Seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä -oikeudet Suomen kehityspolitiikassa

Seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä -oikeudet Suomen kehityspolitiikassa ULKOASIAINMINISTERIÖ

Ulkoasu: Innocorp Oy/Milla Toro Paino: Erweko Painotuote Oy, 2010

Sisältö 4 Esipuhe 5 Johdanto 6 8 10 11 13 14 Tie seksuaali- ja lisääntymisterveyteen sekä -oikeuksiin Mitä Suomi tekee? Väestönkasvu ja kehitys: tulevaisuuden trendit Seksuaalikasvatusta tarvitaan Väestönkasvu vakiintumassa Mitä ovat seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä -oikeudet? 16 19 20 21 22 23 24 25 26 27 Termit 28 Lähteet Äitien terveydestä huolehdittava Naisten terveysongelmia Väkivalta naisten yleinen kuolinsyy HIV ja AIDS Köyhyys ja talous vaikuttavat toisiinsa Väestöpolitiikka on ympäristöpolitiikkaa Tasa-arvo ja miehet Seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti Kulttuurit ja uskonnot Vapaus valita 3

Esipuhe Vuosisadan 1950 2050 aikana globaali väestönkasvu on ollut ja on kaikkien aikojen nopeinta, vapaaehtoinen pudotus väestönkasvussa suurinta ja demografinen muutos kehittyneiden ja vähemmän kehittyneiden alueiden välillä mittavinta. Seuraavan 50 vuoden aikana väestö ikääntyy ja lisääntyy, joskin aiempaa hitaammin. Maantieteellisten alueiden sisällä ja niiden välillä on kuitenkin suuria eroja. Ei ole varmaa mitkä demografiset muutokset ovat pysyviä, mutta on selvää, että kun yli miljardi ihmisiä näkee kroonisesti nälkää, niin tämä johtuu ihmiskunnan yhteisistä valinnoista eikä biofyysisistä olosuhteista. Väestönkasvun, kulutuksen ja luonnon kantokyvyn tasapaino on maailmanlaajuinen yhteinen haaste. Maailman väestönkasvusta noin 5 prosenttia tapahtuu kehittyneissä maissa ja 95 prosenttia kehitysmaissa. Puolet maailman väestönkasvusta toteutuu yhdeksässä maassa. Poikkeuksetta nämä maat kuuluvat köyhimpiin maihin, joilla on myös suuria ympäristöllisiä haasteita, talousvaikeuksia ja yhteiskunnallisen vakauden ongelmia, joita nopea väestönkasvu entisestään vaikeuttaa. Haluan nostaa väestökysymykset uudelleen kehityspoliittiseen keskusteluun ja korostan, että nopea väestönkasvu vaikeuttaa köyhyyden vähentämistä sekä ympäristöongelmien ja sosiaalisten jännitteiden hallintaa maailmanlaajuisesti. Suomen tavoitteena on, että kehitys olisi kestävää niin taloudellisesti, luonnontaloudellisesti kuin yhteiskunnallisestikin. Köyhyyden ja väestönkehityksen yhteydet eivät ole yksinkertaisia syy-seuraussuhteita. Suomen hallitus haluaa keskustella näistä asioista mahdollisimman laajasti ja tuoda kansainväliseen keskusteluun uusinta tietoa. Maat, joissa sekä kuolleisuus että syntyvyys on saatu laskemaan investoimalla koulutukseen, naisten aseman parantamiseen ja yleiseen terveydenhuoltoon, erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin, ovat myös pystyneet kohentamaan talouttaan ja vähentämään köyhyyttä. Nämä ovat keskeisiä haasteita vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa ja edellytyksiä kestävälle kehitykselle. Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen saatavuuden ja laadun kehittäminen ovat parhaita keinoja köyhyyden vastaisessa taistelussa sekä naisten ja lasten aseman ja terveyden parantamisessa. Tarpeellisten palvelujen puuttuminen tekee nopeasti tyhjäksi muissa vuosituhattavoitteissa aikaansaadun edistyksen. Tämän julkaisun tarkoitus on osaltaan edistää ymmärtämystä näistä kehitykselle keskeisistä teemoista, jotka ovat edelleen Suomen kehityspolitiikan kansainvälisestikin tunnettuja prioriteetteja. Paavo Väyrynen Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri 4 Vapaus valita

Johdanto Seksuaali- ja lisääntymisterveyteen sekä -oikeuksiin (SRHR) liittyvät kysymykset ovat tärkeä osa Suomen ihmisoikeus- ja kehityspolitiikkaa sekä kehitysyhteistyötä. SRHR on lyhenne sanoista sexual and reproductive health and rights. Suomessa puhutaan seksuaali- ja lisääntymisterveydestä sekä -oikeuksista. Tässä esitteessä pohditaan: mitä seksuaali- ja lisääntymisterveydellä sekä -oikeuksilla tarkoitetaan, miksi seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä -oikeudet ovat tärkeitä ja miten ne liittyvät muihin kehityskysymyksiin, kuten köyhyyteen ja ilmastonmuutokseen. Suomen kehityspolitiikassa otetaan huomioon väestökysymysten ja seksuaali- ja lisääntymisterveyden sekä -oikeuksien yhteys ympäristöön, luonnonvaroihin sekä taloudelliseen kehitykseen. Väestönkehityksen ja köyhyyden välillä ei ole yksinkertaista syy-seuraussuhdetta, vaan yhteydet ovat moninaisempia. Suomen kehityspolitiikalla tavoitellaan köyhyyden vähentämistä sekä sosiaalisesti, taloudellisesti ja luonnontaloudellisesti kestävää kehitystä. Tähän pyritään noudattamalla johdonmukaisuuden, täydentävyyden ja vaikuttavuuden periaatteita ja ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa, johon Suomen kehityspolitiikka perustuu. Suomi painottaa kehitysyhteistyössään nuorten oikeutta saada seksuaaliterveyteen ja -oikeuksiin liittyvää tietoa ja palveluja. Samalla korostetaan lasten etenkin tyttöjen koulutusta, naisten vaikutusmahdollisuuksien parantamista sekä miesten osallistumista ja vastuuta seksuaaliterveydestä. n Vapaus valita 5

