Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus

Samankaltaiset tiedostot
Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa!

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Alkoholiohjelma

PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi Ehkäisevä päihdetyö

ALKOHOLIOHJELMAN KUMPPANUUSSOPIMUKSET. Levin kevätseminaari Aluekoordinaattori Sanna Ylitalo Lapin lääninhallitus

AVAUS. RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt. Päihdepoliittinen työryhmä

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

0 6v. 7 12v v v v v. Yhteensä

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Kuntani ehkäisevän päihdetyön ilon ja huolen aiheita. Ehkäisevän päihdetyön työkokous

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä

Tupakointi ja päihteiden käyttö on kielletty kouluaikana ja koulun tapahtumissa sekä koulualueella. Vrt. tupakkalaki

Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma Loppuraportti

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Alkoholiohjelma Toimintasuunnitelma Sastamalan kaupunki

Porissa päihdehaittoja ehkäistään porukalla! Pakka-toimintamallin konkretia ja varhaisen puuttumisen mallit

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys

Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt. Päihdepoliittinen työryhmä

ÖREBRO -VAIKUTTEISET VANHEMPAINILLAT KÄSIKIRJA ÖREBRO -TOIMINTAMALLIA NOUDATTAVAN VANHEMPAINILLAN TOTEUTTAMISEEN

Terveyden edistäminen Kainuussa

Missä mennään Kouluterveyskyselyn valossa? Hanna Ollila THL

Pohjanmaa hanke ja Alkoholiohjelman kumppanuus ja alueellinen toimeenpano

Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen

Rovaniemen lapset ja perheet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Päihteetön koulu -projekti. Kokoaa yhteen Kauklahden alueen toimijoita alueen päihdekasvatuksen vahvistamiseksi

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kouvolan päihdestrategia

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna

Ota kantaa [kunnan nimi] / [alueen nimi] päihdetilanteeseen!

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Valomerkki toimintamalli

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille

Jokaiselle ainakin yksi turvallinen aikuinen ja mielekästä harrastustoimintaa: Yli Hyvä Juttu -toimintamalli

Puheeksi ottaminen kannattaa! Toimimmeko niin?

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (7) Kaupunginhallitus Stj/

Klaarin kehittämishanke

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Tiedon keruusta ja käsittelystä vastaa [kyselyn järjestävän paikallisen organisaation/kunnan nimi].

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Ehkäisevä päihdetyö ja vanhemmuus- julistekampanja sikiövaurioiden ehkäisemiseksi

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Valomerkki toimintamalli

Suuntana lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin lisääntyminen ja päihteidenkäytön väheminen

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

PÄIHDE RIIPPUVUUS Jouko Koskela KVALT-seminaari , PALVA

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Kuntamarkkinat

Transkriptio:

17.3.2010 Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus Toimintasuunnitelma vuosille 2010 ja 2011 Ammattilaisten oma tieto, taito ja asenne Uskalla ottaa asia puheeksi Don t close your eyes Interventiot Tue ja ohjaa sekä tarvittaessa konsultoi Valmistelijat terveydenhoitaja Minna Suikkanen sosiaalijohtaja Riitta Ylipelkonen aluekoordinaattori Tiina Heiliö

SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ KUMPPANUUDESTA Kolme keskeistä tavoitetta Keskeiset toimintalinjat Mitä kumppanuus tarkoittaa? Mitä kumppani saa? TOIMINNAN EDELLYTYKSET KESKEISET ALKOHOLIOHJELMAN TOIMINTALINJAT 1. Vanhempien alkoholin aiheuttamien haittojen ehkäisy 2. Nuorten alkoholinkäytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisy TAPAHTUMAT VUOSILLE 2010 ja 2011 KUMPPANUUSSOPIMUKSEN TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA

YLEISTÄ KUMPPANUUDESTA Hallitus käynnisti alkoholiohjelman vuonna 2004 alkoholinhaittojen vähentämiseksi. Nykyinen hallitus päätti jatkaa ohjelman toteuttamisista vielä vuosina 2008-2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on alkoholiohjelman pääkoordinaattori. Toimintakautena 2008-2011 vahvistetaan alueellista sekä seudullista yhteistyötä alkoholihaittojen ehkäisyssä. Kolme keskeistä tavoitetta Ohjelma vähentää alkoholihaittoja kolmen strategisen osatavoitteen kautta. - vähentää lasten ja perheiden kokemia alkoholihaittoja - vähentää alkoholin riskikäytöstä aiheutuvia haittoja - kääntää alkoholin kokonaiskulutus laskuun Keskeiset toimintalinjat - vanhempien alkoholikäytön aiheuttamien haittojen ehkäisy - nuorten alkoholinkäytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisy Mitä kumppanuus tarkoittaa? Kumppanuus merkitsee yhteistä sitoutumista alkoholihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen. Kumppanuus vahvistetaan kirjallisella sopimuksella. Kumppani sitoutuu toteuttamaan laatimaansa toimintasuunnitelmaa, arvioimaan omaa toimintaansa sekä tiedottamaan alkoholiohjelmasta omalla toimialueellaan. Mitä kumppani saa? Kumppani saan käyttöönsä ohjelman tuottamaa materiaalia sekä oikeuden käyttää alkoholiohjelman logoa ohjelman tavoitteiden mukaisissa tuotteissa ja yhteyksissä. Kumppani pääsee jäseneksi kumppanuusverkostoon, joka tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Kumppaneille tarjottavia tukimuotoja ovat mm. ehkäisevän päihdetyön laatupajat, hyvät käytännöt työpajat, mini-interventio koulutukset sekä muita räätälöityjä koulutuksia. Lisäksi saadaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta useita Alkoholiohjelman julkaisutuotteita maksutta.

