Ajankohtaista työmarkkinoilta Sähköurakoitsijapäivät 18.11.2011 Turku STTA/ELa Marraskuu 2011 1
Sähkötekniset työnantajat 157 jäsenyritystä (18.11.2011), näiden palveluksessa noin 4.300 sähköistysalan työntekijää 940 talotekniikka-alan toimihenkilöä Neuvottelut STTA:n liittymisestä EK:n jäseneksi suoraan tai jonkin EK:n jäsenjärjestön välityksellä meneillään STTA/ELa Marraskuu 2011 2
Raamisopimus sähköistysalalla Neuvottelut raamisopimuksesta käynnissä Sähköistysalan työehtosopimus ajalle 1.9.2012 30.9.2014 Talotekniikka-alan työehtosopimus toimihenkilöille ajalle 1.5.2012 31.5.2014 Neuvottelutulos raamisopimuksesta tulisi saada aikaan; ja hyväksyä järjestöjen hallinnossa; sekä ilmoittaa keskusjärjestöille viimeistään 24.11.2011 kello 16.00 mennessä STTA/ELa Marraskuu 2011 3
Raamisopimus sähköistysalalla Työmarkkinoiden keskusjärjestöt 25.11.2011 arvioivat, onko raamisopimukseen perustuvia työehtosopimusratkaisuja syntynyt kattavasti; ilmoittavat kattavuutta koskevan yhteisen arvionsa valtioneuvostolle Jos raamisopimusmalli on toteutunut kattavasti, keskusjärjestöt sitoutuvat raamisopimuksessa määriteltyihin työelämän kehittämishankkeisiin valtioneuvosto tukee ratkaisua taloudellisesti ja ryhtymällä työelämää kehittäviin lainsäädäntöhankkeisiin STTA/ELa Marraskuu 2011 4
Raamisopimus sähköistysalalla Jos raamisopimusmalli ei ole toteutunut kattavasti, raamisopimukseen perustuneen alakohtaisen TES:n hyväksyneillä osapuolilla (=sitova alakohtainen raamisopimukseen perustuva TES on syntynyt) on oikeus irtautua ratkaisusta STTA/ELa Marraskuu 2011 5
Raamisopimus sähköistysalalla Keskusjärjestöjen kustannusraami vuonna 2012 alkavalle 13 kk pituiselle jaksolle korotusten + määräysmuutosten kustannusvaikutus 2,4 % kertaerä 150 kaikille 3 kk työsuhteessa olleille; osa-aikaisilla euromäärä suhteutetaan säännölliseen työaikaan, alakohtaisissa työehtosopimuksissa voidaan sopia kertaerän maksuedellytyksistä vuonna 2013 alkavalle 12 kk pituiselle jaksolle korotusten + määräysmuutosten kustannusvaikutus 1,9 % raamisopimukseen pohjautuvaan työehtosopimukseen voi sisältyä alakohtaisia tekstimuutoksia, mikäli kustannusraami ei ylity STTA/ELa Marraskuu 2011 6
Raamisopimus sähköistysalalla raamisopimukseen perustuva työehtosopimus ei estä ennen 13.10.2011 sovittujen palkkausjärjestelmien kehittämistä koskevien ohjelmien toteuttamista sopimuskauden aikana Sähköistysalan työehtosopimus 2010-2013 aikapalkkausjärjestelmää uudistava työryhmä; määräaika 31.12.2011 urakkapalkkausta uudistava työryhmä; määräaika 30.4.2012 STTA/ELa Marraskuu 2011 7
Raamisopimus sähköistysalalla Jos keskusjärjestöt raamisopimukseen perustuvien työehtosopimusten syntymisen jälkeen yhdessä arvioivat, että talouden kehitys poikkeaa erityisen merkittävästi sopimuksen tekohetkellä arvioidusta alakohtainen työehtosopimus voidaan sopimuksen voimassa ollessa irtisanoa keskusjärjestöjen suosituksesta, mikäli kyseiseen sopimukseen sisältyy tätä koskeva irtisanomislauseke STTA/ELa Marraskuu 2011 8
Raamisopimus, alakohtaisia teemoja sähköistysalan työehtosopimus Sähköalojen ammattiliitto on tehnyt Sähköistysalan työehtosopimusta koskevissa raamisopimusneuvotteluissa esityksiä seuraavista teemoista 1.Rangaistuspalkka Jos työmaasopimusta ei ole tehty liitojen antaman neuvotteluavun jälkeenkään 2.Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehitys PLM:lle ja TSV:lle oikeus korvaukseen, jos hänen ansiotasonsa poikkeaa saman työhönottopaikan saman palkkaryhmän työntekijöiden ansiotasosta STTA/ELa Marraskuu 2011 9
