Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: TORNION KUNTARAPORTTI
Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, 2008
Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen: Kouluterveys 2008: Tornion kuntaraportti TIIVISTELMÄ Kouluterveyskysely on tehty Torniossa huhtikuussa 2000, 2002, 2004, 2006 ja 2008 peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille, sekä lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoille. Peruskouluista Tornionseudun koulu, Putaan koulu ja Raumon koulu ovat osallistuneet jokaisena vuonna. Lukioista Tornion yhteislyseon lukio on osallistunut jokaisena vuonna. Edellä mainitut koulut ovat myös vuonna 2008 toimivia kouluja, joihin on yhdistetty lakkautetut koulut. Tässä raportissa esitetään perustulokset elinolojen, kouluolojen, terveyden, terveystottumusten, terveysosaamisen sekä oppilas- ja opiskelijahuollon muutoksista yläluokilla ja lukioissa 2000 2008. Vastaajia on vuosittain ollut yläluokilta 567, 513, 471, 607 ja 565 sekä lukiosta 202, 181, 208, 143 ja 211. Vastaajamääriin on lisätty lakkautettujen koulujen oppilaat/opiskelijat. Elinolot: Torniossa yläkoululaisten vanhempien työttömyys lisääntyi 28 %:sta 37 %:iin. Niiden yläkoululaisten osuus, joiden vanhemmat eivät ole tietoisia nuortensa viikonloppuiltojen viettopaikasta, lisääntyi 38 %:sta 43 %:iin. Lukiolaisten käyttövarat lisääntyivät. Lukiolaisten vanhempien tupakointi vähentyi vuodesta 2002. Lukiolaisten keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa vähentyivät. Niiden yläkoululaisen osuus, joille ei ole yhtään läheistä ystävää, vähentyi. Niiden lukiolaisten osuus, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää, lisääntyi 6 %:sta 9 %:iin vuodesta 2006. Rikkeitä tehneiden yläkoululaisten osuus lisääntyi 18 %:sta 21 %:iin. Kouluolot: Niiden yläkoululaisten osuus, jotka kokivat puutteita koulun fyysisissä työoloissa, lisääntyi 61 %:sta 66 %:iin kahdessa vuodessa ja lukiolaisten vastaava osuus väheni. Lukiolaiset kokivat koulun työilmapiirissä enemmän ongelmia kuin kaksi vuotta sitten (5 % 11 %). Niiden lukiolaisten osuus lisääntyi, jotka kokivat, etteivät tule kuulluksi koulussa. Koulutyön määrän liian suureksi kokevien lukiolaisten osuus lisääntyi 52 %:sta 57 %:iin. Vaikeuksia opiskelussa kokevien lukiolaisten osuus lisääntyi. Niiden yläkoululaisten osuus, joille oli sattunut koulutapaturma, lisääntyi 19 %:sta 23 %:iin kahdessa vuodessa. Terveys: Lukiolaisilla koettu terveydentila huonontui ja lääkärin toteama pitkäaikaissairaudet lisääntyivät. Osuus niistä yläluokkalaisista, joilla oli väsymystä lähes päivittäin, kasvoi ja lukiolaisten osuus väheni. Niiden yläkoululaisten osuus, jotka raportoivat väsymyksestä lähes päivittäin kasvoi 13 %:sta 18 %:iin ja niska- ja hartiakivuista viikoittain 27 %:sta 30 %:iin. Nuorten päänsärky lisääntyi esim. lukiolaisilla 21 %:sta 29 %:iin. Koulu-uupuneiden yläkoululaisten osuus lisääntyi 13 %:sta 18 %:iin ja lukiolaisten osuus lisääntyi 10 %:sta 15 %:iin. Osuus lukiolaisista, joilla oli keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta, lisääntyi 8 %:sta 14 %:iin. Terveystottumukset: Osuus niistä nuorista, jotka eivät syö kaikkia aterianosia kouluruoalla, lisääntyi esim. yläkoululaisilla 69 %:sta 74 %:iin. Lukiolaisten epäterveellisten välipalojen syönti yleistyi. Niiden lukiolaisten osuus, jotka harjaavat hampaansa harvemmin kuin kahdesti päivässä väheni. Niiden osuus yläkoululaisista, jotka harrastavat liian vähän liikuntaa viikossa, väheni ja lukiolaisten vastaava osuus kasvoi. Niiden nuorten osuus väheni, jotka menevät myöhään nukkumaan tai tupakoivat päivittäin. Lukiolaisten laittomien huumeiden kokeilu väheni. Terveysosaaminen ja oppilas- tai opiskelijahuolto: Terveystiedon aiheet kiinnostivat lukiolaisia enemmän verrattuna edelliseen kyselykertaan vuonna 2006. Lukiolaisten tiedot päihteistä parantuivat. Vaikeudet päästä kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin vastaanotolle lisääntyivät lukiolaisilla. Kun vuonna 2006 kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsyä vaikeana piti 7 % lukiolaisista, niin vuonna 2008 vastaava osuus oli 15 %. Koululääkärin vastaanotolle pääsyä vaikeana piti 46 % lukiolaisista vuonna 2006 ja vuonna 2008 53 % lukiolaisista. Kouluterveydenhoitoon henkilökohtaisissa asioissa tyytymättömien lukiolaisten osuus lisääntyi. Avun puute muissa kun koulunkäyntiin liittyvissä asioissa vähentyi yläkoululaisilla. Kouluterveyskysely 2008 3
SISÄLLYS JOHDANTO... 7 TULOSTEN RAPORTOINTI... 7 AINEISTOT... 9 TULOKSET... 10 PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKAT... 10 Elinolot... 10 Kouluolot... 12 Terveys... 14 Terveystottumukset... 16 Terveysosaaminen ja oppilashuolto... 18 LUKION 1. JA 2. VUOSIKURSSIT... 20 Elinolot... 20 Kouluolot... 22 Terveys... 24 Terveystottumukset... 26 Terveysosaaminen ja opiskelijahuolto... 28 ILON- JA HUOLENAIHEET VUONNA 2008 TORNIOSSA... 30 POHDINTA... 31 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIASIAT PAINOPISTEENÄ HALLITUSKAUDELLA... 31 KOULUTERVEYSKYSELY TARJOAA KUNNILLE VÄLINEEN NUORTEN HYVINVOINNIN KARTOITTAMISEEN... 32 KOULUT JA OPPILAITOKSET KESKEISIÄ TERVEYDEN EDISTÄMISEN PAIKKOJA... 32 KOULUTERVEYSKYSELYN ESIIN NOSTAMIA HAASTEITA... 33 Terveyserot näkyvät... 34 Oireet lisääntyvät... 34 Ylipaino lisääntyy... 35 Väkivallan ennaltaehkäisy tärkeää... 36 Koulukiusaaminen ei ole vähentynyt... 36 Seksuaalinen kaltoinkohtelu... 37 KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET KÄYTTÖÖN... 38 Toimintamallista apua Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämiseen... 38 Kouluterveyskyselyn hyödyntäminen kunnan tasolla... 39 Kouluterveyskyselyn hyödyntäminen kouluissa... 40 Kouluterveyslähettiläs tukena tulosten hyödyntämisessä... 41 LIITTEET Liite 1. Indikaattoreiden muodostaminen 2008...42 Liite 2. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista ja vastaajien lukumäärä vuosina 2000 2008...49 Liite 3. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan ja vastaajien lukumäärä vuonna 2008...50 Liite 4. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista ja vastaajien lukumäärä vuosina 2000 2008....51 Liite 5. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan ja vastaajien lukumäärä vuonna 2008...52 Kouluterveyskysely 2008 4
