KULTTUURIANTROPOLOGIAN LAUDATURSEMINAARI

KULTTUURIANTROPOLOGIAN LAUDATURSEMINAARI Ohjeistus Hannu I. Heikkinen, Taina Kinnunen, Aila Mustamo, Riitta-Marja Leinonen ja Anneli Meriläinen- Hyvärinen 2016

Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1. YLEISET OHJEET... 2 1.1. Seminaarin suorittaminen... 2 1.2. Omiin esityksiin valmistautuminen... 2 1.3. Opponointeihin valmistautuminen... 3 1.4. Pöytäkirja... 4 1.5. Tutkimussuunnitelma... 4 1.7. Käsikirjoitus... 5 1.8. Tiivistelmä ja kypsyysnäyte... 6 1.9 Työn vieminen Laturiin... 6 LIITTEET... 7 Pöytäkirjamalli... 7 Tiivistelmän/kypsyysnäytteen ohjeet... 8 Tekstin sisäiset lähdeviitteet... 10 Lähdeluettelo... 11 Esimerkkejä erilaisista lähdekirjallisuustyypeistä... 12 Tekstin muotoilun ohjeet... Error! Bookmark not defined. Pro gradu -tutkielman tarkastusprosessi... 14 1

1. YLEISET OHJEET 1.1. Seminaarin suorittaminen Kulttuuriantropologian seminaari aloitetaan syventävien opintojen vaiheessa silloin, kun oman pro gradun työstäminen on tullut ajankohtaiseksi. Seminaarin seuraamisen voi aloittaa jo ennen kuin tietää oman tutkimuksensa aiheen. Seminaari suoritetaan: 1) Osallistumalla aktiivisesti vähintään 10 seminaari-istuntoon omien esityskertojen lisäksi. Esitettäviin töihin tutustutaan etukäteen, ja niitä kommentoidaan istunnossa. Seminaarin tarkoituksena on oppia tutkimuksen tekoa ja tieteellistä argumentaatiota sekä auttaa kutakin esittäjää viemään työtään eteenpäin keskustelun avulla. 2) Osallistumalla joko syys- tai kevätlukukauden aloittavan seminaarin järjestäytymis- ja opetusistuntoihin. 3) Osallistumalla kirjaston tiedonhakuharjoituksiin, ellei ole suorittanut vastaavaa jokin muun kurssin kuten kandidaatinseminaarin yhteydessä. 4) Opponoimalla yhden käsikirjoituksen. On järkevää muodostaa työpareja, jotka opponoivat toisensa ristiin ja samalla perehtyvät hyvin oman työnsä lisäksi ainakin yhden muun tutkimuksen kehittymiseen ja ongelmakenttään. 5) Toimimalla käsikirjoituksen tarkastusseminaarin pöytäkirjanpitäjänä (ks. 1.4.) 6) Esittämällä noin 5-sivuisen tutkimussuunnitelman (ks. 1.5.). 7) Esittämällä 10 15 -sivuisen laudaturesitelmän (teoreettis-metodologinen viitekehys ja oma sovellus) (ks. 1.6) 8) Esittämällä tutkimuksen noin 80 120-sivuisen käsikirjoituksen (ks. 1.7.) 9) Käsikirjoitusseminaarissa työhön esitetään tarvittavat muutokset, jotka tekemällä työ on valmis painoon ja viralliseen tarkistukseen. Mikäli laajoja muutoksia esitetään, työ on vielä tarkistutettava ohjaajilla. 10) Tekemällä kypsyysnäytteen (ks. 1.8.) 1.2. Omiin esityksiin valmistautuminen Oman työn aiheesta käydään neuvottelemassa ainakin professorin, mutta myös tarvittaessa muun henkilökunnan tai tutkijoiden kanssa, minkä pohjalta aloitetaan tutkimussuunnitelman työstäminen. Aivan aluksi työn tekijän on tärkeää tehdä ensimmäiset kirjallisuushakunsa. Selvitä, miten aihetta/aihepiiriä on tutkittu aiemmin sekä Suomessa että kansainvälisesti ja mihin tutkimusperinteeseen tai -linjaan oma tutkimuksesi luultavimmin sijoittuu. Vaikka täsmälleen samasta aiheesta ei aluksi näyttäisi tulevan eteen sopivaa tutkimuskirjallisuutta, auttavaa tutkimuskirjallisuutta on yllin kyllin, ja huolellisen tiedonhaun jälkeen yleensä jopa liikaa. Mieti, 2

