Pielisen Karjalan työmarkkinaselvitys

Pielisen Karjalan työmarkkinaselvitys Julkaisu 157 2012

Julkaisu 157 2012 Pielisen Karjalan työmarkkinaselvitys Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2012

Pielisen Karjalan työmarkkinaselvitys Helena Örmark Seppo Tiainen Painosmäärä 400 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna, Siltakatu 2 80100 JOENSUU Puhelin 013 267 4700 Faksi 013 267 4730 kirjaamo@pohjois-karjala.fi www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto Taitto Laura Jussila Kuvat Kansi Stock.XCHNG Stock.XCHNG 1, 16, 46, 68 Stockvault 7, 15 Abloy Oy 11 Painopaikka Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2012 Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.pohjois-karjala.fi/julkaisut ISBN 978-952-5717-92-1 (nid.) ISBN 978-952-5717-93-8 (PFD) ISSN 1795-5610

Sisältö 1 Hankkeen taustat...6 2 Yhteenveto...8 3 Perustietoa kunnittain...11 3.1 Kuntien avainluvut 2012 Lieksa, Nurmes, Valtimo...11 3.2 Väestönmuutokset 2009 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala...13 3.3 Kuntien välinen muuttoliike ikäryhmittäin 2008 2010 Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala...17 3.4 Väestö pääasiallisen toiminan mukaan 31.12.2009 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala...19 3.5 Tilastokeskuksen väestöennuste kunnittain 2009 2040 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala...21 3.6 Henkilöstömäärän kehitys kaikki toimialat vuosikeskiarvo 2009 2011 sekä liikevaihdon kehitys 2005 2011 Pielisen Karjala, Pohjois-Karjala, Keski-Karjala, Joensuun seutukunta ja koko maa...23 3.7 Työttömät, työvoima, työpaikat 2009, 2010 ja 2011...25 3.7.1 Työttömät työnhakijat keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa...25 3.7.2 Alle 25-vuotiaiden, 25-50 -vuotiaiden ja yli 50-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuudet (%) työttömistä työnhakijoista yhteensä 2009 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa...26 3.7.3 Työttömien osuus työvoimasta keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa...26 3.7.4 Työvoima keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa...27 3.7.5 Työlliset 2008 2010 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa...27 3.7.6 Vuoden aikana TE-toimistoon avoimeksi ilmoitetut työpaikat vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo ja Pielisen Karjala...28 3.7.7 Työpaikat 2008 2010 (Tol2008) Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala...28 3.7.8 Teollisuuden työpaikat 2009 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala...29 3.7.9 Teolliset työpaikat päätoimialoittain (31.12.) 2009 2011 Pohjois-Karjala...29 3.8 Ikärakenteita...30 3.8.1 Väestön ikärakenne 31.12.2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala...30 3.8.2 Väestö iän mukaan 2005, 2011 ja 2020 Pielisen Karjala...32 3.8.3 Työikäinen väestö 31.12.2011 Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala...32 3.8.4 Kunnallinen eläkevakuutus KuEl -vakuutetut 2010 ja VaEl -vakuutetut 2009 Pielisen Karjala ja koko maa...34

3.8.5 Sosiaali- ja terveysalan henkilöstö 31.12.2010 Pielisen Karjala...35 3.8.6 Valtion budjettitalouden henkilöstö 31.12.2010 Pielisen Karjala ja koko maa...36 3.9 Pendelöinti...36 3.9.1 Työssäkäynti Pielisen Karjalasta muuhun maahan 31.12.2009 (TOL2008)...36 3.9.2 Työssäkäynti Pielisen Karjalaan muualta maasta 31.12.2009 (TOL2008)...37 4 Työttömyystietoja (tammikuu 2009 joulukuu 2011)...39 4.1 Työttömät työnhakijat (tammikuu 2009 joulukuu 2011)...39 4.1.1 Työttömät työnhakijat (tammikuu2009 joulukuu 2011) Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa...39 4.1.2 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat (tammikuu 2009 joulukuu 2011) Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa...40 4.1.3 Yli 50-vuotiaat työttömät työnhakijat (tammikuu 2009 joulukuu 2011) Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa...40 4.1.4 Pitkäaikaistyöttömät (tammikuu 2009 joulukuu 2011) Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa...41 4.1.5 Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat (tammikuu 2009 joulukuu 2011) Lieksa ja koko maa...42 4.2 Toimenpiteet (tammikuu 2009 joulukuu 2011)...42 4.2.1 Työllistämistoimenpiteillä sijoitetut keskimäärin vuosina 2008 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois- Karjala ja koko maa...42 4.2.2 Työllistämistoimenpiteet (tammikuu 2009 joulukuu 2011) Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa ja Tukityöllistäminen vuosikeskiarvot Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa...43 4.2.3 Työharjoittelu/työelämävalmennus (tammikuu2009 joulukuu 2011) Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa ja Työharjoittelu/työelämävalmennus vuosikeskiarvot Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa...44 4.2.4 Työvoimakoulutus (tammikuu 2009 joulukuu 2011) Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa ja Työvoimakoulutus vuosikeskiarvot Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa...45 5 Eläköitymistietoja ja eläköitymisennusteita...47 5.1 Eläköitymistietoja...47 5.1.1 Kunnallisen eläkevakuutuksen (Keva) piiristä eläköitynyt henkilöstö 2009 ja 2010 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymä ja Pielisen Karjala...47 5.1.2 Valtion budjettitalouden eläkkeelle jäänyt henkilöstö 2009 ja 2010 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala...47 5.1.3 Valtion budjettitalouden henkilöstö vhs-virastoittain jouluna 2009, jouluna 2010 ja syyskuussa 2011 Lieksa, Nurmes ja Valtimo...48 5.1.4 VaEl -vakuutettujen piiristä eläköitynyt henkilöstö 2009 ja 2010 Pielisen Karjala...49 5.1.5 Yksityisen ja julkisen sektorin työeläkkeelle siirtynyt henkilöstö 2003 2010 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa...49

5.2 Eläköitymisennusteita...51 5.2.1 KuEl- ja VaEl -vakuutettujen eläköityminen vuoteen 2040 mennessä Pielisen Karjala ja koko maa...52 5.2.2 Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön eläköityminen vuoteen 2040 mennessä Pielisen Karjala...55 5.2.3 Valtion budjettitalouden henkilöstön eläköityminen vuoteen 2040 mennessä Pielisen Karjala ja koko maa...56 6 Työnvälitystilaston yksilökanta (TEM)...58 6.1 Aineiston esittely...58 6.2 Työnhakijoiden taustat...59 6.2.1 Työttömät tai työvoiman ulkopuolella olevat työnhakijat 31.12.2009, 31.12.2010 ja 31.12.2011...59 6.2.2 Työttömät tai työvoiman ulkopuolella olevat työnhakijat ja muualla luokittelematon työ 31.12.2009, 31.12.2010 ja 31.12.2011...62 6.2.3 Työssä tai työharjoittelussa olevat työnhakijat 31.12.2009, 31.12.2010 ja 31.12.2011...63 6.2.4 Ulkomaalaiset työttömät tai työvoiman ulkopuolella olevat työnhakijat 31.12.2009, 31.12.2010 ja 31.12.2011...64 6.3 Ura-polut...67 6.3.1 Työllisyyskoodin mukaiset ura-polut...67 6.3.2 Työllisyyskoodin ja työtä edeltävän toiminnan koodin mukaiset ura-polut...70 7 Rahoitus...71 7.1 Työvoimapoliittisiin toimiin käytetty kansallinen määräraha 2008 2012 Pielisen Karjala...71 7.1.1 Työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin käytetty kansallinen määräraha (mom.32.30.51 Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet) Pielisen Karjalan TE-toimistossa vuosina 2008 2011 ja vuonna 2012 käytössä oleva määräraha...71 7.1.2 STM:n pääluokassa oleva työmarkkinatukimääräraha (mom.33.20.51) Ja määräraha kuntouttavan työtoiminnan korvauksiin kunnille (mom.33.20.31)...72 7.1.3 ESR-osarahoitteiset hankkeet 2007 2013 (TEM-hallinnonala; toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen)...73 8 Muuta...75 8.1 Talvivaaran kaivos...75 8.2 osaava työntekijä alalle kuin alalle on varmasti tervetullut! Kyselytutkimus ulkomaalaisesta työvoimasta itäsuomalaisille yrityksille...75 9 Johtopäätökset...76 10 Lähteet...78 11 Liitteet...80