Taulukot Taulukko 1. Kouluterveyskyselyihin vastanneet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat ja lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat kouluittain luokka-asteen ja sukupuolen mukaan vuosina 2000 2008.... 9 Kuviot Kuvio 1. Malli profiilikuviosta... 8 Kuvio 2. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina 2000 2008 sekä vertailutieto vuonna 2008.... 11 Kuvio 3. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2008.... 11 Kuvio 4. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina 2000 2008 sekä vertailutieto vuonna 2008.... 13 Kuvio 5. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2008.... 13 Kuvio 6. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina 2000 2008 sekä vertailutieto vuonna 2008.... 15 Kuvio 7. Terveysindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2008.... 15 Kuvio 8. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina 2000 2008 sekä vertailutieto vuonna 2008.... 17 Kuvio 9. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2008.... 17 Kuvio 10. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina 2000 2008 sekä vertailutieto vuonna 2008.... 19 Kuvio 11. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2008.... 19 Kuvio 12. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina 2000 2008 sekä vertailutieto vuonna 2008... 21 Kuvio 13. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2008... 21 Kuvio 14. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina 2000 2008 sekä vertailutieto vuonna 2008... 23 Kuvio 15. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2008... 23 Kuvio 16. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina 2000 2008 sekä vertailutieto vuonna 2008... 25 Kuvio 17. Terveysindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2008... 25 Kuvio 18. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista oppilaista vuosina 2000 2008 sekä vertailutieto vuonna 2008... 27 Kuvio 19. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2008... 27 Kuvio 20. Terveysosaamis- ja opiskelijahuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina 2000 2008 sekä vertailutieto vuonna 2008... 29 Kuvio 21. Terveysosaamis- ja opiskelijahuoltoindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2008.... 29 Kuvio 22. Toimintamalli Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämiseen.... 39 Kouluterveyskysely 2008 5
Kouluterveyskysely 2008 6
JOHDANTO Kouluterveyskysely tuottaa tietoa nuorten elin- ja kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä terveysosaamisesta sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta kuntien ja koulujen käyttöön. Tiedot kerätään valtakunnallisesti vertailukelpoisella menetelmällä samoissa kunnissa joka toinen vuosi. Opettajan ohjaamaan luokkakyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Kyselyjen tekeminen pääosin samalla lomakkeella, samaan aikaan vuodesta ja samalla menetelmällä mahdollistaa kouluja sekä lapsia ja nuoria koskevan vertailukelpoisen tiedon saannin kahden vuoden välein. Huhtikuussa 2008 Kouluterveyskyselyyn osallistui yhteensä 146 kuntaa Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä. Kyselyyn vastasi 110 600 nuorta: 59 600 yläluokkalaista, 28 600 lukiolaista ja 22 400 ammatillisen oppilaitoksen opiskelijaa. Tarkemmat tiedot kyselystä ja kyselylomake ovat Stakesin www-sivuilla 1. Raportin lopussa kuvataan lyhyesti lasten ja nuorten terveyden edistämisen saralla viime aikoina tapahtunutta kehitystä, joitakin Kouluterveyskyselyn tuloksissa ilmenneitä erityisiä haasteita sekä kerrotaan Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämisestä. TULOSTEN RAPORTOINTI Kouluterveyskyselyn valtakunnallisia ja alueellisia tuloksia esitellään tutkimusraporteissa, Stakesin www-sivuilla 2, vuosittain järjestettävillä Kouluterveyspäivillä sekä alueellisissa seminaareissa ja työkokouksissa. Tuloksia julkaistaan myös sähköisessä Kouluterveyslehdessä. Lisäksi keskeisiä kunta-, seutukunta- ja maakuntakohtaisia tuloksia voi tarkastella Stakesin ylläpitämässä SOTKAnetindikaattoripankissa 3. Kunta- ja koulukohtaiset tulokset lähetetään tulokset tilanneille kunnille. Vuonna 2008 kunta- ja koulukohtaiset tulokset sisältävät: 1) kuntaraportin ja siihen sisältyvät kuntakohtaiset profiilikuviot, 2) koulukohtaiset profiilikuviot kunnan jokaiselle koululle, 3) kaikkien kysymysten kunta- ja koulukohtaiset jakaumataulukot. Kuntaraportissa raportoidaan Kouluterveyskyselyn kuntakohtaiset tulokset sekä verrataan kunnan tilannetta lääniin. Viimeisimmältä kyselyvuodelta raportoidaan lisäksi sukupuolten väliset erot. Jokaisesta indikaattoriryhmästä esitetään kaksi kuviota. Ensimmäisessä esitetään kunnan aiempien vuosien tulokset ja vertailutulos koko läänistä viimeisimmältä vuodelta (ks. kuvio 1). Toisessa kuviossa esitetään vuoden 2008 tulokset