LAPPEENRANNAN SEURAKUNTAYHTYMÄN KIINTEISTÖSTRATEGIA

LAPPEENRANNAN SEURAKUNTAYHTYMÄN KIINTEISTÖSTRATEGIA Käsitelty yhteisessä kirkkoneuvostossa 24.11.2009/ 304 ja yhteisessä kirkkovaltuustossa 15.12.2009/

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1.Johdanto 3 2.Kiinteistöstrategian toiminta ajatus 3 3.Kiinteistöstrategian tavoitteet 4 4.Seurakuntayhtymän kiinteistö ja maaomaisuus 2009 5 5.Kiinteistöjen omistus ja hallintamalli 6 6.Kiinteistöhallinnon organisaatio ja tehtävät 7 7.Seurakuntayhtymän kiinteistöomaisuuden tulevaisuus 7 7.1.Seurakunnalliset kiinteistöt 8 7.2.Hautausmaat ja siunauskappelit 9 7.3.Leirikeskukset 9 7.4.Asunnot ja liiketilat 10 7.5.Vuokratilat 11 7.6.kiinteistötoimi 11 7.7.Muut toimenpiteet 11 8.YKN:n ehdotukset kiinteistöstrategiaan 12 8.1.Säilytetään 12 8.2.Peruskorjataan 13 8.3.Käyttötarkoitusta muutetaan 13 8.4.Myydään 13 8.5.Luovutaan 13 8.6.Rakennetaan uutta tai laajennetaan olemassa olevaa 14 8.7.Yhtiöitetään 14 8.8.Muita ehdotuksia 14 9. Liiteluettelo ja liitteet alkaen 15

3 LAPPEENRANNAN SEURAKUNTAYHTYMÄN KIINTEISTÖSTRATEGIA 1. JOHDANTO Kirkon tehtävä on kutsua ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen, tuoda elämään kestävä perusta ja rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. (Kirkkohallituksen täysistunnon päätös missiosta 26.2.08). Lappeenrannan seurakuntayhtymän kiinteistöstrategian kaikissa suunnitelmissa ja muutoksissa tulee ensisijaisena tavoitteena olla seurakuntatyön toiminnan etu ja jäsenyyden vahvistaminen. Lappeenrannan seurakuntayhtymä on käynyt vuonna 1999 omaisuuttaan lävitse ns. remonttiryhmän toimesta. Omaisuuden kartoitusta jatkettiin vuonna 2001. Seurakuntayhtymä teetti Vesa Moisio Oy:llä kiinteistöselvityksen, joka valmistui vuonna 2007. Selvityksen tarkoitus oli kartoittaa seurakuntayhtymän omaisuus, analysoida se ja tehdä ehdotus omaisuuden käytöstä. Kartoituksen pohjalta laaditaan toteuttamiskelpoinen ohjelma. Yhteinen kirkkoneuvosto on nimennyt kokouksessaan 3/2007 kiinteistöstrategiatyöryhmän, johon kuuluvat talousjohtaja, tekninen isännöitsijä, kiinteistöasiainjohtokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Työryhmä tulee kiinteistöselvitystä apuna käyttäen tekemään kiinteistöstrategian, jota käytetään toiminta ja taloussuunnitelmien pohjana. Vuoden 2009 alusta toteutui Joutsenon seurakunnan liittyminen Lappeenrannan seurakuntayhtymään sekä Ylämaan ja Nuijamaan seurakuntien liittyminen Lappeen seurakuntaan. Näiden osalta kiinteistöt kartoitetaan vuoden 2009 aikana. Yhteinen kirkkoneuvosto YKN 22.9.2009/ 244 päätti työryhmän perustamisesta, joka päivittää kiinteistöstrategiaehdotuksen uutta yhteisen kirkkoneuvoston käsittelyä varten. 2. KIINTEISTÖSTRATEGIAN TOIMINTA AJATUS Hengellisen elämän vahvistaminen on seurakuntayhtymän kiinteistöjen ja toimitilojen omistamisen ensisijaisena tarkoituksena. Seurakuntayhtymä järjestää toimitilat seurakuntatyön toteuttamiselle. Perusajatus tilojen osalta on se, että ne ovat ja tulevat olemaan toiminnan luonteeseen soveltuvia ja tarkoituksen mukaisia sekä tilojen että sijaintinsa puolesta. Tilojen osalta on lisäksi huomioitava yhdyskuntarakenteen, seurakunnan kehityksen ja ajallisen tarpeen tuomat ongelmat. Strategiassa seurataan toimintaympäristön muutoksia. Kiinteistöillä mahdollistetaan kirkon uudistumista perustehtävälle uskollisena vahvistaen kirkon jäsenyyden merkitystä. Strategiassa erityistä huomiota kiinnitetään kiinteistöjen osalta nuorten ja nuorten aikuisten jäsenyyteen sekä seurakuntaan muuttavien uusien jäsenten vastaanottamiseen.