1 Hankkeen taustat Vuosi 2010 oli hyvin poikkeuksellinen työttömyyden osalta Pohjois-Karjalassa sijaitsevassa, reilun 23 000 asukkaan Pielisen Karjalan seutukunnassa, johon kuuluu Lieksan ja Nurmeksen kaupungit sekä Valtimon kunta. Työttömyys aleni työhallinnon tilastojen mukaan ko. vuonna seutukunnassa koko maan ennätysvauhtia. Lukumääräisesti työttömiä työnhakijoita oli vuonna 2010 lähes 250 edellisvuotta vähemmän, mikä merkitsi reilun 1700 työttömän alueella peräti 14 %:n vähennystä. Vastaavasti samaan aikaan koko maassa työttömyys jopa kasvoi. Vaikean työttömyyden alueena tunnetussa seutukunnassa tällainen muutos herätti keskustelua siitä, mitä tekijöitä näinkin voimakkaan muutoksen takana olisi? Elinkeinoelämän ja työpaikkojen kasvua, muuttoliikkeen kiihtymistä, pendelöinnin kasvua, työvoimapoliittisten toimien lisäämistä. Kainuun puolella käynnistynyttä Talvivaaran kaivostakin arvioitiin yhdeksi tekijäksi työttömyyden vähenemiselle. Vai oliko sittenkin sen paljon puhutun osaajapulan tai työvoimapulan alkumerkkejä jo ilmassa? Onhan kyse seutukunnasta, missä työllisten ikärakenne on maan vanhimpia ja työelämästä pois siirtyminen joka tapauksessa nousussa. Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston niukan, mutta korvaamattoman rahallisen tuen avulla käynnistettiin lyhyt selvitys siitä, mitä nykytermein oikeasti Pielisen Karjalassa oli tapahtunut työmarkkinoiden osalta vuonna 2010. Valitettavasti on todettava, että meillä työhallinnon osalta kerätään paljon aineistoa työttömistä ja työttömyydestä, mutta aineiston analysointi ja hyödyntäminen jää aivan liian vähälle. Esimerkiksi kuukausittain julkistettavien työhallinnon työttömyystietojen analysointi ja tarkempi tarkastelu on hyvin vähäistä. Työmarkkinat ovat suurten muutosten edessä maassamme, joten tärkeää olisi työvoimapoliittisten toimienkin kannalta saada pohjaa päätöksenteolle ja ratkaisuille. Aikoinaan pystyttiin työttömyyden muutoksista vetämään johtopäätökset, kun selittävänä tekijä oli pitkälti työpaikkojen määrän vähenemiset tai kasvut. Nykyään ja varsinkin tulevaisuudessa tarvitaan enemmän tietoa työttömyyden muutosten osatekijöistä, kun työmarkkinoilta poistuu yhä kiihtyvässä määrin työvoimaa. Tässä myös yksi peruste nyt esillä olevalle Pielisen Karjalan työmarkkinaselvitykselle, jonka toivotaan osoittavan suuntaa työmarkkinoiden analysoinnille ja muutosten selvittämiselle. Selvitysraporttiin on koottu erinäistä tausta-aineistoa työmarkkinoihin ja alueelliseen kehitykseen liittyen kyseessä olevalta Pielisen Karjalan seutukunnalta ja vertailutietoa myös muusta Pohjois- Karjalasta ja koko maasta. Tehdyt johtopäätökset ja tulokset perustuvat pitkälti työhallinnon eri aineistoihin, kuten esimerkiksi erityisluvalla käyttöön saatuun työttömien yksilökohtaiseen Uraaineistoon. Selvityksen vastuullisena vetäjänä on toiminut kuntakehityspäällikkö Seppo Tiainen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta, aineiston hankinnasta ja työstämisestä on vastannut määräaikaisena suunnittelijana Helena Örmark. Selvitykselle nimettiin ohjausryhmä, jossa ovat olleet mukana: 6

Antero Kaikkonen pj. toimiston johtaja Pielisen Karjalan TE-toimisto Jani Karjalainen ohjelmapäällikkö Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Marja Hietala yritysneuvoja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Tiina Köngäs-Siira projektipäällikkö Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Helena Korhonen taloussihteeri Valtimon kunta Silja Miettinen työmarkkina-asiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus Jarkko Määttänen sivistysjohtaja Lieksan kaupunki Jari Lampinen kaupunginkamreeri Nurmeksen kaupunki Kimmo Ruth työmarkkinaneuvoja Työ- ja elinkeinoministeriö Seppo Tiainen kuntakehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Helena Örmark siht. suunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lämpimät kiitokset kaikille selvitystyötä edesauttaneille ja ohjausryhmässä toimineille. 7

2 Yhteenveto Pielisen Karjalan voimakas työttömyyden väheneminen vuonna 2010 perustui selvityksen mukaan monille eri osatekijöille. Kun selittäviä ilmiöitä on tarkasteltu, ei tietysti ole voitu perustaa niitä pelkästään kalenterivuoteen 2010, vaan myös aiemmilla ratkaisuilla on ollut vaikutuksensa työttömyyden alenemisessa parilla % -yksiköllä. Vastaavastihan koko maassa työttömyysaste vielä heikkeni 0,2 % -yksikköä. Pielisen Karjalan työttömyyden alenemisbuumi ei enää ole jatkunut samaan tahtiin kuin vuonna 2010. Vuodesta 2011 lähtien aina tuoreimpaan tietoon kesäkuu/2012 asti tilanne on ollut koko ajan niin, että työttömyys on taas suhteessa koko maahan lisääntynyt. Tämä on seurausta mm. työvoimapoliittisten resurssien vähenemisestä. Mitään selvää liike-elämän ja työpaikkojen kasvua ei Pielisen Karjalan työttömyyskehityksen taustalla ole nähtävissä, vaikka teollisten työpaikkojen kasvua onkin tapahtunut vuosina 2009-2011. Toisaalta on myös todettava se, että vuoden 2009 syvä taantuma ei koetellut seutukuntaa läheskään niin pahasti kuin muuta Pohjois-Karjalaa tai koko maata. Tämä näkyy mm. siinä, että seutukunnan tuotannon viennin väheneminen vuosina 2008 2009 ei seutukunnassa romahtanut. Erityisesti seutukunnan vahvistunut metalliteollisuus on pitänyt aluetta pystyssä. Näin siis vuotta 2010 edeltävät liike-elämän muutokset ovat olleet kokonaisuudessaan tukemassa suhteellisen hyvää työttömyyden alenemista. Samansuuntainen kehitys suhteessa koko maahan ja Pohjois-Karjalaankin näkyy myös työllisten määrän kehityksessä vuosina 2008 2010 eli vuodelle 2009 ei niin suurta pudotusta tullut ja hienoista työllisten nousuakin tapahtui jo vuonna 2010. Vuonna 2010 seutukunnan kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi vuoteen 2009 nähden 12,6 % ja oli vuositasolla 671 078 339. Vuonna 2011 liikevaihto jatkoi kasvuaan vuoteen 2010 nähden 4,6 % ja vuositasolla liikevaihto oli 702 119 630. Selvityksessä tarkasteltiin myös Kainuuseen suhteellisen lähelle avatun Talvivaaran suoria työllisyysvaikutuksia. Kaivoksen suorat työllisyysvaikutukset Pielisen Karjalaan osoittautuivat kuitenkin selvästi ennakoitua vähäisimmiksi, sillä vuoden 2011 lopussa alueelta vain 9 henkilöä kävi kaivoksella töissä. Välillisiä työllisyysvaikutuksia alihankintoina mm. metalliteollisuuden osalta ei tässä lyhyessä selvityksessä ehditty tutkimaan. Vaikka ne varmuudella ovatkin suoria vaikutuksia merkittävämmät, niin kaikkiaan Talvivaaran kaivostoiminta ei merkittäväksi tekijäksi nouse seutukunnan työttömien määrän vähenemistä selittävänä tekijänä. Myös Talvivaaran aluetaloudellisista vaikutuksista tehty tutkimus (Reini K., Määttä S., Törmä H. 2011) tukee tätä selvityksen tulosta. Myöskään pendelöinnin puolelta ei löydy muutoksia selittämään työttömyyden laskua. Seutukunnan työpaikkaomavaraisuus on alle sadan eli työpaikkoja on työllisiä vähemmän ja pendelöintiä tapahtuu seutukunnasta enemmän pois kuin sisään. Oman negatiivisen merkityksen Pielisen Karjalan seutukunnan työllisten määrään on tehnyt naapurikunnassa Juuassa tapahtunut vuolukiviteollisuuden alamäki. Kaikkiaan voidaankin todeta, että elinkeinoelämän kehitys seutukunnan kannalta ei nouse ainakaan kovin merkittäväksi selittäjäksi työttömyyden alenemiselle vuonna 2010. Korostettava on kuitenkin sitä, että suhdannevaihtelut ovat olleet alueella koko maata pienemmät teollisuuteen ja työpaikkarakenteeseen perustuen. Seutukunnassa palvelualan työpaikat lähinnä hoivapalveluihin liittyen eivät ole niin suhdanneherkkiä. Mikä merkitys sitten on ollut eläköitymisellä työttömyyden alenemiseen Pielisen Karjalassa? Selvityksen perusteella voidaan todeta, että eläköitymisen merkitys työvoiman määrän vähenemiseen on selvä. Eläkkeelle siirtyminen on kasvanut jos verrataan vaikka vuosia 2003 2006 vuosiin 2007 2010. Kasvua on lähes viidennes jo sinänsä suhteellisen korkeista luvuista. Seutukuntahan on koko maa huomioiden ns. edelläkävijä eläköitymisessä, mikä oli selkeä peruste myös tämän selvityksen tekemiselle. 8