sukupuolen mukaan, kunnasta yhteensä ja vertailutulos läänistä. Tämä kuvio esitetään kuitenkin vain, jos kunnassa on vähintään 70 vastaajaa. Kunnan jokaiselle koululle tehdään kuntakohtaisia indikaattorikuvioita vastaavat profiilikuviot. Lisäksi yhteen tiedostoon kootaan kunnan tulokset kaikista kysymyksistä vuodelta 2008. Tulokset esitetään sekä koko kunnan tasolla että sukupuolen mukaan. Samassa taulukossa esitetään vertailun mahdollistamiseksi vastaavat tiedot läänistä. Vastaavanlaiset tiedostot tehdään myös kunnan jokaisesta koulusta verrattuna kuntaan. Tietosuojan turvaamiseksi tuloksia ei toimiteta lainkaan kunta- tai koulukohtaisesti, jos kunnassa tai koulussa on alle viisi vastaaja. Vastaavasti jos kyselyyn vastanneita tyttöjä tai poikia on koulussa alle viisi, sukupuoliryhmittäisiä tuloksia ei toimiteta. Edellä mainittu materiaali lähetetään ainoastaan kunnan yhdyshenkilölle, jonka toivotaan välittävän tietoa ja materiaalia eteenpäin mm. kouluihin, kunnan eri hallinnonaloille kuten sosiaali- ja terveystoimeen, opetus- ja sivistystoimeen sekä kunnan päättäjille. Nuorten hyvinvointia kuvaavat indikaattorit on jaettu viiteen ryhmään: elinolot, kouluolot, terveys, terveystottumukset sekä terveysosaaminen ja oppilas- tai opiskelijahuolto. Jokaisessa indikaattori- 1 Kouluterveyskyselyn nettisivu on http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely. 2 Valtakunnalliset ja maakuntakohtaiset tulokset tulevat syksyn aikana osoitteeseen http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely > Tulokset. 3 Ks. SOTKAnet-indikaattoripankin Internet-sivut: www.sotkanet.fi. Kouluterveyskysely 2008 7
ryhmässä on 8 10 indikaattoria. Osa indikaattoreista perustuu yksittäisiin kysymyksiin, osa on muodostettu samaa ilmiötä tiivistetysti kuvaavasta summamuuttujasta. Indikaattorien muodostaminen kuvataan yksityiskohtaisesti liitteessä 1. Indikaattorikuvion (ks. kuvio 1) yksittäisen pylvässarjan alin pylväs, johon on merkitty näkyviin prosenttiosuus, on kuntaraporteissa koko läänin tieto vuodelta 2008. Muut pylväät koskevat otsikossa mainittua kuntaa niinä vuosina, joina se on osallistunut kyselyyn ja aineisto on ollut kohtuullisen vertailukelpoinen. Tummin pylväs on kunnan tulos vuodelta 2008, ja sitä voidaan verrata koko läänin pylvääseen. Kuvion luettavuuden takia pylväiden määrä on rajattu viiteen osallistumisvuoteen. Jos kunta on osallistunut kyselyyn useampia kertoja, jää aiempien vuosien pylväät pois. Kuvion selitteessä on vuosiluvun jälkeen suluissa vastanneiden lukumäärä. Jos lukumäärää ei ole, kunta ei ole osallistunut kyselyyn kyseisenä vuonna. Pylväitä voi myös olla yhteensä vähemmän kuin kuusi, jos indikaattorin kuvaamaa asiaa ei ole kysytty joka vuosi. Kuvion alatunnisteessa on kerrottu, mitä luokkaasteita tulokset koskevat. Raportin tekstissä keskitytään yleensä tuoreimpaan muutokseen eli eroon vuosien 2006 ja 2008 tuloksissa. TERVEYS Vakioidut prosenttiosuudet Koulu, kunta tai maakunta 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Terveydentila keskinkertainen tai Muutoksia tarkasteltaessa trendistä poikkeaviin yksittäisten vuosien tuloksiin täytyy suhtautua kriittisesti. huono 17 Mitä pienempi kunta on, sitä todennäköisempää on Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus satunnainen vaihtelu. Mikäli kunnassa on noin 100 11 vastaajaa, muodostaa yksi vastaaja yhden prosenttiyksikön. Muutoksen tulisi olla pienissä (alle 100 vas- Ylipainoa 16 taajan) kunnissa vähintään 5 prosenttiyksikköä, jotta Päivittäin vähintään kaksi oiretta* siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Suurissa kunnissa 20 jo 2 prosenttiyksikön muutos on merkittävä. Väsymystä lähes päivittäin 18 Niska-tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Tähdellä merkittyjä indikaattoreita on muutettu. Muutettujen indikaattoreiden prosenttiosuuksia ei voi verra- 32 ta aiempien vuosien raporteissa ilmoitettuihin prosenttiosuuksiin. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden 35 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Koulu-uupumusta 14 eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia. 14 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 2000 (n=1400) 2002 (n=1300) 2004 (n=1300) 2006 (n=1400) 2008 (n=1300) Maakunta tai lääni, 2008 (n=4000) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Tästä näkyy minkä luokka-asteiden tietoja kuviossa esitellään Tässä näkyvät kuvion eri vuosia kuvaavat värit, vastaajien määrä vuosittain sekä vertailuaineistona käytetty maakunta tai muu alue. Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 1. Malli profiilikuviosta Muutostulosten vertailtavuuden parantamiseksi indikaattoreiden prosenttiosuudet vakioidaan luokkaasteen ja sukupuolen mukaan. Tämä vakiointi tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisessa luokkaasteen ja sukupuolen mukaisessa osajoukossa oletetaan olevan yhtä paljon vastaajia. Kunnan tilannetta koskeva luku on saatu laskemalla neljän osajoukon prosenttiluvuista keskiarvo. Jos jossain luokkaasteen ja sukupuolen mukaisessa osajoukossa on alle viisi vastannutta, tulokset ovat vakioimattomia. Kuvioiden perustana olevat prosenttiluvut esitetään myös liitetaulukkoina raportin lopussa. Tässä raportissa raportoidaan peruskoulujen 8.- ja 9.-luokkalaisten ja lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden tulokset. Ammattiin opiskelevien 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden tulokset raportoidaan erillisessä raportissa. Kouluterveyskysely 2008 8
