Pirkanmaan ympäristöohjelma 2011 2016 Hyväksytty maakuntahallituksessa 15.8.2011
Sisältö 1. JOHDANTO 4 2. VISIO 2030 6 3. KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE 8 3.1. Nykytilan kuvaus 8 3.2. Muutoshaasteita 10 3.3. Strategiset tavoitteet vuoteen 2030 ja toimenpiteet vuosille 2011 2016 11 4. YMPÄRISTÖVASTUULLINEN ELINKEINOTOIMINTA 15 4.1. Nykytilan kuvaus 15 4.2. Muutoshaasteita 17 4.3. Strategiset tavoitteet vuoteen 2030 ja toimenpiteet vuosille 2011 2016 17 5. YMPÄRISTÖTIETOISUUS 24 5.1. Nykytilan kuvaus 24 5.2. Muutoshaasteita 25 5.3. Strategiset tavoitteet vuoteen 2030 ja toimenpiteet vuosille 2011 2016 26 6. SEURANTA 30 7. SANASTO 31 LIITTEET Liite 1. Pirkanmaan ympäristön tilaa kuvaavia indikaattoreita 35 Liite 2. Ympäristöohjelmatyöhön osallistuneita tahoja 42 Liite 3. Toimijataholyhenteet 43 2
Saatteeksi Pirkanmaan ympäristöohjelma katsoo luottavaisesti Pirkanmaan tulevaisuuteen. Maakunta on matkalla kohti vähäenergisempää ja kestävämpää tulevaisuutta, jossa ympäristö on arvo sinänsä mutta myös tärkeä hyvinvoinnin ja toimeentulon lähde. Ympäristöohjelma kokoaa ja esittää tavoitteet sekä joukon toimenpiteitä tämän tulevaisuuden saavuttamiseksi. Toivomme, että ohjelmaan voivat sitoutua niin yritykset, yksityiset henkilöt kuin julkiset organisaatiot. Ympäristömme tulevaisuus on meidän kaikkien vastuulla. Ympäristöohjelman lähtökohdaksi ohjausryhmä valitsi tavanomaisesta poikkeavan lähestymistavan. Ympäristöohjelma rakentuu kolmen teeman varaan. Kunkin teeman sisällä tarkastellaan niin yhdyskuntarakenteeseen, ilmastonmuutokseen kuin luonnon monimuotoisuuteen liittyviä asioita, muiden muassa. Tällainen lähestymistapa on haastava, mutta avaa mielenkiintoisia näkökulmia ympäristöohjelman laadintaan. Ohjelmatyöhön osallistui laaja joukko pirkanmaalaisia toimijoita. Heille kaikille suuri kiitos panoksesta Pirkanmaan paremman huomisen hyväksi. Tämä Pirkanmaan ympäristöohjelma on ensimmäinen uuden lainsäädännön mukaisesti laadittu suunnitelma, jonka laadinnan vetovastuu on ollut Pirkanmaan liitolla. Yhteistyö Pirkanmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen kanssa on ollut tiivistä ja saumatonta. Visiomme mukaan toimimme ympäristövastuullisesti ja olemme kestävän talouden edelläkävijöitä. Olemme ympäristöstämme ylpeitä ympäristö on hyvinvointimme perusta. Tässä meille kaikille haastava tavoite tuleville vuosille! Jukka Alasentie Ohjausryhmän puheenjohtaja Aluekehitysjohtaja Pirkanmaan liitto Tom Frisk Ohjausryhmän jäsen ja esittelijä Tutkimusprofessori Pirkanmaan ELY keskus 3
1. JOHDANTO Maakunnallisia ympäristöohjelmia alettiin Suomessa valmistella 1990 luvun loppupuolella ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Pirkanmaan ensimmäinen ympäristöohjelma valmistui Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja sidosryhmien yhteistyönä vuonna 2001. Ohjelma päivitettiin vuonna 2006 viideksi vuodeksi eteenpäin. Laki alueiden kehittämisestä muuttui vuoden 2010 alusta mm. siten, että vastuu laaja alaisten ympäristöä ja luonnonvaroja koskevien suunnitelmien käynnistämisestä ja yhteensovittamisesta maakunnan muuhun suunnitteluun tuli maakuntien liittojen vastuulle. Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus (ELY keskus) kävivät keväällä 2010 neuvotteluja uuden ympäristöohjelman laatimisen käynnistämisestä, ja Pirkanmaan maakuntahallitus teki asiasta päätöksen huhtikuussa 2010. Maakuntajohtaja asetti työlle ohjausryhmän, johon tuli liiton ja ELY keskuksen edustajien lisäksi jäsenet myös Tampereen kaupungilta ja Tampereen yliopistosta (liite 2). Osassa maakunnista on laadittu ympäristöohjelma, osassa ympäristöstrategia ja osassa molemmat. Pirkanmaalla päädyttiin laatimaan ympäristöohjelma, joka sisältää lyhyen strategisen osan. Strategisiin tavoitteisiin tähtäävät toimenpiteet toteuttamiskeinoineen muodostavat pääosan ympäristöohjelmasta. Ohjelman visio ja sitä toteuttavat strategiset tavoitteet asetettiin vuodelle 2030. Itse ohjelman toimenpiteet kohdennettiin vuosille 2011 2016. Ympäristöohjelma päätettiin tehdä aiemmasta ohjelmasta ja useimmista muista alueellisista ympäristöohjelmista poikkeavalla tavalla. Yleensä ympäristöohjelmissa on pyritty kaikenkattavuuteen, niin että lähes kaikista ympäristöön vaikuttavista asioista on haluttu sanoa jotain. Tämän ohjelman laadinnassa lähtökohdaksi otettiin se, että keskitytään olennaisimpiin kysymyksiin silläkin uhalla, että monet sinänsä tärkeät kysymykset jäisivät ilman omia strategisia tavoitteitaan ja toimenpiteitään. Näin pyrittiin parantamaan ympäristöohjelman ohjaavaa vaikutusta. Myös priorisoitujen kysymysten syvyys ja konkretia tulivat mahdollisiksi. Usein ympäristöohjelmat nähdään alueiden kehittämistä hidastavina tai jopa jarruttavina ohjelmina. Tässä ohjelmassa haluttiin kiinnittää erityistä huomiota niihin mahdollisuuksiin, joita ympäristöhaasteisiin vastaaminen voi elinkeinoelämälle tuoda. Ohjelmassa on pyritty ottamaan huomioon kehittävät ja mahdollistavat näkökulmat, mutta myös haitallista kehitystä rajoittavat ja ehkäisevät näkökulmat. Ohjelman käytännön laadintaa varten valittiin kolme teemaa, joiden mukaisesti työ toteutettiin. Ensimmäinen teema käsittelee niitä ympäristöhaasteita, joita kaupungistuminen ja keskittyminen tuovat yhtäältä kasvavalle (erityisesti Tampereen) kaupunkiseudulle, toisaalta myös maakunnan maaseutualueille. Maakuntahallituksen suosituksen mukaisesti teeman nimi muutettiin myöhemmin muotoon kestävä yhdyskuntarakenne. Toinen teema käsittelee ympäristövastuullista elinkeinotoimintaa, missä yhteydessä erityistä huomiota on kiinnitetty mm. ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta tärkeään energiatehokkuuteen. Kolmantena teemana on ympäristötietoisuus, johon liittyen on käsitelty mm. viime vuosina keskeiseen asemaan noussutta ympäristökasvatuksen edistämistä. Käytännön työtä varten asetettiin edellä mainitun jaottelun mukaan kolme teemaryhmää, joissa oli Pirkanmaan ELY keskuksen ja Pirkanmaan liiton edustajia ja joita täydennettiin sidosryhmien edustajilla (liite 2). Teemaryhmät laativat aluksi yleiset skenaariot aihepiiristään tai tarkastelivat teemaansa valtakunnallisten skenaarioiden pohjalta sekä tunnistivat keskeiset muutoshaasteet ja laativat teemansa yleiskuvauksen. Koska teemat oli valittu enemmän näkökulman kuin substanssin mukaisesti, jokaisen ryhmän tuli tarkastella aihettaan ainakin seuraavista näkökulmista: ilmasto, energia, luonnonvarat, luonnon monimuotoisuus, pinta ja pohjavesien tila sekä jätteet. Työnsä pohjaksi teemaryhmillä oli käytössään Pirkanmaan ympäristöohjelman 2006 2010 toteutumisesta tehdyn arviointikyselyn tulokset. Kysely toteutettiin Pirkanmaan 4