TOIMINNAN EDELLYTYKSET Naantalin päihdetyön suunnitelma vuosille 2009 2012 valmistui vuonna 2009. Suunnitelma hyväksyttiin lausuntokierroksen jälkeen Naantalin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnassa tammikuussa 2010. Päihdetyön suunnitelman valmistumisen jälkeen päihdetyön johtoryhmän toiminta käynnistyi hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Päihdetyötä johtaa päihdetyön johtoryhmä, jonka puheenjohtaja on perusturvajohtaja. Johtoryhmään kuuluvat lisäksi sivistystoimenjohtaja, ylilääkäri, johtava hoitaja, sosiaalijohtaja, lapsiperhetyön päällikkö ja aikuissosiaalityön päällikkö. Johtoryhmän sihteerinä on ehkäisevän päihdetyön terveydenhoitaja. Johtoryhmä huolehtii päihdetyön suunnitelmien ajantasaisuudesta ja että talousarviossa huomioidaan päihdetyö ja siihen varataan riittävät resurssit. Ehkäisevää päihdetyötä johtaa perusturvajohtaja. Päihdetyön johtoryhmä on puolestaan nimennyt ehkäisevän päihdetyön kehittämistyöryhmän, joka koostuu eri hallinnonalojen käytännön työn asiantuntijoista. Ehkäisevän päihdetyön kehittämistyöryhmän työ painottuu päihdetyön suunnitelman toimenpiteisiin Terveydenhoitaja vastaa ehkäisevän päihdetyön monialaisesta yhteistyöstä ja ennalta ehkäisevän päihdetyön toteutumisesta. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilönä on ehkäisevän päihdetyön terveydenhoitaja. Ehkäisevän päihdetyön kehittämistoiminnan taustalla on myös Terveyden ja hyvinvointilaitoksen joka toinen vuosi toteuttama kouluterveyskysely peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaille sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Päihdetyön seurattaviin indikaattoreihin on liitetty luontevasti myös kouluterveyskyselyn indikaattorit numero 288, 289 sekä 290. Naantalin kaupungin turvallisuussuunnitelman (vuosille 2009 2012) yhtenä painopistealueen tavoitteena on alkoholinkäytön vähentäminen ja ennaltaehkäiseminen sekä seurausten lievittäminen neuvonta- ja valistustyöllä sekä valvonnalla.

KESKEISET ALKOHOLIOHJELMAN TOIMINTALINJAT NAANTALISSA Alkoholihaittojen ehkäisevätyö on Naantalin kaupungin eri hallinnonalojen rajoja ylittävää monialaista toimintaa ja tämä edellyttää työn hyvää koordinointia. Laajaalainen monella tavalla verkostoitunut ehkäisevä työ on tuloksiltaan tehokkaampaa kuin erilliset yksittäiset toimet. Ehkäisevän päihdetyön viikolla Naantalin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen henkilöstöllä on mahdollisuus saada ehkäisevään päihdetyöhön koulutusta. Koulutuksissa tavoitteena on edelleen kehittää monialaista yhteistyötä ja saada uutta tutkimuksellistakin tietoa päihdetyön kehittämiseen. 1. Vanhempien alkoholikäytön aiheuttamien haittojen ehkäisy Alkoholin käyttö otetaan puheeksi asiakas- ja potilastilanteissa sekä annetaan lyhytneuvontaa eli mini-interventiota. Ehkäisevässä päihdetyössä varhainen puuttuminen ja puheeksi ottaminen asiakkaan tai potilaan kanssa esimerkiksi AUDIT- testin (Alcohol Use Disorders Identification Test) avulla on osa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan todellista ennaltaehkäisevää lähestymistapaa. Terveyskeskuksen henkilökunta antaa ohjausta ja neuvontaa edistämällä päihteettömiä elintapoja. (Naantalin päihdetyön suunnitelma, 27) Keinoja ehkäistä vanhempien alkoholikäytöstä aiheutuvia haittoja Varhaisen puuttumisen malleja kehitetään ja kokeillaan päivähoidossa sekä äitiys- ja lastenneuvolatoiminnassa ja kouluterveydenhuollossa. Yhteistyö vanhempien kanssa monipuolistuu neuvolatoiminnassa sekä kouluterveydenhuollossa. (Naantalin päihdetyön suunnitelma, 26) Tiedotusta alkoholin aiheuttamista haitoista lisätään ja päihteettömiä elintapoja edistetään mm. tiedotuskampanja tipaton tammikuu Naantalin kaupungin työntekijöille. (Naantalin päihdetyön suunnitelma, 29) Aikuisten päihteiden riskikäyttö tunnistetaan sekä varhaisvaiheen haittoja ehkäistään ja avun saannin mahdollisuuksia lisätään paikallisesti. Turun A- klinikan sosiaaliterapeutin vastaanotto on 1 x viikossa yli 25-vuotiaille aikuisille ja ehkäisevän päihdetyöntekijän vastaanotto on 18 25-vuotiaille aikuisille 1 x viikossa terveyskeskuksessa.