mitkä ovat tutkimuksesi tärkeimmät asiasanat ja etsi kirjallisuutta kulttuuriantropologian omista keskeisistä tietokannoista (tutustutaan ohjatussa tiedonhaussa) sekä lähitieteiden tietokannoista. Muista tarkistaa sekä kirja- että artikkelitietokannat. Asiasanoihin tulee sisällyttää sekä empiirisen tutkimusaiheen että teorian ja/tai metodologian kannalta keskeiset käsitteet. Tutkimussuunnitelma ja laudaturesitelmä laitetaan luettavaksi Optimaan viimeistään viikkoa ennen esitysajankohtaa ja käsikirjoitus vähintään kaksi viikkoa ennen esitystä. Seminaarin alussa työn tekijä esittelee työnsä pääpiirteet (työn tausta, tutkimusongelmat, aineisto, teoria ja menetelmät) sekä keskeiset sen hetkistä työskentelyvaihetta koskevat kysymykset ja ongelmat hyödyntämällä esimerkiksi Power Pointia (vastaava ilmaisohjelma on Open Office Impress). Lähtöoletuksena kuitenkin on, että kaikki lukevat työn etukäteen ja valmistautuvat esittämään ainakin yhden kommentin. Omat esitysvuorot kannattaa varata hyvissä ajoin, jotta vältytään ruuhkilta, joita tulee yleensä loppukeväälle ja -syksylle. Tutkimussuunnitelmia ja laudaturesitelmiä voidaan käsitellä kaksi yhdessä istunnossa, mutta käsikirjoituksia vain yksi. Mikäli kaikille ei voida järjestää opponenttia, työn opponoi professori tai työn muu ohjaaja. Tarvittavasta lisäohjauksesta tekoprosessin aikana voi sopia professorin kanssa. 1.3. Opponointeihin valmistautuminen Opponoinnin tarkoituksena on esittää rakentavaa kritiikkiä käsiteltävästä työstä. Käsikirjoitusta arvioitaessa kiinnitetään huomio seuraaviin asioihin: - miten työn tekijä käsittelee tutkimusaihettaan teorian soveltamisen, aineiston analyysin sekä tieteellisen argumentoinnin puolesta - miten teksti sisällöllisesti ja muodollisesti (lähdeviitteet) sidotaan aiempiin tutkimuksiin - miten kirjoittaja hallitsee kielenkäytön - myös lähdeluettelo tulee tarkastaa Opponentti ja professori antavat kielivirheiden korjausehdotuksensa kirjallisesti merkitsemällä korjausehdotukset tulosteeseen tai kommentointityökalulla sähköiseen versioon. Seminaari-istunnossa ei pidä juuttua käsittelemään yksittäisiä virheitä, mutta toistuvista heikkouksista tulee huomauttaa, jos sellaisia on. Opponentin on tehtävä aina huomioistaan kirjallinen vapaamuotoinen dokumentti, jossa pääkohdat on listattu. Tämä toimii tekijälle ohjenuorana työn eteenpäin viemiseksi. Seminaari-istunnossa opponentti esittää lyhyesti arvioinnin työn kokonaisuudesta, kun työn esittäjä on käyttänyt oman alkupuheenvuoronsa. Tämän jälkeen työ käydään läpi tarkemmin kohta kohdalta. Niin työn esittäjän kuin opponentin on syytä muistaa, että seminaariesitys on väline lopullisen päämäärän: pro gradun valmistumiseksi! Se on mahdollisuus keskustella omasta ja toisten töistä. Seminaarin 3

