enemmän. Verkkokaupan käyttäjät Viimeisen 3 kuukauden aikana verkkokauppaa käyttäneet Osuus internetin käyttäjistä, % 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Verkko täydentää kivijalkaa 150-vuotias Stockmann avasi verkkokaupan syksyllä 2010. Alku on vastannut odotuksia. Tilauksia on tullut ympäri Suomea ja kaupassa on vierailtu ympäri maailmaa, etäkauppaa johtava Raija-Leena Söderholm kertoo. Verkossa on kaupan muotia naisille, miehille ja lapsille, urheilun ja hyvinvoinnin tuotteita, kodin tavaroita ja elektroniikkaa. Lajitelmaa laajennetaan jatkuvasti. Verkossa Stockmann ei kilpaile hinnalla, vaan tuotteet maksavat saman kuin tavarataloissa. Valtteina ovat ainutlaatuisen vahva brändi- ja luotettavuusmielikuva sekä alusta alkaen kattavat valikoimat. Etäkaupasta aikaisempaa kokemusta on kertynyt Hobby Hallin kautta. Tätä osaamista ja tehtyjä investointeja hyödynnämme nyt uudella tavalla, Söderholm toteaa. Samaan aikaan Stockmann teki historiansa suurimmat investoinnit tavarataloihinsa. Kivijalka ja verkko täydentävät toisiaan, yrityksessä uskotaan. Kodintekniikkaa hintatietoisille Kodintekniikkatuotteita ja -palveluita on Keskossa jo 30 vuotta tarjonnut Musta Pörssi -ketju. Reilut kaksi vuotta sitten perustettu Konebox.fi -verkkokauppa täydentää nyt näitä palveluita. Olemme rakentaneet helppokäyttöisen nettikaupan, joka sopii erityi sesti hintatietoisille, nopeaa ostamista arvostaville asiakkaille. Tuotteita voi ostaa joko myymälästä tai netistä, jossa valikoima on myymälää laajempi. Tilaukset saa postin kautta kotiin tai ne voi noutaa myymälästä, myyntijohtaja Hannu Översti kertoo. Konebox kilpailee halvalla hinnalla ja ympärivuorokautisella aukiololla. Tähänastinen myynti on ylittänyt kaikki odotuksemme, Översti iloitsee.
14 koulutus & kehitys vuoden puheenaihe 15 13 Osaajille riittää töitä Kauppa ihmisten keskellä Kauppa työpaikkana kiinnostaa nuoria entistä enemmän. Työtyytyväisyystutkimukset kertovat, että nuoret arvostavat kaupan tehtävien monipuolisuutta sekä mahdollisuuksia joustaviin työaikoihin ja pitkiin työuriin. Erilaisissa vertailuissa kaupan suurimmat toimijat sijoittuvat suosikkityönantajalistauksien kärkipäähän. Kaikkine lisineen kaupan palkkataso on sekin kilpailukykyinen. Kaupan liitto on vahvasti mukana kehittämässä kaupan alan koulutusta. Keskeisenä yhteistyö- ja vaikutusfoorumina toimii Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskus. Siellä seurataan, arvioidaan ja ennakoidaan alan koulutuksen tarvetta sekä tehdään ehdotuksia koulutuksen laadulliseksi kehittämiseksi. Lähiesimies on tärkeä Teknisen kaupan tarpeisiin räätälöity johtamiskoulutusohjelma JOKO järjestettiin toista kertaa AALTO EE:n vetämänä. Strategiseen johtamiseen ja palveluliiketoiminnan kehittämiseen painottuva ohjelma sai osallistujiltaan erinomaiset arviot. Vuonna 2009 käynnistyneen kaupan lähiesimieskoulutuksen ensimmäiset hedelmät poimittiin marraskuussa 2010, kun opiskelijaryhmä sai opintonsa päätökseen Vantaalla Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksessa. Lähi-esimieskoulutukseen on osallistuttu muun muassa Stockmannilta, Tokmannilta, Anttilasta ja Rautakirjasta. Niin opiskelijat kuin työnantajat ovat olleet koulutukseen tyytyväisiä. Monenlaisia taitoja tarvitaan Kauppa tarvitsee tulevaisuudessa entistä enemmän osaavaa työvoimaa. Koulutustarve on monitasoista. Kauppa pyrkii vaikuttamaan oppilaitosten opetusohjelmiin ja koulutuksien sisältöön siten, että niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon kaupan nykyiset ja tulevat tarpeet. Uudistuneessa merkonomikoulutuksessa on mukana Asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelma. Se on käytännönläheinen ja kaupan ammattitaitovaatimuksia vastaava. Runsas valinnaisuus mahdollistaa yksilölliset Nummelan R-kioskissa työskentelevä