2. Nuorten alkoholinkäytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisy Kodin arvot ovat tärkeä osa alaikäisten nuorten alkoholin käytön ehkäisyssä. Perheen sisällä luodut arvot eivät ole juhlallisia periaatteita, vaan ne ohjaavat nuoria käytännön ratkaisuissa. Jos vanhemmat ovat hukanneet omassa elämässään hyvän elämisen rajat, niitä on vaikea asettaa silloin nuorelle. Terveet rajat turvaavat nuorten hyvää elämää. Surullista on kuulla nuorten kertovan, miten omat vanhemmat hankkivat alaikäiselle alkoholijuomia tai ostavat tupakkatuotteita. Tämä on viesti alaikäiselle nuorille, että alkoholi ja muut päihteet ovat ajokortti aikuisuuteen. Raittius kodin arvona ei ole muodikasta, mutta ainoa todellinen apu monissa perheissä. Muutosta perheiden päihdeongelmaan on lähes mahdotonta tukea, jos siihen ei ole vanhemmilla todellista halua. Nuorten alaikäisten alkoholin saatavuuden rajoittamiseen luodaan paikallisia toimintamalleja yhteistyössä poliisin, nuorisotoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä paikallisten vähittäiskauppiaiden kanssa, ei välitetä alaikäisille. (Naantalin päihdetyön suunnitelma, 29) Keinoja vähentää nuorten alkoholihaittoja Luodaan toimintamalleja, jossa alaikäisten nuorten alkoholinkäytön aloittamisiän myöhentäminen toteutuu mm. Valomerkkitoiminnan avulla. (Naantalin päihdetyön suunnitelma, 30) Kehitetään paikallisten liikunta - ja muiden järjestöjen kanssa päihteettömyys yhteinen vastuu-malli. (Naantali päihdetyön suunnitelma, 26) Naantalin kaupungin turvallisuussuunnitelman painopistealueena on kevyen liikenteen turvallisuus ja asennekasvatuksen parantaminen. Järjestetään Turvallisesti mopolla koulutuksia yhteistyössä koulutoimen, nuoriso- ja vapaa-aikatoimen, sosiaali- ja terveystoimen ja sekä kolmannen sektorin, Terveys ry:n kanssa yläkoulujen 8. luokan oppilaille.

TAPAHTUMAT VUOSILLE 2010 JA 2011 Tapahtumat vuodelle 2010 ja 2011 Vuosi 2010 Tipaton tammikuu Naantalin kaupungin työntekijät haastettiin raittiutta edistävään toimenpiteeseen eli tipattomaan tammikuuhun. Haaste avasi työpaikoilla keskustelua omasta alkoholinkäytöstä. Työntekijöille lähetettiin sähköpostin kautta tietoa alkoholin haittavaikutuksista. Kannustusviesti tuli tammikuun viimeisellä viikolla, jolloin tarjottiin mahdollisuutta tekstiviestikannustuksin jatkaa tipatonta tammikuuta. Vanhemmuutta tukevat toimenpiteet Vanhempain-illoissa ja muissa vanhemmille suunnatuissa tapahtumissa (mm. selviytymispeli-illat, päihdeputki-tapahtuma) keskustellaan alaikäisten päihteiden käytöstä ja lisätään vanhempien tietämystä uusien tutkimustietojen valossa päihteiden vaikutuksista mm. alaikäisen oppimiskykyyn sekä energiajuomien ja alkoholin yhteisvaikutuksista. Naantalin yrittäjille järjestetään terveysliikuntapäivä. Vanhemmuutta tuetaan ajankohtaisen ja uuden tiedon saannilla. Kirjaston kanssa yhteistyössä järjestetään tietoiltoja. Turvallisesti mopolla - koulutukset Turvallisesti - mopolla koulutukset järjestetään 12.5.2010 ja 24.5.2010 Maijamäen koulun 8. luokan oppilaille. Älä välitä alkoholia alaikäiselle Alkoholin myynti, anniskelu ja luovuttaminen alle 18-vuotiaalle on rikos. 13.4.2010 järjestetään tilaisuus, jossa vähittäiskauppiaiden kanssa keskustellaan pakallisesta tilanteesta. Tilaisuudessa on mukana ALKON paikallisen konttorin vastaava työntekijä, lähipoliisi ja alueen alkoholitarkastaja. Ehkäisevän päihdetyön viikko 45 Ehkäisevän päihdetyön viikolla järjestetään päihteettömiä tapahtumia ja koulutetaan henkilökuntaa ehkäisevässä päihdetyössä. Viikko 45 aikana järjestetään sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen yhteiset kehittämispäivät.