yleistavoite on aina myös (tieteellisen) keskustelu- ja väittelytaidon, mutta myös esiintymisen opetteleminen. 1.4. Pöytäkirja Pöytäkirjaa pidetään seminaari-istunnoissa, joissa käsitellään pro gradujen käsikirjoituksia. Sihteeri valitaan seminaarin osallistujien joukosta. Jokainen seminaarilainen toimii sihteerinä kerran koko käsikirjoitusta käsiteltäessä. Pöytäkirjaa pidetään opiskelijan oikeusturvan vuoksi, jotta siitä voitaisiin myöhemmin tarkastaa, mitä ohjeita seminaarissa on annettu pro gradua varten. Työn esittäjä saa siitä oman kappaleen, josta hän voi itse tarkistaa muistinsa tueksi parannusehdotukset. Pöytäkirjaan merkitään seminaari-istunnon aika, paikka, osallistujat ja keskustelun pääkohdat. Erikseen mainitaan professori (puheenjohtaja), työn esittäjä, opponentti ja sihteeri. Keskustelusta muistiin merkitään professorin ja opponentin sekä seminaari-istunnon osallistujien kommentit käsikirjoituksen sisällöstä, rakenteesta ja muotoseikoista. Mallipöytäkirja on tämän ohjeen liitteenä (LIITE 1). 1.5. Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelmasta tulee käydä ilmi lyhyesti (noin 5 sivua): a) Tutkimuksen otsikko (pää- ja alaotsikko), tekijä, tutkimussuunnitelma ja esityspvm. b) Tutkimuksen ytimekäs tausta, tavoite ja erityisesti selvitettävät tutkimuskysymykset = tutkimusongelma c) Tutkimuksen aineiston, sen keruun ja mahdollisesti analyysin esisuunnitelma d) Tutkimuksen alustava keskeinen tutkimuskirjallisuus (teoreettinen kirjallisuus ja aihepiiriä käsittelevät aiemmat tutkimukset) e) Alustava teoreettinen viitekehys keskustelun pohjaksi f) Mahdollinen tutkimushypoteesi eli oletus tutkimustuloksista ja mahdolliset työhypoteesit, jos tutkimus perustuu jonkin etukäteisen oletuksen tai teoreettisen väitteen testaamiseen ja uudelleen muotoiluun (hypoteettisdeduktiivinen tutkimusote). g) alustava sisällysluettelo (dispositio, työn rakenne) 1.6. Laudaturesitelmä Laudaturesitelmä kirjoitetaan suoraan jatkotyönä tutkimussuunnitelmalle, ja siitä seminaarissa käydyn keskustelun perusteella. Laudaturesitelmä on tutkimussuunnitelmaan verrattuna syvällisempi, noin 10 15 sivun tarkentunut kuvaus sovellettavasta teoreettismetodologisesta viitekehyksestä. Siihen kuuluu: 4

a) Tutkimuksen tarkentunut otsikointi, tekijä, laudaturesitelmä, esityspvm. b) Tutkimuksen tausta ja tarkentunut tavoite ja pääkysymykset ytimekkäästi = tutkimusongelma. c) Lyhyt kuvaus sen hetkisestä tutkimuksen aineistosta tai keruusuunnitelmasta. d) Tutkimussuunnitelman esittelyssä käydyn keskustelun perusteella sen hetkinen keskeinen teoreettisen tausta; tutkimuskirjallisuuden ja keskeisten käsitteiden esittely (teoreettisen kirjallisuuden ja aihepiiriä käsittelevän aiemman tutkimuksen perusteella). e) Alustava oma teoreettismetodologinen sovellus. Kuinka aikoo aineistoa käsitellä, analysoida ja miten teoriat ja käsitteet liittyvät tutkimuskysymykseen vastaamiseen tai ilmiön selittämiseen jne. Esimerkiksi, käytetty teoria määrittää valtasuhteiden ilmenemistavat ja näillä vallan määrittelyillä aineistosta analysoidaan ilmenneet vallankäytön muodot. f) Mahdolliset tarkentuneet hypoteesit tuloksista tai työhypoteesit, jos tutkimus perustuu jonkin etukäteisen oletuksen testaamiseen ja uudelleen muotoiluun (hypoteettisdeduktiivinen tutkimusote). g) sen hetkinen sisällysluettelo (dispositio, työn rakenne) 1.7. Käsikirjoitus Käsikirjoituksen normaali pituus lähdeluetteloineen ja liitteineen on noin 80 120 sivua. Seminaarissa keskitytään käsittelemään: a) Tutkimuksen rakenne (dispositio); Otsikko ja sisällysluettelo mukaan lukien pää- ja alalukujen otsikot. Pyri otsikoimaan luvut niiden keskeisiä sisältöjä kuvaten. Otsikoiden on vastattava luvun sisältöä ja tähän perustuu työn rakenteen pohdinta disposition perusteella. b) Lähdeluettelo, muotoseikat lyhyesti, keskittyen käytettyyn tai puuttuvaan kirjallisuuteen / aineistoon. c) Tutkimuksen johdanto; painopiste tutkimuksen tavoitteiden ja tutkimuskysymysten asettelulla ja muotoilulla. Johtoajatus on, että tutkimus voi vastata asetettuihin kysymyksiin. d) Tutkimuksen teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat ja soveltaminen pääpiirteittäin. e) Aineiston käsittely tapauskohtaisesti ja tarpeen mukaan edeten. f) Painopiste, yhteenveto! Asetettuihin tutkimuskysymyksiin on vastattava lyhyesti tutkimuksen lopussa. Työ jätetään tarkastukseen vasta siinä vaiheessa, kun työn kokonaisrakenne on pääpiirteissään valmis. Käsikirjoitusseminaari on työn viimeistelyä varten. Tämä on hedelmällinen hetki testata työn toimivuutta lukijoilla ja seminaarista saatu palaute auttaa hiomaan työn valmiiksi. Käsikirjoitusseminaari on siis työseminaari, joten valmistaudu muutoksiin ja varaa aikaa niiden tekemiselle. 5