Tie seksuaali- ja lisääntymisterveyteen sekä -oikeuksiin Seksuaali- ja lisääntymisterveydellä sekä -oikeuksilla tarkoitetaan jokaisen oikeutta terveyteen, oikeutta valita hankkiiko lapsia, milloin ja kuinka monta, sekä oikeutta turvalliseen ja tyydyttävään sukupuolielämään. Seksuaali- ja lisääntymisterveyskysymyksiä on viime vuosina alettu tarkastella enemmän ihmisoikeuslähtöisesti. Sama ihmisoikeusperustainen lähestymistapa on myös Suomen kehityspolitiikan pohjana. Vuoden 1968 Teheranin ihmisoikeuskonferenssissa hyväksyttiin periaate jokaisen yksilön ja parin oikeudesta tehdä perhesuunnittelua koskevia valintoja. Teheranin konferenssia seuranneita seksuaali- ja lisääntymisterveyden virstanpylväitä ovat vuoden 1994 Kairon väestöja kehityskonferenssi sekä vuoden 1995 Pekingin neljäs naisten asemaa käsittelevä maailmankonferenssi. Ne laajensivat perhesuunnittelun käsitettä kattamaan oikeuden parempaan seksuaali- ja lisääntymisterveyteen. Kairon konferenssissa (International Conference on Population and Development, ICPD) 179 valtiota totesi, että väestö ja kehitys liittyvät erottamattomasti yhteen. Yksimielisesti todettiin, että yksilön oikeuksien toteutumisen ja tasapainoisen kehityksen edellytyksiä ovat naisten voimaannuttaminen sekä lisääntymisterveyden takaavien koulutus- ja terveystarpeiden toteutuminen. Konferenssissa hyväksyttiin 20 vuoden toimintaohjelma, jossa keskitytään yksilön tarpeisiin ja oikeuksiin. Kairon toimintaohjelmassa asetetaan kansainväliselle yhteisölle joukko tärkeitä väestö- ja kehitystavoitteita. Pekingin konferenssissa käsiteltiin muun muassa köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, taloutta, ihmisoikeuksia, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, ympäristökysymyksiä ja tyttölapsen erityisasemaa. Konferenssin päätteeksi hallitusten edustajat 6 Vapaus valita

hyväksyivät yksimielisesti Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman tasa-arvon, kehityksen ja rauhan edistämiseksi. Konferenssissa keskityttiin arvioimaan maailman tilaa naisten kannalta, ja toimintaohjelmassa nimettiin 12 toiminta-aluetta, joille asetettiin strategiset tavoitteet. Kairon ja Pekingin toimintaohjelmien ohella myös YK:n vuosituhattavoitteet liittyvät läheisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyteen sekä -oikeuksiin. Nämä kaikki tukevat ja täydentävät toisiaan. Vuonna 2000 järjestetyssä huippukokouksessa 189 YK:n silloista jäsenvaltiota hyväksyi vuosituhatjulistuksen. Sen pohjalta laadittiin vuosituhattavoitteet (Millennium Development Goals, MDGs). Vuosituhatjulistus ja -tavoitteet ovat YK:n jäsenmaiden, YK-järjestöjen ja kansainvälisten rahoituslaitosten sopimus kansainvälisen yhteistyön kehitystavoitteista. Tavoitteet on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Läheisimmin seksuaali- ja lisääntymisterveyteen sekä -oikeuksiin liittyy viides vuosituhattavoite, joka koskee odottavien äitien terveyden parantamista. Sen alatavoitteita ovat raskaudesta ja synnytyksestä johtuvien kuolemien vähentäminen kolmella neljäsosalla sekä lisääntymisterveyspalvelujen ulottaminen kaikkien saataville vuoteen 2015 mennessä. n YK:n väestörahasto UNFpa YK:n väestörahasto UNFPA (United Nations Population Fund) kuuluu YK:n operatiivisiin kehitysjärjestöihin. UNFPAn mandaatti on tukea jäsenmaiden hallituksia väestöpolitiikkaan ja lisääntymisterveyteen liittyvillä politiikkaaloilla. UNFPAn keskeinen tehtävä on väestökehitykseen ja lisääntymisterveyteen liittyvien kehitystavoitteiden saavuttaminen. Suomi painottaa UNFPAn toiminnassa lisääntymisterveyden, erityisesti nuorten lisääntymisterveyden, ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä, miesten vastuuntunnon lisäämistä, naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan poistamista sekä tyttöjen oikeuksien turvaamista. Suomen apu UNFPAlle on pääasiassa yleisavustusta järjestön perustoimintoihin. Yleisavustus on viime vuosina kasvanut nopeasti, se oli 16 miljoonaa euroa vuonna 2008, 21 miljoonaa euroa 2009 ja 25 miljoonaa euroa 2010. Vuodesta 2000 lähtien Suomi on ollut järjestön kahdeksanneksi suurin lahjoittaja. Yleisavustuksen lisäksi Suomi on usean vuoden ajan myöntänyt UNFPAlle temaattista tukea mm. nuorten lisääntymisterveysohjelmaan. n Vapaus valita 7

Mitä Suomi tekee? Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tunnustetaan ihmisoikeuksien, kehityksen ja turvallisuuden keskinäisriippuvuus. Suomi edistää erityisesti naisten, lasten, vammaisten henkilöiden, seksuaalija sukupuolivähemmistöjen sekä alkuperäiskansojen oikeuksia. Suomen ihmisoikeuspolitiikassa seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä -oikeudet ja niiden tunnustaminen ihmisoikeutena otetaan esiin naisten oikeuksien alla. Tämä johtuu siitä, että sillä saralla on ollut eniten työtä. Seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä -oikeudet koskettavat kuitenkin yhtälailla miehiä. Suomi tukee täysin Kairon väestökonferenssissa hyväksytyn toimintaohjelman tavoitteita. Suomen näkemyksen mukaan lisääntymisterveys- ja perhesuunnittelupalveluiden saatavuus ja hyvä laatu ovat avain köyhyyden vähentämiseen, äitiys- ja lapsikuolleisuuden laskemiseen sekä HIV-tartuntojen ehkäisyyn. Suomi on sitoutunut Pekingin toimintaohjelmaan ja sen tavoitteisiin sekä panostanut vahvasti naisten aseman edistämiseen. Suomen laaja näkemys seksuaali- ja lisääntymisterveydestä on saanut kansainvälistä tunnustusta. Työssä painottuvat pitkäaikainen sitoutuminen ja avoimuus. Suomi toimii aktiivisesti myös Yogyakartan periaatteiden tunnetuksi tekemiseksi ja niiden merkittävyyden lisäämiseksi. Yogyakartan periaatteet määriteltiin vuonna 2006 Indonesian ihmisoikeusasiantuntijakokouksessa. Niiden mukaan yleismaailmalliset ihmisoikeudet, kuten seksuaalioikeudet, kuuluvat myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille, vaikka näitä ryhmiä ei ole mainittu erikseen yleissopimuksissa. 8 Vapaus valita