AINEISTOT Kouluterveyskyselyä on tehty vuodesta 1996 lähtien peruskoulun 8. ja 9. luokilla sekä lukion 2. vuosikurssilla. Vuodesta 1999 lähtien Kouluterveyskyselyyn ovat vastanneet myös lukion 1. vuosikurssin opiskelijat. Siksi lukion 1. ja 2. vuosikursseilta on saatavilla tiedot korkeintaan viideltä kyselykerralta. Tornio on osallistunut Kouluterveyskyselyyn vuosina 2000, 2002, 2004, 2006 ja 2008. Vastanneiden lukumäärä peruskoulun 8. ja 9. luokilla oli edellä mainittuina vuosina 567, 513, 471, 607 ja 565 sekä lukion 1. ja 2. vuosikursseilla 202, 181, 208, 143 ja 211. Peruskouluista Tornionseudun koulu, Putaan koulu ja Raumon koulu ovat osallistuneet jokaisena vuonna. Lukioista Tornion yhteislyseon lukio on osallistunut jokaisena vuonna. Edellä mainitut koulut ovat myös vuonna 2008 toimivia kouluja, joihin on yhdistetty lakkautetut koulut. Taulukossa oleviin oppilas-/opiskelijamääriin on lisätty yhdistyneet koulut. Jos kunta on osallistunut kyselyyn seitsemänä vuotena, ei vuoden 1996 ja 1998 tuloksia oteta mukaan analyysiin indikaattorikuvioiden selkeyden vuoksi. Tulosten raportoinnissa on yleensä analysoitu kunnan kahden edellisen kyselyvuoden välillä tapahtuneita muutoksia ja verrattu kunnan ja läänin vuoden 2008 tuloksia toisiinsa. Tuloksia viimeisimmästä kyselystä verrataan Lapin läänin aineistoon. Tämän lisäksi huomiota on kiinnitetty mahdollisiin pidemmän aikavälin trendeihin ja siihen, jos jokin ilmiö on huomattavan yleinen kunnassa. Taulukossa 1 kuvataan aineistot luokka-asteen ja sukupuolen mukaan. Taulukko 1. Kouluterveyskyselyihin vastanneet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat ja lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat kouluittain luokka-asteen ja sukupuolen mukaan vuosina 2000 2008. Perusk. 8. lkperusk. 9. lklukion 1. lk Lukion 2. lk Perus-Lukio koulu Poika Tyttö Poika Tyttö Poika Tyttö Poika Tyttö Tornio Peruskoulu Putaan koulu 2000 45 57 36 55 193 2002 45 46 51 49 191 2004 45 54 42 57 198 2006 71 58 50 51 230 2008 83 105 83 69 340 Raumon koulu 2000 41 38 30 30 139 2002 31 21 53 25 130 2004 28 29 25 22 104 2006 39 15 28 39 121 2008 46 50 67 52 215 Tornionseudun koulu 2000 4 1 3 8 2002 2 2 3 7 2004 6 3 2 2 13 2006 5 2 7 2 16 2008 1 3 2 4 10 Lukio Tornion yhteislyseon lukio 2000 40 74 27 61 202 2002 34 64 26 57 181 2004 39 60 40 69 208 2006 27 51 25 40 143 2008 49 61 40 61 211 Kouluterveyskysely 2008 9
TULOKSET Peruskoulun 8. ja 9. luokat Elinolot Torniossa yläkoululaisten vanhempien työttömyyden väheneminen pysähtyi vuonna 2008 (kuvio 2; liite 2). Kun vuonna 2006 yläkoululaisten vanhemmista oli työttömänä 28 prosenttia, niin vuonna 2008 työttömänä oli 37 prosenttia. Niiden nuorten osuus, joiden vanhemmat eivät ole tietoisia nuortensa viikonloppuiltojen viettopaikasta, lisääntyi 38 prosentista 43 prosenttiin. Niiden nuorten osuus, joille ei ole yhtään läheistä ystävää, vähentyi 12 prosentista 8 prosenttiin kahdessa vuodessa. Rikkeitä tehneiden nuorten osuus lisääntyi 18 prosentista 21 prosenttiin vuodesta 2006 vuoteen 2008. Fyysisen uhkaa kokeneiden nuorten osuus oli suurempi Lapin läänissä kuin Torniossa (kuvio 2; liite 2). Muissa indikaattoreissa ei ollut mainittavia eroja suhteessa Lapin lääniin. Poikien ja tyttöjen elinoloissa oli joitakin pieniä eroja (kuvio 3; liite 3). Pojilla oli hieman useammin runsaat käyttövarat kuin tytöillä. Vanhemmat tiesivät hieman huonommin tyttöjen kuin poikien illanviettopaikan. Tytöt ilmoittivat poikia hieman yleisemmin keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa. Pojilla ei ollut yhtään ystävää yleisemmin kuin tytöillä. Pojista hieman suurempi osa kuin tytöistä oli viimeksi kuluneen vuoden aikana kokenut fyysistä uhkaa ja tehnyt rikkeitä. Tarkasteltavat indikaattorit: Perherakenteena muu kuin ydinperhe: Oppilaan perhe on muu kuin ydinperhe. Ainakin yksi vanhemmista tupakoi: Vähintään yksi vanhemmista tupakoi nykyisin. Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana: Vähintään yksi vanhemmista on ollut työttömänä tai pakkolomalla vuoden aikana. Käyttövarat yli 17 euroa viikossa: Oppilaalla on käytössään keskimäärin yli 17 euroa viikossa. Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa: Vanhemmat eivät tiedä aina, missä oppilas viettää viikonloppuiltansa. Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa: Oppilas ei pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan. Ei yhtään läheistä ystävää: Oppilaalla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana: Oppilas on kokenut fyysistä uhkaa, jos häneltä on varastettu uhkailemalla, uhattu vahingoittaa tai käyty kimppuun vuoden aikana. Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana: Oppilas on vuoden aikana tehnyt seuraavista rikkeistä vähintään kahta tai vähintään kaksi kertaa: tehnyt töherryksiä, vahingoittanut koulun omaisuutta, vahingoittanut muuta omaisuutta, varastanut, hakannut jonkun. Kouluterveyskysely 2008 10
ELINOLOT Vakioidut prosenttiosuudet Tornio 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Perherakenteena muu kuin ydinperhe Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana Käyttövarat yli 17 euroa viikossa Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana 10 12 24 25 21 21 36 41 43 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2000 (n=567) 2002 (n=513) 2004 (n=471) 2006 (n=607) 2008 (n=565) Lappi, 2008 (n=4153) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 2. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina 2000 2008 sekä vertailutieto vuonna 2008. ELINOLOT Vakioidut prosenttiosuudet Tornio 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Perherakenteena muu kuin ydinperhe 24 Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana 36 Käyttövarat yli 17 euroa viikossa Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa 25 41 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää 10 12 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana 21 21 Pojat (n=282) Tytöt (n=283) Tornio (n=565) Lappi (n=4153) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 3. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2008. Kouluterveyskysely 2008 11