1.8. Tiivistelmä ja kypsyysnäyte Pro gradun tiivistelmä on samalla myös maisterintutkintoon kuuluva kypsyysnäyte. Tarkemmat ohjeet löytyvät Humanistisen tiedekunnan opinto-oppaasta kohdasta Maisterintutkinnon kypsyysnäyte ja tämän ohjeen liitteestä (LIITE 2). 1.9 Työn vieminen Laturiin Kun pro gradu -työ on valmis, opiskelija tekee siitä pitkäaikaissäilytykseen soveltuvan PDF/A-version ja syöttää sen sitten Laturi järjestelmään tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi. Hyväksymisen jälkeen työ siirtyy järjestelmästä yliopiston arkistoon sekä saataville tietyille työasemille kirjaston tiloihin. Mikäli opiskelija on antanut luvan, työ tulee saataville myös avoimeen Jultika-julkaisuarkistoon. Gradun tiivistelmä on maisterintutkinnon kypsyysnäyte ja se tehdään Laturiin. Tiivistelmän ohjeet löydät Liitteestä 2. Muistathan, että tiivistelmään ei tule lähdeviitteitä kuten gradussa (esim. sulkuviite ja sivunumerot eivät toimi tiivistelmässä, koska se on erillinen teksti ilman lähdeluetteloa). 6

LIITTEET LIITE 1 Pöytäkirjamalli OULUN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Kulttuuriantropologian laudaturseminaari 17.9.2010 Paikka: HU 111 Läsnä: Professori Gunnar Guru (puheenjohtaja) Työn esittäjä Olli Opiskelija Opponentti Veera Vasta-Hankanen Sihteeri Kirsti Kynänen Kaisa Kenttänen, Jaana Johtopäätös, Aune Aloittelija Esitettävä pro gradu: Kulttuuriantropologian laudaturseminaari rituaaliteorian valossa Professori avasi seminaarin klo 14.15. 1. Yleistä Olli Opiskelija esitteli työnsä pääkohdat (jotka ovat.) Opponentti kommentoi Professori kommentoi.. 2. Rakenne Opponentti kommentoi Professori kommentoi 3. Luku sejase Opponentti kommentoi Kaisa Kenttänen kommentoi Opponentti kommentoi. Jne.. Professori päätti seminaarin klo 15.45. 7