Suomi painottaa erityisesti terveysjärjestelmien kehittämistä ja tukemista. Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden sekä HIVtartuntojen ehkäisyn on oltava osa maan omaa perusterveydenhuoltoa. Suomen kokemuksista ja asiantuntemuksesta esimerkiksi neuvolajärjestelmän kehittämisessä on paljon annettavaa. Tasa-arvo, tyttöjen koulunkäynti, nuorten seksuaalikasvatus, kattavat lisääntymisterveyspalvelut ja neuvolatoiminta on nähty Suomessa tärkeinä, ja niihin on haluttu panostaa. Suomi tukee kehitysyhteistyövaroin seksuaaliterveyttä edistävää työtä pääasiassa YK-järjestelmän kautta. Suurin osa tuesta suunnataan YK:n väestörahastolle UNFPAlle. Lisäksi Suomi tekee yhteistyötä Maailman terveysjärjestö WHO:n ja YK:n AIDS-ohjelman UNAIDSin kanssa. Noin viidennes Suomen kehitysyhteistyövaroista kanavoidaan Euroopan unionin kehitysyhteistyöhön. EU:n ja sen jäsenvaltioiden kehitysapu on noin puolet kaikesta virallisesta kansainvälisestä kehitysyhteistyöstä. EU on ollut erityisen huolestunut nuorten lisääntymisja seksuaaliterveydestä kehitysmaissa. Korkea äitiyskuolleisuus sekä turvallisten ja luotettavien lisääntymisterveyspalvelujen puute, tietämättömyys ja HIV-pandemian leviäminen heikentävät mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä ja luoda pohjaa kestävälle kehitykselle. EU pyrkiikin kehitysyhteistyöllään ratkaisemaan näitä ongelmia. Monet suomalaiset kansalaisjärjestöt, kuten Väestöliitto, Fida International, Kirkon Ulkomaanapu, Plan Suomi Säätiö, Solidaarisuus, Suomen Lähetysseura, Suomen Punainen Risti ja Suomen World Vision, ovat ulkoministeriön yhteistyökumppaneita. Suomen Akatemia on myös rahoittanut kehitysmaiden seksuaaliterveyteen liittyvää tutkimusta. n Vapaus valita 9

Väestönkasvu ja kehitys: tulevaisuuden trendit YK arvioi maapallon väkiluvun kasvavan nykyisestä 6,8 miljardista noin 9,3 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Eniten väestö tulee kasvamaan kehitysmaissa. Nopeaan väestönkasvuun vaikuttavat lisääntymisiässä olevien ihmisten määrä sekä se, kuinka monta lasta päätetään hankkia. Hedelmällisyys on lähtenyt laskuun useassa maassa, mutta kasvaa edelleen joissain maissa. Naiset saavat edelleen keskimäärin yli neljä lasta 42:ssa vähiten kehittyneessä maassa. asui vuonna 2008 ensimmäistä kertaa enemmän ihmisiä kuin maaseudulla. Vuoteen 2050 mennessä 70 prosenttia maailman väestöstä tulee asumaan kaupunkialueilla. Väestön määrä ei kuitenkaan ole kehityksen ainoa haaste: kehitykseen vaikuttavat myös väestön ikärakenne, maantieteellinen sijoittuminen ja lisääntymisvauhti. Kaupungeissa Väestönkasvu alueittain 1950-2050. (Miljardeissa) 10 8 6 4 Muut kehitysmaat 2 0 Vähiten kehittyneet maat Kehittyneemmät maat 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 Lähde: UN Population Division. World Population Prospects: The 2008 Revision. 10 Vapaus valita

Seksuaalikasvatusta tarvitaan Maapallolla elää tällä hetkellä historian suurin nuorten sukupolvi, joka on jo nyt tai on pian tulossa lisääntymisikään. Seksuaalisuutta sekä sukupuolitautien ja ei-toivottujen raskauksien ehkäisyä koskeva tiedontarve on valtava. Tiedon lisäksi saatavilla on oltava ehkäisyvälineitä. Perinteisesti ehkäisymenetelmiä on ollut tarjolla vain naimisissa oleville pareille. Ehkäisyvälineiden saatavuus on kuitenkin taattava kaikille vuosituhattavoitteiden mukaisesti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä naisille suunnattuihin ehkäisymenetelmiin, esimerkiksi naisten kondomiin. 1990-luvulla. Koulujen seksuaalikasvatuksen vähenemistä on arveltu yhdeksi syyksi nuorten raskaudenkeskeytyksien ja sukupuolitautien yleistymiseen pitkään jatkuneen laskun jälkeen. Vuonna 2004 terveystieto tuli uudelleen pakolliseksi aineeksi peruskouluihin. Seksuaaliterveyspalveluissa oikeus yksityisyyteen on hyvin tärkeää. Tämä koskee varsinkin nuoria, jotka odottavat palveluilta luottamuksellisuutta ja terveydenhuollon ammattilaisilta tukea itsenäiseen Nuoret jäävät yhä liian usein vaille tarvitsemaansa tietoa, palveluita ja hyödykkeitä. He tarvitsevat näitä pystyäkseen tekemään vastuullisia päätöksiä lasten hankkimisesta sekä muista seksuaalija lisääntymisterveyteen sekä -oikeuksiin liittyvistä asioista. Poliittinen sitoutuminen nuorten tarpeiden huomioimiseen on olennaista. Sijoittaminen nuoriin naisiin ja tyttöihin on kaikkein kustannustehokkaimpia ja vaikuttavimpia keinoja saavuttaa maailman kehitystavoitteet. Suomessa seksuaalikasvatusta tehostettiin 1970 1980-luvuilla, minkä seurauksena nuorten tiedot seksuaaliterveydestä paranivat ja aborttien määrä väheni. Seksuaalikasvatuksen valtakunnallista ohjausta supistettiin laman jälkeen Vapaus valita 11