Raamisopimus, alakohtaisia teemoja sähköistysalan työehtosopimus Sähköalojen ammattiliiton esityksiä raamisopimusneuvotteluissa, jatkoa 3.Massaluettelon liittäminen työmaasopimukseen luettelon toteutumista seurataan työmaan keston ajan 4.Paikallisen sopimisen poistaminen TES:sta 4 :n yleismääräystä lukuun ottamatta 5.Työsopimuslain 2 luvun 14 :n säännöksen sisällyttäminen työehtosopimukseen STTA/ELa Marraskuu 2011 10
Raamisopimus, alakohtaisia teemoja sähköistysalan työehtosopimus STTA on tehnyt sähköistysalan työehtosopimusta koskevissa raamisopimusneuvotteluissa esityksiä seuraavista teemoista 1.Työaikapankkia koskevien määräysten sisällyttäminen sähköistysalan työehtosopimukseen keskusjärjestöjen raamisopimuksen perusteella 31.5.2012 mennessä tekemän sopimuksen mukaisena; tai alakohtaisen työryhmän 31.12.2012 mennessä sopimana 2.Työnantajalle oikeus määrätä työajan lyhennysvapaat pidettäviksi 2 tuntia kerrallaan STTA/ELa Marraskuu 2011 11
Raamisopimus, alakohtaisia teemoja Talotekniikka-alan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus Ammattiliitto Pro on tehnyt Talotekniikka-alan toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta koskevissa raamisopimusneuvotteluissa esityksiä seuraavista teemoista 1.Palkkaratkaisu kaikille euromääräinen minimi 2012; 75 /kk ja 2013; 59 /kk, joka on laskettu alan tilastollisesta keskiarvopalkasta (3.125 /kk) prosenttiratkaisu 2012; 2,4 % ja 2013; 1,9 % niille, joille prosentti tuottaa enemmän Ylittää kustannusvaikutuksiltaan keskusjärjestöjen raamin STTA/ELa Marraskuu 2011 12
Raamisopimus, alakohtaisia teemoja Talotekniikka-alan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus Ammattiliitto Pro on tehnyt raamisopimusneuvotteluissa esityksiä seuraavista teemoista, jatkoa.. 2.Työsuojeluvaltuutetun kk-korvauksen korottaminen taso 2/3 pääluottamusmiehen korvauksesta porrastus sama kuin pääluottamusmiehellä Ylittää esitetyn palkkaratkaisun kanssa kustannusvaikutuksiltaan keskusjärjestöjen raamin 3.Osa-aikaisiin työsopimuksiin minimityöaika 18 tuntia/viikko ei alle 4 tunnin työvuoroja/työvuorokausi STTA/ELa Marraskuu 2011 13
Raamisopimus, alakohtaisia teemoja Talotekniikka-alan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus Ammattiliitto Pro on tehnyt raamisopimusneuvotteluissa esityksiä seuraavista teemoista, jatkoa.. 4.Palkkausjärjestelmien uudistaminen työryhmän perustaminen, määräaika 31.3.2014 5.Matkustaminen Työnantaja ja toimihenkilö toteavat yhdessä, milloin kysymys on TES 5 7 kohdan tarkoittama toistuvaa matkustamista edellyttävästä työstä (tällaisessa työssä työajan ulkopuoliselta matkustusajalta ei TES:n mukaan makseta korvausta) STTA/ELa Marraskuu 2011 14
Raamisopimus, alakohtaisia teemoja Talotekniikka-alan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus Ammattiliitto Pro on tehnyt raamisopimusneuvotteluissa esityksiä seuraavista teemoista, jatkoa.. 6.Ansionmenetyskorvaus / Ammattiliitto Pron kokouksiin osallistumisen ajalta neuvottelukunnat korvauksen piiriin (tällä hetkellä STTK:n ja Pron valtuusto, hallitus, liittokokous) pääluottamusmies /luottamusmies ansionmenetyskorvauksen piiriin, jos osallistuvat luottamusmiesten neuvottelupäiville 7.Työaikapankkien käytön edistäminen keskusjärjestöjen sopimuksen pohjalta STTA/ELa Marraskuu 2011 15
