Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Mika Nyberg, TtM, tft, koulutussuunnittelija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto ja työikäisten terveys - tiimi Ajat ja paikat 22.9.2014 Vantaa, Sokos Hotel Vantaa Hertaksentie 2, 01300 Vantaa 7.10.2014 Tampere, Holiday Inn Tampere, Yliopistonkatu 44, 33100 Tampere 16.10.2014 Kouvola, Sokos Hotel Vaakuna, Hovioikeudenkatu 2, 45100 Kouvola 11.11.2014 Oulu, Holiday Inn Oulu, Kirkkokatu 3, 90100 Oulu 3.9.2014 2 1
Ohjelma 11.00 Lounas 12.00 Tilaisuuden avaus Asiantuntija Erkki Heinonen, Työturvallisuuskeskus TTK 12.10 Miksi ergonomiaan kannattaa panostaa? Koulutussuunnittelija, TtM Mika Nyberg, Työterveyslaitos 12.45 Ergonomiaan liittyviä hyviä ratkaisuja Michel Hagman, Finnlift Oy 13.30 Kehittämistoiminnan aloittaminen Erikoistutkija, TtT Minna Savinainen, Työterveyslaitos 14.15 Kahvitauko 14.45 Kehittämistä, ideointia, ratkaisuja? (ryhmä) 15.15 Purku 15.45- Loppuyhteenveto 16.00 Kotiin 3.9.2014 3 Elintarviketeollisuus Elintarviketeollisuus on Suomen suurin kulutustavaroiden valmistaja ja neljänneksi suurin teollisuudenala Ala työllistää 33 000 henkeä 1900 toimipaikassa. Yrityksistä 65 prosenttia työllistää 1-5 henkeä Elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvo on 11,6 miljardia euroa. Elintarviketeollisuuden viennin arvo on 1,6 miljardia euroa Viennin kärkituotteet ovat juusto, alkoholijuomat, voi ja maitorasvat sekä muut maitovalmisteet, erilaiset elintarvikevalmisteet, sianliha, kaura, sokerikemian tuotteet (mm. ksylitoli), maitojauhe ja suklaa Koko elintarvikeketju maataloudesta elintarviketeollisuuteen ja kauppaan työllistää Suomessa noin 300 000 henkeä eli noin 12 prosenttia työllisestä työvoimasta http://www.etl.fi/www/fi/elintarviketeollisuus/ 3.9.2014 4 2
3.9.2014 5 3.9.2014 6 3
3.9.2014 7 3.9.2014 8 4
Pienet yritykset/yrittäjät & Työterveyshuolto Pieni yritys/yrittäjä Ei tiedä Työterveyshuollon tarkoituksesta Työterveyshuollon palveluista Työterveyshuoltopalvelujen järjestämisvelvollisuudesta/-mahdollisuudesta Työterveyshuollon hyödyistä Mitä työterveyshuoltoon kuuluu (ns. lakisääteinen) Ei ehditä/ muisteta/ osata/ haluta järjestää palveluja (esim. hinta) Koetaan, että järjestetyistä työterveyshuollon palveluista ei ole hyötyä! (Suomen Yrittäjät 2012) Pelkkää lakisääteistä työterveyshuoltopalvelua ei ole saatavilla Työterveyshuoltopalveluita ei tarjota pienille yrityksille tai yrittäjille (alueelliset erot saatavuudessa) Työterveysyhteistyön haasteet Riskinarvioinnit Työpaikkaselvitykset Yhteistyön lisääminen 5
Elintarviketeollisuuden erityispiirteitä Esiintyy runsaasti ammattitauteja ja tapaturmia luovat jatkuvaa tarvetta työolojen tarkkailuun ja tutkimiseen sekä kehittämiseen Erityinen huomio ongelmallisiin työtehtäviin löytää niihin hyviä ratkaisuja ja levittää koko alalle Työtehtävät ovat moninaisia tuki- ja liikuntaelimistön kannalta Käsin tehtävät nostot ja siirrot Staattiset työasennot, selkä etukumarassa & yläraajat koholla Toistotyö Lämpö, kosteus ja melu Elintarviketeollisuudessa on käytössä runsaasti erilaisia koneita ja laitteita sekä kuljettimia työmenetelmät, työvälineet 3.9.2014 11 Toimialakohtaiset erityispiirteet Teurastus, lihan ja lihatuotteiden jalostus Kalan ja kalatuotteiden jalostus Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus Maitotaloustuotteiden valmistus Myllytuotteiden, tärkkelystuotteiden valmistus Leipomot Makeisten valmistus Teen ja kahvin valmistus Mausteiden ja maustekastikkeiden valmistus Juomien valmistus Työturvallisuuskeskus www.ttk.fi 3.9.2014 12 6