Kirsti Bloigu osallistui kaupan lähiesimieskoulutukseen. uratavoitteet. Henkilö voi opiskella esimerkiksi markkinointiviestintää, sähköistä kaupankäyntiä, tuoteneuvontaa, kannattavuuden suunnittelua ja yrittäjyyttä. Myös korkeakoulutetuille nuorille on kaupassa kysyntää. Esimerkiksi teknisen ja tukkukaupan alalla tarvitaan entistä enemmän ammattikorkeakoulutuksen saaneita osaajia. Kaupan liitto on mukana myös useiden korkeakoulujen kaupan maisteriohjelmissa. Olennaiset opot Kaupan liitto järjesti vuonna 2010 tilaisuuksia peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjaajille. Tilaisuuksissa on valotettu kaupan alan tulevaisuuden näkymiä, koulutus- ja urapolkuja sekä tulevaisuuden osaamistarpeita. Erityisesti on tuotu esille sitä, kuinka monimuotoista on kauppa, sisältäähän se päivittäis- ja erikoistavarakauppaa, tukkukauppaa, teknistä kauppaa ja erilaisia palveluita. Kuulijoiden kautta tietoa kaupan alasta välittyy kymmenille tuhansille opiskelijoille. Kannattavalle kaupankäynnille sijainnilla on keskeinen merkitys. Kauppa menee sinne, minne ihmisetkin. Kaupan sääntelyllä ei pystytä vaikuttamaan kuluttajakäyttäytymiseen, muuttoliikkeeseen tai muihinkaan yhteiskunnallisiin kehitystrendeihin. Kaavoituksen tiukka ohjaus rajoittaa kaupan mahdollisuuksia kehittää palveluitaan. Lisäksi se haittaa uusien kotimaisten ja ulkomaisten kaupan yritysten tuloa markkinoille eli ehkäisee kilpailua. Kaavoituksen pitäisi päinvastoin olla nykyistä joustavampaa, koska yritykset itse tietävät, milloin ja mihin kannattaa investoida. Vain kuluttajia kuuntelemalla osataan rakentaa toimivia palvelukeskittymiä. Kauppa sijoittuu aina mielellään keskusta-alueille. Keskustojen rakennetta on kuitenkin hajauttanut merkittävästi enemmän muu rakentaminen kuin kaupan rakentaminen. Kaupan intressissä on myös turvata toimivat lähikaupan palvelut mahdollisimman laajasti. Pois turha byrokratia Ympäristöministeriö on tehnyt kaksi lakiehdotusta, joiden kehittymistä kauppa seuraa huolestuneena. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tarkoittaisi, että tilaa vaativa erikoiskauppa tulee saman säätelyn piiriin kuin muu vähittäiskauppa. Esitystä perustellaan entistä selvemmillä seudullisilla pelisäännöillä. Muutos on täysin tarpeeton. Nykyinen laki tarjoaa hyvät välineet kaupan yksiköiden sijainnin ohjaamiseen, jos vain maakuntaliitot ja kunnat osaavat niitä käyttää. Lakiesitys johtaisi toteutuessaan siihen, että kaavoitta jan pitää tietää jo vuosikymmeniä aikaisemmin, mitä kau pan suuryksiköitä mihinkin kaavoitetaan. Virkamiehet eivät voi tuntea kaupan kehitystarpeita näin hyvin, sil lä kauppa itsekään ei usko osaavansa ennustaa, Kaupan suuryksiköt ja nykyaikaiset lähikaupat täydentävät toisiaan. mil lai sille liikeideoille on kysyntää tulevaisuudessa. Toinen esitys koskee ympäristöarviointimenettelyn ulottamista kaupan suuryksiköihin. Kaupan mielestä tällainen byrokratian lisääminen aiheuttaisi kohtuuttomia lisäkustannuksia ja aikatauluviiveitä jo nyt vastuullisesti toimivalle kaupalle. Lähes 30 vuoden prosessi uonna 1996 avattiin Suomessa ensimmäinen IKEA 29 vuoden odotuksen jälkeen. Vaikka yritys on tottunut maailmalla monenlaisiin kaavoitusprosesseihin, oli aika sen mielestä suhteellisen pitkä. Kauppaa säätelevä lainsäädäntö on Suomen lisäksi tiukkaa mm. Tanskassa ja Englannissa, toteaa yrityksen laajentumishankkeista vastaava Peik Enbom. Pikku hiljaa Suomessa aletaan lähestyä yleisiä eurooppalaisia käytäntöjä. Espoon avauksen jälkeen IKEAn laajentuminen onkin sujunut hieman vauhdikkaammin. Viides IKEA avataan Kuopioon vuonna 2012. Piristysruiskeen kotiemme sisustamiseen antanut IKEA on tuonut maahamme myös kaivattua kansainvälistä kilpailua. Kaavoitusprosessi valituksineen kestää kuitenkin edelleen luvattoman pitkään, Enbom tiivistää.