Raamisopimusneuvottelut jatkuvat Sähköistysalan työehtosopimus 22.11. ja 23.11. Talotekniikka-alan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus 22.11. ja 24.11. STTA/ELa Marraskuu 2011 16
Työehtosopimus talotekniikka-alan toimihenkilöille STTA, LVI-TU, PALTA / Ammattiliitto Pro viranomaiset vahvistaneet sopimuksen yleissitovaksi 8.9.2011 työnantajajärjestöjen jäsenyritykset yhteensä 2.419 toimihenkilöä (STTA: 936 toimihenkilöä) alalla 2.690 toimihenkilöä (v. 2008) STTA/ELa Marraskuu 2011 17
Työmaasopimuksen solmiminen, Sähköistysalan TES 8 B 4.1 Urakkatyöstä ja sen hinnoittelusta tehdään osapuolten kesken kirjallinen työmaasopimus Työnantajan velvollisuus on esittää työstä työmaasopimus työryhmälle Sopimuksen allekirjoittavat työnantajan edustaja ja työryhmän puolesta kärkimies sekä työryhmän valtuuttama työntekijä Jos työmaasopimus sisältää TES 8 B 5.5 kohdan mukaisen paikallisen sopimuksen (esim. hinnoitteluperuste, matkakustannusten korvaukset), tulee lisäksi pääluottamusmiehen allekirjoittaa työmaasopimus STTA/ELa Marraskuu 2011 18
Työmaasopimuksen solmiminen, Sähköistysalan TES 8 B 4.1 TES-osapuolet ovat laatineet uuden (9/2011) työmaasopimuslomakkeen, joka löytyy sähköisenä muun muassa osoitteista: http://www.stta.fi/download.ashx?id=27871&type=1 http://www.stul.fi/download.ashx?id=27871&type=1 STTA/ELa Marraskuu 2011 19
Tuloverolaki 71 2 mom Toimialoilla, joilla erityistä työntekemispaikkaa joudutaan alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi usein vaihtamaan, katsotaan päivittäisistä asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisistä matkoista saaduista matkakustannusten korvauksista verovapaaksi tuloksi vain matkustamiskustannuksista saatu korvaus, jos verovelvollisella ei ole varsinaista työpaikkaa. Jos kuitenkaan tilaisuutta työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole, katsotaan päivittäisistä asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisistä matkoista saaduista matkakustannusten korvauksista verovapaaksi lisäksi myös ateriakorvaus. Verohallinto määrää vuosittain ateriakorvauksen verovapaan määrän. STTA/ELa Marraskuu 2011 20
Sähköistysalan työntekijän matkakustannusten verovapaus Liikkuvassa työssä Erityisen toimialan työssä Työntekijällä on varsinainen työpaikka Työntekijällä ei ole varsinaista työpaikkaa Verovapaata on Verohallinnon päätöksen mukaisin edellytyksin Matkakulujen korvaus; esim. km-korvaus Ateriakorvaus Päiväraha Verovapaata Verohallinnon päätöksen mukaisin edellytyksin Matkakulujen korvaus; esim. km-korvaus Ateriakorvaus Päiväraha vain yövyttäessä erityisellä työntekemispaikalla! STTA/ELa Marraskuu 2011 21
Sähköistysalan työntekijän matkakustannusten verovapaus Liikkuvaa työtä Tyypillistä: työntekijä käy yrityksen toimipaikassa päivittäin tai toistuvasti verovuoden aikana Asentaja / työntekijä, joka säännöllisesti hakee työmääräyksiä ja/tai materiaaleja yrityksen toimipaikasta Erityisen toimialan työtä Tyypillistä: työntekijä ei käy yrityksen toimipaikassa lainkaan tai vain yksittäisiä kertoja verovuoden aikana Talonrakennusalan työt; kirvesmies Maanrakennusalan työt Metsäalan työt; metsuri Liikkuva myymäläkonsulentti STTA/ELa Marraskuu 2011 22
Sähköistysalan työntekijän matkakustannusten verovapaus Verohallinnon vero-ohje Diaarinumero: 54/31/2009 Antopäivä: 20.5.2009 Milloin työntekijä työskentelee liikkuvassa työssä, milloin taas erityisellä alalla? ei voi ratkaista ammattinimikkeen perusteella esim. sähkö- ja putkiasentajat voivat työskennellä joko erityisellä alalla tai tehdä liikkuvaa työtä olennaista työskentelyolosuhteet STTA/ELa Marraskuu 2011 23