Vuosi 2011 Tipaton tammikuu ja huurteeton huhtikuu Naantalin kaupungin työntekijät haastetaan raittiutta edistävään toimenpiteeseen tipaton tammikuu ja huurteeton huhtikuu. Nämä toimenpiteet auttavat hahmottamaan, millaisissa tilanteissa kohtaamme houkutusta lasilliseen vaikkapa rentoutusmielessä. Jo muutaman viikon täysin tipaton jakso auttaa meitä pohtimaan alkoholin kulutustamme. Haluanko luopua alkoholista kokonaan vai pyrinkö pitämään käytön aiempaa matalammalla tasolla. Valomerkkitoiminnan aloittaminen Naantalin kaupungissa otetaan käyttöön Varhaisen puuttumisen malli nuoriso- ja vapaa-aikatoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyönä. Valomerkki on toimintamalli, jossa puututaan välittömästi alle 18-vuotiaiden päihteiden käyttöön ja hallussapitoon. (sivu 30) 1. Poliisi tavoittaa päihtyneen tai päihteitä hallussa pitävän alaikäisen 2. Poliisi tekee lastensuojeluilmoituksen sosiaalitoimistoon. 3. Keskustelutilaisuus vanhemmille ja nuorelle kaupungin toimitiloissa. 5. Jatkotoimenpiteet -uusijat: -3 puhuttelukerta on poliisilaitoksella. 4. Ei jatkotoimenpiteitä, prosessi päättyy. Vanhemmuuden tukeminen Vanhempia tuetaan nuorten päihteettömyyteen antamalla tietoa vanhemmille suunnatuissa murkku- koulutuksissa. (sivu 26) Päihteettömyys yhteinen vastuu Päihteetön pelikenttä on arkea Naantalilaista nuorisotyötä tekevissä urheiluseuroissa ja yhdistyksissä. Naantalilaisten urheiluseurojen ja yhdistysten laatimat pelisäännöt ja sopimukset päihteettömyydestä otetaan käyttöön. (sivu 26)

Ehkäisevän päihdetyön viikko Ehkäisevän päihdetyön viikolla järjestetään päihteettömiä tapahtumia ja koulutetaan henkilökuntaa ehkäisevässä päihdetyössä. (sivu 25) Viikko 45 aikana järjestetään sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen yhteiset kehittämispäivät. Yläkoulujen ja lukion aamunavauksissa huomioidaan ehkäisevä päihde- ja mielenterveysteema. Yläkoulun - ja lukioikäisten vanhemmille järjestetään kirjailta kirjastossa. Tietoillan aiheena on nuorten alkoholin käytön yhteys mielenterveysongelmiin. Älä välitä alkoholia alaikäiselle Alkoholin myynti, anniskelu ja luovuttaminen alle 18-vuotiaalle on rikos. Järjestetään tilaisuus, jossa vähittäiskauppiaiden kanssa keskustellaan pakallisesta tilanteesta. Tilaisuudessa on mukana ALKON paikallisen konttorin vastaava työntekijä, lähipoliisi ja alueen alkoholitarkastaja. KUMPPANUUSSOPIMUKSEN TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA Kumppanuussopimuksen toimintasuunnitelman seuranta kuuluu sosiaali- ja terveyslautakunnalle, joka käsittelee ja arvio toimintasuunnitelman ja myös päihdetyön suunnitelman toteutumista vuosittain talousarvion toteutumisen ja talousarvion laatimisen yhteydessä. Toimintasuunnitelman toteuttamisesta vastaa Naantalin päihdetyön johtoryhmä. Ehkäisevän päihdetyön terveydenhoitaja vastaa ehkäisevän päihdetyön toteuttamisesta.