LIITE 2 Tiivistelmän/kypsyysnäytteen ohjeet Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan ja osoittaa kielitaitonsa joko suomen tai ruotsin kielessä. Opiskelija, jonka äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, kirjoittaa kypsyysnäytteen äidinkielellään tai sillä kielellä, jolla tutkielma on kirjoitettu. Kypsyysnäytteen voi kirjoittaa äidinkielellä, jos se on yliopistossa edustettuna oleva kieli. Osaamistavoite: Opiskelija osaa kirjoittaa annetun tehtävänasettelun pohjalta kieleltään ja sisällöltään viimeistellyn esseen, jossa hän pystyy esittelemään arvioivasti tutkielmansa teoreettista ja metodista taustaa sekä keskeisiä tuloksia. Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte kirjoitetaan tenttitilaisuudessa. Kypsyysnäytteen pituus on käsin kirjoitettuna noin yksi konseptiarkki (neljä sivua, noin 500 sanaa). Tenttivastaus on esseetyyppinen, tutkielman aihepiiriin liittyvästä aiheesta kirjoitettu, analyyttinen ja ehyt kokonaisuus, jossa opiskelija esittelee ja analysoi tutkimuksensa aineistoa, tutkimusmenetelmiä ja tuloksia. Kypsyysnäytteestä ei anneta opintopisteitä. Kypsyysnäytteen kieliasun arvioi suomen tai ruotsin kielen asiantuntija ja sisällön oppiaineen opettaja, suomen ja saamen kielessä kuitenkin vain oppiaineen opettaja. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Kypsyysnäytteen hyväksymisestä päättää koulutusdekaani sisällön tarkastajan ja kielen tarkastajan lausuntojen perusteella. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseksi opiskelija saa yhden tai useamman vaihtoehtoisen otsikon. Kypsyysnäytteiden on kieliasun osalta täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset. 1. Teksti on luettavaa, ja isot ja pienet kirjaimet sekä sanarajat erottuvat. 2. Kirjoituksella on otsikko. Sisällön ja otsikon tulee vastata toisiaan. 3. Teksti on jaettu selvästi erottuviin kappaleisiin. 4. Oikeinkirjoituksen ja välimerkkien käytön perusasiat ovat kunnossa. 5. Virkkeiden ja lauseiden väliset suhteet on ilmaistu selkeästi. 6. Sanajärjestys on yksiselitteinen ja palvelee informaation välittymistä. 7. Tyyli on asiatyyliä. 8. Teksti etenee kielen varassa eikä esimerkiksi kaavojen, kaavioiden tai kuvien varassa. 9. Kirjoitus on rakenteeltaan jäsennelty ja yhtenäinen kokonaisuus. 10. Lukijan on ymmärrettävä teksti. Kirjoittaja ei saa olettaa, että lukija on tutustunut hänen tutkielmaansa. Kirjoitus voidaan hylätä, jos siinä on monia erilaisia virheitä tai jos siinä esiintyy suuria ja toistuvia ongelmia joillakin em. alueista. Maisterintutkinnon kypsyysnäyte voidaan suorittaa kahdella vaihtoehtoisella tavalla: 1. Jos suomen tai ruotsin kielen taitoa ei ole osoitettu kandidaatintutkinnossa, kypsyysnäyte kirjoitetaan tenttitilaisuudessa. Ks. kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte, s. 23. 2. Jos opiskelija on kandidaatintutkinnossaan kirjoittanut kypsyysnäytteen ja osoittanut suomen tai ruotsin kielen hallinnan, maisterintutkinnon kypsyysnäytteeksi hyväksytään pro gradu tutkielmasta suomen tai ruotsin kielellä (ts. opiskelijan koulusivistyskielellä) kirjoitettu tiivistelmä. Jos tutkielma on kirjoitettu jollain muulla kielellä kuin äidinkielellä, opiskelijan tulee kirjoittaa myös äidinkielinen (suomi/ruotsi) tiivistelmä. Osaamistavoite: Opiskelija pystyy esittelemään tutkielmansa keskeisiä metodisia lähtökohtia, tuloksia ja johtopäätöksiä asiantuntevasti, tiiviisti ja valikoivasti. Tiivistelmästä tulee ilmetä: tutkielman aihe tutkimuksen kohde, aineisto ja tarkoitus käytetyt tutkimusmenetelmät (mikäli tutkimus on luonteeltaan teoreettinen ja perustuu tiettyyn kirjalliseen materiaaliin, on mainittava tärkeimmät lähdeteokset; mikäli tutkimus on luonteeltaan empiirinen, on mainittava käytetyt metodit) 8

keskeiset tutkimustulokset tulosten perusteella tehdyt päätelmät ja toimenpidesuositukset asiasanat Tiivistelmän tulee mahtua yhdelle sivulle (kirjasinkoko 12, riviväli 1,5). Kypsyysnäytteen tarkastaa oppiaineen edustaja. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Kypsyysnäytteen hyväksymisestä päättää koulutusdekaanidekaani. Lähde: HuTK:n opinto-opas 2011-2013 9