16 toimitusjohtajalta organisaatio 17 Toivon,että kaupan ääntä kuunnellaan entistä herkemmällä korvalla. Juhani Pekkala Toimitusjohtaja, Kaupan liitto Tulevaisuus on kaupan aupan ja kuluttajan edut ovat yhteiset. Molemmat hyötyvät, jos kansantalous kasvaa ja ostovoima vahvistuu. Nyt jos koskaan Suomen pitää panostaa yksityisten palveluiden kehittämiseen. Jatkuva julkisen sektorin paisuttaminen on tullut tiensä päähän. Kauppa on tulevaisuuden ala, jonka kasvumahdollisuudet ovat erinomaiset. Kauppa on yksi tärkeimpiä tietotekniikan hyödyntäjiä, mikä asettaa myös uusia haasteita kaupan osaajille. Kaupan arvostus on nousussa ja yhä useampi tunnustaa sen merkityksen talouden veturina. Viime vuosina kaupasta on keskusteltu julkisuudessa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tämä on myös ollut Kaupan liiton tavoite. Toivon, että meitä kuunnellaan nyt entistä herkemmällä korvalla. Suomen tulevaisuuden kannalta on välttämätöntä, että mahdollisuuksia nähdään muuallakin kuin perinteisessä vientiteollisuudessa. Tulevat veroratkaisut eivät saa tukahduttaa versolla olevaa palveluyhteiskuntaa. Palveluelinkeinot yhdessä valtion elvyttävän politiikan kanssa auttoivat Suomen yli taantuman. Tulevissa verotalkoissa yhteiskuntavastuunsa esimerkillisesti hoitaneesta palvelusektorista ei saa tehdä maksumiestä, vaan sen toimintaedellytyksiä on päinvastoin parannettava niin palkka-, yritys-, kuin välillisenkin verotuksen keinoin. Kaupan liitto on elinkeinoelämän suurimpia liittoja, jonka piirissä on yli 7 000 kaupan yritystä. Sen tehtävänä on koota kaupan toimijat yhteen rintamaan sekä ajaa kaupan ja kuluttajien yhteisiä etuja. Suomessa kaupan kehitystä vaikeuttaa kansainvälisesti vertaillen voimakas sääntely. Tässä suhteessa kauppa on muihin elinkeinoihin verrattuna jatkuvasti kohtuuttoman erityishuomion kohteena. Liiallinen sääntely vähentää kilpailua ja vaikeuttaa uudistumista. Kaupan liiton missiona on taata kaupoille mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset. Toiveeni on, että kaupalle annettaisiin mahdollisuus kasvaa, kehittää palveluja, työllistää ja luoda hyvinvointia myös tulevaisuudessa. Kaupan liiton rakenne Kaupan liiton hallitus 2010 Puheenjohtaja Pääjohtaja Arto Hiltunen, SOK* Pääjohtaja Kuisma Niemelä, SOK** Varapuheenjohtaja Toimitusjohtaja Harri Sivula, Onninen Oy* Hallituksen puheenjohtaja Maarit Toivanen-Koivisto, Onninen Oy** Jäsenet Kauppaneuvos Heimo Aho, SKS Group Oy Toimitusjohtaja Seppo Halme, Muotitalo Jokinen Oy Pääjohtaja Matti Halmesmäki, Kesko Oyj Toimitusjohtaja Pekka Helander, Passeli Auto Oy Toimitusjohtaja Ralf Holmlund, Suomen Lähikauppa Oy** Apteekkari Pekka Karttunen, Petosen Apteekki Konsernijohtaja Johan von Knorring, Bang & Bonsomer Oy* Kaupan liitto Juhani Pekkala Toimitusjohtaja Jäsenliitot Tapio Mäkeläinen Työmarkkinat Juhani Pekkala Elinkeinopolitiikka Jaana Kurjenoja Kansantalous Mari Flink Viestintä Kristina Metso (1.1.2011 alkaen) Markkinointi Jäsenpalvelu ja työmarkkinat Valiokunnat Kauppias Esa Kiiskinen, Saija ja Esa Kiiskinen Oy Toimitusjohtaja Juha Koponen, Tamro Oyj Toimitusjohtaja Pekka Lahti, VV-Auto Group Oy** Toimitusjohtaja Timo Mänty, Rautakirja Oy Toimitusjohtaja Hannu Penttilä, Stockmann Oyj Abp* Toimitusjohtaja Juha-Pekka Pöntinen, Starkki Oy Ab Kauppaneuvos Matti Pörhö, Pörhön Autoliike Oy Toimitusjohtaja Tuomo Rantalankila, Texmoda Fashion Group Toimitusjohtaja Leena Saarinen, Suomen Lähikauppa Oy* Toimitusjohtaja Pekka Tefke, Volvo Auto Oy Ab* Konsernijohtaja Janne Timonen, Machinery Oy** Toimitusjohtaja Jaakko Uotila, Alko Oy Kauppaneuvos