...Seksuaalikasvatusta tarvitaan päätöksentekoon. Nuorille voidaan tarjota tietoa seksuaalisuuteen liittyvistä asioista esimerkiksi Internetin kautta. Suomessa muun muassa Väestöliitto ylläpitää seksuaaliterveyden verkkosivuja, joille voi lähettää nimettömänä kysymyksiä eri aiheista ja keskustella asiantuntijan kanssa. Tätä mallia voitaisiin hyödyntää myös kehittyvissä maissa. Maailmassa on valtavasti nuoria. Ei ole yhdentekevää millainen heidän terveydentilansa ja tietotasonsa on tai millaisen työn ja perheen he hankkivat. Nuorten valinnat vaikuttavat ratkaisevasti maailman taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen sekä tulevaan väestönkasvuun. n Terveystietoa Nicaraguan nuorille Suomi tukee Nicaraguassa erityisesti nuorille suunnattua seksuaali- ja lisääntymisterveyshanketta. Hankkeen avulla edistetään lisääntymisterveyteen liittyviä oikeuksia ja tasa-arvoa koko maassa sekä rakennetaan niille suotuisaa ilmapiiriä. Hanke lisää nuorten tietoja lisääntymisterveydestä sekä kehittää erityisesti nuorille suunnattuja palveluita ja osallistumismahdollisuuksia. Viestinnällä on tärkeä rooli hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Nicaraguan terveysministeriö, tasa-arvotyöstä vastaava instituutti, poliisilaitos ja armeija. Yhteistyötä tehdään myös katolisen kirkon ja muiden kirkkokuntien sekä ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Suomen lisäksi hanketta rahoittavat Alankomaat ja Tanska sekä YK:n väestörahasto UNFPA, joka myös vastaa hankkeen toteutuksesta. n 12 Vapaus valita

Väestönkasvu vakiintumassa Maailman väestön kokonaishedelmällisyysluku oli 2,5 vuonna 2008. Nainen sai elämänsä aikana keskimäärin kaksi ja puoli lasta. Teollisuusmaissa lapsia saadaan keskimäärin 1,6 (Suomessa 1,8) ja kehitysmaissa 2,7. Kaikkein vähiten kehittyneissä maissa kokonaishedelmällisyysluku on jopa 4,6. Erot ovat kuitenkin suuria sekä maiden välillä että niiden sisällä. Kaikissa maissa köyhemmillä naisilla on enemmän lapsia kuin rikkaammilla. On arvioitu, että pian saavutetaan korvaavan tason hedelmällisyyden virstanpylväs. Korvaavan tason hedelmällisyys tarkoittaa, että väestön määrä pysyy samana. Tämä tulee olemaan yksi väestönkehityksen suurimmista muutoksista. YK arvioi väestönkasvun vakiintuvan vuoden 2050 jälkeen, mikäli nykyinen tahti jatkuu. Kaikissa maissa ollaan siirtymässä korkeasta kuolleisuudesta ja syntyvyydestä matalaan kuolleisuuteen ja laskevaan hedelmällisyyteen, mutta muutokset tapahtuvat eri tahtiin. Hedelmällisyys on laskenut 86 maassa alle väestön korvautumistason. Jos perhesuunnittelupalveluiden saatavuutta pystytään laajentamaan, myös kehitysmaiden kokonaishedelmällisyysluku tulee edelleen laskemaan. n Kesimääräinen lapsiluku naista kohden 1990 2010 7 6 5 4 3 2 1 0 6,1 5,1 Saharan eteläpuolinen Afrikka 4,0 2,8 Eteläinen Keski-Aasia 3,0 1990 1995 2005 2010 2,3 Latinalainen Amerikka ja Karibia Lähde: UN Population Division. World Population Prospects: The 2008 Revision. Hedelmällisyyden laskulla on monia vaikutuksia: se muuttaa väestön ikärakennetta ja lisää työssäkäyvien määrää suhteessa lapsiin ja vanhuksiin se helpottaa naisten työssäkäyntiä ja lisää siten työvoimaa kotitalouksille jää enemmän rahaa, kun elätettäviä lapsia ja vanhuksia on vähemmän suhteessa työssäkäyvään väestöön alhainen hedelmällisyys tekee mahdolliseksi kerätä nopeammin henkilökohtaista pääomaa Vapaus valita 13

Mitä ovat seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä -oikeudet? Suomi katsoo, että on tärkeää puhua seksuaali- ja lisääntymisterveydestä sekä -oikeuksista (SRHR). Kyse ei ole pelkästään lisääntymisestä vaan sekä seksuaalisuudesta että lisääntymisestä. Nämä kaksi ulottuvuutta liittyvät niin läheisesti toisiinsa, että niitä on syytä käsitellä yhdessä. Termi seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä -oikeudet sisältää molemmat ulottuvuudet. Seksuaali- ja lisääntymisterveys kattaa kaikki seksuaalisuuteen liittyvät terveysasiat: mahdollisuuden käyttää nykyaikaisia, luotettavia ehkäisymenetelmiä, sukupuolitautien ehkäisyn ja hoidon, raskauden seurannan ja hyvän synnytyksen aikaisen hoidon sekä tarvittaessa mahdollisuuden turvalliseen raskauden keskeytykseen. Seksuaaliterveyteen kuuluu olennaisesti myös väkivallan sekä haitallisten perinteiden ja tapojen vastustaminen ja vähentäminen. Seksuaaliterveyteen vaikuttavat monet tekijät seksuaalisesta käyttäytymisestä, asenteista ja yhteiskunnallisista tekijöistä biologisiin riskeihin ja geneettisiin alttiuksiin. Seksuaaliterveys kattaa HIViin ja AIDSiin, sukupuolitauteihin, ei-toivottuihin raskauksiin ja abortteihin, lapsettomuuteen, syöpiin ja seksuaalisiin toimintahäiriöihin liittyvät ongelmat. Seksuaaliterveyteen kuuluu myös myönteinen ja kunnioittava asenne seksuaalisuuteen ja sukupuolisuhteisiin sekä mahdollisuus tyydyttävään ja turvalliseen sukupuolielämään. Seksuaaliterveys tarkoittaa...täyttä fyysistä, henkistä ja yhteiskunnallista hyvinvointia ei pelkästään sairaudettomuutta tai vammattomuutta kaikissa lisääntymiseen liittyvissä asioissa, toiminnoissa ja prosesseissa. (Kairon toimintaohjelma, luku 7.12.) 14 Vapaus valita