LIITE 3 Lähdeviittaukset kulttuuriantropologian opinnäytteissä Tällä sivulla esitellään kulttuuriantropologian opinnäytteiden lähdeviittaustyyli eli se miten tekstin sisäiset lähdeviitteet ja lähdeluettelo muotoillaan. Tekstin sisäiset lähdeviitteet Tekstiviite sisältää tekijän nimen ja teoksen julkaisuvuoden, tarvittaessa myös sivunumeron tai -numerot. Tekstin sisäisen lähdeviitteen idea on, että sen perusteella lähde löytyy lähdeluettelosta, joten siinä mainitaan esim. se sukunimi, joka aloittaa lähdeluettelomerkinnän. Tekstiviitteet kirjoitetaan kaarisulkeissa viitatun kohdan yhteyteen. Kun viittaus on yhden virkkeen mittainen, lähde merkitään virkkeen sisälle, jolloin piste tulee sulkumerkin jälkeen. Kun viitataan tiettyyn sivuun, laitetaan sivunumero(t) kaksoispisteellä erotettuna vuosiluvun jälkeen. Esim.: uusista lähtökohdista (Kurikka 2006: 15). postmodernismin käsitteet (ks. Hallila 2006: 43 52). katkelmallisuus (Kejonen 1964: 47, 58, 109 111, 114 115, 118 119). Kun viittaus on useamman virkkeen mittainen, lähde laitetaan ikään kuin omaksi virkkeekseen sulkujen sisälle. Huomaa pisteet ennen sulkumerkkiä ja sulkujen sisällä. Samanaikaisesti voidaan viitata useisiin lähteisiin ja tiettyihin sivuihin. Esim.: 1800-luvun lopulta lähtien. (Kunnas 1981: 197; vrt. Turunen 2003: 18.) tilaa koskevaan dialogiin. (Karkama 1994: 20; 1997: 221 222.) Kun viittaus on suora lainaus, viitattava teksti laitetaan lainausmerkkeihin. Pidemmät suorat lainaukset voidaan myös sisentää. Kun tekijöitä on kaksi, merkitään tekstiviitteeseen molemmat erotettuna &- merkillä. Esim.: egosta: Meidän tulisi katsoa runon sisältämät ajatukset ja asenteet kuuluviksi dramaattiselle kertojalle; kirjailijalle ainoastaan siinä tapauksessa, että elämäkertatietojen perusteella on syytä niin päätellä. (Wimsatt & Beardsley 1971: 54; kurs. W & B.) Lähde voidaan merkitä myös pelkällä vuosiluvulla tai vuosiluvulla ja sivunumerolla, kun kirjoittaja mainitaan varsinaisessa tekstissä. Esim.: Pertti Karkama (1994) on soveltanut pitkän Kosonen (1995: 129) kiteyttääkin, että Jos viitataan saman tekijän samana vuonna ilmestyneisiin julkaisuihin, viitteet erotetaan julkaisuvuoden perään merkittävällä kirjaimella (a, b jne.). Esim.: taiteen muotoja vastaan (Tarkka 1980a: 172; 1980b: 111). Kun viitattavalla teoksella on enemmän kuin kaksi tekijää, riittää ensimmäinen tekijä ja merkintä ym. (suomenkielisessä tekstissä) tai et al. (englanninkielisessä tekstissä). 10