liiton ja ELY keskuksen yhteistyönä elo syyskuussa 2010 ja tiivis raportti sen tuloksista löytyy Pirkanmaan liiton Internet sivuilta. Sidosryhmien osallistumista on pidetty erityisen tärkeänä. Niinpä teemaryhmiin osallistumisen lisäksi on järjestetty sähköisiä lomakekyselyjä, yleisseminaari, teemakohtaisia laajennettuja työryhmien kokouksia sekä julkinen kuuleminen internetin välityksellä. Ohjelman laadinnassa on otettu huomioon sekä kansainväliset (erityisesti EU:n) linjaukset että kansalliset suunnitelmat, ohjelmat ja tavoitteet, jotka vaikuttavat ympäristöasioiden hallintaan. Tärkeimpiä alueellisia suunnitelmia, jotka on otettu huomioon, ovat Pirkanmaan maakuntasuunnitelma ja ohjelma, Kokemäenjoen, Saaristomeren ja Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 sekä siihen liittyvät Pirkanmaan pintavesien ja pohjavesien toimenpideohjelmat, Etelä ja Länsi Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020, Pirkanmaan energiaohjelma sekä Tampereen seudun rakennemalli ja siihen liittyvä seudullinen ilmastostrategia. Ohjelmaa lukiessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota strategisten tavoitteiden ja toimenpideehdotusten erilaiseen aikaperspektiiviin. Toimenpiteet, joita esitetään toteutettaviksi vuoteen 2016 mennessä, eivät yleisesti ottaen johda vielä vuoteen 2030 tähtäävien strategisten tavoitteiden toteutumiseen. Seuraavalla ohjelmakaudella tarvitaan jo uusia toimenpiteitä, ja toimenpiteitä saatetaan joutua tarkistamaan jo kesken ohjelmakauden. Pirkanmaan ympäristöohjelma ei ole muusta toiminnasta erillinen ohjelma, jonka toteuttamiseksi perustettaisiin oma organisaatio, vaan toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa eri toimijoiden normaalin toiminnan yhteydessä. Ohjelman toteutumista seurataan sekä kiinnittämällä huomiota eri toimenpiteiden käynnistymiseen ja edistymiseen että seuraamalla ympäristön tilan kehittymistä Pirkanmaalla. Ohjelman seuranta toteutetaan Pirkanmaan ELY keskuksen ja Pirkanmaan liiton välisenä yhteistyönä. Ohjelmaan on valittu toimenpiteitä, joiden toteuttaja ja mahdollisesti myös rahoitus on jo selvillä, mutta myös sellaisia toimenpide ehdotuksia, jotka olisivat hyödyllisiä strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi mutta joiden toteuttaminen on vielä täysin tai osittain auki. Ohjelman toimenpiteisiin liittyen on esitetty raportointivastuu ja osallistujat. Alun perin ajatuksena oli selvittää myös eri toimenpiteiden kustannukset, mutta se nähtiin hyötyyn nähden liian työlääksi. Kustannukset joudutaan joka tapauksessa selvittämään silloin, kun toimenpiteiden pohjalta laaditaan konkreettisia hanke ehdotuksia. Pirkanmaan ympäristöohjelman liitteenä on kuvaus ympäristön tilasta niiden muuttujien valossa, joista on käytettävissä ja helposti saatavissa seurantatietoa. Nämä muuttujat eivät välttämättä kuvaa kattavasti ympäristön kaikkia osa alueita, ja joitakin muuttujista saatetaan pitää vähemmän tärkeinä ympäristöindikaattoreina. Ympäristöohjelmatyön yhteydessä ei kuitenkaan ollut mahdollista käynnistää uusia seurantaohjelmia, mutta työ saattaa antaa viitteitä siitä, mihin suuntaan seurantaa tulisi kehittää. 5
2. VISIO 2030 Miksi tavoittelemme hyvää ympäristöä? Pirkanmaa on vilkkaasti kehittyvä ja väestöpohjaltaan kasvava maakunta, minkä vuoksi sen ympäristökin muuttuu nopeasti. Tämän hetken muutostrendit, kuten väestön kasvu, keskittymiskehitys, ilmastonmuutos sekä energia ja materiaalitehokkuus luovat meille suuriakin haasteita, mutta myös aivan uusia mahdollisuuksia maakunnan kehittämiseen yhdessä. Ilmasto ja energiakysymysten merkitys kasvaa kovaa vauhtia, mikä heijastuu maakuntamme talouteen ja elinkeinotoimintaan. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että ympäristökysymykset otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon erilaisten toimintojen suunnitteluvaiheessa ja päätöksenteossa. Emme halua rajata ympäristö käsitettä suppeasti, vaan sillä tarkoitetaan tässä ohjelmassa sekä luonnonettä rakennettua ympäristöä. Haluamme, että maakuntaamme tullaan tutustumaan monipuoliseen ympäristöön ja sen eteen tehtävään työhön. Ympäristömme on ylpeytemme aihe, myös tulevaisuudessa. Täten asetammekin tavoitteet korkealle sen kehittämisessä ja suojelussa. Jotta saamme tehokkaasti näkyviä ja laajavaikutteisia tuloksia aikaan, olemme valinneet strategisen toimintamme painopistealueiksi kestävän yhdyskuntarakenteen, ympäristövastuullisen elinkeinotoiminnan ja ympäristötietoisuuden. Olemme tiellä kohti ympäristövastuullista elämäntapaa, joka yhdistää kaikkia pirkanmaalaisia. Toimimme ympäristövastuullisesti ja olemme kestävän talouden edelläkävijöitä. Olemme ympäristöstämme ylpeitä ympäristö on hyvinvointimme perusta. Ympäristövastuullinen toiminta Ympäristövastuullisella toiminnalla tarkoitetaan eri tahojen, kuten organisaatioiden, yhteisöjen ja yksilöiden vastuuta omista ympäristövaikutuksistaan. Ympäristö otetaan huomioon parhaalla mahdollisella tavalla. Kehittämällä ympäristöosaamistamme teemme siitä maakuntamme kilpailuedun. Ympäristövastuullisuudesta tulee välttämätön edellytys ja kilpailuvaltti alueemme liiketoiminnalle. Ympäristövastuullisen toiminnan edellytyksenä näemme vahvasti ympäristötietoisuuden, joka rakentuu arvoista, asenteista ja toiminnasta. Arvot ja asenteet heijastuvat valintoihimme ja päätöksiimme. Panostamme ympäristötietoisuuden kasvuun ja sen tulemiseen osaksi arjen toimintaa, myös omakohtaisten kokemusten ja elämysten kautta. Avainasemassa ovat tiedon tuotannon turvaaminen, tiedon analysointi yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa, tiedon konkretisointi sekä sen tuominen oikean kohderyhmän saataville. 6
Kestävän talouden edelläkävijä Kestävässä taloudessa otetaan huomioon mm. ekologiset näkökulmat. Luonnonvaroja käytetään säästäväisesti ja tehokkaasti ja siten, ettei luonnonvarojen uusiutumista vaaranneta. Taloudelliset toiminnot ovat tasapainossa luonnon kantokyvyn kanssa. Olemalla kestävän talouden edelläkävijöitä lisäämme hyvinvointia. Keskeisenä tulevaisuuden taloutta ohjaavana tekijänä toimii energia ja materiaalitehokkuus. Kestävyyden periaatteet ohjaavat maakuntaamme syntyvää uutta liiketoimintaa, jossa palveluliiketoiminnalla on vahva asema. Uusien teknologioiden ja materiaalien tutkimuksella ja kehittämisellä edistämme uuden liiketoiminnan syntyä. Tämän tukemiseksi luomme monialaisia innovaatioympäristöjä. Maakuntamme tunnetaan ympäristöliiketoiminnastaan, joka menestyy myös globaalisti. Ympäristö hyvinvoinnin perustana Hyvä, elinvoimainen ympäristö tarjoaa ihmisille mahdollisuuden hyvinvointiin ja edellytykset ympäristövastuullisen elinkeinotoiminnan harjoittamiselle. Koska ympäristö on hyvinvointimme perusta, otamme ympäristöhaasteet vastaan ja teemme töitä niiden eteen. Otamme hyvinvointikysymyksissä huomioon elinkeinotoiminnan pitkäaikaiset ympäristövaikutukset ja ymmärrämme, että ympäristö luo hyvinvointia sekä aineettomien että aineellisten tekijöidensä kautta. Pirkanmaalaisella ympäristöllä on itseisarvo ja olemme siitä ylpeitä. Parantamalla ympäristötietoisuutta edesautamme hyvinvointimme ja sen edellytysten säilymistä ja lisääntymistä. 7
3. KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE 3.1. Nykytilan kuvaus Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan sitä fyysistä ja toiminnallista kokonaisuutta, joka muodostuu jonkin alueen, kuten taajaman asunto, palvelu, työpaikka, virkistys ja elinkeinotoimintojen alueista ja niitä yhdistävistä teknisen infrastruktuurin verkostoista. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa alueiden käytöllä edistetään ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä ja olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntämisen lisäksi kaupunkiseutuja ja taajamia eheytetään. Alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueiden käytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu ja muita vapaa ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä ohjataan kaupunkiseutujen ja taajama alueiden uudisrakentamista alueille, jotka sijaitsevat kohtuuetäisyydellä olemassa olevista palveluista ja jotka parantavat joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on, että lähipalvelut ovat saavutettavissa kävellen tai pyörällä. Lisäksi asumisen alueet pyritään liittämään verkostoja muodostaviin viheralueisiin. Kestävässä yhdyskuntarakenteessa eri toimintojen ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään ja luodaan edellytyksiä ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Erilaisten palveluiden saavutettavuus on asumisen keskeisimpiä laatutekijöitä. Haasteena on maaseutualueiden palveluverkon ja elinvoimaisuuden säilyvyys palvelutarjonnan keskittyessä kuntakeskuksiin. Kestävyyden periaatteille rakentuva yhdyskuntarakenne tarjoaa asumisen laadun ja viihtyvyyden lisäksi myös mahdollisuuksia monipuoliseen virkistäytymiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen, unohtamatta kulttuurista moniarvoisuutta ja tasavertaisuutta. Pirkanmaa on maan harvoja kasvumaakuntia ja viime vuosina väestönkasvu on ollut noin neljä tuhatta henkeä vuodessa. Maakunnassa on noin 488 000 asukasta, joista Tampereen kaupunkiseudulla asuu 77 prosenttia. Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat hyväksyneet seudun yhdyskuntarakennetta ohjaavan rakennesuunnitelman keväällä 2010. Rakennesuunnitelman lähtökohtana on, että kaupunkiseudun asukasluku kasvaa tavoitevuoteen 2030 mennessä 90 000 asukkaalla. Taajama asutuksen lisääntyminen on ollut havaittavissa viime vuosikymmeninä maakunnan kaikissa kunnissa, mutta erityisesti Tampereen kaupunkiseudulla. Taajamissa asuu nyt noin 87 prosenttia pirkanmaalaisista. Samanaikaisesti väestö on vähentynyt maakunnan reuna alueilla. Myös väestön ikääntymisen trendi näkyy maakunnassa. Tällä hetkellä 65 vuotta täyttäneitä on noin 17 prosenttia asukkaista. Maakunnan väestönkasvu on edellyttänyt rakennetun ympäristön laajentamista, mikä näkyy niin asuntorakentamisena, uusina liikenneyhteyksinä kuin kaupan ja teollisuuden rakennuksinakin. Pirkanmaan vakituisista asunnoista 14 prosenttia on rakennettu vuosina 2000 2009. Väestönkasvun myötä rivi ja kerrostalotuotanto on lisääntynyt Tampereen seudulla. Asuntojen keskikoko Pirkanmaalla on 78,8 neliömetriä, mikä on puolitoista neliömetriä valtakunnallista keskiarvoa pienempi. Tätä voidaan selittää Tampereen seudun kaupunkimaisella asumistavalla. Asumisväljyys on kasvanut maakunnassa, ja uusimman omakotiasuntokannan kunnissa talojen keskikoko on suurin. Suomen kesämökkikannasta Pirkanmaalla on yli 9 prosenttia, mikä tarkoittaa kolmatta sijaa maakuntien valtakunnallisessa vertailussa. Erilaisten rakennusten lämmitys aiheuttaa noin 25 prosenttia maakunnan kasvihuonekaasupäästöistä eli saman verran kuin liikenne. Pirkanmaalainen tekee vuorokaudessa keskimäärin noin kolme matkaa, joista 60 prosenttia tehdään henkilöautolla. Suomalaisten liikkuminen on kaiken kaikkiaan lisääntynyt jokainen suomalainen liikkuu päivittäin yli 2 kilometriä enemmän kuin kuusi vuotta sitten. Liikkumisen kasvua on tapahtunut etenkin henkilöautoilussa. Työpaikkojen ja palveluiden keskittyminen Tampereen kaupunkiseudulle ja sen läheisyyteen on lisännyt jatkuvasti henkilöautosuoritetta ja samalla matkojen pituudet ovat kasvaneet. Tampereen seudulla 8
joukkoliikenteen osuus on muuta Pirkanmaata suurempi. Liikenteen kasvaessa myös sen päästöt kasvavat. Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat kohonneet maakunnassa 2000 luvun alusta. Muita merkittäviä liikenteen päästöjä muodostuu typen oksideista, hiilimonoksidista sekä hiukkasista. Erityisesti tieliikenne on paikallisesti merkittävä ilmanlaadun heikentäjä. Väestönkasvu ja lisääntynyt liikenne luovat paineita teknisen infrastruktuurin kunnolle ja yhteyksien toimivuudelle. Liikennesuoritteella mitattuna Pirkanmaa on valtakunnallisesti toiseksi vilkkain maakunta Uudenmaan jälkeen. Päällystetystä tieverkosta huonokuntoiseksi on luokiteltu hieman yli 4 prosenttia ja kevyen liikenteen väylistä lähes 9 prosenttia. Maakunnassa sijaitsee osa maan vilkkaimmasta kaukoliikennereitistä eli Tampere Helsinki ratayhteydestä. Kaikilla infrastruktuurin keskeisillä alueilla; tiestön, rataverkon, vesihuollon ja sähköverkon kunnossapidossa on tällä hetkellä merkittävästi saneerausvelkaa. Vesihuollon tarkoituksena on turvata laadukkaan talousveden saanti sekä huolehtia tarkoituksenmukaisesta viemäröinnistä ja jätevedenpuhdistuksesta. Pirkanmaalaisista noin 86 prosenttia asuu yhteiseen vesijohtoverkkoon ja noin 81 prosenttia viemäriverkostoon liitetyissä asunnoissa. Vaikka maakunnassa on viime vuosina toteutettu useita vesihuoltotyöhankkeita, monet laajat hankkeet ovat jääneet toteuttamatta rahoituksen puutteessa. Yhdyskuntajätteen keräyksestä, hyödyntämisestä ja loppukäsittelystä huolehtii neljä kuntien perustamaa alueellista jätehuoltoyhtiötä. Yhdyskuntajätteen kaatopaikkoja on kaksi, Tampereella Tarastenjärvi ja Nokialla Koukkujärvi. Tietoliikenneyhteyksien ja sähköisten palveluiden saatavuutta edistetään maakunnallisella laajakaistaohjelmalla kansallisen laajakaistastrategian toimeenpanemiseksi. Pirkanmaalta esitetyt erilliset laajakaistahankkeet sijoittuvat 16 kunnan alueelle. Maakunnassa on laajoja valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita maisema alueita sekä kulttuuriympäristöalueita ja kohteita. Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan ympäristöä, jonka ominaispiirteet ilmentävät kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Kulttuuriympäristöä voidaan kuvata myös käsitteillä kulttuurimaisema, arkeologiset kohteet ja rakennettu kulttuuriympäristö sekä perinnebiotoopit. Maankäytön suunnittelulla ja hoitotoimenpiteillä pyritään turvaamaan arvokkaiden alueiden säilymistä. Kulttuurimaisemia on säilytetty ja parannettu metsänhoidollisin keinoin ja maatalouden kulttuuriympäristöjä mm. perinnebiotooppien hoidolla. Kulttuuriympäristöihin ja kohteisiin liittyy monenlaisia arvoja ja ne ovat keskeisiä alueiden ja paikkojen identiteettien muotoutumisessa. Tyrvään vanha kirkko on esimerkki yhdenlaisesta kulttuuriympäristöjen merkityksestä: modernia taidetta on yhdistetty keskiaikaiseen kirkkoympäristöön, mikä on synnyttänyt uudenlaisia arvoja ja nostanut kirkon valtakunnallisestikin merkittäväksi kulttuurimatkailukohteeksi. Kasvavat taajamat ovat levittäytyneet ympäröiville alueille, minkä vuoksi monet viheralueet ovat supistuneet ja pirstoutuneet. Lajisto pyrkii muutoksen edessä joko sopeutumaan tai muuttamaan muille alueille usein se kuitenkin myös häviää. Taajamaluonnolle on tyypillistä suuri vaihtelu lähes luonnontilaisista alueista hyvin voimakkaasti muuttuneisiin viheralueisiin. Pirkanmaan maakuntakaavassa on osoitettu erilaisia virkistys, retkeily ja ulkoilualueita vajaat 4 prosenttia maakunnan maapinta alasta. Suojelualueita on noin 2 prosenttia maapinta alasta. Asutuksen läheisyydessä on virkistysalueiden lisäksi luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita. Esimerkiksi Tampereen keskustan läheisyydessä sijaitsee luonnonsuojelulailla rauhoitettuja kohteita: Pyynikki, Viikinsaari, Vaakkolammi, Myllypuro, Halimasjärvi, Peltolammi ja Soukonvuori. 9
3.2. Muutoshaasteita Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja kunnossapito Elämäntavan sekä lisääntyneen ja pirstoutuneen vapaa ajan vaikutus liikkumiseen erillään olevat palvelut ovat saavutettavissa nopeasti ja helposti vain henkilöautolla Liikkumistarpeeseen vaikuttaminen maankäytön suunnittelulla Uusien liikenneväylien, vesihuoltoverkostojen ja palveluiden rakentaminen hajautuvan rakenteen myötä Palveluverkon harveneminen ja palveluiden saavutettavuuden heikkeneminen maaseudulla Teknisen infrastruktuurin parannustarpeet ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Kulttuuriympäristön arvojen säilyminen Poikkeusoloihin varautuminen ympäristöriskien lisääntyessä Liikenteen päästöjen vähentäminen ja energiatehokkuuden parantaminen Kevyen ja joukkoliikenteen heikko asema ja houkuttelevuus verrattuna henkilöautoiluun Liikenteen ja rakennusten kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Luonnonvarojen kestävän käytön ja materiaalitehokkuuden lisääminen Luonnonvarojen käytön suunnitelmallisuuden parantaminen ja sen yhteensovittaminen muun maankäytön suunnittelun kanssa Elinkaariajattelun ja arvioinnin liittäminen erilaisten toimintojen ja hankintojen suunnitteluun Jätteiden hyötykäytön lisääminen Primäärisiä luonnonvaroja korvaavien ylijäämä ja kierrätysmateriaalien hyödyntäminen kaikessa rakentamisessa Elinympäristön laadullinen kehittäminen Kestävän kehityksen sosiaalisen ulottuvuuden toteuttaminen yhdyskuntarakenteessa kaikilla on yhtäläinen oikeus perustarpeiden tyydyttämiseen Viheralueiden supistuminen ja pirstaloituminen Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen sekä luonnon yksipuolistuminen ja luonnonarvojen menettäminen kaupunkirakenteen sisällä Kaupunkiluonnon ja kaupunkiluontotyyppien erityispiirteiden ymmärtäminen ja arvostus Maaseutualueiden elinvoimaisuuden ja niiden ominaispiirteiden säilyvyys Kulttuuriympäristöjen vaaliminen osana laadukkaan elinympäristön luomista Kestävän yhdyskuntarakenteen ja ihmisten mielekkäinä kokemien elämisen ja asumisen tapojen yhteensovittaminen 10
3.3. Strategiset tavoitteet vuoteen 2030 ja toimenpiteet vuosille 2011 2016 Strateginen tavoite 1. Ehyt yhdyskuntarakenne saavutetaan hallitulla muutoksella. Taajamissa käytetään hyväksi mahdollisuudet täydentää nykyistä yhdyskuntarakennetta ja tehostaa rakentamista, erityisesti keskustoissa. Maankäytön muutoksissa otetaan huomioon kulttuuri ja luonnon ympäristön arvot sekä elinympäristön viihtyvyys. Kulttuuriympäristön monipuolisuus ja arvot säilytetään mm. uudis ja korjausrakentamisessa. Alueiden ominaispiirteitä hyödynnetään maankäytön suunnittelussa ja alueiden profiloitumisessa. Maakunnassa nostetaan julkisen liikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta. Yhdyskuntarakenne on sellainen, että se houkuttelee kulkemaan kävellen, pyöräillen ja käyttämään joukkoliikennettä. Taajamien keskustoissa edistetään kevytliikennettä palvelevia ratkaisuja. Seudulliset ja alueelliset palvelut sijoitetaan siten, että ne ovat hyvin saavutettavissa julkisen liikenteen keinoin. Lähipalvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa kävellen ja pyöräillen tai liikkuvina palveluina. Asukkaiden arki on sujuvaa ja liikkuminen on turvallista. Viheralueista muodostetaan toisiinsa kytkeytyviä ehyitä virkistys ja luonnonarvokokonaisuuksia. Luonnon monimuotoisuutta turvataan saattamalla loppuun nykyiset suojelualuevaraukset, parantamalla olemassa olevien suojelualueiden tilaa, hyödyntämällä vapaaehtoisia ja vaihtoehtoisia ympäristönhoitomenetelmiä sekä käyttämällä luonnonvaroja kestävästi. Toimenpide 1. Luodaan eheyttämiselle välineitä. Kootaan maakunnallinen tietopohja ja kokonaisnäkemys kulttuuriympäristön ja luonnonympäristön arvoista eheyttävän suunnittelun pohjaksi. Kaavoitusta laajennetaan erityisesti asemakaava alueiden läheisyydessä (ns. lievealueilla) ja tonttitarjontaa lisätään keskitehokkaalle asuntotuotannolle. Käynnistyvällä maakuntakaavoituksella ratkaistaan maankäytön periaatteet maakunnan eri osissa. Haja asutusalueilla kehitetään liikkuvia palveluita. Raportointivastuu: ELY keskus Osallistujat: ELY keskus, Pirkanmaan liitto, kunnat, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Pirkanmaan maakuntamuseo Toimenpide 2. Tehdään kevyestä liikenteestä ja joukkoliikenteestä varteenotettavia henkilöautoliikenteen vaihtoehtoja. Kehitetään joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Laajennetaan joukkoliikennevyöhykkeitä, mahdollistetaan liityntäpysäköinti ja matkaketjut sekä kehitetään raideliikennettä. Tehdään seutukuntakohtaiset/kuntakohtaiset toteuttamisohjelmat kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi. Laajennetaan aktiivisesti jalankulun ja pyöräilyn vyöhykkeitä. Varataan vuosittain merkittävä määrärahaosuus kevyen liikenteen olosuhteiden ja turvallisuuden parantamiseen nykyisessä yhdyskuntarakenteessa. Kävelyn ja pyöräilyn suosiota lisätään ohjauksella ja kannustuksella (mm. markkinointi, kampanjat, työnantajien tuki) 11