Pekingin konferenssin tärkeimpiä saavutuksia oli, että toimintaohjelmassa taattiin jokaiselle oikeus hallita vapaasti omaa seksuaalisuuttaan. Naisten ihmisoikeuksiin kuuluu oikeus hallita omaa seksuaalisuuttaan ja päättää itse vapaasti ja vastuullisesti ilman pakkoa, syrjintää tai väkivaltaa siihen liittyvistä asioista, mukaan lukien terve sukupuolielämä ja suvunjatkaminen. (Pekingin toimintaohjelma, kohta 96.) Seksuaalioikeuksilla viitataan yleisesti Kansainvälinen perhesuunnittelujärjestöjen liiton IPPF:n vuonna 2008 antamaan seksuaalioikeuksien julistukseen. Julistukseen kirjatut seksuaalioikeudet perustuvat YK:n ihmisoikeusjulistukseen ja muihin kansainvälisiin sopimuksiin. Seksuaalioikeuksien katsotaan kuuluvan kaikille ihmisille. Sekä yksilöillä että pareilla on oikeus päättää tietoisesti ja vastuullisesti omaan seksuaalisuuteensa liittyvistä asioista, läheisten ihmissuhteiden solmimisesta, perheen perustamisesta ja lasten hankkimisesta sekä sukupuolitautien ja ei-toivottujen raskauksien ehkäisystä. Näitä oikeuksia ei saa rajoittaa painostuksen, syrjinnän tai väkivallan keinoin. n Seksuaalioikeudet kattavat: 1. tasa-arvon ja yhtäläisen lainsuojan, kaiken sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvän syrjinnän kieltämisen, 2. osallistumisoikeuden sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta, 3. oikeuden elämään, vapauteen, turvallisuuteen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen, 4. oikeuden yksityisyyteen, 5. itsemääräämisoikeuden ja oikeuden sen tunnustamiseen lain edessä, 6. ajattelun- ja sananvapauden, 7. oikeuden terveyspalveluihin ja terveyden turvaamiseen sekä hyötyyn lääketieteen kehityksestä, 8. oikeuden koulutukseen ja tietoon, 9. oikeuden päättää naimisiinmenosta, perheen perustamisesta ja lasten hankinnasta, 10. oikeuden vaatia selvityksiä ja korvauksia seksuaalioikeuksien loukkauksista. Vapaus valita 15

Äitien terveydestä huolehdittava Joka minuutti maailmassa kuolee yksi nainen raskauteen ja synnytykseen liittyviin syihin, joista suuri osa olisi estettävissä. Kaikkiaan naisia kuolee noin puoli miljoonaa vuodessa. Vielä suurempi määrä vammautuu synnytykseen tai laittomiin abortteihin liittyvien komplikaatioiden vuoksi. Raskaus ja synnytys ovat yhä kehitysmaiden naisille suuri terveysriski. Raskauteen liittyvät ongelmat ovat 15 19-vuotiaiden nuorten naisten yleisin kuolinsyy. Paras tapa välttää raskaudesta aiheutuvia komplikaatioita on seurata raskaana olevan naisen terveydentilaa, sillä raskausajan ja synnytyksen ongelmia on vaikea ennustaa. Jopa 40 prosenttia kehitysmaiden naisten terveysongelmista liittyy seksuaaliterveyteen. Äitiysneuvolat ja niiden tarjoamat palvelut ovat avain tämän luvun vähentämiseen. Mikä saa huomiomme? 500 000 naista kuolee päivittäin = 3 isoa lentokonetta tippuu joka päivä 16 Vapaus valita

Suomen ja monien muiden maiden matalat äitiyskuolleisuusluvut osoittavat, että alhaisen kuolleisuuden taustalla ovat helposti saatavilla olevat ja kattavat palvelut. Suomessa neuvolajärjestelmällä on ollut suuri vaikutus. Kun laki ilmaisista äitiysneuvoloista hyväksyttiin vuonna 1944, Suomen lapsikuolleisuusluku oli 6,8 prosenttia. Kymmenessä vuodessa se laski alle puoleen ollen kolme prosenttia vuonna 1954. Tästä se on laskenut edelleen ja on nyt maailman alhaisimpia, 0,26 prosenttia vuonna 2008. Liian tiheään tapahtuvat synnytykset voivat vaarantaa naisen terveyden. Naiset eivät voi aina itse päättää lasten määrää tai raskauksien ajoitusta, vaan asioista päättävät puoliso tai esimerkiksi appivanhemmat. Nykyaikaisten ehkäisymenetelmien tarpeen arvioidaan nousevan 50 70 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä maailmassa yli 200 miljoonaa naista haluaisi käyttää ehkäisyä ja päättää itse lastensa hankinnasta ja ajoituksesta, mutta heillä ei ole siihen mahdollisuutta. Taustalla saattaa olla tiedon puute sekä palveluiden ja ehkäisymenetelmien huono saatavuus tai laatu. Myös liian kalliit palvelut ja ehkäisymenetelmät voivat estää köyhien perheiden mahdollisuudet ehkäistä ei-toivottuja raskauksia. Äitiyskuolleisuus 100 000 elävää synnytystä kohde, 1990 ja 2005 Saharan eteläpuoleinen Afrikka Eteläinen Aasia Oseania Kaakkois-Aasia Läntinen Aasia 190 160 Pohjois-Afrikka 250 160 Latinalainen Amerikka ja Karibia 180 130 IVY-maat (Itsenäisten valtioiden yhteisö) 58 51 Itäinen Aasia 95 50 Kehittyneet maat 11 9 Kehitysmaat 300 430 450 490 550 620 920 900 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 1990 2005 2015 tavoite Lähde: The Millennium Development Goals Report 2009 Vapaus valita 17

...Äitien terveydestä huolehdittava Naisten terveydestä on huolehdittava myös konfliktien ja humanitaaristen kriisien aikana ja niiden jälkeen. Pakolaisia ja maansisäisiä pakolaisia on maailmassa kymmeniä miljoonia. Heistä kolme neljäsosaa on naisia ja tyttöjä, joista keskimäärin joka viides on raskaana. Lisääntymisterveyden sivuuttaminen kriisitilanteissa saattaa johtaa suunnittelemattomiin raskauksiin, raiskauksiin ja sukupuolitautien leviämiseen. Naiset voivat saada pysyviä vammoja tai kuolla ei-turvalliseen aborttiin tai huonosti hoidettuun synnytykseen. Tästä huolimatta synnytyspalveluita ei usein oteta huomioon kriisitilanteissa. Pakolaisleireillä, konfliktien aikana, luonnonkatastrofien jälkeen ja konflikteista toipuvissa maissa seksuaaliterveyspalvelut on huonosti tai olemattomasti hoidettu. Kun terveydenhuoltopalveluita tai -välineitä ei ole saatavilla, naisilla on moninkertainen riski kuolla tai vammautua synnytyksessä. n Terveydenhuoltoa äideille ja lapsille Afganistanissa Suomi on tukenut integroitua lisääntymisterveyden sekä äiti-lapsi-terveydenhuollon ohjelmaa Afganistanissa vuodesta 2002 lähtien Marie Stopes International (MSI) -järjestön kautta. Äitiyskuolleisuus on Afganistanissa maailman toiseksi korkein. Noin 17 000 naista kuolee vuosittain raskauteen liittyviin syihin. Yhdeksän kymmenestä synnytyksestä hoidetaan kotona, usein perinteisen lapsenpäästäjän tai sukulaisen avustamana. Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli terveydenhuollossa, tällä hetkellä yli 80 prosenttia Afganistanin terveydenhuollosta toimii kansalaisjärjestöjen avustuksella. Erittäin vaikeasta toimintaympäristöstä huolimatta MSI on pystynyt laajentamaan toimintaansa Afganistanissa. Vuoden 2009 aikana MSI Afganistan ehkäisi arviolta yli 1600 äitikuolemaa ja 23 000 lapsikuolemaa. Järjestö painottaa toiminnassaan eri ehkäisyvälineiden laajaa tarjontaa, lasten terveydenhuoltoa sekä seksuaalija lisääntymisterveyspalveluja. MSI:n toiminnassa korostetaan naisten oikeuksien edistämistä. Hanke pyrkii vahvistamaan maan omia terveydenhuoltopalveluita, ja MSI:n tarjoamat palvelut toimivat osana kansallista perusterveydenhuoltoa. n 18 Vapaus valita