4 Tiloihin sitoutuneen pääoman ja käyttökustannusten tulee olla tasapainossa käytettävien resurssien kanssa eivätkä kiinteistömenot saa kohota niin suuriksi, että ne vaarantaisivat seurakuntien toiminnan rahoitusta. Kiinteistöstrategia luo pohjan pitkän aikavälin suunnitelmalle seurakuntayhtymän kiinteistöjen kunnossapidolle, perusparannus ja uusinvestoinneille, toiminnan kannalta tarpeettomista kiinteistöistä luopumiselle sekä kiinteistöistä sijoitusomaisuutena. 3. KIINTEISTÖSTRATEGIAN TAVOITTEET Kiinteistöstrategian tarkoituksena on määritellä suuntaviivat Lappeenrannan seurakuntayhtymän kiinteistönpidolle ja toimia jatkossa kiinteistöomaisuuteen kohdistuvien päätösten ja toimenpiteiden taustatietomateriaalina. Strategia ohjaa kiinteistötoimen kiinteistöomaisuuteen kohdistamia toimenpiteitä, alkaen investoinneista kiinteistöpalveluihin asti. Strategia määrittelee myös seurakuntayhtymän kiinteistöihin sijoittamista sekä omistajuutta. Kiinteistöstrategian tavoitteena on, että eri työmuodoille ja niiden käyttäjille voidaan osoittaa toimitilat, joiden käyttö on tehokasta ja tarkoituksen mukaista. Tilatarpeet voidaan toteuttaa myös vuokraratkaisuna silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Tavoitetilaksi asetetaan seuraavaa: seurakuntayhtymällä on käytössä ydintoiminnon kannalta keskeiset ja hyväkuntoiset kiinteistöt toimintaan tarkoitettua kiinteistökapasiteettia vähennetään hallitusti muuta kuin toimintakäyttöön tarkoitettua ja realisoitavissa olevaa kiinteistökantaa on tarkoituksen mukaisessa määrissä, ottaen huomioon sijoitus ja tulonmuodostusnäkökulmat yksittäiset huoneistot, vuokratontit ja tuottamattomat maa ja metsäalueet pyritään realisoimaan leiritoiminnan tarvitsemat tilat turvataan leirikeskusten laajennuksilla ja tilojen vuokraamisella tarpeen mukaan laaditaan vuosittain päivitettävä peruskorjaus ja uusinvestointiohjelma investoinnit rahoitetaan pääsääntöisesti omalla pääomalla Uudisrakentaminen ja remontit tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että seurakunnallinen toiminta voi jatkua näitten muutosten aikana mahdollisimman hyvin Seurakunnallisen toiminnan vaatimukset leiri ja muuhun toimintaan sekä kaavallisesti sopimattomat alueet pyritään realisoimaan Kiinteistöasian valmistelevissa elimissä tulee tutustua paikan päällä realisoitaviin kohteisiin ja tuoda hyvissä ajoin ennen toimenpiteitä tiedoksi yhteisen kirkkoneuvoston käsiteltäviksi. Yhteisen kirkkoneuvoston tulee pyytää realisoitavan omaisuuden/kiinteistöjen sijaintiseurakunnalta lausunto. Kiinteistöstrategiaan liittyen kiinteistöomaisuuden laajuus (mitä, missä, miten paljon) on selvitetty kiinteistöselvityksessä. Tämän lisäksi on tarkistettava: arkkitehtoniset, kulttuurilliset ja museaaliset arvot sekä suojelukohteet kaavamääräykset ja jäljellä olevat rakennusoikeudet kiinteistöjen kunto, korjaus ja investointitarpeet kiinteistöjen käyttöaste

5 Seurakuntayhtymän käytössä olevista kiinteistöistä tehtyjen selvitysten lisäksi tulee kiinteistöstrategiassa: asettaa kiinteistöomaisuuden kunnolle tavoitetaso ja selvittää sen ylläpidon edellyttämät resurssit, tavoitteena taloudellisen nykyarvon säilyttäminen priorisoida ja ajoittaa korjausinvestoinnit huomioiden koko kiinteistöomaisuus ja seurakuntayhtymän resurssit luoda erilaisia mittareita kiinteistömassan hallitun ja perustellun vähentämisen pohjaksi selvittää seurakuntien alueellista kehitystä ja sitä kautta tarkastella kiinteistöjen sijoittumista ja saavutettavuutta selvittää kuntaliitosten seurakuntayhtymälle tuomat kiinteistöomaisuudet ja tehdä niistä selvitys selkeyttää kiinteistötoimen organisaation työnjakoa luoda pohja kiinteistötoimen laatu ja ympäristövaatimuksille sekä elinkaariajattelulle ja kokonaistaloudellisuudelle 4. SEURAKUNTAYHTYMÄN KIINTEISTÖ JA MAAOMAISUUS 2009 Seurakuntayhtymän kiinteistöistä ja maa alueista on tehty kiinteistöselvitys, jossa ne on ryhmitelty käytön ja toiminnan mukaan seuraavasti: kirkot hautausmaat ja kappelit metsät leirikeskukset toimitilat huoneistot ja asuinkiinteistöt vuokratontit rakentamattomat tontit ja muut maa alueet Kiinteistöselvityksestä selviävät kiinteistöt niiden osoitteet, valmistumisvuosi, kokonaisala ja tilavuudet, maa ja metsäalueet ja niiden pinta alat. Näiden lisäksi on selvitettävä mm. kaavamerkinnät, tontin koko ja jäljellä oleva rakennusoikeus. Puuttuvilta osiltaan on myös selvitettävä kiinteistön peruskorjausvuosi, suunnittelija, peruskorjauksen suunnittelija, kantavien rakenteiden materiaalit, julkisivumateriaalit, mahdollinen rakennussuojelu, urkujen äänikerrat, istumapaikkojen lukumäärä, maapohjan verotusarvo sekä verohallinnon määrittelemä kiinteistön jälleenhankinta arvo. Seurakunnalliset tilat ovat seurakuntien toiminnan käytössä olevia tiloja. Näitä ovat tyypillisesti kirkot (7 kirkkoa), seurakuntakeskukset ja kodit, (16 kappaletta)ja virastorakennuksia (1 kappale). Kyseiset tilat ovat pääosin seurakuntien oman toiminnan käytössä. Tiloja luovutetaan korvauksetta muuhun seurakunnalliseen käyttöön ja niitä luovutetaan myös vuokralle muuhun käyttöön. Seurakunnallisten tilojen ryhmässä oman kokonaisuuden muodostavat leiri ja kurssikeskukset (6 kappaletta) Tämän lisäksi tähän ryhmään voidaan laskea yöpymiseen sopivilla majoilla varustetut leirialueet (4 kappaletta). Hautaustoimilain mukaan evankelis luterilaisen kirkon seurakunnat ovat velvollisia ylläpitämään yleistä hautausmaata ja osoittamaan sieltä hautasijoja. Hautausmaiden