Kouluolot Niiden yläkoululaisten osuus, jotka kokivat puutteita koulun fyysisissä työoloissa, lisääntyi 61 prosentista 66 prosenttiin kahdessa vuodessa (kuvio 4; liite 2). Niiden nuorten osuus, joille oli sattunut koulutapaturma, lisääntyi 19 prosentista 23 prosenttiin kahdessa vuodessa. Muissa kouluoloja kuvaavissa indikaattoreissa ei ollut mainittavia muutoksia. Lapin lääniin verrattuna Tornion yläluokkalaiset kokivat yleisemmin kuulluksi tulemattomuutta koulussa ja koulutyöhön liittyvän työmäärän liian suureksi (kuvio 4; liite 2). Yläluokkalaisten vaikeudet opiskelussa olivat vuonna 2008 Lapin läänissä hieman yleisempiä kuin Torniossa. Muissa kouluoloissa ei ollut merkittäviä eroja. Tytöt kokivat poikia useammin puutteita koulun fyysisissä työoloissa (kuvio 5; liite 3). Tytöille oli hieman useammin kuin pojille sattunut koulutapaturma. Pojilla oli yleisemmin vaikeuksia opiskelussa. Pojilla oli useammin vaikeuksia opiskelussa kuin tytöillä. Pojat olivat yleisemmin koulukiusattuna kuin tytöt. Lisäksi pojat ilmoittivat yleisemmin kuin tytöt, etteivät pidä lainkaan koulunkäynnistä Tarkasteltavat indikaattorit: Koulun fyysisissä työoloissa puutteita: Työskentelyä haittaavat tekijät ovat opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus, epämukavat työtuolit tai -pöydät, huonot sosiaalitilat, tapaturmavaara. Koulutapaturma lukuvuoden aikana: Oppilaalle on sattunut koulussa tai koulumatkalla lukuvuoden aikana vähintään yksi tapaturma, joka on vaatinut terveydenhuollon vastaanotolla käyntiä. Koulun työilmapiirissä ongelmia: Muodostuu neljästä opettajasuhteeseen ja luokan ilmapiiriin liittyvästä väittämästä (Opettajani odottavat minulta liikaa koulussa, Opettajat kohtelevat meitä oppilaita oikeudenmukaisesti, Luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä, Luokassani on hyvä työrauha), kahdesta työympäristöön liittyvästä haittatekijästä (Työympäristön rauhattomuus, Kiireisyys) sekä kolmesta vuorovaikutukseen liittyvästä opiskeluvaikeuksia kartoittavasta kysymyksestä (Työskentely ryhmissä, Koulukavereiden kanssa toimeentuleminen, Opettajien kanssa toimeentuleminen). Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa: Muodostuu kolmesta opettajien ja oppilaiden vuorovaikutusta kuvaavasta väittämästä (Opettajat rohkaisevat minua ilmaisemaan oman mielipiteeni tunnilla, Opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu, Oppilaiden mielipiteet otetaan huomioon koulutyön kehittämisessä). Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri: Koulutyöhön liittyvä työmäärä on ollut lukuvuoden aikana jatkuvasti tai melko usein liian suuri. Vaikeuksia opiskelussa*: Vaikeuksia opiskelussa mitattiin seuraavien asioiden avulla: läksyjen tekeminen, kokeisiin valmistautuminen, parhaan opiskelutavan löytäminen, omatoimisuutta vaativien tehtävien hoitaminen, kirjoittamistehtävien tekeminen, lukemistehtävien tekeminen, opetuksen seuraaminen. Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta*: Oppilas saa apua koulusta tai kotoa koulunkäynnin tai opiskelun vaikeuksiin harvoin tai ei juuri koskaan. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa: Oppilas on joutunut kiusaamisen kohteeksi koulussa noin kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana. Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana: Oppilas pinnannut ainakin kaksi kokonaista koulupäivää kuukauden aikana. Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä: Oppilas ei pidä tällä hetkellä lainkaan koulunkäynnistä. * Vaikeuksia opiskelussa kartoittavan indikaattorin pisteytetystä muutettiin vuonna 2006 ja avun puutetta koulunkäynnin vaikeuksissa kartoittavan indikaattorin pisteytystä vuonna 2004. Näiden muutosten vuoksi indikaattorien prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely 2008 12
KOULUOLOT Vakioidut prosenttiosuudet Tornio 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulutapaturma vuoden aikana Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri Vaikeuksia opiskelussa* Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä 7 9 11 13 23 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 28 31 34 39 58 2000 (n=567) 2002 (n=513) 2004 (n=471) 2006 (n=607) 2008 (n=565) Lappi, 2008 (n=4153) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 4. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina 2000 2008 sekä vertailutieto vuonna 2008. KOULUOLOT Tornio Vakioidut prosenttiosuudet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulutapaturma vuoden aikana Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri 58 23 28 31 39 Vaikeuksia opiskelussa* Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana 9 11 13 34 Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä 7 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Pojat (n=282) Tytöt (n=283) Tornio (n=565) Lappi (n=4153) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 5. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2008. Kouluterveyskysely 2008 13