Toimenpidettä konkretisoidaan alueen liikenteeseen ja liikennejärjestelmiin liittyvissä suunnitelmissa ja ohjelmissa (esim. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma). Raportointivastuu: ELY keskus Osallistujat: ELY keskus, Pirkanmaan liitto, kunnat, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Liikennevirasto, kansalaisjärjestöt Toimenpide 3. Sijoitetaan palvelut tarkoituksenmukaisesti suhteessa yhdyskuntarakenteeseen. Palvelujen sijoittaminen perustuu seudulliseen/ kunnalliseen palveluverkkosuunnitelmaan, jossa keskeisenä lähtökohtana on palvelujen saavutettavuus joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen keinoin. Kunnat kehittävät menettelyjä kunnallisten palvelujen saatavuuden parantamiseksi yli kuntarajan. Kaupallinen palveluverkko ja julkinen palveluverkko integroidaan toisiaan tukevasti ja sujuvan asioinnin mahdollistamiseksi lähipalveluissa, alueellisissa palveluissa ja keskitetyissä palveluissa. Raportointivastuu: Pirkanmaan liitto Osallistujat: Pirkanmaan liitto, kunnat, ELY keskus, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, palveluja tilaavat ja tuottavat organisaatiot, kaupan toimijat Toimenpide 4. Turvataan kulttuuriympäristön arvojen säilyminen Laaditaan Pirkanmaan kulttuuriympäristöohjelma. Edesautetaan kulttuuriympäristöarvojen huomioon ottamista maakunnallisessa suunnittelussa kehittämällä ja päivittämällä kulttuuriympäristöalueiden suunnittelumerkintöjä. Toteutetaan Adoptoi monumentti ohjelmaa maakunnassa sekä arkeologian ja rakennetun perinnön osalta. Hyödynnetään avustusmahdollisuudet arvoalueiden selvityksissä, tutkimuksissa ja kunnossapidossa (esim. EAKR, kansalliset avustukset). Ylläpidetään ja laajennetaan korjausrakentamisen neuvontapalveluja. Raportointivastuu: Pirkanmaan liitto Osallistujat: Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo, ELY keskus, kunnat, ProAgria Pirkanmaa, Museovirasto, Suomen Kotiseutuliitto, Pirkanmaan taidetoimikunta, Metsäkeskus, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, kansalaisjärjestöt Toimenpide 5. Vahvistetaan maakunnan viherverkkoa ja luonnon monimuotoisuutta luonnonsuojelun ja ympäristönhoidon keinoin sekä ottamalla käyttöön uusia välineitä. Toteutetaan loppuun nykyiset suojelualuevaraukset ja parannetaan suojelualueiden monimuotoisuutta. Kartoitetaan verkoston täydentämistarpeet. Laajennetaan alueita vapaa ehtoisin sopimuksin (esim. METSO ohjelman ja KuntaMETSOn keinot). Laaditaan kansallisen biodiversiteettistrategian tavoitteita tukeva maakunnallinen luonnon monimuotoisuusohjelma (ks. Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta teeman strateginen tavoite 4, toimenpide 1). Toteutetaan valtakunnallista vieraslajistrategiaa luonnon monimuotoisuuden säilymiseksi ja lisäämiseksi. Estetään haitallisten vieraslajien, kuten jättiputkien, leviämistä lajikohtaisilla toimenpiteillä ja tiedotetaan vieraslajeista aktiivisesti. 12
Hoidetaan lähiympäristöjä vapaaehtoisuuteen perustuvin keinoin (esim. ympäristönkunnostushankkeet). Raportointivastuu: ELY keskus Osallistujat: ELY keskus, Pirkanmaan liitto, kunnat, Metsähallitus, Metsäkeskus, ProAgria Pirkanmaa, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri, kansalaisjärjestöt Strateginen tavoite 2. Pirkanmaa on edelläkävijä rakentamisen ja julkisten hankkeiden ympäristövastuullisessa ja ekotehokkaassa toteuttamisessa. Parannetaan suunnitteluprosesseissa maankäytön energiatehokkuutta ja luodaan käytännön suunnittelutyön välineitä rakennushankkeiden energiatehokkuuden nostamiseksi. Ohjataan uudis ja korjausrakentamisen energiatehokkuutta rakentamisen ratkaisuihin liittyvillä ehdoilla ja kannustimilla. Ekotehokkuuslaskennassa otetaan huomioon rakennusperinnön erityisarvot. Lisätään luonnonvarojen ekologisesti kestävää käyttöä rakentamisessa vähentämällä materiaalikulutusta ja lisäämällä kierrätystä ja uusiokäyttöä. Suuret rakennushankkeet toteutetaan ekotehokkaasti sekä siten, että niiden haitalliset vaikutukset ympäristöön minimoidaan. Hankkeet ovat sekä kansallisesti että kansainvälisesti edistyksellisiä ja luovat kysyntää uusille toimialoille. Toimenpide 1. Tehdään energiatehokkuudesta suunnittelu ja rakentamistoiminnan lähtökohta. Sisällytetään suunnitelmiin energiatehokkuuden arviointimenettely. Otetaan käyttöön ja kehitetään ekotehokkuuslaskennan työkaluja suunnittelun apuvälineiksi. Tehostetaan rakentamisen ja energiansäästön neuvontaa. Kehitetään ennakoivaa energianeuvontaa rakennuslupamenettelyssä. Sisällytetään kuntien tontinluovutusehtoihin rakennuksen energiatehokkuutta koskeva ehto. Lisätään lähienergian osuutta rakennusten energian käytössä (esim. puu, maalämpö). Raportointivastuu: Pirkanmaan liitto/ ELY keskus Osallistujat: kunnat, ELY keskus, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Pirkanmaan liitto, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, Ympäristötietokeskus Moreenia/ Ekokumppanit Toimenpide 2. Nostetaan rakentamisen ja julkisten hankkeiden materiaalitehokkuutta. Toimitaan puurakentamisen edelläkävijänä suunnittelun, kaavoituksen ja rakennuslupamenettelyn kautta. Vältetään tarpeetonta energiaintensiivisten materiaalien, kuten alumiinin käyttöä rakentamisessa. Hyödynnetään enemmän primäärisiä luonnonvaroja korvaavia ylijäämä ja kierrätysmateriaaleja kaikessa rakentamisessa (tie, maa ja talorakentaminen). Julkisilla tahoilla otetaan käyttöön Motivan materiaalikatselmusmalli. Raportointivastuu: Pirkanmaan liitto/ ELY keskus Osallistujat: kunnat, ELY keskus, Pirkanmaan liitto, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset 13
Strateginen tavoite 3. Yhdyskuntien tekninen toimivuus on turvattu. Kunnat kantavat päävastuun infrastruktuurin rakentamisesta ja ylläpitämisestä. Lämpöä, valoa ja vettä tarvitaan aina ja niitä on oltava saatavilla hetkellisistä kriiseistä ja ympäristöpolitiikan linjauksista huolimatta. Kunnat löytävät ratkaisuja uusiin, suuriin ja osin vaikeasti ennakoitaviin ongelmiin. Näitä ovat talouden kriisit, lähivuosien väestömuutokset sekä ilmastonmuutos. Vesi, energia ja jätehuolto sekä liikenne ja tietoverkot ovat kunnan tukiranka, jonka toimivuus on sekä kuntalaisten, elinkeinoelämän että yhä useampien palveluiden elinehto. Toimenpide 1. Turvataan talousveden hyvä laatu ja riittävä saatavuus. Varmistetaan vesihuoltopalveluiden alueellinen toimivuus yli kuntarajojen, ylläpidetään verkostojen kuntoa ja ehkäistään tulviin liittyviä riskejä. Vesihuoltoverkostoja uusitaan ja laajennetaan. Talousveden hankinnassa huomioidaan väestön kasvuennusteet. Hulevesiverkostoa uusitaan ja mitoitetaan se ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ääritilanteisiin sekä varmistetaan maankäytön suunnittelun yhteydessä riittävät tulvareitit. Tulvariskien hallinta otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelussa tulvariskikohteiden syntymisen