Kaija Ward, Eurokangas Oy Kauppaneuvos Jouko Vehmas, Osuuskauppa Ympäristö Toimitusjohtaja Heikki Väänänen, Tokmanni-konserni** *1.6.2010 asti /**1.6.2010 alkaen Kauppapolitiikka Koulutus Kuluttaja-asiat Laki Maksuväline Turvallisuus Tutkimus Työelämä Vero Viestintä Yhdyskuntasuunnittelu Ympäristö Apteekkitavaratukkukauppiaat ry, Autonvaraosakauppiaiden Keskusliitto ry, Autotuojat ry, Elektroniikan Komponentti- ja Mittalaitetoimittajat ry, Elektroniikan Tukkukauppiaat ry, Erikoiskaupan Liitto ry, Kello- ja Jalometallitukkukauppiaat ry, Kirjakauppaliitto ry, K-kauppiasliitto ry, Konpap ry, Luontaistuotealan Tukkukauppiaiden Liitto ry, Lääketeollisuus ry, Muotikaupan Liitto ry, Päivittäistavarakauppa ry, Rakennus- ja Sisustustarvikekauppa ry, SAI-LAB ry, Suomen Alkoholijuomakauppayhdistys ry, Suomen Ammattikosmetiikan Tukkukauppiaat ry, Suomen Apteekkariliitto ry, Suomen Huonekalukaupan Liitto ry, Suomen Leluyhdistys ry, Suomen Putki kauppiasyhdistys ry, Suomen Optikkoliikkeiden Liitto ry, Suomen Sähkötukkuliikkeiden Liitto ry, Teknisen Kaupan ja Palve luiden yhdistys ry, Tekstiili ja jalkinetoimittajat ry, Urheilu- ja Vapaa-aikatukkuliikkeet ry Kumppanuusyhdistykset Apteekkien Työnantajaliitto ry Autoalan Keskusliitto ry AKL
18 svensk sammanfattning english summary 19 Handeln gör sin röst hörd The voice of commerce is heard Handeln sysselsätter över 300 000 personer, och den är av stor betydelse för landets bruttonationalprodukt. Mätt med antalet sysselsatta är handeln den viktigaste branschen i Finland. Handeln uppskattas allt mera och allt flera inser dess betydelse som ekonomisk motor. Under de senaste åren har handelsbranschen diskuterats livligare än någonsin tidigare i offentligheten. Detta har också varit en målsättning för Förbundet för Finsk Handel. Över 2 000 medlemsföretag Förbundet för Finsk Handel har till uppgift att främja handeln i Finland och att förbättra verksamhetsförutsättningarna för den. Som en riksomfattande intresseorganisation bevakar vi våra medlemmars intressen i fråga om näringsoch arbetsmarknadspolitik samt utvecklar samarbetet inom handelsbranschen. Vårt mål är att göra handelns röst hörd i näringslivet. Förbundet har över 2 000 medlemsföretag. De verkar inom handelns alla delområden, dagligvaruhandeln, specialhandeln, grossisthandeln, den tekniska handeln, bilhandeln. Bland medlemmarna finns också apotek och Alko. Via de tiotals medlemsförbunden har vi en bred kontaktyta gentemot den finländska industrin, konsumtionen och konsumenterna. Varje dag besöker två miljoner finländare en affär. Förbundet för Finsk Handel spelar en viktig roll också på arbetsmarknaden. Förbundet förhandlar om kollektivavtal för branschen, hjälper att lösa arbetstvister och betjänar sina medlemmar i anställningsfrågor. De kollektivavtal vi sluter är allmänt bindande för hela branschen. Viktigt bevara köpkraften Under den förra regeringsperioden fattade man flera beslut som gynnar handeln. Sänkningen av mervärdesskatten på mat och avregleringen av öppettiderna hör till de viktigaste. År 2010 fick handelsbranschen också ett nytt flexibelt Förbundet för Finsk Handel spelar en viktig roll också på arbetsmarknaden. kollektivavtal. Enligt Förbundet för Finsk Handel är det nu synnerligen viktigt att bevara konsumenternas köpkraft. Tjänstesektorn i kombination med statens stimulanspolitik hjälpte Finland över recessionen. Vi anser att man i samband med den förestående skattereformen inte får låta tjänstesektorn, som exemplariskt axlat sitt samhällsansvar, stå för kostnaderna. Tvärtom bör dess verksamhetsförutsättningar