Lukuina eläkkeelle jäämisen kiihtyminen näkyy siten, että em. ajanjakson alussa työeläkkeelle jääneitä oli keskimäärin 235 ja nyt viime vuosina luku on ollut noin 320. Eläköityminen onkin noin 1.5 -kertainen koko maahan nähden nykytasossa. Selvää on, että eläkkeelle jääminen selittää siis nykyisin selvästi koko maata enemmän työmarkkinoiden muutosta ja työpaikkojen avautumista tätä kautta. Kaikkia eläkkeelle siirtyvien työpaikkoja ei täytetä, mutta varsinkin hoivapuolella täyttöasteena voidaan pitää sataa. Hoivatyöpaikkojen määrähän seutukunnassa on suhteellisen suuri. Valtion palvelujen osalta käytäntö on toinen, eläköityvien paikkoja ei juuri täytetä ja palvelut keskitetään verkkoon tai muualle. Huolestuttavaa onkin selvityksen perusteella se tahti, millä aivan viime vuosina valtion budjettitalouden työpaikat ovat Pielisen Karjalasta vähentyneet. Valtio vetäytyy pois Pielisen Karjalasta. Eläköityminen tulee kasvamaan seutukunnassa aina 2020-luvun alkupuolelle asti. Tämä vaikuttaa erityisesti hoivapuolella eli työpaikkoja avautuu ja pääasiassa lähihoitajien osalta. Kaikkiaan seutukunnan eläköityminen kasvaa aina 2020-luvun alkupuolelle asti, mutta tason muutos tämän hetkisestä ei enää tule olemaan merkittävän suuri. Hoiva-alalta ennakoidaan työllisten ikärakenteen pohjalta eläköityvän vuoden 2010 työllisistä neljännes viiden vuoden kuluessa ja vuoteen 2020 mennessä jo yli puolet. Kaikkiaan voidaan ennakoida, että vuoden 2020 paikkeilla vuosittain seutukunnassa jää eläkkeelle kaikilta toimialoilta noin 350 henkilöä. Siitä lukema sitten lähtee laskuun. Viime vuosinahan luku on ollut em. reilut 300. TE-toimistoon avoimeksi ilmoitettujen työpaikkojen määrä on seutukunnassa kasvanut vuosina 2009 2011 varsin selvästi (19 %) siten, että vuonna 2011 avoimia työpaikkoja oli reilut 1300. Varmasti tässäkin ilmiössä on osittain kyse siitä, että kasvava eläköityminen vaikuttaa avoimien työpaikkojen nousuun. Lisäksi rakentamisen vilkkaus sekä metalliteollisuuden hyvä kehitys ovat osaltaan olleet selittämässä avoimien työpaikkojen määrän kasvua. Työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat selvästi pienemmät kuin eläkkeelle jäävät jo nyt ja erotus vaan kasvaa jatkossa. Vuoden 2011 lopun ikärakennetietojen mukaan 15 29 -vuotiaissa ikäluokan koko oli keskimäärin noin 200, kun se vastaavasti ikäluokissa 55 64 oli noin 475. Toki luvut eivät suoraan kuvaa työmarkkinoilta poistuvien ja sinne tulevien tilannetta, mutta antavat kuitenkin selvän kuvan jyrkästä muutoksesta. Vaikka kaikkia eläkkeelle jäävien työpaikkoja ei täytetäkään, niin em. ikäluokkien erotus on niin suuri, että varmuudella eläköityminen jo nyt vaikuttaa työttömyyttä alentavana osatekijänä. Tässä Pielisen Karjala kulkee edelläkävijänä koko maahan nähden. Työvoiman turvaamisessa olisikin seutukunnassa mitä pikimmiten käynnistettävä kuntasektorin, yksityisten hoivayritysten, työhallinnon sekä koulutussektorin selvittely siitä, miten tulevaan tarpeeseen voitaisiin varautua ennakkoon. Sinänsä kyse ei ole valtavista työntekijämääristä, mutta kun alueiden välinen kilpailu osaajista kiristyy, niin mm. mahdollisuudet ulkomaiseen työvoimaan tulisi selvittää. Merkittävin selittävä tekijä työttömyyden alenemiseen löytyy selvityksen mukaan erilaisten työvoimapoliittisten toimien lisäämisestä. Nämä eivät koske pelkästään selvityksen alla olevaa vuotta 2010, vaan myös kahta edeltävää vuotta. Myös Euroopan sosiaalirahaston ns. ESR-hankkeet ovat olleet osaltaan lisäämässä työllistymisen mahdollisuuksia varsinkin vuotta 2010 ajatellen. Sittemmin työllistämiseen ja sen edistämiseen (koulutus) käytettävät voimavarat ovat selvästi vähentyneet. Esimerkiksi työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin kohdistettu määräraha (valtion budjetti mom.32.30.51) oli vuosina 2008 2010 seutukunnassa keskimäärin hieman yli 3 M vuodessa, nyt vuonna 2012 enää 2 M. Myös työmarkkinatuen (valtion budjetti momentti 33.20.31) osalta kehitys on ollut saman suuntainen. Paitsi että Pielisen Karjalan absoluuttinen rahoitusmäärä työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin on laskenut vuosina 2010 2012, niin myös suhteellinen osuus on supistunut hieman koko Pohjois-Karjalaan nähden. Henkilömäärinä eri toimenpiteillä sijoitettujen määrät nousivat vuodelle 2010 lähes 10 % vuoteen 2009 nähden. Kaikkiaan vuoden 2010 aikana oli keskimäärin 725 toimenpidettä, suhteellisesti eniten kasvoi työvoimakoulutuksessa olevien määrä. 9