ennaltaehkäisemiseksi. Raportointivastuu: ELY keskus Osallistujat: kunnat, vesihuoltolaitokset, vesiosuuskunnat, ELY keskus, Pirkanmaan liitto Toimenpide 2. Tie ja rataverkon liikennöitävyydestä huolehditaan ja kunnon heikkeneminen pysäytetään. Teiden kunnossapitoon varataan riittävät määrärahat. Rataverkko pidetään hyvässä kunnossa ja verkostoa kehitetään. Raportointivastuu: ELY keskus Osallistujat: Kunnat, ELY keskus, Pirkanmaan liitto, Liikennevirasto Toimenpide 3. Varmistetaan energia ja jätehuollon sekä tietoverkkojen toimivuus koko maakunnassa. Sähkö, lämpö ja kaasuverkkoja uusitaan ja laajennetaan mm. maakunnan energiaohjelman mukaisesti. Jätehuoltojärjestelmä suunnitellaan palvelemaan optimaalisesti koko maakuntaa. Ongelma ja kierrätysjätteille huolehditaan tarkoituksenmukaiset keräysratkaisut. Jätehuollon tavoitteita ja toimenpiteitä käsitellään tarkemmin Etelä ja Länsi Suomen jätesuunnitelmassa vuoteen 2020. Tietoverkkojen saatavuudesta huolehditaan koko maakunnassa, esim. kohtuullisen nopea ja halpa laajakaistaverkko. Raportointivastuu: Pirkanmaan liitto/ ELY keskus Osallistujat: Kunnat, ELY keskus, Pirkanmaan liitto, energia, tele ja jätehuoltoyhtiöt 14
4. YMPÄRISTÖVASTUULLINEN ELINKEINOTOIMINTA 4.1. Nykytilan kuvaus Ympäristökysymysten merkitys on viime vuosina kasvanut yritystoiminnassa, ja energiatehokkuus on noussut tärkeäksi kilpailutekijäksi. Ilmastonmuutoksen hillintään on siten alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Energiavaltaisen teollisuuden kaikki yritykset ovat Pirkanmaalla liittyneet vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimusjärjestelmään, jolla pyritään vastaamaan kansallisen ilmasto ja energiastrategian mukaisiin kansainvälisiin sitoumuksiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Keskisuuren teollisuuden energiankäytöstä n. 40 prosenttia oli sopimuksen piirissä vuosikymmenen vaihteessa. Pk yrityksistä noin kolmannes seuraa energiatehokkuuttaan säännöllisesti. Pirkanmaan teollisuus ei ole erityisen energiaintensiivistä, sillä se käyttää 5 6 prosenttia koko maan teollisuuden energiasta. Maakunnan elinkeinoelämä painottuu edelleen teollisuuden aloihin, vaikkakin palvelualojen suhteellinen osuus kasvaa jatkuvasti. Ilmastoa kuormittavia kasvihuonekaasupäästöjä syntyy etenkin energiantuotannossa fossiilisia energialähteitä, kuten öljyä ja maakaasua poltettaessa. Pirkanmaalla maakaasu on ylivoimaisesti tärkein kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuottamiseksi käytetty polttoaine: vuonna 2009 se kattoi 77 prosenttia käytetystä polttoaineesta. Suurin osa energiatuotannon päästökuormasta on hiilidioksidia, jonka päästöt ovat kasvaneet käsi kädessä energiankulutuksen kanssa. Energiantuotanto on teollisuuden kanssa myös ilman epäpuhtauksien suurimpia päästölähteitä, vaikkakin ilmansuojelutoimien ansiosta näiden päästöt ilmaan ovat pienentyneet. Liikenteen suhteellinen osuus näistä päästöistä on noussut. Energiantuotannossa syntyy esimerkiksi happamoittavia yhdisteitä kuten rikkidioksidia ja typen oksideja sekä hiilimonoksidia ja hiukkaspäästöjä. Kiinnostus uusiutuvan energian käyttöön ja tuotantoon on kasvussa Pirkanmaalla. Tuulivoimalateknologian ja markkinoiden kehityksen myötä kiinnostus tuottaa sähköä tuulivoimalla on lisääntynyt. On mahdollista, että tuuliolosuhteiltaan hyville paikoille sijoittuvia yksittäisiä tai muutaman tuulimyllyn käsittäviä kokonaisuuksia perustetaan lähitulevaisuudessa Pirkanmaalle. Myös aurinkolämmön ja sähkön sekä maalämmön talteenottojärjestelmät tarjoavat yrityksille mahdollisuuksia uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Biokaasu ei tällä hetkellä ole merkittävä energialähde maakunnassa, mutta sen käytön ja tuotannon lisäämiseksi Pirkanmaalla on infrastruktuurin puolesta hyvät edellytykset. Olemassa olevaa maakaasuverkostoa voitaneen käyttää biokaasun jakeluun ilman merkittäviä uusia investointeja. Pirkanmaan Jätehuolto hyödyntää kaatopaikkakaasuja ja Tampereen Vesi jätevesistä tuotettua biokaasua jätevedenpuhdistamoillaan. Lisäksi Virroilla on yksi maatilamittakaavan biokaasulaitos. Vesivoimaa tuotetaan maakunnassa viidessä isossa voimalaitoksessa. Kunnostus ja tehonnostohankkeilla voidaan säilyttää vesivoiman 2 prosentin osuus primäärienergialähteenä. Vedenkorkeutta säännöstellään vesivoimatuotannon tarpeisiin, mikä muuttaa vesistöjen luonnontilaa. Vesivoiman haittavaikutuksia ympäristöön ja virkistyskäyttöön on pyritty viime vuosina vähentämään yhteistyön avulla. Vaikka vain osa jätteestä on sellaisenaan taloudellisesti arvokasta materiaalia, jätealasta on tullut kiinnostava toimiala, jossa jätteestä on syntynyt kilpailua. Raaka aineiden ja energian odotettavissa oleva hinnannousu, jäteverotuksen ulottaminen koskemaan myös teollisuuden jätteitä sekä ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät ohjauskeinot lisäävät edelleen kiinnostusta alaan. Energiatuotannon jätteiden hyödyntämisaste on tällä hetkellä noin 10 prosenttia, teollisuuden noin 70 prosenttia ja rakentamisen noin 60 prosenttia. Jätteen hyödyntäminen energiantuotannossa on lisääntymässä ja Suomessa onkin suunnitteilla useita jätteenpolttolaitoksia, yksi myös Pirkanmaalla. Pirkanmaan maapinta alasta kolme neljäsosaa on metsän peittämää. Puuston kokonaispoistuma on vuosittain kasvua pienempää eli puuvarat kasvavat jatkuvasti. Uusiutuvan energian käytön lisäämisen myötä metsäenergiaksi korjattavan puubiomassan määrä on kasvanut. Myös metsien kasvavan hiilivaraston (ns. hii 15
linielun) odotetaan auttavan ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Metsätalouden ympäristövaikutuksia syntyy etenkin uudis ja kunnostusojituksista, mutta myös maanmuokkauksesta, metsäteiden rakentamisesta ja metsien lannoituksesta. Metsätalousympäristöjen biologisen monimuotoisuuden turvaamiseen sekä vesiensuojeluun on kiinnitetty huomiota mm. METSO ohjelman keinoin, hyvän metsänhoidon suosituksilla, metsäsertifioinnin uusilla kriteereillä ja tehostuneilla vesiensuojelukeinoilla. Pirkanmaan maatalous on varsin monipuolista, mutta sillä ei ole selkeää valtakunnallista kilpailuetua. Maakunnan viljelymaan osuus on n. 7 prosenttia koko maan peltoalasta. Luomutuotantoa harjoitetaan noin kymmenesosalla sekä tiloista että peltoalasta. Pirkanmaa sijoittuu luomutuotannon maakuntavertailussa toiselle sijalle. Maatalouden aiheuttama ympäristökuormitus on edelleen merkittävä, mikä näkyy esimerkiksi ravinnekuormituksen aiheuttamana vesistöjen rehevöitymisenä. Lannoitustasot ovat tosin laskeneet sekä fosforin että typen osalta kasvilajista riippuen 1990 luvun alun tilanteeseen verrattuna. EU:n maatalouspolitiikka on tärkein maatalouden ympäristötoimia ohjaava mekanismi. Siinä on kiinnitetty ja tullaan yhä enemmän kiinnittämään huomiota maatalouden päästöjä vähentäviin keinoihin. Ruoantuotannon lisäksi maataloudella on merkittävä rooli monimuotoisuuden ylläpitäjänä sekä maaseutumaiseman ja virkistyspalveluiden tarjoajana. Pirkanmaan kiviaineshuolto on kohdistunut yhä enemmän kallioainesten hyödyntämiseen käyttökelpoisten luonnonsoravarojen ehtyessä. Riskit pohjaveden laatuun ja määrään ovat vähentyneet, koska kiviaineksen otto tapahtuu suureksi osaksi vedenhankinnan kannalta tärkeiden pohjavesialueiden ulkopuolella. Kuljetuskustannusten kohotessa kiviaines pyritään saamaan entistä lähempää käyttökohdetta, mikä on lisännyt ottamistoiminnan vaikutuksia mm. asutukseen, virkistyskäyttöön ja maisemaan. Merkittävimpiä vaikutuksia asutukselle ovat toiminnasta aiheutuvat melu, pöly sekä maisemamuutokset. Keskustelu turvetuotannosta käytiin Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavoituksen yhteydessä tänä vuonna. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tavoitteena on sovittaa turvetuotanto yhteen suoluontoon liittyvien arvojen ja vesistön hyvään tilaan tähtäävien tavoitteiden kanssa. Valtakunnallisissa alueiden käyttötavoitteissa turpeenottoa ohjataan ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille ja käytetystä poistetuille suoalueille. Pääosa Pirkanmaan turvevaroista sijaitsee maakunnan pohjois ja luoteisosissa. Kaupan alalla ympäristövaikutuksia aiheuttavat kuljetukset ja niistä aiheutuvat päästöt, kaupassa syntyvät jätteet, varastointi ja myymälöiden, erityisesti niiden kylmälaitteiden, energiankulutus. Lisäksi kaupan katsotaan olevan osittain vastuussa niiden tuotteiden ympäristövaikutuksista, joita asiakkaat ostavat. Kaupan alalla ympäristövastuullisesta kehityksestä kertovat mm. ympäristömerkeillä varustetut tuotteet, kylmälaitteiden ovet ja kannet sekä energian ja vedenkulutuksesta kertovat merkinnät. Materiaalitehokkuutta on pyritty lisäämään jätteiden lajittelulla ja kierrätyksellä sekä välttämällä ruokahävikkiä. Pirkanmaan matkailusektori on vahvistunut sekä lisääntyneen vapaa ajan matkailun että työmatkustuksen myötä. Isompien matkailuyritysten toiminnassa ympäristötietoisuus on vahvemmin esillä kuin pienemmillä toimijoilla. Matkailussa ympäristöön kohdistuu paineita erityisesti liikkumiseen, majoitustoimintaan ja matkailijoiden suosimiin aktiviteetteihin liittyen. Luontomatkailu ja luonnossa virkistäytyminen ovat suosittuja harrasteita, mikä näkyy mm. Pirkanmaan kansallispuistojen (Seitseminen ja Helvetinjärvi) vakaana pysyneissä kävijämäärissä. Kansallispuistoalueilla pyritään harjoittamaan kestävää luontomatkailua Metsähallituksen periaatteiden mukaisesti. 16
4.2. Muutoshaasteita Ilmastonmuutoksen hillintä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet Uusiutuvien energiamuotojen käytön ja niiden tuotannon lisäys Pirkanmaalla Bioenergian lisääntyvän käyttöönoton vaikutukset ympäristölle Metsäenergian merkityksen kasvu: puubiomassan saatavuuden varmistaminen, uusiutuvat metsänhoidon menetelmät sekä korjuukoneiston, logistiikan ja käyttökohteiden kehittäminen Energian hinnan nousu ja uusiutuvien energialähteiden kilpailukyky hintojen noustessa Älykkäät sähköverkot, jotka mm. mahdollistavat ajallisesti ja paikallisesti vaihtelevan sähköntuotannon ja kulutuksen hyödyntämisen Elinkeinotoiminnan materiaalitehokkuuden ja siihen liittyvän osaamisen kehittäminen: jätteiden synnyn ehkäisy, primääristen raaka aineiden jalostusarvon nosto sekä jätteiden hyötykäytön lisääminen Uusien liiketoimintamallien, teknologioiden, tuotteiden ja palvelujen kehittäminen erilaisten ympäristöhaasteiden, kuten ilmastonmuutoksen pohjalta Hajakuormituksen vähentäminen Elinkeinoharjoittajien tukijärjestelmien ympäristövastuullinen kehitys Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen uhanalaisimmissa luontotyypeissä kuten perinneympäristöissä, metsissä ja soilla Maataloustuotantoympäristöjen hyvä tila ja monimuotoisuuden säilyminen Metsän hyvinvointivaikutusten lisääminen toisaalta virkistyskäytön ja luontomatkailun ympäristövaikutusten pienentäminen Ilmastonmuutokseen varautuminen ottaen huomioon metsäluonnon ja lajiston muutokset ja metsätuhot (myrskyt, tuholaiset) sekä maataloustuotannossa odotettavissa olevat muutokset 4.3. Strategiset tavoitteet vuoteen 2030 ja toimenpiteet vuosille 2011 2016 Strateginen tavoite 1. Pirkanmaan elinkeinotoiminta on ekotehokasta. Fossiiliset energialähteet on korvattu pääosin kotimaisilla uusiutuvilla polttoaineilla. Ekotehokkaassa elinkeinotoiminnassa raaka aineita, materiaaleja, energiaa ja teknologiaa käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja käyttötarkoitukseen hyvin soveltuvasti. Tuotteiden ja palveluiden koko elinkaaren aikainen energian ja materiaalien kokonaiskäyttö vähenee. Tämä saavutetaan ottamalla käyttöön jo olemassa olevia ja uusia toimintamalleja ja teknologioita. Ekotehokas toiminta on ympäristön kannalta vastuullista ja parantaa yritysten kilpailukykyä. Fossiilisia polttoaineita korvataan hyödyntämällä kotimaisia uusiutuvia energiamuotoja (mm. bio, aurinko ja tuulivoimaa) ja säästämällä energiaa. Samalla vaikutetaan kasvihuonekaasu ja muiden päästöjen vähenemiseen. 17
Toimenpide 1. Yritykset kehittävät tuotteita, tuotantoprosesseja ja toimintoja hyödyntäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa ja osaamista. Ekotehokkuusajattelun yleistymistä edistetään kaikenkokoisten yritysten ja yhteisöjen johtamisjärjestelmissä ja toimintojen suunnittelussa. Kehitetään ja otetaan käyttöön elinkaariarvioinnin menetelmiä. Yrityksissä nostetaan ympäristötietoisuuden tasoa ja paneudutaan elinkaariajattelun etuihin. Yrityksissä otetaan käyttöön niiden toimintaan soveltuvia ympäristöjärjestelmiä ja nostetaan materiaalitehokkuutta (esim. EcoStart ympäristöjärjestelmä ja Motivan materiaalikatselmus). Alueellisten ja valtakunnallisten asiantuntijaorganisaatioiden osaamista ja tukea hyödynnetään aktiivisesti (esim. Motiva, Sitra, Tekes). Yritykset käyttävät aktiivisesti valtakunnallista Yritysten ympäristöneuvontapalvelua (www.yrityssuomi.fi/ymparisto). Ympäristöjärjestelmien, katselmusten ja neuvontapalveluiden hyödyntämismahdollisuuksista viestitään tehokkaasti. Raportointivastuu: ELY keskus Osallistujat: ELY keskus, Tekes, yritykset, yritysten etujärjestöt, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, Pirkanmaan liitto Toimenpide 2. Yritykset, yhteisöt ja kunnat ottavat käyttöön energiatehokkuuden parantamiseen kehitettyjä valtakunnallisia välineitä ja toimintamalleja. Yksityisellä ja julkisella palvelusektorilla, teollisuudessa ja energia alalla toteutetaan lisää energiakatselmuksia ja analyysejä sekä säästöinvestointeja. Yritykset, yhteisöt ja kunnat hyödyntävät mahdollisuuden liittyä niille soveltuviin