Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio
Hankkeen toimintaalueena 7 jokea Sipoonjoki Mustijoki- Mäntsälänjoki Porvoonjoki Ilolanjoki Koskenkylänjoki Loviisanjoki Taasianjoki
Hankkeen tavoitteet: Palauttaa luontaisesti lisääntyvät taimenkannat hankealueen virtavesiin Edistää muidenkin arvokkaikaina pidettyjen lajien menestystä virtavesissä (esim. muut lohi- ja vaelluskalat, nahkiainen, ravut...) Lisätä kalastusta sekä kohottaa virtavesien arvoa ja statusta
Hankkeen toimintatavat: Lohikalojen mätijyväistutus Kalataloudellinen kunnostustoiminta Kalateiden toiminnan seuranta ja kehittäminen Kalakantojen kehittymisen ja istutusten tuloksellisuuden seuranta (sähkökoekalastus, koeravustus) Tiedotus (raportointi, lehdistötilaisuudet...) Kalastuksen ohjaus, neuvonta ja osallistuminen kalastuksen valvontaan Kalavesien hoitosuunnitelmien laatiminen Mikä tahansa toiminta, jonka katsotaan olevan tarpeellista hankkeen tavoitteiden toteuttamiseksi
Hankkeen tausta Lohikalaa Suomenlahdelta Salpausselälle -hanke 2007-2011 (5 jokea) Kalataloudellinen jokikunnostushanke 2002-2006 (3 jokea) Porvoonjoki eläväksi -hanke 1999-2001
Jokitalkkarit Vesiensuojeluyhdistyksen 4 työntekijää (Iktyonomi, limnologi, biologi, ekologi) Jokitalkkarit suunnittelevat ja toteuttavat toiminnan, seuraavat töiden vaikutuksia ja raportoivat toiminnasta hankkeen eri osapuolille.
Jokitalkkari-hankkeen rahoitus 28 rahoittajatahoa vuosibudjetti reilut 100 000 Rahoittajia: ELYjen kalatalousryhmät: Uusimaa ja Häme Kunnat ja kaupungit: Askola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Sipoo Kalastusalueet: Itäinen Uusimaa, Lapinjärvi, Mäntsälä- Pornainen, Porvoonjoki, Sipoo-Porvoo Yritykset ja laitokset: Borealis Polymers Oy, Fortum Oy, Lahti Aqua Oy, Mäntsälän Sähkö Oy, Nastolan vesihuoltolaitos, Neste Oil Oyj, Orimattilan Vesi Oy, Porvoon Energia Oy, Porvoon vesi
Miksi hankkeessa istutetaan lohikaloja mätijyvinä? Perinteinen lohikalojen poikasistutus -Poikasistusten tarkoitus on yleensä ollut merialueen kalastuksen tukeminen, mäti-istutusten tavoite on luonnonkantojen palauttaminen -Poikasistutusten tuotto heikentynyt radikaalisti -Poikasistutuksessa joudutaan toimimaan liikaa kalanviljelyn ehdoilla
Lohikalakantojen mätijyväistutuksen etuja verrattuna poikasistutukseen Mätijyvien istuttaminen onnistuu laajemmalle alueelle ja parempiin poikasympäristöihin kuin autokuljetuksen vaativat kasvatetut poikaset. Mäti-istutuksessa poikaset leimautuvat haluttuihin paikkoihin, eli niille muodostuu kohde, minne ne kasvuvaelluksensa jälkeen palaavat kutemaan. Poikasistutuksissa leimautuminen on usein epävarmaa. Poikasten oppivat välttämään petoja. Poikasten perimä ja toisilta oppiminen vaikuttavat siihen, miten kalat oppivat selviytymään istutuskohteessa. Mätijyvinä istutetut poikaset oppivat luonnonkalojen tavoin käyttämään istutuspaikassa saatavilla olevaa ravintoa. Luonnossa kasvavat poikaset ovat terveitä ja yleiskunnoltaan parempia kuin laitospoikaset. Laitoksissa kasvaneilla poikasilla, jotka istutetaan luonnonvesiin, on huomattavasti heikommat mahdollisuudet muodostaa luontaisesti lisääntyviä kantoja verrattuna luonnossa kasvaneisiin poikasiin.
Mätijyväistutuksen toteuttaminen - Istutus maaliskuussa - Taimenet pieniin virtavesiin hyviin poikasympäristöihin - Lohille luontaisia suuret kosket
Mätirasioiden sijoittamisessa käytettyjä menetelmiä Välivarastointi, hapetettu jäävesi Sijoitus metallikoriin Sijoitus sellaisenaan kivikkoon Sijoitus metalliritilälle
Mätijyvät rasian ylähyllyllä Whitlock-Vibert rasian Toimintaperiaate (Federation of Flyfishers)
Poikaset kuoriutuvat rasiassa samoin kuin soran sisällä luonnossa. Aluksi kasvu tapahtuu ruskuaispussin ravinnon turvin. Myöhemmin poikaset hakeutuvat itse ulos rasiasta.
Vas. Rasiat noudetaan pois toukokesäkuun taitteessa, jolloin mätijyvien kuoriutuminen voidaan todeta. Yllä. Istutusten tuloksia seurataan sähkökalastuksin elo-lokakuussa. Vas. Sähkökalastuksen saaliissa yhden ja kahden kesän ikäisiä taimenen poikasia.
Mätijyväistutukset 2003-2013 2013 Taimen 155 000 kpl 169 rasiaa 54 istutuskohdetta 2012 Taimen 132 000 kpl 152 rasiaa 58 istutuskohdetta Lohi 89 000 kpl 100 rasiaa 13 istutuskohdetta 2003-2011 Taimen n. 770 000 kpl Lohi n. 220 00 kpl Harjus 15 000 kpl
Kalataloudelliset kunnostustoimenpiteet -toteutetaan pääosin pienissä virtavesissä -lupabyrokratia pyritään pitämään pienenä -toimitaan yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa -paikallisia tahoja usein mukana talkoilla -kunnostuskohteilla pitkäaikainen seuranta ja huolto
Kutusoraikkojen kunnostus
Poikasalueiden kunnostus
Vaellusesteiden poistaminen Monninkylän kalatie Porvoonjoki, Askola Köylinkoski 1 Köylinkoski 2 Keiturinkosken kalatie Porvoonjoki, Orimattila Köylinkoski 3 Köylinkosken ohitusuoma Koskenkylänjoki, Orimattila
Kunnostuskohteita 2002-2013
Kalateiden seuranta ja tutkimus
Kalatiet ja vaellusesteet hankealueella
Tiedotus - Vuosittaiset väliraportit - Lehdistötilaisuudet ja -tiedotteet -internet, suorat kontaktit...
Kohti tavoitetta
KIITOS Jokitalkkarit