Myös muuttoliikkeen myötä voi työttömyys laskea, kun lähdetään työpaikkojen perään. Tästä ei kuitenkaan löytynyt selittävää tekijää vuonna 2010 Pielisen Karjalassa. Päinvastoin työttömyyden aleneminen näkyi nettomuuttotappioiden pienentymisenä. Vuosina 2008-2009 nettomuuttotappio oli keskimäärin hieman yli 200 asukasta, mutta vuonna 2010 enää hieman alle sadan eli puolittunut. Erityisesti tämä näkyi nuoremmissa ikäluokissa eli 20 29 -vuotiaissa. Vuosina 2008 2009 tämän ikäluokan muuttotappio oli 134, vuonna 2010 enää -38. Voidaan siis todeta, että vaikka työttömyyden alentamiseen ja koulutuksen lisäämiseen panostettiinkin rahallisesti enemmän, niin väestöllisessä aluekehityksessä ja nuorten poismuuton ehkäisemisessä sekä varmasti myös syrjäytymisen torjunnassa onnistuttiin hyvin. Jatkossa nuorille on yhä enemmän työmahdollisuuksia myös omalla kotiseudulla, kun työvoiman tarjonta laskee varsin selvästi. Vaikka alueen työpaikkamääränkin arvioidaan ennakoinneissa laskevan, niin työvoiman tarjonta- ja kysyntäkäyrät lähestyvät toisiaan (kuva). Aiheellisesti voidaan myös esittää kysymys siitä, estääkö tiedossa oleva työvoiman väheneminen uusien työpaikkojen syntymistä alueelle? Uskaltaako elinkeinoelämä investoida seutukuntaan, jos uhkana on osaavan työvoiman saaminen. Pitkälti kyse on myös mielikuvista, millaisena nähdään Pielisen Karjalan kaltaisten seutukuntien tulevaisuus. 14000 Työvoiman tarjonta ja kysyntä 1995-2040 13000 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 Käytettävissä oleva työvoima Työpaikat 4000 1995 2000 2005 2008 2010 2015 2020 2025 2030 Kuva 1 Työvoiman tarjonta ja kysyntä 1995 2040 Pielisen Karjalan seutukunnassa. Vuodet 1995-2010 toteutunut kehitys. (Lähde: HEMAASU-malli) 10

3 Perustietoa kunnittain 3.1 Kuntien avainluvut 2012 Lieksa, Nurmes, Valtimo Taulukko 1 Lieksan avainluvut 2012 Lieksa Koko maa Maapinta-ala, km2 1.1.2011 3 418 303 893 Taajama-aste, % 1.1.2010 68,6 84,1 Väkiluku 31.12.2011 12 585 5 401 267 0-4-vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 11,1 16,5 15-64-vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 61,2 65,4 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 27,7 18,1 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % 31.12.2011 3,1 3,4 Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31,12,2010 57,3 67,0 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2010 15,7 27,8 Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä 31.12.2009 4 060 2 289 975 Työssäkäyvien henkilöiden osuus 18-74 vuotiaista, % 31.12.2010 45,5 60,3 Työttömyysaste, % 31.12.2010 18,0 10,3 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 31.12.2010 38,1 23,8 Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä 31.12.2010 4187 2325679 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti 31.12.2010 1,81 1,2 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 31.12.2009 10,6 3,7 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 31.12.2009 25,1 22,2 Palvelujen työpaikkojen osuus, % 31.12.2009 62,5 72,9 Yritystoimipaikkojen lukumäärä 2010 711 348 779 Lähde: Tilastokeskus, Kuntien avainluvut 2012 11

Taulukko 2 Nurmeksen avainluvut 2012 Nurmes Koko maa Maapinta-ala, km2 1.1.2011 1601 303 893 Taajama-aste, % 1.1.2010 64,4 84,1 Väkiluku 31.12.2011 8359 5 401 267 0-4-vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 12,4 16,5 15-64-vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 60,7 65,4 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 26,8 18,1 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % 31.12.2011 1,1 3,4 Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31,12,2010 57,9 67,0 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2010 16,6 27,8 Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä 31.12.2009 2993 2 289 975 Työssäkäyvien henkilöiden osuus 18-74 vuotiaista, % 31.12.2010 48,5 60,3 Työttömyysaste, % 31.12.2010 16,6 10,3 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 31.12.2010 35,8 23,8 Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä 311.12.2010 2929 2325679 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti 31.12.2010 1,71 1,2 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 31.12.2009 16,4 3,7 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 31.12.2009 19,9 22,2 Palvelujen työpaikkojen osuus, % 31.12.2009 62,3 72,9 Yritystoimipaikkojen lukumäärä 2010 570 348 779 Lähde: Tilastokeskus, Kuntien avainluvut 2012 Taulukko 3 Valtimon avainluvut 2012 Valtimo Koko maa Maapinta-ala, km2 1.1.2011 800 303 893 Taajama-aste, % 1.1.2010 45,6 84,1 Väkiluku 31.12.2011 2437 5 401 267 0-4-vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 13,0 16,5 15-64-vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 60,2 65,4 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 26,8 18,1 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % 31.12.2011 0,5 3,4 Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31,12,2010 54,3 67,0 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2010 13,2 27,8 Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä 31.12.2009 733 2 289 975 Työssäkäyvien henkilöiden osuus 18-74 vuotiaista, % 31.12.2010 47,3 60,3 Työttömyysaste, % 31.12.2010 16,8 10,3 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 31.12.2010 38,2 23,8 Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä 311.12.2010 825 2325679 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti 31.12.2010 1,78 1,2 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 31.12.2009 27,7 3,7 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 31.12.2009 9,0 22,2 Palvelujen työpaikkojen osuus, % 31.12.2009 61,4 72,9 Yritystoimipaikkojen lukumäärä 2010 187 348 779 Lähde: Tilastokeskus, Kuntien avainluvut 2012 12

3.2 Väestönmuutokset 2009 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Lieksassa luonnollinen väestönkasvu on ollut positiivisinta vuonna 2011 (muutos vuoteen 2009 52 henkilöä). Kuntien välinen muuttoliike on laskenut selvästi vuonna 2011 (muutos vuoteen 2009 81 henkilöä). Siirtolaisuus Lieksassa on kasvanut tasaisesti vuodesta 2009 vuoteen 2011 (muutos 61 henkilöä). Väestönmuutos kokonaisuudessaan on vuosina 2010 ja 2011 ollut positiivisempaa vuoteen 2009 verrattuna. Taulukko 4 Väestönmuutokset Lieksassa 2009 2011 Väestönmuutokset Pielisen Karjalassa 2009 2011, Lieksa Luonnollinen Kuntien välinen Siirtolaisuus Väestönmuutos Väkiluku 31.12. väestönkasvu muuttoliike 2009-155 -52 71-136 12788 2010-151 -62 112-101 12687 2011-103 -133 132-104 12583 Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto 2.5.2012 150 Väestönmuutokset Lieksassa 2009-2011 100 50 0-50 Luonnollinen väestönkasvu Kuntien välinen muuttoliike Siirtolaisuus Väestönmuutos 2009 2010 2011-100 -150-200 Kuva 2 Väestönmuutokset Lieksassa 2009 2011 (Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto 2.5.2012) Nurmeksessa luonnollinen väestönkasvu on laskenut vuonna 2011 (30:lla henkilöä). Kuntien välinen muuttoliike on Nurmeksessa ollut positiivisinta vuonna 2010 (muutos vuoteen 2009 37 henkilöä). Siirtolaisuus on vähentynyt tasaisesti vuodesta 2009 vuoteen 2011 (muutos 16 henkilöä). Väestönmuutos kokonaisuudessaan on ollut vuonna 2010 positiivisinta ja laskenut alhaisimmaksi vuoteen 2011 mennessä (muutos 83 henkilöä). 13