Terveys Osuus niistä Tornion yläluokkalaisista, joilla oli väsymystä lähes päivittäin, kasvoi 16 prosentista 19 prosenttiin edellisestä kyselyvuodesta 2006 (kuvio 6; liite 2). Niiden yläkoululaisten osuus, jotka raportoivat väsymyksestä lähes päivittäin kasvoi 13 prosentista 18 prosenttiin, niska- ja hartiakivuista viikoittain 27 prosentista 30 prosenttiin ja päänsärystä viikoittain 34 prosentista 37 prosenttiin. Koulu-uupuneiden osuus lisääntyi 13 prosentista 18 prosenttiin vuodesta 2006 vuoteen 2008. Lapin läänin yläkoululaisiin verrattuna Tornion yläluokkalaiset kokivat yleisemmin koulu-uupumusta ja viikoittaista päänsärkyä (kuvio 6; liite 2). Tornion yläkoululaisiin verrattuna Lapin läänin yläkoululaiset kokivat yleisemmin terveydentilan keskinkertaiseksi tai huonoksi. Tyttöjen terveydentila oli yleisemmin keskinkertainen tai huono (kuvio 7; liite 3). Pojat olivat yleisemmin ylipainoisia kuin tytöt. Tytöt kokivat selvästi poikia yleisemmin päivittäisiä oireita, väsymystä sekä viikoittaisia niska- tai hartiakipuja ja päänsärkyä. Tytöillä oli myös useammin keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta. Tarkasteltavat indikaattorit: Terveydentila keskinkertainen tai huono: Oppilaan kokema terveydentila on keskinkertainen, melko huono tai erittäin huono. Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus: Oppilaalla on jokin lääkärin toteama pitkäaikainen sairaus, vika tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä toimintaa. Ylipainoa: Oppilaalla on painoindeksin (BMI) mukaan ylipainoa. Päivittäin vähintään kaksi oiretta*: Oppilaalla on ollut lähes päivittäin vähintään kaksi seuraavista oireista puolen vuoden aikana: niska- tai hartiakipuja, selän alaosan kipuja, vatsakipuja, jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta, ärtyneisyyttä tai kiukunpurkauksia, vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin, päänsärkyä, väsymystä tai heikotusta. Väsymystä lähes päivittäin: Oppilaalla on ollut lähes päivittäin väsymystä tai heikotusta puolen vuoden aikana. Niska- tai hartiakipuja viikoittain: Oppilaalla on ollut vähintään kerran viikossa niska- tai hartiakipuja puolen vuoden aikana. Päänsärkyä viikoittain: Oppilaalla on ollut vähintään kerran viikossa päänsärkyä puolen vuoden aikana. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus: Masentuneisuutta mitataan 12 kysymyksellä Raitasalon mielialakyselystä, joka perustuu Beckin depressio-mittariin. Koulu-uupumusta: Koulu-uupumusta mitataan kolmella kysymyksellä, jotka perustuvat Salmela-Aron ja Näätäsen koulu-uupumusmittariin BBI-10. Koulu-uupumus koostuu uupumusasteisesta väsymyksestä, kyynisestä asenteesta työhön ja opintojen merkityksen vähentymisestä sekä kyvyttömyyden ja riittämättömyyden tunteesta opiskelijana. * Vuonna 2004 poistettiin astman ja allergisen nuhan oireiden kysymykset. Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely 2008 14
TERVEYS Tornio Vakioidut prosenttiosuudet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Terveydentila keskinkertainen tai huono Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus Ylipainoa Päivittäin vähintään kaksi oiretta* Väsymystä lähes päivittäin Niska-tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Koulu-uupumusta 11 14 14 17 16 18 20 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 32 35 2000 (n=567) 2002 (n=513) 2004 (n=471) 2006 (n=607) 2008 (n=565) Lappi, 2008 (n=4153) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 6. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina 2000 2008 sekä vertailutieto vuonna 2008. TERVEYS Terveydentila keskinkertainen tai huono Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus Ylipainoa Päivittäin vähintään kaksi oiretta* Väsymystä lähes päivittäin Niska-tai hartiakipuja viikoittain Vakioidut prosenttiosuudet Tornio 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 17 11 16 20 18 32 % Päänsärkyä viikoittain Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus 14 35 Koulu-uupumusta 14 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Pojat (n=282) Tytöt (n=283) Tornio (n=565) Lappi (n=4153) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 7. Terveysindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2008. Kouluterveyskysely 2008 15
Terveystottumukset Osuus niistä Tornion yläkoululaisista, jotka eivät syö kaikkia aterianosia kouluruoalla, lisääntyi 69 prosentista 74 prosenttiin vuodesta 2006 vuoteen 2008 (kuvio 8; liite 2). Niiden osuus torniolaisista yläkoululaisista, jotka harrastavat liian vähän liikuntaa viikossa, väheni 63 prosentista 54 prosenttiin. Samoin niiden osuus, jotka menevät myöhemmin nukkumaan kuin klo 23, väheni kahden viime vuoden aikana 31 prosentista 25 prosenttiin. Myös päivittäin tupakoivien osuus väheni 22 prosentista 18 prosenttiin kahdessa vuodessa. Yläluokkalaisten hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä oli Torniossa yleisempää kuin Lapin läänissä keskimäärin (kuvio 8; liite 2). Myöhään nukkumaan menevien lukiolaisten osuus oli pienempi Torniossa kuin Lapin läänissä keskimäärin. Pojat söivät kaikki aterianosat kouluruoalla hieman yleisemmin kuin tytöt (kuvio 9; liite 3). Pojat söivät epäterveellisiä välipaloja vähintään kaksi kertaa viikossa koulussa hieman yleisemmin kuin tytöt. Pojat laiminlöivät suositusten mukaisen hampaiden harjauksen tyttöjä selvästi yleisemmin. Lisäksi myöhään valvominen ja laittomien huumeiden kokeilu olivat yleisempiä pojilla kuin tytöillä. Tarkasteltavat indikaattorit: Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla: Oppilas jättää yleensä syömättä jonkin seuraavista neljästä kouluaterian osasta: pääruoka, salaatti, maito tai piimä, leipä. Epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään 2 kertaa viikossa: Oppilas syö makeita tai rasvaisia välipaloja koulussa kouluviikon aikana vähintään kaksi kertaa viikossa. Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä: Oppilas harjaa hampaansa harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä. Harrastaa liian vähän liikuntaa viikossa*: Oppilas harrastaa liian vähän liikuntaa, jos kumpikin tai toinen seuraavista ehdoista täyttyy: 1) harrastaa vapaa-aikanaan urheilua tai liikuntaa harvemmin kuin neljä kertaa viikossa ainakin puoli tuntia kerrallaan, 2) harrastaa vapaa-aikanaan hengästyttävää ja hikoiluttavaa liikuntaa vähemmän kuin kaksi tuntia viikossa. Liikuntaindikaattori pohjautuu UKK-instituutin liikuntapiirakassa annettuun terveysliikuntasuositukseen nuorille. Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23: Oppilas menee koulupäivinä tavallisesti nukkumaan kello 23 jälkeen. Tupakoi päivittäin: Oppilas tupakoi kerran päivässä tai useammin. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa: Oppilas käyttää alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran: Oppilas on kokeillut ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muuta vastaavaa huumetta. * Liikuntaindikaattori muutettiin vuonna 2007. Muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely 2008 16
TERVEYSTOTTUMUKSET Vakioidut prosenttiosuudet Tornio 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla Epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään 2 kertaa viikossa 27 72 Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 58 Harrastaa liian vähän liikuntaa viikossa* 52 Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 29 Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 18 19 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 5 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2000 (n=567) 2002 (n=513) 2004 (n=471) 2006 (n=607) 2008 (n=565) Lappi, 2008 (n=4153) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 8. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina 2000 2008 sekä vertailutieto vuonna 2008. TERVEYSTOTTUMUKSET Vakioidut prosenttiosuudet Tornio 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla 72 Epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään 2 kertaa viikossa 27 Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 58 Harrastaa liian vähän liikuntaa viikossa* 52 Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 29 Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 18 19 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 5 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Pojat (n=282) Tytöt (n=283) Tornio (n=565) Lappi (n=4153) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 9. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2008. Kouluterveyskysely 2008 17
Terveysosaaminen ja oppilashuolto Avun puute muissa kun koulunkäyntiin liittyvissä asioissa vähentyi 14 prosentista 11 prosenttiin vuodesta 2006 vuoteen 2008 (kuvio 10; liite 2). Muissa indikaattoreissa liittyen terveysosaamiseen ja oppilashuoltoon ei ollut eroa edelliseen vuoteen. Lähes kaikki indikaattorit liittyen terveysosaamiseen ja oppilashuoltoon poikkesivat Lapin läänin tuloksista (kuvio 10; liite 2). Torniossa nuorten osuudet, joilla on negatiivinen suhtautuminen terveystietoon tai huonot tiedot päihteistä, olivat suuremmat kuin Lapin läänissä. Lapin lääniin verrattuna nuorilla, joilla oli avun puutetta muissa kun koulunkäyntiin liittyvissä asioissa, tyytymättömyyttä kouluterveydenhuoltoon henkilökohtaisissa asioissa ja vaikeuksia päästä koululääkärin tai kouluterveydenhoitajan vastaanotolle, oli vähemmän kuin Torniossa keskimäärin. Tytöt olivat hieman useammin sitä mieltä kuin pojat, että terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä (kuvio 11; liite 3). Pojilla oli tyttöjä huonommat tiedot seksuaaliterveydestä ja päihteistä. Pojilla oli useammin avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Pojilla oli useammin kuin tytöillä vaikeuksia päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle. Pojat olivat useammin kuin tytöt tyytymättömiä kouluterveydenhoitoon henkilökohtaisissa asioissa. Tarkasteltavat indikaattorit: Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta: Terveystiedon opetuksen aiheet eivät kiinnosta oppilasta. Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä: Oppilaan mielestä terveystiedon opetus ei lisää taitoja ja valmiuksia huolehtia terveydestä. Huonot tiedot seksuaaliterveydestä*: Muodostuu kuudesta seksuaaliterveyttä koskevasta väittämästä. Huonot tiedot päihteistä: Muodostuu kuudesta tupakkaa, nuuskaa ja alkoholia koskevasta väittämästä. Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa: Oppilas saa melko tai erittäin huonosti apua muihin kuin koulunkäyntiin liittyviin ongelmiin terveydenhoitajalta, lääkäriltä, koulupsykologilta, kuraattorilta ja opettajalta. Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle: Oppilas kokee kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn melko tai erittäin vaikeaksi. Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle: Oppilas kokee koululääkärin vastaanotolle pääsyn melko tai erittäin vaikeaksi. Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa: Oppilas on melko tai erittäin tyytymätön koulun terveydenhuollon toimivuuteen keskusteltaessa henkilökohtaisista asioista, kuten seksi tai masennus. * Vuonna 2004 poistettiin väittämä homoseksuaalisuudesta. Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely 2008 18