förbättras genom åtgärder som gäller inkomst- och företagsbeskattning samt indirekta skatter. Planläggningen är en aktuell fråga som berör handeln på många sätt. Den hårda styrningen av planeringen begränsar möjligheterna för handeln att utveckla servicen. Dessutom gör den det svårare för nya inhemska och utländska handelsföretag att etablera sig, det vill säga att den försvårar konkurrens. Planeringen borde tvärtom göras flexiblare därför att företagen själva vet när och i vad det lönar sig att investera. Endast genom att lyssna till konsumenterna kan man bygga fungerande servicehelheter. Over 300,000 people in Finland work in the commercial sector, which has a significant impact on the country s gross domestic product, too. Based on the number of workers, commerce is the most important sector in Finland. Commerce is becoming more valued and an increasing number of people recognise its significance as a financial locomotive. In recent years, commerce has been the topic for public debate more than ever before. This has also been the aim of the Federation of Finnish Commerce. Over 2,000 member companies The mission of the Federation of Finnish Commerce is to promote Finnish commerce and improve its operating conditions. As a nationwide lobbying organisation, we promote our members interests in trade and labour market policies and develop co-operation in the commercial sector. Our aim is to make the voice of commerce heard in the business sector. The members of the Federation include more than 2,000 companies from all areas of the commercial sector in daily The Federation of Finnish Commerce also plays an important role on the labour markets. consumer goods trade, specialty goods trade, technical goods trade, car retail trade, pharmacies and Alko. Through dozens of member unions, we have a broad familiarity with the Finnish industry, consumption and consumers. Every day, two million Finns do their shopping. The Federation of Finnish Commerce also plays an important role on the labour markets. The Federation negotiates the collective labour agreements, helps to resolve labour disputes and serves its members in employment issues. The labour agreements that we settle are collectively binding on the whole sector. Maintaining purchasing power is important During the last term of government, many positive solutions were reached for commerce. The most significant of these were the reduction of VAT for food and the liberalisation of store opening hours. A new flexible labour agreement for the commercial trade was also reached in 2010. The Federation considers that maintaining the purchasing power of consumers is of primary importance. The service trades together with the government s stimulus policy helped Finland overcome the recession. We think that the service sector, which has shown a good example by meeting its corporate social responsibilities, should not be made the payer when tax rises will be imposed. On the contrary, its operating conditions should be improved through payroll tax, corporate tax as well as indirect tax measures. A current issue widely concerning the sector is planning. The tight control over planning limits the opportunities of the commercial sector to develop its services. In addition, it inhibits the arrival of new Finnish and international commercial businesses onto the market, thus preventing competition. Planning should be more flexible, as businesses know when and where investments should be made. Functional concentrations of services can be built only by listening to consumers.
Kauppa.fi