Taulukko 5 Väestönmuutokset Nurmeksessa 2009 2011 Väestönmuutokset Pielisen Karjalassa 2009 2011, Nurmes Luonnollinen väestönkasvu Kuntien välinen muuttoliike Siirtolaisuus Väestönmuutos Väkiluku 31.12. 2009-49 -74 24-99 8573 2010-51 -37 21-67 8508 2011-81 -77 8-150 8358 Lähde: Tilastokeskus, Väestötietoja Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto 9.6.2010 40 Väestönmuutokset Nurmeksessa 2009-2011 20 0-20 Luonnollinen väestönkasvu Kuntien välinen muuttoliike Siirtolaisuus Väestönmuutos -40-60 -80 2009 2010 2011-100 -120-140 -160 Kuva 3 Väestönmuutokset Nurmeksessa 2009 2011 (Lähde: Tilastokeskus, Väestötietoja Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto 9.6.2010) Valtimolla luonnollinen väestönkasvu on vuonna 2010 ollut alhaisimmillaan (muutos vuoteen 2009 9 henkilöä). Kuntien välinen muuttoliike on kokenut vuonna 2010 positiivisen nousun verrattuna vuoteen 2009 (15 henkilöä) ja laskenut vuoteen 2011 4:llä henkilöllä. Siirtolaisuus on ollut Valtimolla vähäisintä vuonna 2010. Väestönmuutos kokonaisuudessaan on hiljalleen muuttunut positiivisempaan suuntaan vuodesta 2009 vuoteen 2011 (muutos 6 henkilöä). Taulukko 6 Väestönmuutokset Valtimolla 2009 2011 Väestönmuutokset Pielisen Karjalassa 2009 2011, Valtimo Luonnollinen väestönkasvu Kuntien välinen muuttoliike Siirtolaisuus Väestönmuutos Väkiluku 31.12. 2009-17 -12 3-26 2482 2010-26 3-1 -24 2458 2011-21 -1 2-20 2438 Lähde: Tilastokeskus, Väestötietoja Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto9.6.2010 14

5 Väestönmuutokset Valtimolla 2009-2011 0-5 Luonnollinen väestönkasvu Kuntien välinen muuttoliike Siirtolaisuus Väestönmuutos -10-15 2009 2010 2011-20 -25-30 Kuva 4 Väestönmuutokset Valtimolla 2009 2011 (Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto 2.5.2012) Pielisen Karjalassa kokonaisuudessaan luonnollinen väestönkasvu on vuosien 2009, 2010 ja 2011 aikana säilynyt tasaisena. Kuntien välisessä muuttoliikkeessä on vuonna 2010 tapahtunut positiivinen kasvu, mutta vuonna 2011 muuttoliike on laskenut alhaisimmilleen (muutos vuoteen 2009 73 henkilöä). Siirtolaisuus on ollut Pielisen Karjalassa tasaisessa kasvussa. Väestönmuutos kokonaisuudessaan on ollut positiivisinta vuonna 2010 (muutos vuoteen 2009 69 henkilöä). Taulukko 7 Väestönmuutokset Pielisen Karjalassa 2009 2011 Luonnollinen väestönkasvu Väestönmuutokset Pielisen Karjalassa 2009 2011 Kuntien välinen muuttoliike Siirtolaisuus Väestönmuutos Väkiluku 31.12. 2009-221 -138 98-261 23843 2010-228 -96 132-192 23653 2011-205 -211 142-274 23379 Lähde: Tilastokeskus, Väestötietoja Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto9.6.2010 15

200 Väestönmuutokset Pielisen Karjalassa 2009-2011 150 100 50 0-50 -100 Luonnollinen väestönkasvu Kuntien välinen muuttoliike Siirtolaisuus Väestönmuutos 2009 2010 2011-150 -200-250 -300 Kuva 5 Väestönmuutokset Pielisen Karjalassa 2009 2011 (Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto 2.5.2012) Muussa Pohjois-Karjalassa luonnollinen väestönkasvu on ollut alhaisimmillaan vuonna 2010 (muutos vuoteen 2009 130 henkilöä). Kuntien välinen muuttoliike on ollut positiivisinta vuonna 2010 ja eronnut selkeästi vuoteen 2009 verrattuna (210 henkilöä). Siirtolaisuus on ollut muussa Pohjois-Karjalassa melko tasaista, mutta vuonna 2010 alhaisimmillaan. Väestönmuutos kokonaisuudessaan on ollut tasaista vuosina 2009 ja 2010, mutta noussut vuonna 2011 selkeästi (muutos vuoteen 2009 192 henkilöä). Taulukko 8 Väestönmuutokset Pohjois-Karjalassa 2009 2011 Väestönmuutokset muussa Pohjois- Karjalassa 2009 2011 Luonnollinen väestönkasvu Kuntien välinen muuttoliike Siirtolaisuus Väestönmuutos Väkiluku 31.12. 2009 27-233 313 107 142119 2010-157 -23 274 94 142213 2011 102-97 293 298 142511 Lähde: Tilastokeskus, Väestötietoja Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto9.6.2010 16

400 Väestönmuutokset muussa Pohjois-Karjalassa 2009-2011 300 200 100 0-100 Luonnollinen väestönkasvu Kuntien välinen muuttoliike Siirtolaisuus Väestönmuutos 2009 2010 2011-200 -300 Kuva 6 Väestönmuutokset muussa Pohjois-Karjalassa 2009 2011 (Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto 2.5.2012) 3.3 Kuntien välinen muuttoliike ikäryhmittäin 2008 2010 Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Kuntien välinen muuttoliike ikäryhmittäin Pielisen Karjalassa on kokenut selkeimmän laskun vuodesta 2009 vuoteen 2010 15 19 -vuotiaiden ikäryhmässä (20 henkilöä). Muuttoliike ikäryhmittäin on kasvanut positiivisesti erityisesti 20 24 -vuotiaiden ja 35 39 -vuotiaiden ikäryhmissä (34:lla ja 26:lla henkilöllä). Kaikki ikäryhmät yhteensä on kasvanut 42:llä henkilöllä. Taulukko 9 Kuntien välinen muuttoliike ikäryhmittäin, nettomuutto 2008 2010, Pielisen Karjala Kuntien välinen muuttoliike ikäryhmittäin, nettomuutto 2008 2010, Pielisen Karjala 2008 2009 2010 0-4 8 0 6 5-9 3 9 2 10-14 -5 8-6 15-19 -116-93 -113 20-24 -144-93 -59 25-29 -41 11 21 30-34 3-11 -4 35-39 7-4 22 40-44 -7 0-8 45-49 -15 5 4 50-54 0 4 12 55-59 14 10 19 60-64 14 14 12 65-69 6 10 3 70-74 -2-3 -1 75 - -3-5 -6 Ikäryhmät yhteensä -278-138 -96 Lähde: Tilastokeskus 17

40 Kuntien välinen muuttoliike, nettomuutto Pielisen Karjalassa 2009 ja 2010 20 0-20 0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75 - -40 2009 2010-60 -80-100 -120 Kuva 7 Kuntien välinen muuttoliike, nettomuutto Pielisen Karjalassa 2009 ja 2010 (Lähde: Tilastokeskus) Kuntien välinen muuttoliike ikäryhmittäin muualla Pohjois-Karjalassa on laskenut eniten vuodesta 2009 vuoteen 2010 55 59 -vuotiaiden sekä 60 64 -vuotiaiden ikäryhmissä (32 ja 40 henkilöä). Muuttoliike ikäryhmittäin on kasvanut positiivisesti selkeimmin 10-14-vuotiaiden, 15 19-vuotiaiden, 20 24-vuotiaiden ja 30 34-vuotiaiden ikäryhmissä (49:llä, 36:lla,100:lla ja 57:llä henkilöllä). Kaikki ikäryhmät yhteensä on kasvanut vuodesta 2009 vuoteen 2010 252:lla henkilöllä. Taulukko 10 Kuntien välinen muuttoliike ikäryhmittäin, nettomuutto 2008 2010, muu Pohjois-Karjala Kuntien välinen muuttoliike ikäryhmittäin, nettomuutto2008 2010, Muu Pohjois-Karjala 2008 2009 2010 0-4 -8 4 0 5-9 0-8 2 10-14 -3-31 18 15-19 -77-18 18 20-24 -170-78 22 25-29 -136-155 -162 30-34 -57-44 13 35-39 -19-9 2 40-44 15 3 18 45-49 13 13 25 50-54 18 3 2 55-59 22 34 2 60-64 21 55 15 65-69 21-8 1 70-74 15 4-2 75-0 2 3 Ikäryhmät yhteensä -623-371 -119 Lähde: Tilastokeskus 18