6 ylläpito on seurakunnille viranomaistyyppinen velvoite. Lappeenrannan seurakuntayhtymällä on 9 hautausmaata. Hautausmaakiinteistöt ilmenevät tarkemmin kiinteistöselvityksestä. Seurakuntayhtymällä on omistuksessaan 28 asuntoa/asunto osaketta ja hautainhoitorahastolla 78 asunto osaketta joista 70 kappaletta sijaitsee kahdessa hautainhoitorahaston omistamassa vuokratalossa. Vuokratalot ovat erilliskirjanpidossa ja kattavat vuokratuloillaan käyttömenonsa, joten ne eivät rasita vuotuista verotaloutta. Seurakuntayhtymän kiinteistöissä on myös liiketiloja, jotka ovat pääosin vuokrattu yritystoimintaan. Tällaisia kiinteistöjä on 1 kappaletta. Seurakuntien toimintaa järjestetään myös 10 vuokratilassa, joista yhden omistaa hautainhoitorahasto ja yhden seurakuntayhtymä. Kulloistakin tilojen määrää ohjaavat muun muassa kaupunkirakenteen ja seurakuntayhtymän jäsenmäärän kehitys, seurakuntien toimintamuotojen muutokset sekä seurakuntayhtymän vallitseva ja ennakoitu tuleva taloudellinen tilanne. Liite 1 Kiinteistöluettelo 21.10.2009 5. KIINTEISTÖJEN OMISTUS JA HALLINTAMALLI Seurakuntayhtymän nykyiset toimitilat ovat pääosin seurakuntayhtymän omistamissa kiinteistöissä; kirkoissa ja seurakuntakeskuksissa. Vuokratiloissa on tällä hetkellä lähinnä kerhotoimintaan käytettäviä tiloja. Vastuun ja kulurakenteen kannalta raskain hallintamuoto on toimitilojen sijainti omistuksessa olevassa kiinteistössä. Vastaavasti päätösvalta muutosten suhteen on tässä vaihtoehdossa laajin. Vuokratiloissa kulu ja vastuurakenne on kevein, mutta tilojen suhteen päätösvalta ja pysyvyys ovat rajatuimmat verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Kiinteistömassaa ja siihen kohdistuvaa peruskorjausvastuuta on mahdollista vähentää ja kulurakennetta keventää tekemällä muutoksia nykyiseen omistaja/hallintamalliin siten, että osasta omistuskiinteistöjä luovutaan ja toimitilatarpeita ratkaistaan keskittämällä ne jäljelle jääviin kiinteistöihin. Suunnitellaan sopivien kiinteistöjen yhtiöittäminen, jolloin voidaan hyödyntää valtiovallan myöntämiä avustuksia, tukia ja muita etuja sekä rahastoida varoja kunkin yhtiöitetyn kiinteistön investointeja varten. Alueiden pääkirkkojen on luonteva sijaita seurakuntayhtymän omistuksessa olevissa kiinteistöissä. Myös muut jumalanpalvelustoimituksiin ja vastaaviin toimituksiin liittyvät tilat on pääsääntöisesti tarkoituksen mukaista sijoittaa omistettuihin tiloihin. 6. KIINTEISTÖHALLINNON ORGANISAATIO JA TEHTÄVÄT Nykyisin Lappeenrannan seurakuntayhtymän kiinteistöhallinnon muodostavat luottamushenkilöistä koostuva kiinteistöasiainjohtokunta sekä seurakuntayhtymän työntekijöistä koostuva kiinteistötoimi. Kiinteistötoimen hallintomallien selvittely tulisi aloittaa mahdollisimman pian. Hallintomallin tavoitteena on alan asiantuntijuuden lisääntyminen luottamushenkilöhallinnossa ja päätöksenteon yksinkertaistaminen. Kiinteistötoimi jakautuu kiinteistötoimistoon sekä kiinteistöillä toimiviin työntekijöihin. Kiinteistötoimi vastaa seurakuntayhtymän kiinteistöjen yllä ja kunnossapidosta, kiinteistöjen käyttötarvikkeiden ja irtaimiston hankinnasta, osakehuoneistojen vuokrauk