Naisten terveysongelmia Synnytysavanne (Fistula) Fistula eli synnytysavanne syntyy pitkittyneen synnytyksen seurauksena, kun sikiön pää painaa liian pitkään naisen synnytyselimiä. Synnytyselinten ja virtsarakon tai suolen välille syntyy avanne. Tämä voi johtaa siihen, että nainen menettää virtsan tai ulosteen pidättämiskyvyn tai molemmat. Fistula johtaa korjaamattomana kroonisiin vaivoihin ja jopa naisten eristämiseen sosiaalisesta yhteisöstään. Fistulaa esiintyy eniten köyhien maiden maaseudulla asuvilla naisilla ja tytöillä. Maailmassa noin kahdella miljoonalla naisella on fistula. Uusia tapauksia tulee vuosittain 50 000 100 000. Vaurion synty voidaan ehkäistä helposti takaamalla ammattitaitoisen henkilön läsnäolo synnytyksessä sekä mahdollisuus hoitoon komplikaation uhatessa. Ei-turvalliset abortit Vuosittaisesta 80 miljoonasta suunnittelemattomasta raskaudesta yli puolet päättyy aborttiin. Tämä tarkoittaa noin joka viidettä raskautta maailmanlaajuisesti. Ei-toivotut raskaudet yritetään usein päättää laittomilla aborteilla, joista johtuvat komplikaatiot vammauttavat naisia ja johtavat jopa kuolemaan. Laittomat abortit ovat yksi äitiyskuolleisuuden pääsyistä. Vuosittain niihin kuolee 70 000 naista, mikä on 14 prosenttia kaikista äitiyskuolemista. Joissain maissa jopa 30 50 prosenttia kaikista äitikuolemista voi johtua laittomista aborteista. Arviot laittomien aborttien määristä vaihtelevat, mutta niitä on arvioitu tehtävän jopa 20 miljoonaa vuodessa. Abortteja tehdään vähiten maissa, joissa ehkäisy sekä turvallinen ja laillinen abortti ovat kaikkien saatavilla. Vuonna 1970 Suomessa hyväksyttiin aborttilaki, joka salli raskauden keskeyttämisen myös pelkästään sosiaalisten syiden perusteella. Aborttilain ensimmäisinä vuosina aborttien määrä nousi, mutta alkoi sitten pian laskea. Nykyään Suomessa ei enää ole tarvetta laittomien aborttien tekemiseen. n Tietoa vastuullisesta seksuaalikäyttäytymisestä kampaamokäynneillä Lääkärin sosiaalinen vastuu ry (LSV) toteuttaa lisääntymisterveyden edistämishanketta kampaajien avulla Ibadanissa Nigeriassa. Tavoitteena on vähentää riskialtista seksuaalikäyttäytymistä, sukupuolitauteja ja ei-toivottuja raskauksia. Tähän pyritään koulutuksen, seminaarien ja keskustelutilaisuuksien avulla. Tietoa jaetaan myös filmien, julisteiden ja esitteiden muodossa. Toiminta kohdistuu kampaajiin ja heidän asiakkaisiinsa Ibadanissa. n Vapaus valita 19

Väkivalta naisten yleinen kuolinsyy Naisiin kohdistuva väkivalta on yleisimpiä ihmisoikeusloukkauksia. Se voi sisältää fyysistä, seksuaalista, psyykkistä tai taloudellista hyväksikäyttöä. Joka kolmas nainen joutuu väkivallan kohteeksi elämänsä aikana. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on kaikkialla maailmassa, kaikissa ikä- ja tuloluokissa ja kaikissa kulttuureissa. Sitä voi sattua kotona, kadulla, koulussa, työpaikalla, pellolla, pakolaisleirillä sekä konfliktien ja kriisien aikana. Naisiin kohdistuva väkivalta liittyy usein seksuaalisuuteen. Henkisen kärsimyksen ja fyysisten vammojen lisäksi väkivallasta saattaa olla seurauksena sukupuolitauteja tai ei-toivottu raskaus, joka puolestaan voi johtaa vaaralliseen aborttiin. Sukupuoleen liittyvä väkivalta heijastaa ja vahvistaa naisten epätasa-arvoista asemaa. Naisiin kohdistuva väkivalta on 15 44-vuotiaiden naisten yleisin kuolinsyy. Maailmanpankin tutkimus vuodelta 1994 osoittaa, että 15 44-vuotias nainen joutuu todennäköisemmin raiskauksen tai lähisuhdeväkivallan uhriksi, kuin saa malarian tai syövän, joutuu autoonnettomuuteen tai kokee sodan. Tutkimusten mukaan naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIVtartuntojen välillä on vahva yhteys. Naisiin kohdistuvalla väkivallalla on myös taloudellisia seurauksia. Yhdysvaltalainen CDC (Center for Disease Control and Prevention) arvioi raportissaan vuonna 2003 lähisuhdeväkivallan kustannusten olevan Yhdysvalloissa yli 5,8 miljardia dollaria vuodessa. Tästä 4,1 miljardia on lääketieteellisiä ja terveyskuluja, ja loput 1,8 miljardia koituvat tuottavuuden menetyksistä. Naisiin kohdistuva väkivalta aiheuttaa kustannuksia kaikkialla maailmassa yksilöille, perheille, yhteisöille ja valtioille. n Naisiin kohdistuvalla väkivallalla on monta muotoa: kumppanin (esim. aviomiehen) harjoittama seksuaalinen, fyysinen ja psyykkinen hyväksikäyttö perheenjäsenen tai sukulaisen harjoittama fyysinen, psyykkinen tai seksuaalinen hyväksikäyttö auktoriteettien harjoittama seksuaalinen häirintä ja hyväksikäyttö (esim. poliisi, opettaja, työnantaja) ihmiskauppa ja lapsikauppa pakotettu seksi haitalliset perinnetavat, tyttöjen sukuelinten silpominen ja leikkaaminen, lapsiavioliitot, myötäjäisiin liittyvä väkivalta ja kunniamurhat systemaattinen seksuaalinen hyväksikäyttö konfliktin aikana ja raiskaus sodankäynnin aseena muut väkivallan muodot 20 Vapaus valita