100 Kuntien välinen muuttoliike, nettomuutto muussa Pohjois-Karjalassa 2009 ja 2010 50 0-50 0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-2009 2010-100 -150-200 Kuva 8 Kuntien välinen muuttoliike, nettomuutto muussa Pohjois-Karjalassa 2009 ja 2010 (Lähde: Tilastokeskus) 3.4 Väestö pääasiallisen toiminan mukaan 31.12.2009 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Vuonna 2009 Pielisen Karjalan väestöstä 60 % on ollut työvoiman ulkopuolella ja 40 % laskettu työvoimaan. Työvoimasta työllisiä on ollut 82 % ja työttömiä 18 %. Työvoiman ulkopuolella olevista suurin osa on eläkeläisiä 62 %. Vastaavasti muussa Pohjois-Karjalassa väestöstä 55 % on ollut työvoiman ulkopuolella ja 45 % on laskettu työvoimaan. Työvoimasta työllisiä on ollut 84 % ja työttömiä 16 %. Työvoiman ulkopuolella olevista suurin osa on eläkeläisiä 48 %. Pielisen Karjalassa väestössä on enemmän työvoiman ulkopuolella olevia, työttömiä ja eläkeläisiä kuin muussa Pohjois-Karjalassa. Taulukko 11 Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 31.12.2009 Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 31.12.2009 Aluejako 1.1.2010 Koko väestö Työvoima Työvoiman ulkopuolella 15-74 -vuotiaat Työvoima Työlliset Työttömät Työvoiman ulkopuolella 0-14-vuotiaat Opiskelijat Eläkeläiset Varusmie-het Muut Lieksa 12 788 9 708 5 149 4 167 982 7 639 1 455 902 4 857 22 403 Nurmes 8 573 6 391 3 496 2 904 592 5 077 1 114 675 3 029 27 232 Valtimo 2 482 1 825 991 831 160 1 491 315 155 951 9 61 Pielisen Karjala 23 843 17 924 9 636 7 902 1 734 14 207 2 884 1 732 8 837 58 696 Muu Pohjois- 142 119 107 415 64 360 53 745 10 615 77 759 22 201 13 554 37 521 416 4 067 Karjala Lähde: Tilastokeskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 7.4.2011 19

Pielisen Karjalan väestö, työvoima ja työvoiman ulkopuolella olevat, 31.12.2009 Työvoima 40 % Työvoiman ulkopuolella 60 % Kuva 9 Pielisen Karjalan väestö, työvoima ja työvoiman ulkopuolella olevatt, 31.12.2009 (Lähde: Tilastokeskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 7.4.2011) Työvoima Pielisen Karjalassa 31.12.2009 Työttömät 18 % Työlliset 82 % Kuva 10 Työvoima Pielisen Karjalassa 31.12.2009 (Lähde: Tilastokeskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 7.4.2011) Työvoiman ulkopuolella olevat Pielisen Karjalassa 31.12.2009 Varusmiehet 1 % Muut 5 % 0-14-vuotiaat 20 % Opiskelijat 12 % Eläkeläiset 62 % Kuva 11 Työvoiman ulkopuolella olevat Pielisen Karjalassa 31.12.2009 (Lähde: Tilastokeskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 7.4.2011) 20

3.5 Tilastokeskuksen väestöennuste kunnittain 2009 2040 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Tilastokeskuksen väestöennusteen 2009 2040 mukaan Pielisen Karjalan väestö vähenee kiivaimmin vuosina 2015-2020, jonka jälkeen jatkaa laskuaan tasaisemmin. Vuodesta 2009 vuoteen 2040 Pielisen Karjalan väestö vähenee 6433:lla henkilöllä (muutos -27,2 %). Muualla Pohjois-Karjalassa väestön lukumäärä pysyy vuoteen 2025 positiivisena, mutta vuonna 2030 väestön määrä alkaa laskea ja lasku on ennusteen mukaan kiivaimmillaan vuosina 2035 ja 2040. Muussa Pohjois-Karjalassa väestön määrä laskee vuodesta 2009 vuoteen 2040 1084:lla henkilöllä (muutos -0,8 %). Taulukko 12 Tilastokeskuksen väestöennuste 2009-2040 Tilastokeskuksen väestönennuste 2009 2040 2009 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Lieksa 12 637 12 367 11 231 10 411 9 810 9 312 8 869 8 459 Nurmes 8 563 8 456 8 017 7 727 7 502 7 327 7 161 6 997 Juuka 5 668 5 577 5 200 4 929 4 718 4 544 4 390 4 250 Valtimo 2 454 2 404 2 217 2 089 1 991 1 908 1 834 1 765 Pielisen Karjala 23 654 23 227 21 465 20 227 19 303 18 547 17 864 17 221 Muu Pohjois- Karjala 142 047 142 059 142 167 142 258 142 381 142 327 141 862 140 963 Muutos Pielisen Karjala -427-1 762-1 238-924 -756-683 -643 Muutos muu Pohjois-Karjala 12 108 91 123-54 -465-899 Lähde: Tilastokeskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 30.9.2009 500 Tilastokeskuksen väestöennuste 2009-2040 Pielisen Karjalassa ja muussa Pohjois-Karjalassa, väestön määrän muutos verrattuna vastaavaan ajankohtaan 5 vuoden välein 0 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040-500 -1000-1500 -2000 Pielisen Karjala muu Pohjois-Karjala Kuva 12 Tilastokeskuksen väestöennuste 2009 2040 Pielisen Karjalassa ja muussa Pohjois- Karjalassa, väestön määrän muutos verrattuna vastaavaan ajankohtaan 5 vuoden välein. (Lähde: Tilastokeskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 30.9.2009) 21

25 000 Tilastokeskuksen väestöennuste Pielisen Karjalassa 2009-2040 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2009 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Pielisen Karjala Kuva 13 Tilastokeskuksen väestöennuste Pielisen Karjalassa 2009 2040 (Lähde: Tilastokeskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 30.9.2009) 142 500 Tilastokeskuksen väestöennuste muussa Pohjois-Karjalassa 2009-2040 142 000 141 500 141 000 140 500 2009 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 muu Pohjois-Karjala Kuva 14 Tilastokeskuksen väestöennuste muussa Pohjois-Karjalassa 2009 2040 (Lähde: Tilastokeskus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 30.9.2009) 22

3.6 Henkilöstömäärän kehitys kaikki toimialat vuosikeskiarvo 2009 2011 sekä liikevaihdon kehitys 2005 2011 Pielisen Karjala, Pohjois- Karjala, Keski-Karjala, Joensuun seutukunta ja koko maa Henkilöstömäärien kehitys vuosikeskiarvoja tarkastellessa on Pielisen Karjala lähellä koko Pohjois-Karjalan tilannetta ja parempi Keski-Karjalaan verrattuna. Pielisen Karjalassa, koko Pohjois- Karjalassa, Joensuun seutukunnassa sekä koko maassa on henkilöstömäärän kehitys vuosikeskiarvoina ollut vuonna 2011 kasvussa. Keski-Karjalan alueella vuosi 2011 on ollut laskusuuntaista. (Yksikkö: 2005=100) Taulukko 13 Henkilöstömäärän kehitys, kaikkien toimialojen vuosikeskiarvot Henkilöstömäärän kehitys kaikki toimialat vuosikeskiarvo Pielisen Karjala, Pohjois-Karjala, Keski-Karjala, Joensuun seutukunta ja koko maa 2009 2010 2011 Pielisen Karjala 98,3 97,6 100,3 Pohjois-Karjala 98,7 98,5 102 Keski-Karjala 94,7 93,2 93 Joensuun seutukunta 101,1 101,4 105,5 Koko maa 103,5 102,2 105,6 Lähde: Tilastokeskus/Asiakaskohtainen suhdannepalvelu 120 110 100 Indeksi = 100 90 koko maa Joensuun sk Pohjois-Karjala Pielisen Karjala Keski-Karjala 80 01.05 01.06 01.07 01.08 01.09 01.10 01.11 Kuva 15 Henkilöstömäärän kehitys 2005 2011 (Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu) Pielisen Karjalassa liikevaihdon kehitys kaikilla toimialoilla (2005-2011) on ollut positiivisinta vuoden 2010 aikana (muutos 12,6 %). Samoin teollisuuden ja palveluiden alalla vuosi 2010 näyttää positiiviselta (muutos 23,3 % ja 4,7 %). Liikevaihdon kehitys jatkuu positiivisena myös vuonna 2011. Pielisen Karjalan liikevaihdon osuus koko Pohjois-Karjalan liikevaihdosta on säilynyt kaikkina vuosina n. 12:ssa %. Vuonna 2009 liikevaihdon osuus on ollut korkeimmillaan (12,3 %). 23