7 sesta ja kunnossapidosta sekä kiinteistöinvestointeihin liittyvistä rakennuttamisesta ja valvonnasta. Lisäksi kiinteistötoimi hoitaa rakentamiseen ja maankäyttöön liittyvät viranomaisyhteydet. Kiinteistötoimen tehtävänä on myös seurakuntayhtymän kiinteistöjen turvallisuussuunnitelmien teko ja ylläpito sekä vakuuttaminen. Kiinteistötoimi myös kilpailuttaa, hankkii ja pitää yllä rekisteriä seurakuntayhtymän irtaimistosta. Kiinteistötoimi hoitaa seurakuntayhtymän omien asuntojen vuokrauksen. Kiinteistöasiainjohtokuntaan kuuluu viisi kirkkovaltuuston toimikaudekseen valitsemaa jäsentä sekä viisi varajäsentä. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajalla, yhteisen kirkkoneuvoston yhdellä tähän tehtävään valitsemalla edustajalla ja talousjohtajalla on läsnäolo ja puheoikeus johtokunnan kokouksissa. Asioiden esittelijänä toimii tekninen isännöitsijä. Kiinteistöasiainjohtokunnan tärkeimpiä tehtäviä on vuosittain käsitellä seuraavan vuoden talousarvioita kiinteistöjen kunnossapidon ja investointien osalta ja tehdä niistä esitys kirkkoneuvostolle. Kiinteistöasiainjohtokunnan johtosäännössä määritellään sen tehtävät tarkemmin. Kiinteistöasiainjohtokunnan keskeinen tehtävä on seurakuntayhtymän kiinteistöomaisuuden hoitaminen. Kiinteistöstrategian tehtävänä on ohjata kiinteistöasiainjohtokuntaa tehtävässään. 7. SEURAKUNTAYHTYMÄN KIINTEISTÖOMAISUUDEN TULEVAISUUS Kiinteistöstrategiaa varten laadittua kiinteistöselvitystä tulisi täydentää mm. kiinteistökohtaisilla toteutuneilla kustannustiedoilla ja kiinteistöjen suurimpien käyttäjäryhmien tiedoilla. Seurakuntayhtymän toimintakiinteistöjen alueellista sijoittumista pitäisi verrata seurakuntayhtymän jäsenistön jakautumiseen alueittain, ikäryhmittäin sekä selvitetyn kirkon jäsenyysennusteen tai väestöennusteen mukaan.. Kirkkolaki määrää, että seurakunnilla tulee olla kirkko. Muiden seurakuntayhtymän käytössä olevien toimitilojen kokonaismäärä on seurakuntayhtymän omassa tarkoituksenmukaisuusharkinnassa oleva asia. Liite 2 Lappeenrannan väestöennuste 2007 2030, täydennettynä Ylämaan tiedoilla 7.1. Seurakunnalliset kiinteistöt Nykytila: Seurakunnallisissa kiinteistöissä on tehty perusparannuksia tai korjauksia vuosien 1993 ja 2007 välisenä aikana. Merkittävimmät näistä toimenpiteistä ovat olleet Valtakatu 38 ja Lappeenrannan kirkon peruskorjaukset. Joutsenon seurakunnan alueen kiinteistöt ovat kunnossa. Näitä kiinteistöjä lukuun ottamatta muut kiinteistöt kaipaavat jonkin asteista perusparannusta tai korjausta. Tämän hetkisen tiedon mukaan Kirkkolain nojalla suojeltuja kohteita ovat Lappeenrannan kirkko, Lappeen kirkko ja Lappeen kellotapuli. Lauritsalan kirkko, Nuijamaan kirkko ja kellotapuli ovat Kirkkohallituksen päätöksellä suojeltuja. Lisäksi kulttuurihistoriallisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokkaisiin rakennuksiin kuuluvat Lauritsalan seurakuntakeskus, Koulukatu 12 ja Valtakatu 38 40. Eriasteiset suojelupäätökset määrittelevät kiinteistön tai alueeseen kohdistuvat suojeluvaatimukset ja toimenpiteet ja lisäävät lähes poikkeuksetta kohteen kunnossapito