Esim.: tieteessä (Harvey ym. 2002). in the sciences (Harvey et al. 2002). Kun viitataan toissijaiseen lähteeseen, merkitään tiedon alkuperäisen kirjoittajan nimi tekstiin ja toissijaisen eli luetun lähteen kirjoittajan nimi sulkeisiin. Lähdeluetteloon laitetaan toissijainen eli luettu kirja (esimerkissä siis Kaakko): Suomisen esittelemässä teoriassa (ks. Kaakko 1991: 44) Toinen tapa on käyttää alaviitettä, joka on perusteltu lähinnä kun viitteet muodostuvat pitkiksi. Näin on esimerkiksi arkistolähteissä. Tällöin muotoilussa voi käyttää esimerkiksi historiatieteiden merkintätapoja. Lähdeluettelo Lähdeluettelossa erotellaan omien väliotsikoidensa alle tutkimusaineisto ja tutkimuskirjallisuus. Tutkimuskirjallisuuden alle erotellaan painamattomat ja painetut lähteet. Tutkimusaineisto on esim. haastattelut, analyysin kohteena olleet lehtiartikkelit, mainokset, sähköpostit, kyselyt, arkistolähteet jne. jaetaan omien alaotsikoidensa alle. Tutkimusaineisto Haastattelut [informantin "koodi" tai peitenimi, ominaisuudet] esim. Haastateltava 1, nainen, 31 vuotta, haastattelu 9.9.2009, paikka (mikäli olennainen tieto). Sanomalehtiartikkelit [Sanomalehtiartikkeli - kirjoittaja ilmoitettu:] Autio S (2010) Poronhoitajasta tuli avaruusoikeuden ihmenainen. Lapin Kansa 3.9.2010: 15. [Sanomalehtiartikkeli - kirjoittajaa ei tiedetä:] Lapin Kansa (2010). Poronhoitajasta tuli avaruusoikeuden ihmenainen. 3.9.2010: 15. Televisio-ohjelmat Kahden kesken. TV1 Viihdetoimitus. Tuottaja: Mirja Pyykkö, ohjaus: Erkki Pohjanheimo. Esitetty 08.09.1973 YLE. Katsottavissa YLEn Elävässä arkistossa. Arkistolähteiden merkitseminen on tapauskohtainen ja riippuu lähinnä arkiston käyttämästä koodistosta. Sääntö on, että viitteen perusteella lukija voi löytää alkuperäisen lähteen. Lähdemerkintä tulee kuitenkin pitää sisällään vähintään arkistonnimi, sijainti ja kokoelmatiedot (ks. Manuale Historiae). Kyselyiden merkitseminen on tapauskohtainen. Merkitsemisessä on syytä ilmetä suunnittelija/suorittaja, lähetettyjen määrä sekä vastanneet. Mikäli kyselyn on järjestänyt jokin muu organisaatio, tämän tulee ilmetä lähdeluettelomerkinnässä. Tutkimuskirjallisuus sisältää ensin painamattomat lähteet, kuten pro gradu tutkielmat, luennot tai verkkosivustot, joista ei ole painettua versiota (ei ISBN ja ISSN numeroa). Tämän jälkeen painetut lähteet oman otsikon alle. Tähän elektroniset kirjat, painetut väitöskirjat, lehti- ja kirja-artikkelit sekä internetjulkaisut jne. Sekä painetut että painamattomat lähteet järjestetään aakkostamalla tekijöiden mukaan ja ryhmitellään seuraavasti: Jos kahdella tai useammalla lähteellä on samat tekijät, ne järjestetään aikajärjestykseen. Jos tekijällä on samana vuonna esim. kaksi julkaisua, lisätään vuosiluvun perään toiseen a ja toiseen b. Jos artikkelilla on useampi kirjoittaja, aakkostaminen aina seuraavan kirjoittajan mukaan, jos pääkirjoittaja ja vuosi ovat samat. Painamattomat lähteet 11

Hintsanen, Päivi (2010) Coloria. Viitattu 18.2.2010. URI: http://www.coloria.net/index.htm. Library of Congress (2009) Who invented electric Christmas lights? Everyday Mysteries: Fun Science Facts from the Library of Congress. Viitattu 12.2.2010. URI: http://www.loc.gov/rr/scitech/mysteries/christmaslights.html. Kangasvuo, Jenny (2010) Lynx, Mosaic, gopher ja muita muistoja 90-luvulta. Jatulintarha. Viitattu 25.1.2013. URI: http://jatulintarha.wordpress.com/2010/01/19/lynx-mosaic-gopher-ja-muita-muistoja-90- luvulta/. Meriläinen, Anneli (1992) Luontosidonnainen elämäntapa Kuusamon Paanajärvellä ja Hailuodossa 1930- luvulla. Lisensiaatintyö. Oulun yliopisto, Kirjallisuuden ja kulttuuriantropologian laitos. Suopajärvi, Tiina (2011) Soveltavan antropologian kurssimateriaali. Oulun yliopisto. Painetut lähteet Heikkinen, Hannu I. (2007) Changing business strategies of reindeer husbandry in Finland. International Journal of Business Performance Management, (9)3: 301 326. Heikkinen, Hannu I., Lakomäki, Sami, Baldridge, John (2007) The dimensions of sustainability and the neoentrepreneurial adaptation strategies in reindeer herding in Finland. Journal of Ecological Anthropology 11: 25 42. Kangasvuo, Jenny (2006a) Kunniallinen ja urhea ratkaisu?: itsemurhakäsitys japanilaisessa sarjakuvassa ja animaatiossa. Historiatieteellinen aikakauskirja 3: 143 159. Kangasvuo, Jenny (2006b) Synkät pitsit: naiseus ja eksotiikka japanilaisessa gosurori-muodissa. Lähikuva 2: 73 83. Kinnunen, Taina (2008) Lihaan leikattu kauneus: kosmeettisen kirurgian ruumiillistuneet merkitykset. Helsinki, Gaudeamus. Pantzar, Mika (2009) Kulutuksen rytmit ja arkisten käytäntöjen evoluutio. Tieteessä tapahtuu 27(6): 16 23. Pennanen, Jukka (2001) Poronhoitajakansat eivät häviä. Suomen antropologi 26(2): 82 83. Tuovinen, Paula (2006) Pyllistävät blondit. Teoksessa: Kinnunen, T. & Puuronen, A. (toim.) Seksuaalinen ruumis: kulttuuritieteelliset lähestymistavat. Helsinki, Gaudeamus: 249 268. Vasseleu, Cathryn (1998) Textures of Light: Vision and Touch in Irigaray, Levinas, and Merleau-Ponty. London, Routledge. Esimerkkejä erilaisista lähdekirjallisuustyypeistä Lehtiartikkeli: Pantzar, Mika (2009) Kulutuksen rytmit ja arkisten käytäntöjen evoluutio. Tieteessä tapahtuu 27(6): 16 23. Saatavissa myös elektronisena. Kirja tai muu erillisjulkaisu: Kinnunen, Taina (2008) Lihaan leikattu kauneus: kosmeettisen kirurgian ruumiillistuneet merkitykset. Helsinki, Gaudeamus. Kirja-artikkeli: Tuovinen, Paula (2006) Pyllistävät blondit. Teoksessa: Kinnunen, T. & Puuronen, A. (toim.) Seksuaalinen ruumis: kulttuuritieteelliset lähestymistavat. Helsinki, Gaudeamus: 249 268. Opinnäyte: Meriläinen, Anneli (1992) Luontosidonnainen elämäntapa Kuusamon Paanajärvellä ja Hailuodossa 1930-luvulla. Lisensiaatintyö. Oulun yliopisto, Kirjallisuuden ja kulttuuriantropologian laitos. Elektroninen aineisto (www-sivu, blogi, wiki): Hintsanen, Päivi (2010) Coloria. Viitattu 18.2.2010. URI: http://www.coloria.net/index.htm. Kangasvuo, Jenny (2010) Lynx, Mosaic, gopher ja muita muistoja 90-luvulta. Jatulintarha. Viitattu 25.1.2013. URI: http://jatulintarha.wordpress.com/2010/01/19/lynx-mosaic-gopher-ja-muita-muistoja-90-luvulta/ 12