Taulukko 14 Liikevaihdon kehitys 2005 2011, Peilisen Karjalan seutukunta Liikevaihdon kehitys 2005 2011, Pielisen Karjalan seutukunta 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 A-X Kaikki toimialat 601 822 321 642 491 919 653 033 266 659 109 903 596 077 914 671 078 339 702 119 630 C Teollisuus 234 735 978 289 378 857 301 294 197 G-U Palvelut 261 380 648 273 668 665 287 417 354 Muutos A-X Kaikki toimialat 40 669 598 10 541 347 6 076 637-63 031 989 75 000 425 31 041 291 C Teollisuus -42 633 690 54 642 879 1 1915 340 G-U Palvelut -8 219 494 12 288 017 13 748 689 % A-X Kaikki toimialat 6,8 1,6 0,9-9,6 12,6 4,6 C Teollisuus -15,4 23,3 4,1 G-U Palvelut -3,0 4,7 5,0 Osuus Pohjois-Karjalan maakunnan 11,6 11,5 11,3 11,2 12,3 11,7 11,3 liikevaihdosta, % Lähde: Tilastokeskus/Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Lähde: Tilastokeskus/Asiakaskohtainen suhdannepalvelu 140 130 120 110 100 Indeksi = 100 90 80 koko maa Pielisen Karjala Joensuun sk Keski-Karjala Pohjois-Karjala 70 01.05 01.06 01.07 01.08 01.09 01.10 01.11 Kuva 16 Liikevaihdon kehitys 2005 2011 (Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu) 24

130 120 110 100 Indeksi = 100 90 80 liikevaihto henkilöstö 70 01.05 01.06 01.07 01.08 01.09 01.10 01.11 Kuva 17 Liikevaihto ja henkilöstö Pielisen Karjala 2005 2011 (Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu) 3.7 Työttömät, työvoima, työpaikat 2009, 2010 ja 2011 3.7.1 Työttömät työnhakijat keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Työttömien työnhakijoiden määrässä keskimäärin vuodessa mitattuna on Pielisen Karjalassa sekä muussa Pohjois-Karjalassa tapahtunut vuosien 2010 ja 2011 aikana positiivisempaa muutosta koko maahan verrattuna. Vuonna 2010 verrattuna edelliseen vuoteen 2009 Pielisen Karjalassa työttömien työnhakijoiden määrä on vähentynyt 14,0 % ja muussa Pohjois-Karjalassa 9,2 %, kun koko maassa määrä on kasvanut 0,2 %. Verratessa vuosia 2010 ja 2011 koko maassa on tapahtunut laskua työttömien työnhakijoiden määrässä, mutta tarkastellessa muutosta vuodesta 2009 vuoteen 2011 Pielisen Karjalassa ja muussa Pohjois-Karjalassa muutos on edelleen positiivisempaa (-14,7 % Pielisen Karjala ja -17,2 % muu Pohjois-Karjala, kun koko maa -8,3 %) Taulukko 15 Työttömät työnhakijat keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Työttömät työnhakijat keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa 2009 2010 2011 Lieksa 988 846 831 Nurmes 572 496 492 Valtimo 159 137 143 Pielisen Karjala 1719 1479 1466 muu Pohjois-Karjala 10218 9281 8463 koko maa 265831 266468 243876 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö/tsa 25

3.7.2 Alle 25-vuotiaiden, 25 50-vuotiaiden ja yli 50-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuudet (%) työttömistä työnhakijoista yhteensä 2009 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Pielisen Karjalassa alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus kaikista työttömistä työnhakijoista on pysynyt vuosien 2009, 2010 ja 2011 aikana tasaisena (10 %, 10 % ja 9 %). Tasaisessa laskussa taas on ollut 25 50-vuotiaiden osuudet (44 %, 42 % ja 38 %). Yli 50-vuotiaiden osuus on taas noussut tasaisesti vuodesta 2009 vuoteen 2011 (46 %, 48 % ja 53 %). Muussa Pohjois-Karjalassa ja koko maassa alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuudet työnhakijoista yhteensä ovat suurempia kuin Pielisen Karjalassa ja vastaavasti yli 50-vuotiaiden osuudet ovat pienempiä. Koko maassa 25 50-vuotiaiden osuudet ovat kaikkein korkeimpia (52 %, 51 % ja 49 %). Taulukko 16 Alle 25-v., 25 50-v. ja yli 50-v. työttömien työnhakijoiden osuus (%) työttömistä työnhakijoista yhteensä 2009 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Alle 25-v., 25 50-v. ja yli 50-v. työttömien työnhakijoiden osuus (%) työttömistä työnhakijoista yhteensä 2009 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa 2009 2010 2011 Alle 25-v. 25 50-v. Yli 50-v. Alle 25-v. 25 50-v. Yli 50-v. Alle 25-v. 25 50-v. Yli 50-v. Lieksa 10 % 43 % 48 % 9 % 41 % 50 % 8 % 38 % 54 % Nurmes 10 % 46 % 44 % 11 % 43 % 46 % 11 % 40 % 49 % Valtimo 11 % 45 % 44 % 12 % 41 % 47 % 8 % 36 % 56 % Pielisen Karjala 10 % 44 % 46 % 10 % 42 % 48 % 9 % 38 % 53 % muu Pohjois- 14 % 49 % 37 % 13 % 48 % 39 % 12 % 47 % 42 % Karjala koko maa 14 % 52 % 35 % 13 % 51 % 36 % 12 % 49 % 38 % Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö/tsa 3.7.3 Työttömien osuus työvoimasta keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Työttömien osuus työvoimasta on Pielisen Karjalassa vähentynyt verratessa vuotta 2009 vuoteen 2010 2 % -yksiköllä, kun muussa Pohjois-Karjalassa vastaava luku on -1,4 % -yksikköä ja koko maassa työttömien osuus työvoimasta on noussut 0,2:lla % -yksiköllä. Tarkasteltaessa kokonaismuutosta vuodesta 2009 vuoteen 2011 muussa Pohjois-Karjalassa työttömien osuus työvoimasta on vähentynyt eniten (-3,1 % -yksikköä) ja koko maassa vähiten (-0,4 % -yksikköä). 26