8 ja korjauskustannuksia. Kiinteistökohtaisista käyttökustannuksista voi kohtalaisen hyvin päätellä peruskorjaustarve. Tilavarausjärjestelmästä saatavien tietojen perusteella voidaan todeta, että pääosa yhteisten tilojen käyttöasteista on huomattavan alhainen eli n. 20 50 %. Tämän perusteella voidaan olettaa yhteisten tilojen määrän suhteessa tarvittaviin tiloihin, olevan huomattavassa epäsuhteessa. Kirkkojen osalta toki on otettava huomioon niiden käyttötarkoitus. Toimenpiteet tehtyjen selvitysten perusteella: Toimintakiinteistöjen kunnolle määritetään tila ja käyttötarkoitusluokittain tavoitetasot sekä kunnolle että käyttöasteelle. Toimintakiinteistöistä laaditaan kuntoarviot, puuttuvilta osiltaan, joiden perusteella päätetään toimenpiteistä asetettujen tavoitetasojen saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Kiinteistöomistamisen tavoitteena tulee olla kiinteistöjen taloudellisen nykyarvon säilyttäminen Peruskorjausta odottavista kiinteistöistä tulee tehdä tarkemmat kuntotutkimukset, joiden perusteella määritellään peruskorjausinvestointien laajuus ja kustannukset Tilavarausjärjestelmää tulee kehittää niin, että se palvelee mahdollisimman hyvin seurakunnallista toimintaa, kiinteistötoimea, kirjanpitoa, taloushallintoa ja seurakunnallista toimintaa sekä ulkopuolisia vuokraajia.tämän vuoksi sitä tulee kaikkien käyttää ja muistaa merkitä mitä sen hyödyntäminen vaatii. Tällä hetkellä tilavarausjärjestelmästä täytyy mm. laskea manuaalisesti käyttökerrat tehtäväalueittain kaikista varattavissa olevista tiloista. Toimitilojen käyttöä tulee tehostaa ja keskittää seurakuntayhtymän omistamiin kiinteistöihin. Seurakuntayhtymän kiinteistöistä luopumisen perusteena ovat niiden käyttökustannukset, investointitarpeet, käyttöaste ja selvitetty alueellinen väestökehitys. Vuokrataan tiloja toiminnan tarpeiden mukaan. Kiinteistöjen nykyarvoa määritellessä on otettava huomioon jäljellä olevat rakennusoikeudet ja tulevat tiedossa olevat kaavalliset muutokset. Investoinneissa priorisoidaan peruskorjaus ja uusinvestoinnit. Myydään Vainikkalan seurakuntatalo, Uus Lavolan seurakuntatalo, sekä harkitaan Pontuksen seurakuntatalon ja Nurmelankatu 14 myyntiä. Myynnistä huolimatta on seurakunnallinen aluetoiminta turvattava. Hyödynnetään Lauritsalan seurakuntakeskuksen alueen kaavan sallima lisärakentaminen. Keskusta alueen kaavamuutosten myötä selvitetään Koulukatu 10 12 ja Valtakatu 38 käyttötarkoitukset. Selvityksessä tarkastellaan uudisrakentamisen vaihtoehdot, myyminen ja seurakuntien oman toiminnan siirto kokonaisuudessaan Valtakatu 38 kiinteistöön. Kahden seurakuntatalon ylläpitäminen keskusta alueella ei ole mielekästä ja taloudellisesti kannattavaa. Erityisesti lähetystyön näkyvyys, varainhankinta ja seurakuntien keskinäinen yhteistyö vaativat uudelleen arviointia kiinteistöstrategiassa. Tulojen kasvattaminen lähetystyölle ja kansainväliselle diakonialle edellyttää hyvää myyntipaikan sijaintia. Siihen esitetään tilojen varaamista Valtakadulta katutasosta seurakuntayhtymän yhteiseksi lähetyskaupaksi/kahvilaksi sekä vapaaehtoisten kokoontumispaikaksi. Käytössä oleviin omiin kiinteistöihin tulee asentaa mahdollisuuksien mukaan tarvittavat datayhteydet tilojen monipuolisen käytön turvaamiseksi. 7.2 Hautausmaat ja siunauskappelit

9 Nykytila: Hautaustoimen kiinteistöjä ovat siunauskappelit, hautausmaiden sosiaali ja huoltorakennukset sekä ruumishuoneet. Kiinteistöjen korjauksiin ja investointeihin liittyvät asiat hoitaa kiinteistötoimi ja päivittäiset kiinteistöhoitotoimet hautaustoimi. Tällä hetkellä siunauskappelit eivät kuulu suojeltaviksi tai kulttuuriperinnöksi luokiteltaviin kohteisiin. Lähi vuosina osa niistä kuitenkin tullaan luokittelemaan sellaisiksi. Tämä lisää huomattavasti siunauskappeleiden kunnossapidon merkitystä. Toimenpiteet: Joutsenoa lukuun ottamatta kaikki siunauskappelit joudutaan peruskorjaamaan lähivuosina. Syrjäisimpiin kappeleihin asennetaan kameravalvontajärjestelmät ilkivallan estämiseksi ja tekijöiden kiinnisaamiseksi. 7.3 Leirikeskukset Nykytila: Lappeenrannan seurakuntayhtymän omistuksessa olevat leiri ja kurssikeskukset ovat Piiluva, Kaislaranta, Tuosa, Kuusiranta Nuijamaalla, Kesäranta Joutsenossa, Metjärvi Ylämaalla ja Kasukkalan maja sekä lähinnä partiolaisten käytössä olevat Humaljärvi, Pönniälä ja Koivunen Joutsenossa. Kaislarannan kiinteistön osalta on tehty useampi kuntoarvio, joissa kiinteistö on todettu niin huonoksi, ettei sitä kannata peruskorjata. Kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajat ovat loppulausunnossaan 2009 todenneet, ettei Kaislarannan peruskorjaaminen ole kannattavaa kiinteistön huonon kunnon takia. Kaislarannan osalta on YKN:ssä tehty myös päätös, ettei siellä tehdä kuin välttämättömät korjaustoimenpiteet. Kasukkalan maja ja Pönniälän rakennukset ovat myös varsin huonossa kunnossa ja vaativat korjaustoimia.kasukkalan majalla ei ole seurakunnallisen toiminnan tarvetta. Muutoin leirikeskusten kiinteistöt ovat varsin hyväkuntoisia. Tuosan alueelle on laadittu uusi asemakaava, joka kyseenalaistaa leiritoiminnan sopivuuden sinne lähivuosina. Kuusirannan, Kesärannan ja Metjärven tonteilla on kohtalaisen paljon vielä rakennusoikeutta jäljellä. Samoin Pönniälässä on laajennusmahdollisuudet olemassa. Pönniälän alueen käytön suunnittelua helpottaa myös alueen läpi kulkevan tien siirtyminen alueen yläreunalle. Leirikeskusten käyttö keskittyy lähinnä kesäaikaan, jonka vuoksi niiden käyttöasteet ovat erittäin alhaiset, keskimääräisesti n. 30 % eli kokonaisuutena leirikeskusten käyttöaika on suurimmillaan n. 4 kuukautta vuodessa. Leirikeskusten kiinteistöjen vuosittaiset ylläpitokustannukset suhteutettuna käyttövuorokausiin muodostuvat erittäin suuriksi. Leirikeskusten markkinointia ulkopuolisten vuokraajien käyttöön tulisi kehittää Toimenpiteet: Selvitetään leirikeskusten käyttö ja yhteiskäytön tuomat kehittämismahdollisuudet. Leiritoiminta pidetään etupäässä seurakuntayhtymän omistamissa tiloissa ja lisäksi selvitetään leiritoimintaan sopivien tilojen vuokrausmahdollisuudet lähikuntien