KHO 29.1.1993/305 Verovelvollinen työskenteli konsulenttina elintarvikealalla toimivan X Oy:n palveluksessa. Verovelvollisen työstä suurin osa tapahtui hänen asuinpaikkansa A:n kaupungin ulkopuolella olevissa vähittäismyymälöissä siten, että hän esitteli samassa myymälässä päivän ajan X Oy:n tuotteita. Päivittäiset matkat verovelvollinen teki omalla autollaan. Verovelvollisen esittämän selvityksen mukaan hän säilytti ja huolsi kotonaan työssään tarvittavia asusteita sekä työvälineitään Jatkuu STTA/ELa Marraskuu 2011 24
KHO 29.1.1993/305, jatkoa Hän säilytti kotonaan myös maistatustarvikkeita sekä kirjanpitoon liittyviä asiakirjoja. Työhön liittyvät puhelut verovelvollinen hoiti kotoaan. KHO: Työ oli erityisen toimialan työtä, päivärahat veronalaisia ateriakorvauksen ylittävältä osalta STTA/ELa Marraskuu 2011 25
KHO 21.8.1981/3435 Yhtiö, jonka pääasiallinen toiminta käsitti puhallusvillan asentamisen jatkuvasti vaihtuviin talonrakennuskohteisiin, oli suorittanut päivärahaa puhallusvillan asennustöitä tehneille palkansaajille. Työ oli yleensä yhdessä työkohteessa kestänyt 1 tunnista 1 viikkoon. Työmääräykset oli annettu yhtiön konttorista, jonka yhteydessä olevassa varastossa säilytettiin eristystyössä käytettävää puhallusvillaa, tuulensuojalevyjä ja asentajien työvälineitä KHO: kyseessä oli liikkuva työ ja että työntekijöiden varsinainen työpaikka sen mukaan oli yhtiön konttori tai varasto. STTA/ELa Marraskuu 2011 26
KHO 30.6.1981/2926 Vesi- ja lämpöjohtoliikkeen pysyvässä työsuhteessa ollut putkiasentaja A sai päivittäiset työmääräyksensä liikkeen varastosta, jossa säilytettiin asennustarvikkeiden lisäksi putkiasentajien työvälineet. KHO katsoi, että A:n varsinaisena työpaikkana oli pidettävä työnantajan varastoa. A:lle ei siten ollut työskentelystä erityisillä työntekemispaikoilla perusteettomasti suoritettu ateriakorvausta vastaavia työehtosopimuksen mukaisia päivärahoja Asiassa ei tullut sovellettavaksi säännös erityisistä toimialoista STTA/ELa Marraskuu 2011 27
Helsingin HAO 11.4.2003 03/0268/3 A, joka toimi ikkunanpesijänä Y Oy:n palveluksessa, vaati verovuosien 1998 ja 1999 tulostaan kaikilta työpäiviltä vähennettäväksi ateriakorvauksen suuruisen vähennyksen lisääntyneiden elantokustannusten perusteella. A:n työkohteet vaihtelivat päivittäin pääkaupunkiseudun alueella. A haki työmääräykset Y Oy:n varastolta, joka oli hänen varsinainen työpaikkansa. KHO: A:n ei katsottu työskentelevän erityisellä toimialalla, joita tyypillisesti ovat talonrakennus-, maanrakennus- ja metsätyöalat STTA/ELa Marraskuu 2011 28
KHO 1.3.1985/766 Koneasentaja A oli ollut vuodesta 1972 lähtien erään teollisuuslaitoksen vakinaisessa työssä matka-asentajana. Matka-asennustyökohteiden välillä hän oli joutunut eri aikoina työskentelemään muutaman päivän työnantajan K:n kaupungissa olevassa hallissa. Vuonna 1980 hän oli työskennellyt K:n hallissa 8 päivää, Helsingissä 10 päivää; ja Loviisassa 208 päivää KHO katsoi, ettei matka-asentajaa ollut pidettävä erityisellä toimialalla työskentelevänä työntekijänä STTA/ELa Marraskuu 2011 29