3.9.2014 13 Sairauspoissaolopäivät suhteutettuna työllisten määrään (esimerkkejä) (Työolot Suomessa 2011) 3.9.2014 14 7
Ergonomia Ergonomia on ihmisen ja toimintajärjestelmän vuorovaikutuksen tutkimista ja kehittämistä ihmisen hyvinvoinnin ja järjestelmän suorituskyvyn parantamiseksi Ergonomian avulla työ, työvälineet, työympäristö ja muu toimintajärjestelmä sopeutetaan vastaamaan ihmisen ominaisuuksia ja tarpeita Ergonomian avulla parannetaan ihmisen turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä järjestelmien häiriötöntä ja tehokasta toimintaa Ergonomia-sana tulee kreikankielen sanoista ergo = työ ja nomos = luonnonlait. http://www.ttl.fi/fi/ergonomia Ergonomian perusperiaatteet Ergonomia käsitetään nykyään laajana, enemmänkin ajattelutapana, soveltavana tutkimusalueena (yhdistää erilaisia tieteitä, tekniikkaa, fysiologiaa ja psykologiaa) Lähtökohtana ovat suunnittelun periaatteet ja ohjeet sekä erilaiset suunnittelun menetelmät sekä kehittämistavat Suunnittelun avulla on tarkoitus muokata järjestelmiä, laitteita, työtehtäviä, työjärjestelyjä ja työympäristöjä käyttäjilleen sopivaksi Lyhyt ergonomian määritelmä on tekniikan ja toiminnan sovittaminen ihmiselle 3.9.2014 16 8
Ergonomia Mika Nyberg 2013 (julkaisematon) 3.9.2014 17 Ergonomia Työturvallisuuslaissa (738/2002) 10 Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi 12 Työympäristön suunnittelu 13 Työn suunnittelu 14 Työntekijälle annettava opetus ja ohjaus 24 Työpisteen ergonomia, työasennot ja työliikkeet 25 Työn kuormitustekijöiden välttäminen ja vähentäminen 26 Näyttöpäätetyö 31 Työn tauottaminen 57 Suunnittelijan velvollisuudet 9
12 Työympäristön suunnittelu "Työympäristön rakenteita, työtiloja, työ- tai tuotantomenetelmiä taikka työssä käytettävien koneiden, työvälineiden ja muiden laitteiden sekä terveydelle vaarallisten aineiden käyttöä suunnitellessaan työnantajan on huolehdittava siitä, että suunnittelussa otetaan huomioon niiden vaikutukset työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen ja että ne ovat aiottuun tarkoitukseen soveltuvia. Vaarojen ja haittojen selvittämisessä ja arvioinnissa on noudatettava soveltuvin osin 10 :n 1 momentin säännöksiä. 3698 N:o 738 Suunnittelun yhteydessä on varmistettava, että suunniteltavana olevat olosuhteet tulevat vastaamaan tässä laissa asetettuja vaatimuksia. Järjestelyissä on tarvittaessa otettava huomioon vammaiset ja muut työntekijät, joiden työn tekeminen sekä terveyden ja turvallisuuden varmistaminen työssä muutoin edellyttää erityisiä toimenpiteitä. Jos 1 momentissa tarkoitettu suunnittelu annetaan ulkopuolisen suunnittelijan tehtäväksi, työnantajan tulee antaa suunnittelijalle riittävät suunnittelun kohteena olevaa työpaikkaa koskevat tiedot." 13 Työn suunnittelu "Työn suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon työntekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset, jotta työn kuormitustekijöistä työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle aiheutuvaa haittaa tai vaaraa voidaan välttää tai vähentää." 10