10 ja kaupunkien sekä seurakuntien leirikeskusten osalta. Näiden tilojen osalta pyritään pitkäaikaisiin 2 4 vuoden sopimuksiin sekä optioihin tuleville vuosille Laaditaan Kuusirannan, Kesärannan ja Metjärven leirikeskusten kehittämissuunnitelmat. Piiluvan toimintojen kehittämistä selvitetään Kasukkalan majan alueesta luovutaan Kaislarannan päärakennus puretaan. Laaditaan Kaislarannan alueelle uusi asemakaava. Kaavoituksen yhteydessä varataan riittävän iso tontti seurakunnalliseen työhön. Kaavoitusta varten selvitetään aluetyön sekä lapsi, nuoriso, aikuis ja rippikoulutyön sekä seurakuntalaisten tilaisuuksien tarpeet rakennuksen käytössä. Kaislarannan alueen muut tontit myydään Luovutaan Tuosan leirikeskustoiminnasta ja myydään Pönniälää kehitetään partio ja leirikeskuspaikaksi Partiotoiminnalle annetaan mahdollisuus toimia Lappeenrannan alueella Humaljärvellä, Koivusessa, Pönniälässä ja Piiluvassa. 7.4 Asunnot ja liiketilat 7.5 Vuokratilat Nykytila: Seurakuntayhtymän ja hautainhoitorahaston omistuksessa olevat asunnot on selvitetty kohdassa 4. Myytävien huoneistojen osalta YKN:n on tehnyt päätöksen vuonna 2008. Koy Saarenkatu 3 5 tehdään putki ja kylpyhuoneremontti vuonna 2009, joten sen osalta korjaustarpeet pääosin poistuvat ja laatutaso nousee. Kyllikinkatu 1:n pihalle tarvitaan pysäköintipaikkoja, jotka tehdään kesällä 2009, muutoin kiinteistö on kohtalaisessa kunnossa. Asunnot kaipaavat lähivuosina pintaremonttia. Lauritsalan rivitalon säilyttäminen on kytköksissä koko korttelin uusiin suunnitelmiin. Ristikankaankadun asuintalot kaipaisivat korjaustoimia. Nuijamaan pappilan peruskorjaustyöt ovat meneillään ja ne valmistuvat kesällä 2009. Kaikki seurakuntayhtymän asunnot ovat varattuja ja kysyntää on paljon. Kustannustason nousun myötä vuokrien määräytymisperusteita on syytä tarkistaa. Toimenpiteet: Laaditaan Ristikankaankadun kehittämissuunnitelmat joihin liitetään myös hautausmaan sosiaalitilojen sijoitus. Myydään Nuijamaan pappila, Ylämaan pappila ja Joutsenon yläpappila sekä Vainikkalan rivitalo Vuokratilojen pääkäyttäjiä ovat lapsi ja nuorisotyö, joiden toimintojen sijoittumista seurakuntayhtymän omiin tiloihin pitää mahdollisuuksien mukaan lisätä. 7.6 Kiinteistötoimi