Library of Congress (2009) Who invented electric Christmas lights? Everyday Mysteries: Fun Science Facts from the Library of Congress. Viitattu 12.2.2010. URI: http://www.loc.gov/rr/scitech/mysteries/christmaslights.html. 13

LIITE 4 Pro gradu -tutkielman tarkastusprosessi 1. Kun työ on valmis, ohjaaja antaa opiskelijalle luvan syöttää gradun Laturi-järjestelmään. 2. Ohjaaja lähettää Snellmanian palvelupisteeseen seuraavat tiedot Oodi-kirjausta varten: opiskelijan, gradun, ohjaajan ja tarkastajien nimet, pääaine. Tiedot kirjataan Oodiin. 3. Laturi-järjestelmä hakee pohjatiedot Oodista. Tiedot ovat Laturissa Oodiin kirjaamista seuraavana päivänä. 4. Opiskelija syöttää valmiin gradunsa Laturi järjestelmään ( http://laturi.oulu.fi/ ). Työn tulee olla PDF/A tiedostomuodossa. (Ks. https://muuntaja.oulu.fi/ ). Samalla hän syöttää Laturiin työn tiivistelmän. HUOM. Tiivistelmä tehdään samalla kielellä, jolla gradu on kirjoitettu ja se liitetään tiivistelmä (ensisijainen) -kenttään. Jos gradun kieli ei ole suomi, tiivistelmä (toissijainen) -kenttään liitetään myös suomenkielinen tiivistelmäteksti. 5. Tarkastajat hakevat tiedon Laturista arviointia varten. 6. Tarkastajilla on kuukausi aikaa lausunnon tekemiseen. Tarkastajat tekevät kirjallisen lausunnon ja palauttavat sen allekirjoitettuna palvelupisteeseen. 7. Koulutusdekaani hyväksyy gradun. Kypsyysnäytteenä hyväksytään tiivistelmä. 8. Opiskelija saa tiedon työn hyväksymisestä ja arvosanasta WebOodista hyväksymisen jälkeen. Hyväksymistieto lähetetään myös työn ohjaajille. 9. Palvelupiste lähettää tarkastajien lausunnon opiskelijalle sähköpostilla Oodissa olevalla osoitteella. 10. Opiskelija voi pyytää tutkintolautakunnalta tutkielman arvosteluun oikaisua 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin hänellä on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Ks. www.oulu.fi/yliopisto/hallinto/tutkintolautakunta. 14