HIV ja AIDS HIV-tartuntojen ehkäiseminen on yksi suurimpia kehityshaasteita. Maailmassa elää tällä hetkellä noin 33 miljoonaa HIVtartunnan saanutta, joista yli 97 prosenttia alhaisen tulotason maissa. Uusia tartuntoja tulee vuosittain miljoonia, 2,7 miljoonaa vuonna 2008 (UNAIDS). Suomen kehityspolitiikassa HIV ja AIDS ovat sekä terveyskysymys että koko yhteiskuntaa koskeva inhimillisen kehityksen haaste. Suomi painottaa HIV- ja Aids-työssään kokonaisvaltaista lähestymistapaa, ennaltaehkäisevää toimintaa sekä keskittymistä ihmisoikeuksien toteuttamiseen. HIV/AIDS on haaste, jolla on vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen, turvallisuuteen ja kulttuuriin. Suuri HIV-tartuntojen määrä heikentää yhteiskuntaa, erityisesti korkean tartuntatason alueilla, kuten eteläisessä Afrikassa. Näissä maissa pandemia on laskenut selvästi väestön elinajanodotetta ja vaikuttanut myös väestönkasvuun. Noin puolet (48 %) uusien tartuntojen saajista on naisia ja (40 %) 15 25-vuotiaita nuoria. Sukupuolten eriarvoisuus on pääsyitä viruksen nopeaan leviämiseen. Naisilla ja tytöillä ei yleensä ole mahdollisuutta kieltäytyä seksistä, vaatia kumppaniltaan kondomin käyttöä tai käyttää sitä itse. Siksi on erittäin tärkeää, että seksuaalioikeudet toteutuvat ja ne nähdään osana ihmisoikeuksia. Kansainvälinen yhteisö on sitoutunut tarjoamaan kaikille tarvitseville HIVin ennaltaehkäisyä, lääkitystä, hoitoa ja tukea. Nykyään on entistä helpompi hankkia lääkkeitä, jotka lisäävät HI-viruksen kanssa elävien vastustuskykyä ja elinikää sekä ehkäisevät oheistauteihin sairastumista. Itse HI-virusta vastaan ei kuitenkaan ole vielä kehitetty toimivaa rokotetta tai viruksen tuhoavaa lääkitystä. Tartuntojen ehkäiseminen onkin edelleen tärkeä osa kokonaisvaltaista ja kustannustehokasta terveydenhuoltoa. Maailmanlaajuisesti AIDSiin liittyvistä sairauksista on tullut yleisin 15 49-vuotiaiden naisten kuolinsyy. HIV-pandemia on laajimmin levinnyt ja sen vaikutukset näkyvät rajuimmin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Kaikkein nopeimmin tartunnat leviävät kuitenkin Itä-Euroopassa, Keski-Aasiassa ja muualla Aasiassa. n Kirkko tekee aids-työtä Angolassa Suomen lähetysseura tekee yhteistyötä Angolan evankelisluterilaisen kirkon kanssa. Työ sisältää HIV-testejä sekä aidsiin sairastuneiden ja heidän perheidensä tukemista. Työllä puututaan sairastuneiden syrjimiseen ja yhteisöstä eriytymiseen. Lisäksi tuetaan terveysasemien lääkehuollon järjestämistä. n Vapaus valita 21

Köyhyys ja talous vaikuttavat toisiinsa VäestönkehitykseSSä köyhyys on sekä syy että seuraus. Köyhyys vaikuttaa väestönkasvuun, ikärakenteeseen ja kaupungistumiseen. Korkea syntyvyys voi lisätä köyhyyttä. Perinteisesti on ajateltu, että talouskasvu johtaa suoraan hyvinvoinnin kasvuun, lapsiluvun alenemiseen, lasten terveyden paranemiseen ja koulutustason kohenemiseen. Talouden, hyvinvoinnin ja väestönkehityksen suhde on kuitenkin monimutkaisempi. Korkea syntyvyys, köyhyys, alhainen koulutus sekä naisten ja vastasyntyneiden lasten huono terveys ovat vaikea noidankehä. Panostus parempaan terveyteen, mukaan lukien seksuaaliterveyteen, on keskeistä paitsi yksilön turvallisuuden myös sairastavuus- ja kuolleisuuslukujen alentamisen kannalta. Parempi lisääntymisterveys auttaa yksilöitä, perheitä, yhteisöjä ja maita nousemaan köyhyyskuilusta. Naisten ja miesten voimaannuttaminen tarjoamalla koulutusta, tasavertaisia mahdollisuuksia ja kattavia lisääntymisterveyspalveluita edistää sosiaalista ja taloudellista kehitystä. Kouluttamalla naiset katkaistaan tehokkaasti köyhyyden kierre. Koulua käyneet naiset avioituvat muita myöhemmin ja saavat vähemmän ja terveempiä lapsia. He ovat myös itse terveempiä ja kouluttavat lapsensa paremmin. Tuottavuudesta menetetään vuosittain 15 miljardia dollaria puutteellisiin äitiysterveyspalveluihin menehtyvien äitien ja lasten vuoksi. Noin kuuden miljardin dollarin vuosittaisella lisärahoituksella pystyttäisiin järjestämään tyydyttävät äitiysterveydenhuollon palvelut kaikille. n 22Vapaus valita