11 Nykytilanne: Kiinteistötoimen organisaatio ja toimintamalli on selostettu kohdassa 6. Toimenpiteet: Selvitetään ostopalveluiden lisäämistä kiinteistönhoidossa. Seurakuntayhtymän omistamien maa alueiden ja tonttien arvoa pyritään lisäämään vaikuttamalla aktiivisesti alueen kaavoitus ja maankäyttösuunnitelmiin. Kiinteistöomaisuutta pyritään vähentämään seurakuntayhtymän strategian edellyttämällä tavalla.kiinteistövakuutukset tarkistetaan vuosittain Osallistutaan kiinteistötoimen osalta ympäristödiplomin laadintaan. Päivitetään kiinteistöstrategiaa vuosittain. Työntekijöitä tulee kuulla asiakohtaisesti ennen lopullisia kiinteistöstrategiapäätöksiä. Kiinteistöjen käytössä ja omistuksessa tapahtuvissa muutoksissa on tiedotettava ajoissa ja riittävästi henkilöstölle. 7.7 Muut toimenpiteet Lauritsalan kirkkokorttelin suunnittelun lähtökohdaksi otetaan kaavamuutoksen hakeminen niin, että nykyisestä tontista erotetaan kerrostalotontti. Tontille rakennetaan vanhusten asumiseen tarkoitettu palvelutalo. Toimenpiteen yhteydessä nykyinen rivitalo ja kirkkoherranvirasto puretaan. Tiloissa olevat seurakunnalliset toiminnot siirretään nykyiseen seurakuntakeskukseen ja sen yhteyteen mahdollisesti tehtäviin laajennustiloihin. Verovaroin rakennettujen, korjattujen ja ylläpidettyjen seurakuntayhtymän kiinteistöjen arvon ja kunnon säilyttämiseksi käytetään sisäisiä vuokria. Näin varmistetaan kiinteistöjen kunto ja arvon säilyminen myös tulevaisuudessa sekä yhteiskunnan lainsäädäntöjen ja määräysten tuomat yhä lisääntyvissä määrissä olevat velvoitteet kiinteistön omistajia kohtaan mm. työympäristön, terveellisyyden ja tekniikan osalta. Myyntitulot käytetään seurakuntayhtymälle jäävien kiinteistöjen välttämättömiin saneeraustoimenpiteisiin ja tarvittaviin uusinvestointeihin Kiinteistöhallinnon tehtävänä on ammattitaitoisesti järjestää ja ylläpitää Lappeenrannan seurakuntayhtymän toiminnalle asianmukaiset tilat talouden, kustannustehokkuuden ja ympäristönäkökohtien vaatimukset huomioiden, sekä vastata vuokratilojen vuokrauksesta ja kunnossapidosta. Seurakuntayhtymän omistamisella on myös muita arvoja. Maa ja metsäomaisuus on resurssi tuleville seurakuntalaispolville. Taloudellinen kehitys johtanee siihen, ettei vastaavia tontteja pystytä tulevaisuudessa hankkimaan. Jos omaisuuden hallinnoinnista ei muodostu merkittäviä kuluja, voitaneen noudattaa viljelyn ja varjelun periaatetta, jonka tavoitteena on kääntää kirkon elämään osallistuvien määrän kasvuun kaikissa ikäluokissa säilyttämällä toiminnalliset yksiköt inhimillisen kokoisina. Seurakuntayhtymän omistamisella on myös muita arvoja kuin vahva tuotto.

12 8. YKN:N EHDOTUKSET KIINTEISTÖSTRATEGIAAN YKN: n asettama työryhmä on tutustunut pyydettyihin ja saatuihin Lappeenrannan seurakuntayhtymän kiinteistöstrategiaa koskeviin lausuntoihin ja päätynyt esittämään niiden pohjalta YKN: n ehdotuksen yhteiselle kirkkovaltuustolle. Päätöksentekoa selkeyttämään on laadittu lausuntojen pohjalta seuraava esitys kiinteistöistä. Liitteet 3 11 pyydetyt lausunnot ja liitteet 12 21 muut lausunnot 8.1. Säilytetään Joutsenon kirkko Lappeen Marian kirkko Lappeenrannan kirkko Lauritsalan kirkko Sammonlahden kirkko Nuijamaan kirkko Ylämaan kirkko Joutsenon seurakuntakeskus Joutsenon keskuspappila Lampikankaan toimipiste Korvenkylän seurakuntakoti Pulpin seurakuntasali Karhuvuoren seurakuntakeskus Kourulan seurakuntakoti Nuijamaan seurakuntakeskus Sammonlahden seurakuntakeskus Humaljärven leirikeskus Metjärven leirikeskus Koivunen Joutsenossa 8.2. Peruskorjataan Siunauskappeli Lepolassa Siunauskappeli Ristikankaalla Siunauskappeli Lepoharjussa Joutsenon siunauskappeli on peruskorjattu Pönniälän leirikeskus: lähinnä partiolaisten omana toimintana 8.3 Käyttötarkoitusta muutetaan Seurakuntakeskus Koulukatu 10 ja Koulukatu 12 kiinteistöjen tulevaisuutta kehitetään keskusta alueen tulevien käyttötarpeiden mukaisesti. Valtakatu 38:sta otetaan vuokrattuja tiloja seurakunnan käyttöön toimistoiksi ja mm. lähetyskahvilaksi Lauritsalan seurakunnan rivitalojen paikalle rakennetaan palvelutalo vanhuksia ja vammaisia varten. Tämän hallintoa varten muodostetaan oma yhtiö. 8.4. Myydään Joutsenon yläpappila Kasukkalan maja Nuijamaan pappila Nurmelankatu 14, omakotitalo

