Säteily kuuluu ympäristöön
Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK
Säteily kuuluu ympäristöön Radon Luonnon taustasäteily Elintarvikkeet Metsien radioaktiivisuus Uraanikaivokset Auringon ultraviolettisäteily
Ulkoisen säteilyn valvontaverkko Kuva: STUK
Laskeuma Laskeumalla tarkoitetaan maahan tai veteen ilmasta laskeutuneita radioaktiivisia aineita. Laskeumanäytteitä kerätään jatkuvasti, ja ne analysoidaan tavallisesti kerran kuukaudessa. Laskeumanäytteiden keräysjaksoa lyhennetään, jos ilmanäytteiden tai ulkoisen säteilyn mittausten perusteella saadaan viitteitä tuoreesta laskeumasta. Saadaan nopea tieto laskeuman koostumuksesta ja radioaktiivisten aineiden määristä eri paikkakunnilla. Tulokset antavat myös pohjan tutkimuksille, joilla selvitetään radioaktiivisten aineiden kulkeutumista maa- ja vesiympäristössä.
Ihmisen radioaktiivisuus Elinympäristössämme on sekä luonnollista että keinotekoista alkuperää olevia radioaktiivisia aineita. Ihmiseen ne kulkeutuvat ruuan juomaveden tai hengitysilman mukana. Kehossa radioaktiiviset aineet altistavat ihmisen sisäiselle säteilylle. Onnettomuustilanteissa osa iholle joutuneesta radioaktiivisesta aineesta voi imeytyä ihon tai haavojen kautta elimistöön ja aiheuttaa myös sisäistä säteilyannosta. Ihmisen elimistön radioaktiivisuutta voidaan mitata suoraan kokokeholaskurilla tai epäsuorasti ihmisen eritteistä.
Säteileviä laitteita ovat esimerkiksi Mikroaaltouuni Televisio Palovaroitin Matkapuhelimet ja tukiasemat Solarium Laserit Kuvat: STUK
Tutkimus Elintarvikkeiden mittaus kaikki maataloustuotteet, metsäympäristöstä hankittavat marjat, sienet ja riista, sekä sisävesistöjen ja Itämeren kala. Ihmisten radioaktiivisuus esim. kokokehomittaus Pohjois-Suomen aluelaboratorio esim. systemaattiset porotutkimukset Kuvat: STUK
Annoksista Säteilyannos kuvaa säteilyn aiheuttamaa terveydellistä haittaa. Sen yksikkö on sievert (Sv). Annos ilmoitetaan usein sievertin tuhannesosina eli millisieverteinä (msv) tai miljoonasosina eli mikrosieverteinä (µsv). 6000 msv äkillisesti saatuna saattaa johtaa henkilön kuolemaan 1000 msv alle vuorokaudessa saatuna aiheuttaa säteilysairauden oireita (esim. väsymystä ja pahoinvointia) 50 msv Säteilytyöntekijän vuosiannosraja 4 msv suomalaiselle säteilystä (sisäilman radon, röntgentutkimukset jne.) aiheutuva keskimääräinen annos vuodessa 2 msv lentokoneessa työskentelevä saa kosmisesta säteilystä vuodessa 0,1 msv keuhkojen röntgenkuvauksesta potilaalle aiheutuva annos 0,01 msv hammasröntgenkuvauksesta potilaalle aiheutuva annos
Annoksista Annosnopeus ilmaisee, kuinka suuren annoksen ihminen saa tietyssä ajassa. Annosnopeuden yksikkö on sievertiä tunnissa (Sv/h) 100 µsv/h suojaustoimet (esim. sisälle suojautuminen) ovat tarpeen 30 µsv/h isotooppihoitoa saaneesta potilaasta metrin etäisyydellä mitattu annosnopeus, jonka alittuessa potilas pääsee kotiin 5 µsv/h Tshernobylin onnettomuuden aikana suurin mitattu annosnopeus Suomessa. 5 µsv/h annosnopeus lennettäessä 12 kilometrin korkeudessa 0,4 µsv/h annosnopeus, jonka ylittyessä Suomen säteilyvalvontaverkon automaattinen säteilymittari hälyttää 0,04-0,30 µsv/h luonnon taustasäteily Suomessa
Säteilyn terveyshaitat 1. 1. Suorat terveyshaitat Ilmenevät nopeasti altistuksen jälkeen. Vaikutuksia esiintyy vain suurilla äkillisillä säteilyannoksilla. Kynnysarvo noin 1000 msv alle vuorokaudessa saatuna. 6000 msv äkillisesti saatuna johtaa todennäköisesti kuolemaan. Ilmenemismuotoja: säteilysairaus (pahoinvointi, suolistovauriot, luuydinvauriot) tai säteilypalovamma
Säteilyn terveyshaitat 2. 2. Satunnaisesti useiden vuosien kuluttua ilmenevät myöhäisvaikutukset Vaikutuksia esiintyy myös pienillä säteilyannoksilla. Perustuvat solujen perimän virheisiin. Ilmenemismuotoja: Syövän lisääntyminen Perinnöllisten haittojen lisääntyminen 3. Säteilyvaaratilanteen psykososiaaliset vaikutukset Voivat olla paljon laajemmat kuin todelliset säteilyvaikutukset.
Säteilyvaara Vakavan säteilyvaaratilanteen todennäköisyys Suomessa on pieni. Säteilytilannetta tarkkaillaan jatkuvasti koko maassa ja pienistäkin muutoksista saadaan tieto välittömästi. Säteilyvaaratilanteesta ja toimintaohjeista tiedotetaan ihmisille viipymättä television ja radion välityksellä. Säteily- ja ydinonnettomuuksien ilmoittamisesta on sovittu myös kansainvälisesti. Naapurimaiden kesken tiedonsaanti on varmistettu erityisen hyvin. Ydinaseräjäytys tai ydinvoimalaitosonnettomuus voi aiheuttaa vakavan säteilyvaaratilanteen. Paikallisen säteilyvaaratilanteen voi aiheuttaa esimerkiksi onnettomuus radioaktiivisten aineiden kuljettamisessa.
Kun säteilyvaara uhkaa Mene sisätiloihin. Sulje ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot sekä sammuta ilmastointi. Varaa ruokaa sekä juotavaa ja suojaa ne tiiviisiin astioihin. Kuuntele radiota. Viranomaiset antavat toimintaohjeet radion välityksellä. Ota joditabletti vasta viranomaisen kehotuksesta. Vältä puhelimen käyttöä linjojen tukkeutumisvaaran vuoksi.