energiatehokkuussopimuksiin ja energiaohjelmiin. Maa ja puutarhatilat liittyvät aktiivisemmin Maatilojen energiaohjelmaan, tekevät tilakohtaiset energiasuunnitelmat ja toteuttavat myös energiakatselmuksia lämmön, sähkön ja polttoaineiden kulutuksen vähentämiseksi. Raportointivastuu: ELY keskus Osallistujat: ELY keskus, yritykset, yritysten etujärjestöt, yhteisöt, kunnat, ProAgria Pirkanmaa, maa ja puutarhatilat Toimenpide 3. Lisätään uusiutuvaan energiaan perustuvaa energiantuotantoa ja edistetään uusiutuvan energian käyttöönottoa luontoarvoja vaarantamatta. Tuetaan uusiutuvan energian ja kierrätyspolttoaineiden tuotantoon ja käyttöön liittyviä investointeja. Kehitetään bioenergian logistiikkaa ja korjuumenetelmiä ja tuetaan niiden vaatimia investointeja. Nostetaan biomassojen jalostusarvoa (esim. biomassojen hyödyntäminen kuivattuna, puupelletit). Rakennetaan biopolttoaineilla toimivia hajautetun lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksia (CHP). Kaukolämmön tuotannossa lisätään uusiutuvien energialähteiden käyttöä merkittävästi. Kannustetaan lämpöyrittäjyyttä. Lisätään maalämpö, tuuli ja aurinkoenergian hyödyntämistä. Toteutetaan vesivoimalaitosten tehonnostohankkeita. Jätteiden hyödyntämisen tueksi ja kaatopaikkajätteen vähentämiseksi selvitetään niiden energiahyödyntämiseen soveltuvan laitoksen perustamista. 18
Toteutetaan uusiutuvan energian hyödyntämiseen liittyviä aluekehittämishankkeita ja lisätään neuvontaa. Raportointivastuu: ELY keskus Osallistujat: ELY keskus, Tekes, Metsäkeskus, Metsänomistajien liitto, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, yritykset, Pirkanmaan liitto Strateginen tavoite 2. Ympäristöliiketoiminnalla on merkittävä asema Pirkanmaan elinkeinotoiminnassa. Ympäristöliiketoiminnan perustana ovat tuotteet, palvelut ja teknologiat, joilla ehkäistään, rajoitetaan ja korjataan ympäristöön kohdistuvia haittoja ja säästetään luonnonvaroja. Maakunnassa tunnistetaan ympäristöliiketoiminnan globaalisti kasvavat mahdollisuudet ja hyödynnetään alan uudet innovaatiot. Ympäristöliiketoimintaa kehitetään aktiivisella otteella. Materiaalitehokkuutta ja ympäristöteknologiaa hyödyntävät toimialat nousevat keskeiseen asemaan. Elinkeinotoiminnan harjoittajat luovat myös kuluttajille uusia mahdollisuuksia elää ympäristöystävällistä elämää. Toimenpide 1. Nostetaan alueen imagoa ekoteko maakuntana. Haetaan kasvua kansainvälistymisestä, verkostoitumisesta ja uusista yhteistoiminnallisuuden malleista (esim. yritysekosysteemit ). Lisätään ympäristöalan korkean TKI osaamisen tunnettuutta. Parannetaan pk yritysten kansainvälistä ympäristöliiketoiminnan osaamista. Houkutellaan ympäristöalan uusia investointeja alueelle. Raportointivastuu: Pirkanmaan liitto Osallistujat: ELY keskus, Tekes, Pirkanmaan liitto, Finpro, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, yritykset Toimenpide 2. Suunnataan tutkimusta vahvasti ympäristöliiketoiminnan ja sen osaamisen kehittämiseen. Tunnistetaan uusia potentiaalisia kestävän talouden liiketoiminta alueita, jotka perustuvat vähäiseen energian ja luonnonvarojen käyttöön. Selvitetään ympäristöliiketoiminnan ja markkinoiden erityispiirteitä ja teknologiavaatimuksia. Suunnitellaan ja tuotteistetaan uusia materiaaleja ja tuotteita, joissa on toiminnallisuuden lisäksi ratkaistu myös kierrätettävyys ja hyötykäyttö. Kehitetään uusia ympäristöteknologioita ja niiden sovelluksia ja panostetaan niiden tuotekehityksen. Etsitään palveluista uutta kilpailuetua ja kasvua. Kehitetään yhteistoiminnallisuuden uusia malleja (esim. yritysekosysteemit ). Raportointivastuu: ELY keskus/ Tekes Osallistujat: ELY keskus/ Tekes, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, Pirkanmaan liitto, yritykset, Sitra, Finpro (Cleantech Finland), SHOKit 19
Toimenpide 3. Luodaan markkinoita ympäristöystävällisille tuotteille ja palveluille sekä toimintaedellytyksiä ympäristöliiketoiminnalle. Nopeutetaan tutkimustulosten hyödyntämistä ja kaupallistamista (esim. energiainnovaatiot). Tehdään asiakas ja markkinatarveselvityksiä uusien tuotteiden, palveluiden ja toimintamallien kehittämiseksi. Kehitetään yrityksille suunnattuja palveluita ja toimintamalleja, joiden avulla ympäristöarvot voidaan ottaa tehokkaammin huomioon yritysten toiminnassa (esim. logistiikka ratkaisut ja paikkatietosovellukset) Tuotteistetaan ekosysteemipalveluita ja kehitetään niihin pohjautuvaa ympäristöliiketoimintaa (esim. luonnon monimuotoisuuden ja metsämaiseman kehittyvät markkinat). Edistetään ylijäämä ja jätemateriaaleihin (esim. kivi, puu ja metallit) pohjautuvan uuden liiketoiminnan syntyä. Kehitetään ja kannustetaan ekosysteemipalveluihin, luonnonhoitoon sekä lähi ja luomuruokakulttuuriin perustuvaa yrittäjyyttä. Edistetään pirkanmaalaisen lähi ja luomuruoan hankintaosaamista ja hankintoja suurkeittiöille. Kannustetaan ja koulutetaan sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoita huomioimaan hankinnoissaan ympäristöarvot, kierrätettävyys ja elinkaariarviointi. Raportointivastuu: ELY keskus Osallistujat: ELY keskus, Tekes, Pirkanmaan liitto, kunnat, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, Ahlman, ProAgria Pirkanmaa, Sitra, Finpro, SHOKit, elinkeinoyhtiöt Strateginen tavoite 3: Elinkeinotoiminnan ympäristökuormitus on vähentynyt merkittävästi. Elinkeinotoimintoja harjoitetaan siten, ettei niistä aiheudu merkittäviä haittoja eikä riskejä ilmaan, maaperään, vesiin ja laajemmin maisemaan. Elinkeinotoiminta ei aiheuta haittoja asukkaille. Tämä saavutetaan vähentämällä hajakuormitusta, kehittämällä tuotantoprosesseja ja ympäristöteknologian käyttöönotolla. Elinkeinotoimijat minimoivat ympäristökuormituksensa ja kantavat vastuun aiheuttamastaan ympäristökuormituksesta. Tämä antaa niille merkittävää kilpailuetua. Pirkanmaa varmistaa asemansa menestyvänä maakuntana luomalla yritysten ja yhteiskunnallisten toimijoiden yhteisen toimintamallin ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Elinkeinotoiminnan harjoittajia kannustetaan ja autetaan ottamaan ympäristövaikutukset huomioon jo toiminnan suunnittelun varhaisessa vaiheessa. Toimenpide 1. Maatalouden ravinnekuormitusta vähennetään olemassa olevien ja uusien keinojen tehokkaalla käytöllä. Vähennetään maatalouden fosforipäästöjä mm. lisäämällä peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä, kaltevien peltojen suojavyöhykkeillä ja lannoitustason tarkentamisella. Kohdennetaan vesiensuojelun tehostamistoimenpiteet erityisesti vesienhoitosuunnitelmassa määritellyille maantieteellisille painopistealueille. Parannetaan peltojen tuottokykyä peruskuivatushankkeilla ja salaojituksella sekä maan rakennetta parantamalla. Peruskuivatushankkeissa otetaan käyttöön vesiensuojelusuunnittelu. 20