13 Pontuksen seurakuntatalo Poronkatu 14 Vainikkalan rivitalo Vainikkalan seurakuntatalo Ylämaan pappila Leirikeskus Kaislarannan alueelle kaavoitetut tontit tai alueet( ks. kohta 8.6) Joitakin seurakuntayhtymän omistamia asuntoja 8.5. Luovutaan Tuosan leirikeskus Kaislarannan leirikeskus puretaan Lauritsalan seurakunnan rivitalot puretaan (ks.kohta 8.3) Lauritsalan seurakunnan virastorakennus puretaan. 8.6. Rakennetaan uutta tai laajennetaan olemassa olevaa 8.7. Yhtiöitetään Lauritsalan seurakuntakeskus Kesärannan leirikeskus Kuusirannan leirikeskus Piiluvan leirikeskus Kaislarannan leirikeskuksen alueelle muodostettavista tonteista varataan tontti seurakunnan toimitilaa varten. Toimitilan koko harkitaan erikseen. Vaihtoehtona on 200 neliön tila tai toimintakeskus laajempaa seurakunnallista toimintaa kuten aluetyötä, lapsi, nuoriso ja rippikoulutyötä varten sekä seurakunnallisia tapahtumia, kuten hautajaisia ja perhejuhlia varten. Lauritsalan seurakunnan rivitalojen paikalle rakennettava palvelutalo. Selvitetään sopivien kiinteistöjen yhtiöittämisen mahdollistamat hyödyt ja haitat sekä tehdään tarvittavat päätökset kunkin kiinteistön kohdalta erikseen. 8.8. Muita lähiajan ehdotuksia Kaislarannan alue kaavoitetaan Joutsenon kirkon ulkomaalaus suoritetaan Joutsenon kirkon urut Lappeen kirkon urut Laaditaan Ristikankaankadun kehittämissuunnitelmat ja samalla Ristikankaan kappelin sosiaalitilojen parannus Joutsenon ja Ylämaan toimipisteiden käyttöasteet selvitetään ja näiden pohjalta arvioidaan kiinteistöjen omistamisen tarve seurakunnalliseen toimintaan. 9. LIITELUETTELO LIITE 1 Lappeenrannan seurakuntayhtymän kiinteistöluettelo 21.10.2009 LIITE 2 Osa Lappeenrannan Väestösuunnite 2007 2030, täydennettynä Ylämaalla LIITE 3 lausunto Joutsenon seurakuntaneuvosto LIITE 4 lausunto Lappeen seurakuntaneuvosto

14 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 LIITE 8 LIITE 9 LIITE 10 LIITE 11 LIITE 12 LIITE 13 LIITE 14 LIITE 15 LIITE 16 LIITE 17 LIITE 18 LIITE 19 LIITE 20 LIITE 21 lausunto Lappeenrannan seurakuntaneuvosto lausunto Lauritsalan seurakuntaneuvosto lausunto Sammonlahden seurakuntaneuvosto lausunto Lappeenrannan seurakuntayhtymän lapsityön johtokunta lausunto Lappeenrannan seurakuntayhtymän perheasian neuvottelukeskuksen johtokunta lausunto Lappeenrannan seurakuntayhtymän evankelioimistyöryhmä lausunto Lappeenrannan seurakuntayhtymän viestintätyöryhmä lausunto Sammonlahden seurakunnan työntekijät lausunto Lauritsalan seurakunnan työntekijät lausunto Lappeenrannan seurakunnan työntekijät lausunto nuorisotiimi kannanotto Saimaan Vartio ry lausunto partioyhdyshenkilö Timo Lampi kannanotto Lauritsalan partiotuki ry kannanotto Lauritsalan Siniveljet ry lausunto Lauritsalan seurakunta missiotyöryhmä lausunto Kasukkalan kylätoimikunta LIITE 1. KIINTEISTÖLUETTELO 21.10.2009 Joutsenon kirkko Lappeenrannan kirkko Lappeen kirkko Lauritsalan kirkko Nuijamaan kirkko Ylämaan kirkko Sammonlahden seurakuntakeskus Nuijamaan seurakuntakeskus

Vainikkalan seurakuntatalo Lauritsalan seurakuntakeskus Joutsenon seurakuntakeskus Pulpin seurakuntatalo Joutseno Korvenkylän seurakuntakoti Joutseno Lampikankaan toimipiste Pontuksen seurakuntatalo Piiluvan rakennukset Kaislarannan rakennukset Tuosan rakennukset Kuusirannan rakennukset Kesärannan rakennukset Metjärven rakennukset Pönniälän rakennukset Humaljärven rakennukset Kasukkalan majan rakennukset Joutseno Koivusen rakennukset Nuijamaan pappila Ylämaan pappila Joutsenon keskuspappila Joutsenon Yläpappila Kourulan seurakuntakoti Karhuvuoren seurakuntakoti Valtakatu 38 Lauritsalan virastorakennus Poronkatu 14 Koulukatu 10 Koulukatu 12 Nurmelankatu 14 Lappeenrannan muut vuokrahuoneistot Lappeen muut vuokrahuoneistot Lauritsalan muut vuokrahuoneistot As Oy Karasalpa As Oy Saimaanlinna AS Oy Lappeen liikekeskus Ylämaan keskus Oy Kyllikinkatu 1 Lauritsalan rivitalo Ristikankaankatu 9 Ristikankaankatu 7 15