KHO 1.3.1985/766, jatkoa KHO: Kun A oli verovuonna työnantajansa määräyksestä työskennellyt erityisillä työntekemispaikoilla varsinaisten työpaikkojensa ulkopuolella, joina hänen työnsä luonne huomioon ottaen oli pidettävä osaksi K:n hallia ja osaksi hänen Haminassa olevaa asuntoaan, hänen saamiaan mainitussa lainkohdassa tarkoitettuja päivärahojaan ei voitu lukea hänen veronalaiseksi tulokseen STTA/ELa Marraskuu 2011 30
Matkakustannusten korvaukset, sähköistysalan työntekijän lukeminen ns. erityisen alan työntekijäksi Säköistysalan TES 2010-2013; 14 2.1 Päivärahan ja osapäivärahan maksamisedellytyksenä on, että erityinen työntekopaikka on yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten vähintään 40 km:n etäisyydellä työhönottopaikasta ja vähintään 15 km:n etäisyydellä kotoa. Kokopäiväraha maksetaan, kun työmatkan kesto on yli 10 tuntia, ja Osapäiväraha maksetaan työmatkan kestäessä yli 6 tuntia. STTA/ELa Marraskuu 2011 31
Matkakustannusten korvaukset, sähköistysalan työntekijän lukeminen ns. erityisen alan työntekijäksi Johtopäätöksiä sähköistysalalla Päivittäin kotoaan käsin yksinomaan eri työkohteissa työssä käyville asentajille TES:n mukaan maksetut päivärahat (34 ) ja osapäivärahat (16 ) katsotaan todennäköisesti veronalaisiksi ateriakorvauksen (8,50 )/kerrannaisateriakorvauksen (17 ) ylittävältä osalta, ellei työntekijä käy verovuoden aikana työhön liittyvästä syystä toistuvasti työhönottopaikassa tai muussa työnantajan hallinnoimassa toimipaikassa KHO 1.3.1985/766: 8 päivän työskentely työnantajan tiloissa riitti tekemään työntekijästä liikkuvaa työtä tekevän työntekijän, jolla oli varsinainen työntekemispaikka ja jolle voitiin maksaa verovapaana päiväraha ilman yöpymistä erityisellä työntekemispaikalla STTA/ELa Marraskuu 2011 32
Sähköistysalan yleissopimus, kohta 2.6.3 Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehitystakuu Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. STTA/ELa Marraskuu 2011 33
Sähköistysalan yleissopimus, kohta 2.6.3 Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehitystakuu Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yritys- tai toimipaikkakohtaista ansiokehitystä. Hänen ansiokehitystään verrataan työhönottopaikan palkkatilaston saman palkkaryhmän säännöllisen työajan keskituntiansion kehitykseen puolivuosittain ja mikäli jälkeenjääneisyyttä havaitaan, on ryhdyttävä paikallisesti palkantarkistus ja oikaisutoimenpiteisiin. Mikäli luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsuhde on edellyttänyt työskentelyä sekä aika- että urakkatyössä, jatkuu hänen työsuhteensa tässä suhteessa ennallaan eikä edellä mainitusta syystä johtuvia ansiovaihteluita katsota palkkauksessa tapahtuviksi huononnuksiksi. STTA/ELa Marraskuu 2011 34
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehitystakuu, oikeuskäytäntöä TT:2003-38 Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että yhdysmiehen ansiokehitys olisi poikennut ainakaan huonompaan suuntaan hänen edustamiensa toimihenkilöiden keskimääräisestä kokonaisansioiden kehityksestä. Kanteessa esitetty vahvistusvaatimus, joka koski paikallisen käytännön mukaisen vastuualuekorotuksen maksamista, oli siten perusteeton. TES:n määräys: Yhdysmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä hänen toimialueellaan tapahtuvaa ansiokehitystä. Yhdysmiehen tai osastoyhdysmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää yhdysmiestehtävän takia. STTA/ELa Marraskuu 2011 35