Taulukko 17 Työttömien osuus työvoimasta keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Työttömien osuus työvoimasta keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa 2009 2010 2011 Muutos 2009 2010 % -yksikköä Muutos 2010 2011 % -yksikköä Muutos 2009 2011 % -yksikköä Lieksa 18,0 15,9 16,1-2,1 0,2-1,9 Nurmes 15,8 13,7 14,1-2,1 0,4-1,7 Valtimo 15,3 13,6 14,5-1,7 0,9-0,8 Pielisen Karjala 16,9 14,9 15,2-2 0,3-1,7 muu Pohjois-Karjala 15,6 14,2 12,5-1,4-1,7-3,1 Koko maa 9,8 10,0 9,4 0,2-0,6-0,4 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö/tsa 3.7.4 Työvoima keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Työvoiman määrä Pielisen Karjalassa keskimäärin vuodessa mitattuna on laskenut vuodesta 2009 vuoteen 2011. (muutos -5,0 %). Muussa Pohjois-Karjalassa vastaavasti työvoiman määrä on noussut (muutos 3,4 %) ja koko maassa laskenut (muutos -1,2 %). Taulukko 18 Työvoima keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Työvoima keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa 2009 2010 2011 Muutos% 2009 2010 Muutos% 2010 2011 Muutos% 2009 2011 Lieksa 5486 5337 5149-2,7-3,5-6,1 Nurmes 3623 3606 3496-0,5-3,1-3,5 Valtimo 1037 1002 991-3,4-1,1-4,4 Pielisen Karjala 10146 9945 9636-2,0-3,1-5,0 muu Pohjois- Karjala 65604 64305 67864-2,0 5,5 3,4 koko maa 2703000 2677500 2671750-0,9-0,2-1,2 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö/tsa 3.7.5 Työlliset 2008 2010 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala ja koko maa Vuosien 2009 ja 2010 välinen muutos työllisten määrässä on Pielisen Karjalassa, muussa Pohjois- Karjalassa sekä koko maassa ollut positiivisessa kasvussa. Eniten työllisten määrä on muuttunut muussa Pohjois-Karjalassa (2,7 %). Muussa Pohjois-Karjalassa kehitys on positiivisinta tarkasteltaessa myös kokonaismuutosta 2008-2010 (-0,5 %). Pielisen Karjalassa sama muutos 2008 2010 on positiivisempi kuin koko maassa (-1,4 % ja -2,2 %). 27

Taulukko 19 Työlliset 2008 2010 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala, koko maa Työlliset 2008 2010 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala, muu Pohjois-Karjala, koko maa 2008 2009 2010 Muutos % 2008 2009 Muutos % 2009 2010 Muutos % 2008 2010 Lieksa 4231 4167 4187-1,5 0,5-1 Nurmes 2975 2904 2929-2,4 0,9-1,5 Valtimo 849 831 825-2,1-0,7-2,8 Pielisen Karjala 8055 7902 7941-1,9 0,5-1,4 muu Pohjois- Karjala 55501 53745 55205-3,2 2,7-0,5 koko maa 2377181 2289975 2325679-3,7 1,6-2,2 Lähde: Tilastokeskus 3.7.6 Vuoden aikana TE-toimistoon avoimeksi ilmoitetut työpaikat vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo ja Pielisen Karjala Vuoden aikana TE-toimistoon avoimeksi ilmoitettujen työpaikkojen määrissä on tapahtunut kasvua vuodesta 2009 vuoteen 2010 194:lla työpaikalla ja vuodesta 2010 vuoteen 2011 110:lla työpaikalla. Yhteensä avoimien työpaikkojen määrä vuoden aikana on kasvanut 304:lla työpaikalla. Taulukko 20 TE -toimistoon avoimeksi ilmoitetut työpaikat vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo ja Pielisen Karjala TE-toimistoon avoimeksi ilmoitetut työpaikat vuosina 2009, 2010 ja 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo ja Pielisen Karjala 2009 2010 2011 Muutos% 2009 2010 Muutos% 2010 2011 Muutos% 2009 2011 Lieksa 579 724 871 25,0 20,3 50,4 Nurmes 392 442 397 12,8-10,2 1,3 Valtimo 66 65 73-1,5 12,3 10,6 Pielisen Karjala 1037 1231 1341 18,7 8,9 29,3 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö/tsa 3.7.7 Työpaikat 2008 2010 (Tol2008) Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Tilastokeskuksen Työpaikat 2008-2010 (Tol2008) mukaan Pielisen Karjalan työpaikkojen muutos on ollut vuonna 2009 vuoteen 2008 nähden positiivisempaa kuin muualla Pohjois-Karjalassa. Taulukko 21 Työpaikat 2008 2010 (Tol2008) Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Työpaikat 2008 2010 (Tol2008) Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala 2008 2009 2010 Muutos% 2008 2009 Muutos% 2009 2010 Lieksa 4120 4060 4145-1,5 +2,1 Nurmes 3049 2993 3010-1,8 +0,6 Valtimo 754 733 698-2,8-4,8 Pielisen Karjala 7923 7786 7853-1,7 +0,9 Muu Pohjois- Karjala 54735 53075 54888-3,0 +3,4 Lähde: Tilastokeskus 28

3.7.8 Teollisuuden työpaikat 2009 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Teollisten työpaikkojen määrä on vuodesta 2009 vuoteen 2011 kasvanut sekä Pielisen Karjalassa että muussa Pohjois-Karjalassa. Muussa Pohjois-Karjalassa teollisten työpaikkojen määrän muutos verrattuna edelliseen vuoteen on vuonna 2010 ollut positiivisempi kuin Pielisen Karjalassa (muutos 2,4 % muu Pohjois-Karjala, 0,5 % Pielisen Karjala). Kun taas muutos vuodesta 2010 vuoteen 2011 on ollut Pielisen Karjalassa positiivisempaa (muutos 1,4 % Pielisen Karjala, 1,2 % muu Pohjois-Karjala). Taulukko 22 Teollisuuden työpaikat 2009 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala Teollisuuden työpaikat 2009 2011 Lieksa, Nurmes, Valtimo, Pielisen Karjala ja muu Pohjois-Karjala 2009 2010 2011 Muutos 2009 2011 Muutos% 2010 Muutos% 2011 Lieksa 900 905 906 +6 0,6 0,1 Nurmes 455 471 495 +40 3,5 5,1 Valtimo 66 52 47-19 -21,2-9,6 Pielisen Karjala 1421 1428 1448 +27 0,5 1,4 Muu Pohjois- Karjala 9961 10196 10315 +354 2,4 1,2 Lähde: Pohjois-Karjalan maakuntaliiton teollisuusyritysrekisteri 3.7.9 Teolliset työpaikat päätoimialoittain (31.12.) 2009 2011 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan maakuntaliiton teollisuusyritysrekisterin (2012) mukaan vuodesta 2009 vuoteen 2010 metalliteollisuus on kasvattanut työpaikkoja 410:llä ja edelleen vuoteen 2011 97:llä työpaikalla (muutos 2009-2011 12,5 %). Kumi- ja muoviteollisuudessa, Tekstiili- ja vaateteollisuudessa ja kiviteollisuudessa ym. vuodesta 2009 vuoteen 2010 työpaikkojen määrät ovat laskeneet eikä työpaikkojen määrä vuonna 2011 ole noussut vuoden 2009 tasolle. Vuodesta 2009 vuoteen 2011 työpaikkoja on yhteensä menetetty kumi- ja muoviteollisuudessa 78 kpl, tekstiili- ja vaateteollisuudessa 90 kpl ja kiviteollisuudessa ym. 45 kpl. Yhteensä teollisia työpaikkoja on vuodesta 2009 vuoteen 2011 syntynyt lisää 405 kpl. Taulukko 23 Teolliset työpaikat päätoimialoittain (31.12.) Pohjois-Karjala Teolliset työpaikat päätoimialoittain (31.12.) Pohjois-Karjala TOL 2008 2009 2010 2011 Muutos 2009 2010 Muutos 2010 2011 Muutos 2009 2011 Metalliteollisuus 24-30, 33 4237 4 669 4 766 410 97 529 Metsäteollisuus 16-17, 31 2110 2 131 2 088 21-43 -22 Kumi- ja muoviteollisuus 22 1091 997 1 013-94 16-78 Tekstiili- ja vaatetusteollisuus 13-15 365 282 275-83 -7-90 Elintarviketeollisuus 10-11 914 952 955 38 3 41 Kiviteollisuus Ym. 23 868 771 823-97 52-45 Muut 1797 1 844 1 867 47 23 70 Yhteensä 11382 11 646 11 787 242 141 405 Lähde: Pohjois-Karjalan maakuntaliiton teollisuusyritysrekisteri 29