14 Opetuksen ja ohjauksen sisältö Opetuksen ja ohjauksen tulee sisältää erityisesti seuraavia asioita: työntekijä perehdytetään riittävästi työhön työpaikan työolosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin erityisesti ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista tai työtehtävien muuttuessa sekä ennen uusien työvälineiden ja työ- tai tuotantomenetelmien käyttöön ottamista Työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta työn haittojen ja vaarojen estämiseksi sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan haitan tai vaaran välttämiseksi Työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta säätö-, puhdistus-, huolto- ja korjaustöiden sekä häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta ja Työntekijälle annettua opetusta ja ohjausta täydennetään tarvittaessa 3.9.2014 21 24 Työpisteen ergonomia, työasennot ja työliikkeet Työpisteen rakenteet ja käytettävät työvälineet on valittava, mitoitettava ja sijoitettava työn luonne ja työntekijän edellytykset huomioon ottaen ergonomisesti asianmukaisella tavalla. Niiden tulee mahdollisuuksien mukaan olla siten säädettävissä ja järjestettävissä sekä käyttöominaisuuksiltaan sellaisia, että työ voidaan tehdä aiheuttamatta työntekijän terveydelle haitallista tai vaarallista kuormitusta. Lisäksi on otettava huomioon, että: 1. työntekijällä on riittävästi tilaa työn tekemiseen ja mahdollisuus vaihdella työasentoa; 2. työtä kevennetään tarvittaessa apuvälinein; 3. terveydelle haitalliset käsin tehtävät nostot ja siirrot tehdään mahdollisimman turvallisiksi, milloin niitä ei voida välttää tai keventää apuvälinein; 4. toistorasituksen työntekijälle aiheuttama haitta vältetään tai, jollei se ole mahdollista, se on mahdollisimman vähäinen 11
57 Suunnittelijan velvollisuudet "Sen, joka toimeksiannosta luovuttaa työympäristön rakennetta, työtilaa, työ- tai tuotantomenetelmää, konetta, työvälinettä tai muuta laitetta koskevan suunnitelman, on huolehdittava siitä, että suunnitelmassa on sen kohteen ilmoitetun käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla otettu huomioon tämän lain säännökset" 12
Tilantarve ja ulottuminen RT-kortit 3.9.2014 25 Kulkutila esteiden välissä RT-kortit 3.9.2014 26 13
Työn suunnittelu Työympäristö layout rakenteet, materiaalit valaistus melu lämpöolot huollettavuus Työvälineiden suunnittelu koneet ja laitteet toiminta tiedon esitystapa muut apuvälineet Työskentelypaikan suunnittelu mitoitus kalusteet kulkuväylät huollettavuus Työprosessin suunnittelu työn organisointi työn sisältö ja vaatimukset henkinen kuormittuminen ruumiillinen kuormittuminen Työn fyysiset kuormitustekijät Työasennot staattinen lihastyö, kiertyneet ja kumarat selän asennot, yläraajojen kannattelu Työliikkeet yksipuoliset työliikkeet, toistotyö Fyysinen voiman käyttö taakkojen käsittely, nostaminen, kantaminen, siirtäminen Ympäristötekijät lämpöolot (kuumatyö & kylmätyö), melu, huono valaistus 14