TERVEYSOSAAMINEN JA OPPILASHUOLTO Vakioidut prosenttiosuudet Tornio 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä Huonot tiedot seksuaaliterveydestä* Huonot tiedot päihteistä Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle 20 18 19 15 16 26 Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle 49 Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 26 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2000 (n=567) 2002 (n=513) 2004 (n=471) 2006 (n=607) 2008 (n=565) Lappi, 2008 (n=4153) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 10. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina 2000 2008 sekä vertailutieto vuonna 2008. TERVEYSOSAAMINEN JA OPPILASHUOLTO Tornio Vakioidut prosenttiosuudet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä Huonot tiedot seksuaaliterveydestä* Huonot tiedot päihteistä Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle 20 18 19 15 16 26 Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle 49 Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 26 Pojat (n=282) Tytöt (n=283) Tornio (n=565) Lappi (n=4153) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 11. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2008. Kouluterveyskysely 2008 19
Lukion 1. ja 2. vuosikurssit Elinolot Tornion lukiolaisten perherakenteena oli harvemmin muu kuin ydinperhe vuonna 2008 kuin kaksi vuotta sitten (kuvio 12; liite 4). Vanhempien tupakointi vähentyi vuodesta 2002. Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 42 prosentilla nuorista vuonna 2002, kun vuonna 2008 26 prosenttia vanhemmista tupakoi. Lukiolaisten käyttövarat lisääntyivät. Vuonna 2006 lukiolaisista 36 prosentilla oli yli 17 euroa viikossa käytettävissä, kun vuonna 2008 vastaava osuus lukiolaisista oli 39 prosenttia. Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa vähentyivät. Kun vuonna 2006 keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa oli 12 prosentilla lukiolaisista, niin vuonna 2008 keskusteluvaikeuksia oli 9 prosentilla lukiolaisista. Niiden osuus, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää, lisääntyi kuudesta prosentista yhdeksään prosenttiin vuodesta 2006. Ydinperheet ja vanhempien työttömyys olivat yleisempiä Torniossa kuin Lapin läänissä keskimäärin. Vanhempien tupakointi oli harvinaisempaa Torniossa kuin Lapin läänissä keskimäärin. Torniolaisten lukiolaisten vanhemmat tiesivät yleisemmin viikonloppuiltojen viettopaikan kuin Lapin läänin lukiolaisten vanhemmat keskimäärin. (kuvio 12; liite 4). Pojilla oli tyttöjä useammin yli 17 euroa rahaa viikoittain käytössään (kuvio 13; liite 5). Poikien vanhemmat eivät tienneet hieman yleisemmin kuin tyttöjen vanhemmat viikonloppuiltojen viettopaikkaa. Tytöillä oli hieman useammin kuin poikien vanhemmilla keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa. Pojilla ei ollut yhtään läheistä ystävää yleisemmin kuin tytöillä. Lisäksi pojat olivat viimeisen vuoden aikana kokeneet fyysistä uhkaa ja tehneet toistuvasti rikkeitä yleisemmin kuin tytöt. Tarkasteltavat indikaattorit: Perherakenteena muu kuin ydinperhe: Oppilaan perhe on muu kuin ydinperhe. Ainakin yksi vanhemmista tupakoi: Vähintään yksi vanhemmista tupakoi nykyisin. Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana: Vähintään yksi vanhemmista on ollut työttömänä tai pakkolomalla vuoden aikana. Käyttövarat yli 17 euroa viikossa: Oppilaalla on käytössään keskimäärin yli 17 euroa viikossa. Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa: Vanhemmat eivät tiedä aina, missä oppilas viettää viikonloppuiltansa. Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa: Oppilas ei pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan. Ei yhtään läheistä ystävää: Oppilaalla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana: Oppilas on kokenut fyysistä uhkaa, jos häneltä on varastettu uhkailemalla, uhattu vahingoittaa tai käyty kimppuun vuoden aikana. Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana: Oppilas on vuoden aikana tehnyt seuraavista rikkeistä vähintään kahta tai vähintään kaksi kertaa: tehnyt töherryksiä, vahingoittanut koulun omaisuutta, vahingoittanut muuta omaisuutta, varastanut, hakannut jonkun. Kouluterveyskysely 2008 20
ELINOLOT Vakioidut prosenttiosuudet Tornio: Tornion yhteislyseon lukio 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Perherakenteena muu kuin ydinperhe Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana Käyttövarat yli 17 euroa viikossa Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana 17 9 10 14 6 30 31 40 36 Lukion 1. ja 2. vuosikurssin oppilaat 2000 (n=202) 2002 (n=181) 2004 (n=208) 2006 (n=143) 2008 (n=211) Lappi, 2008 (n=1806) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 12. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina 2000 2008 sekä vertailutieto vuonna 2008. ELINOLOT Vakioidut prosenttiosuudet Tornio: Tornion yhteislyseon lukio 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Perherakenteena muu kuin ydinperhe 17 Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana 30 31 Käyttövarat yli 17 euroa viikossa Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa 36 40 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää 9 10 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 14 Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana 6 Pojat (n=89) Tytöt (n=122) Tornio (n=211) Lappi (n=1806) Lukion 1. ja 2. vuosikurssin oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 13. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2008. Kouluterveyskysely 2008 21