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehitystakuu, oikeuskäytäntöä TT:2003-38, jatkoa Tuomion perustelut: Kun osapuolten yhteisestä tarkoituksesta ei todistaja G:n kertoman lisäksi ole esitetty muuta näyttöä, yhdysmiessopimuksen määräys on ymmärrettävä kokonaisansioiden suhteellista tasoa turvaavaksi yleiseksi ohjeeksi. STTA/ELa Marraskuu 2011 36
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehitystakuu, oikeuskäytäntöä TT:2011-100 Ilmailualan Unioni IAU ry:n ja Palvelualojen Toimialaliitto ry:n välillä ajaksi 1.10.2007 30.4.2010 solmitun lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen 100 1. Säännöllisesti toistuvaksi ajaksi tai kokonaan työstä vapautettu pääluottamusmies on oikeutettu saamaan oman palkkaryhmänsä korkeinta palkkaa. 2. Kun tarkastellaan ansiotekijöiden vaikutusta kuukausiansioon, käytetään tarkasteluajankohtana puolen vuoden jaksoa, joka edeltää toimikautta. 3. Luottamusmiehen ansiokehityksen tulee seurata vähintään hänen varsinaisen ammattinsa ansiokehitystä. STTA/ELa Marraskuu 2011 37
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehitystakuu, oikeuskäytäntöä TT:2011-100 Perustelut: Työtuomioistuin toteaa, että asiassa on selvitetty, että lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen 100 :n tarkoituksena on, ettei pääluottamusmiehelle aiheudu ansionmenetystä toimensa hoitamisen vuoksi, ja että toimen hoitamisesta aiheutunut ansionmenetys kompensoidaan pääluottamismiehelle. STTA/ELa Marraskuu 2011 38
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehitystakuu, oikeuskäytäntöä TT:2011-100 Perustelut: Työtuomioistuin toteaa, että pääluottamusmiehen tehtäviä hoitava työntekijä ei voi tehdä vuorotyötä vastaavissa määrin kuin aikaisemmin. Tähän nähden sanamuodon perusteella vaikuttaa selvältä, että 2 kohdan tarkoituksena on taata se, että pääluottamusmiehen ansiotaso säilyy ennallaan sen jälkeen, kun hän on aloittanut luottamustoimensa. Ansiotaso on tarkoitus turvata 2 kohdan mukaisesti käyttämällä vertailukohtana kyseisen henkilön edellisen kuuden kuukauden aikaista ansiotasoa. STTA/ELa Marraskuu 2011 39
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehitystakuu Johtopäätöksiä sähköistysalalla pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun sekä toisaalta kyseisen työhönottopaikan kaikkien samaan palkkaryhmään kuuluvien työntekijöiden säännöllisen työajan ansiokehitystä sekä aika- ja urakkatyön suhdetta on syytä tarkkailla puolivuosittain jos edellä mainituissa havaitaan PLM:n tai TSV:n kannalta epäedullisia poikkeamia, joille ei ole luontaista selitystä (esim. urakkapohjien maksuajankohta), on työnantajan syytä työnjohdollisin tai palkkaan liittyvin toimenpitein oikaista poikkeamat STTA/ELa Marraskuu 2011 40
Alan toiminnan muutostekijät Alan liiketoimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa lähetetyt työntekijät, aliurakointi, työvoiman vuokraus yksittäisten yritysten toimintamuotoa koskevat ratkaisut saattavat vaikuttaa alaan kokonaisuutena (vrt. Kreikka ja Euro) mitkä ovat laajaksi kehittyvän lähetettyjen työntekijöiden käytön mahdolliset pysyvät vaikutukset alan hintamielikuvaan, toimintatapaan, TES:n kehittämiseen ja työvoimaan? STTA/ELa Marraskuu 2011 41
STTA:n hallitus 30.9.2011 alalle ei saa syntyä kaksia työmarkkinoita kotimaisella ja ulkomailta lähetetyllä työvoimalla tulee olla Suomessa tehtävässä työssä samat ehdot STTA/ELa Marraskuu 2011 42
Esa kiittää! Kysymyksiä? VT Esa Larsén Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry PL 55, 02601 ESPOO Esa.Larsen@Stul.fi STTA/ELa Marraskuu 2011 43