Nostotyön riskien poistaminen (Vnp 1409/1993 eli ns."nostopäätös ) Opetus Apuvälineet Työn suunnittelu Nostovapaa tuotanto Riskitekijät ja ehkäisy Vaikka selkäsairauksissa on useita epäiltyjä riskitekijöitä, minkään tekijän syysuhteesta ei ole vahvaa näyttöä. Riskitekijöihin kohdistuvien interventioiden tehosta selkäsairauksien ehkäisyssä ei ole luotettavaa tietoa. Kuormittava työ etenkin toistuva nostaminen, hankalat työasennot ja tärinä on yhteydessä selkäongelmien yleisyyteen «Fyysisesti selkää kuormittava työ (erityisesti jos paljon nostamista, hankalia työasentoja tai vartalon tärinää) on ilmeisesti yhteydessä selkäkipujen, iskiaksen ja lannerangan rappeuman ilmaantuvuuteen.»b. Ergonomisten toimenpiteiden ehkäisevästä tehosta ei ole kuitenkaan luotettavaa satunnaistettuihin vertailututkimuksiin perustuvaa näyttöä «Burton AK, Balague F, Cardon G ym. COST B13 Working Group on Guidelines for Prevention in Low Back Pain. Chapter 2. European guidelines for prevention in low back pain: November 2004. Eur Spine J 2006»5. Myös istumatyöhön liittyy lisääntynyt selän kuormitus, mutta tällä ei ole osoitettu olevan suoraa yhteyttä alaselkäkipujen ilmaantuvuuteen «Hartvigsen J, Leboeuf-Yde C, Lings S ym. Is sitting-while-at-work associated with low back pain? A systematic, critical literature review. Scand J Public Health 2000;28:230-9»6. Fyysisellä harjoittelulla voidaan jossain määrin ehkäistä selkävaivoja «Burton AK, Balague F, Cardon G ym. COST B13 Working Group on Guidelines for Prevention in Low Back Pain. Chapter 2. European guidelines for prevention in low back pain: November 2004. Eur Spine J 2006»5. http://www.kaypahoito.fi/ 3.9.2014 30 15
Selkäkivut ja työn kuormitustekijät Mitä on toistotyö? Työ, jossa lyhyet, samanlaiset työliikkeettoistuvat tavan takaa Jokaisen samanlaiseksi tulkittavan työvaiheen tulisi muistuttaa toistaan keston voimankäytön työliikkeen osalta Työ, jossa yksi vaihe kestää vähemmän kuin 30 sekuntia tai työvaihe sisältää samojen liikkeiden toistoa yli puolet työvaiheajasta, riippumatta työvaiheen pituudesta (Silverstein B, 1986) Työ, joka koostuu peräkkäisistä usein toistuvista liikkeistä (Työsuojelusanasto 2006) 16
Työturvallisuuslaki (738/2002) Työturvallisuuslain (738/2002) 24 :n 1 momentin kohta 4 mukaan toistorasituksen työntekijälle aiheuttama haitta tulisi välttää tai, jollei se ole mahdollista, se on mahdollisimman vähäinen. Työnantajan tulee tunnistaa toistotyöstä aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Tarvittaessa on käytettävä toistotyön vaarojen ja haittojen selvittämisessä ulkopuolisia asiantuntijoita kuten työterveyshuoltoa. Työnantajan tulee suunnitella torjuntatoimenpiteet, jotka voivat liittyä työn opastukseen, työpisteen käyttöominaisuuksiin, työasentoihin, työliikkeisiin ja työvälineisiin sekä työjärjestelyihin. Yläraajojen työasentokuormitus suunnittelun lähtökohtana 17
Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet (päivitetty 2013) 35 Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet Työhön paluun tukemiseen tähtäävillä interventioilla (liikuntaharjoitteet, käyttäytymisterapia, työjärjestelyt) voidaan nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää sairauspoissaoloja «Työhön paluun tukemiseen tähtäävillä toimenpiteillä (liikuntaharjoitteet, käyttäytymisterapia ja työpaikalla tehtävät järjestelyt) voidaan ilmeisesti vähän nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviä sairauspoissaoloja.»b. Osasairausvapaan avulla voidaan nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää sairauspoissaoloja tuki- ja liikuntaelinsairauksissa «Osasairausvapaan avulla voidaan ilmeisesti nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviä sairauspoissaoloja.»b. 3.9.2014 36 18
Yläraajojen rasitussairauksien ehkäisy Työliikkeiden suuri toistuvuus Voiman käyttö työliikkeissä Ranteen keskiasennosta poikkeavat asennot Olkavarren kohoasennot Terävien reunojen paine vaikutus käteen Työympäristön lämpötila (tuotteet, työkalut) Yläraajoihin kohdistuva tärinä Alaraajavaivojen ehkäisy Seisomatyön tauottaminen seisomistuki, istuminen, joitakin työvaiheita istuen Työnkierto seisomatyöstä istumatyöhön, kävely Seisoma-alusta työpistematot, seisoma-alustat Jalkineet hyvät kävellä vs. turvakengät Runsaan kävelyn ja portaiden kiipeilyn vähentäminen varsinkin taakan kanssa Käsin tehtävät nostot ja siirrot tarpeeton selän kumarien ja kiertyneiden asentojen välttäminen 19
Työn tauotuksesta (Rest breaks) Säännöllinen tauotus liukuhihnalla työskenneltäessä (lihajalostustehtaan pakkaustyössä): 1. malli: 3 min tauko / 27 min työ 2. malli: 9 min / 51 min; Molempiin sisältyi "normaalit" tauot 2 krt 15 min + 30 min ruokatauko molemmat tauotusmallit vähensivät väsymystä ja siten työn tuottavuus parani verrattuna kontrollitilanteeseen, jossa 2 krt 15 min tauko + ruokatauko 2 malli koettiin mielekkäämpänä, ja mm. epämukavuustuntemukset jaloissa olivat vähäisempiä verrattuna 1 malliin Vertailuksi Mikrotauot tietokonetyössä; 30 s tauko 20 min tai 40 min välein, vähentävät epämiellyttävyyden tuntemusta yläraajoissa (etenkin mikrotauot 20 min välein), eikä niillä ole merkitsevää vaikutusta työn tuottavuuden laskuun pitkällä tähtäimellä vaikutus työn tuottavuuteen voi olettaa olevan juuri myönteinen kun yläraajan rasitustuntemukset vähenevät Erja Sormunen, TTL 3.9.2014 39 Verenkierto säätelee lämpöä Kylmässä Lämpimässä Kylmä aiheuttaa lihasten toimintakyky heikkenee heikentää kestävyyttä, voimaa, tehoa, nopeutta ja voi muuttaa koordinaatiota erityisongelma yläraajat kuva S Rissanen TTL 20
Kylmätyön hallinta elintarviketeollisuudessa Yksilö Työmatka Tauot Liikunta Ruokailu Terveys Työnantaja Työantajan vastuut (laki, työympäristö ym.) Työsuojelu Riskienarviointi Tapaturmat Työterveyshuolto Terveystarkastukset Ohjaus ja neuvonta http://www.tyoturva.fi/files/145/kylmatyo_elintarviketeollisuudessa.pdf 3.9.2014 41 Työn aiheuttaman kuormituksen arviointi Työtehtävä Mikä kuormittaa Ratkaisu "Suodatetaan" ei kuormitusta aiheuttavat työtehtävät/työvaiheet Yläraajojen kohoasento Etukumara selän asento Työmenetelmän muutos Uusi työkalu Uusi työtaso Kuormitusta aiheuttavien työtehtävien sisältö & kesto Tehtävän suorittamiseen ei ole aikaa Työtehtäviä joutuu tekemään samanaikaisesti Vähennetään työtehtäviä Lisätään tehtävään liittyvää osaamista 3.9.2014 42 21
22