Väestöpolitiikka on ympäristöpolitiikkaa Kaikkiin ilmastonmuutoksen tulevaisuuden näkymiin liittyy ihminen ja hänen tekojensa vaikutukset. Ratkaisevaa on, kuinka paljon meitä on, miten hankimme elantomme, mitä teemme vapaa-aikanamme, minkälaista teknologiaa käytämme ja miten kulutamme. On laskettu, että väestön lisääntyminen prosentilla lisää vastaavasti hiilidioksidipäästöjä prosentilla. Väestöpolitiikka on siis myös ilmastopolitiikkaa. Kasvava väestö luo paineita paitsi ruoantuotannon myös kulutushyödykkeiden tuotannon lisäämiseen. Kehitysmaiden vaurastuessa kasvavan väestön tarpeiden tyydyttäminen vaatii runsaasti energiaa ja luonnonvaroja. Ilmastonmuutoksen myötä tietyt ilmiöt, kuten kuivuus ja aavikoituminen yleistyvät ja pahenevat. Ongelmat kasvavat ihmisten ylilaiduntaessa maata tai kaataessa metsää turvatakseen elantonsa. Pelkästään luonnonvarojen näkökulmasta Afrikan kasvava väestö tulee kuluttamaan enemmän kuin maanosa pystyy tuottamaan. Tämä vaikeuttaa entisestään Afrikan valtioiden nousua köyhyydestä. Lapsia syntyy suhteellisesti aiempaa vähemmän kaikkialla muualla, paitsi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Tällä alueella väestön heikko terveydentila, korkeat syntyvyysluvut, suuri kuolleisuus, hidas talouskasvu ja paheneva köyhyys kulkevat käsi kädessä. Yhteisöjen ja ympäristön hyvinvointi edellyttävät tasapainoista väestönkehitystä. Siihen päästään vain, jos ihmisten seksuaalioikeudet toteutuvat. Kaikkien on voitava päättää itsenäisesti omasta lisääntymisestään ja seksuaalisuudestaan. Tämä edellyttää, että ihmisillä on sekä tietoa että välineitä suunnitella lisääntymistään. n Vapaus valita 23

Tasa-arvo ja miehet Sukupuolten välinen tasa-arvo on ratkaisevan tärkeää seksuaali- ja lisääntymisterveyden sekä -oikeuksien edistämisessä. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa naiset ja miehet nauttivat samoista mahdollisuuksista, oikeuksista ja velvoitteista kaikilla elämän aloilla. Tasa-arvo toteutuu, kun molemmat sukupuolet jakavat tasapuolisesti vallan ja vaikutusvallan, molemmilla on yhtäläiset mahdollisuudet taloudelliseen itsenäisyyteen työn tai yrittäjyyden kautta, ja molemmilla on tasavertainen pääsy koulutukseen sekä mahdollisuus kehittää itseään. Tuloksellinen toiminta edellyttää, että sosiaalisessa ympäristössä vaikuttavat sukupuoliroolit ja -suhteet otetaan huomioon. Sosiaalisessa ympäristössä kulttuuriset, uskonnolliset, taloudelliset, poliittiset ja sosiaaliset olosuhteet sekä niiden väliset suhteet kytkeytyvät kaikki toisiinsa. Tasavertainen kumppanuus edellyttää muutoksia sekä naisten että miesten tietämyksessä, asenteissa ja käyttäytymisessä. Naisten voimaannuttamisen ohella miesten ja poikien on oltava aktiivisesti mukana sukupuolistereotypioiden hälventämisessä sekä maskuliinisuuden ja seksuaalisuuden käsitysten muuttamisessa. Näin siksi, että monissa yhteiskunnissa miehillä on paljon valtaa, mikä tekee heidän osallistumisestaan erittäin tärkeää. Tavoitteena on yhteinen päätöksenteko. n Parempaa seksuaaliterveyttä Malawissa Väestöliitto toteuttaa yhteistyössä Malawin yliopiston ja paikallisviranomaisten kanssa eteläisen Malawin maaseudulla, Lungwenassa hanketta, joka parantaa seksuaaliterveyden palveluita ja edistää niiden saatavuutta koulutetun vapaaehtoisverkoston avulla. Hanke lisää ihmisten tietämystä seksuaaliterveydestä, sukupuolitaudeista, ehkäisyn käytöstä ja turvallisesta äitiydestä. Valistusta suunnataan erityisesti miehille. Palvelujen laatua parannetaan kouluttamalla henkilöstöä seksuaaliterveyteen liittyvissä asioissa sekä ottamalla nuorten erityistarpeet huomioon. n 24 Vapaus valita

Seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti Tasa-arvo ei ole vain samanvertaisuutta naisille tai miehille, vaan tasaarvoa kaikille. Myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen (homot, lesbot, biseksuaalit, transihmiset ja intersukupuoliset HLBTI) seksuaalioikeuksien on toteuduttava ja heidän on päästävä palveluiden piiriin. Kansainvälisissä sopimuksissa taatut oikeudet kuuluvat kaikille seksuaalisesta suuntautumisesta tai identiteetistä riippumatta. Homoseksuaalisuus määritellään rikokseksi edelleen yli 80 maassa. Tiukimmin homoseksuaalisuuteen suhtaudutaan arabimaissa, joissa homoseksuaalisuudesta seuraa usein kuolemantuomio. Suurimmassa osassa Afrikkaa homoseksuaalisuus määritellään rikolliseksi. Aasiassa suhtautuminen on vapaampaa, vaikka aihe onkin monessa maassa edelleen tabu. Latinalaisessa Amerikassa on sekä tiukemmin että avoimemmin suhtautuvia maita. Kielteinen suhtautuminen lakien ja asenteiden muodossa vaikuttaa siihen, ettei seksuaalivähemmistöjen erityiskysymyksiä oteta huomioon seksuaalineuvonnassa ja HIV-tartuntojen ennaltaehkäisyssä. n Vapaus valita 25

Kulttuurit ja uskonnot Jokainen ihminen kasvaa osaksi omaa kulttuuriaan, ja omaksuttu kulttuuri vaikuttaa ihmisten käsityksiin ja toimintaan. Kulttuuri vaikuttaa myös tasa-arvoon, äitiysterveyteen ja lastensaantiin. Seksuaalisuuteen, seksuaalioikeuksiin sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen suhtaudutaan eri tavoin eri kulttuureissa ja uskonnoissa. Toisinaan on vaikeaa löytää yhteisymmärrystä ja sopia yhteisistä kansainvälisistä periaatteista, tavoitteista ja toimintatavoista. Seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä -oikeudet kohtaavat edelleen vastarintaa kansainvälisillä foorumeilla. Taustalla vaikuttavat suhtautuminen tyttöjen ja naisten yhteiskunnalliseen asemaan sekä haluttomuus tunnustaa naisten oikeus päättää itse seksuaalisuudestaan ja lisääntymisestään. Myös seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti ovat olleet vaikeita aiheita. Seksuaalisuuden ymmärtämisessä on mentävä seksuaalista käyttäytymistä ja kumppanien määrää syvemmälle taustalla oleviin sosiaalisiin, taloudellisiin ja kulttuurisiin tekijöihin. On tärkeää ymmärtää, miten naisten ja miesten väliset valtasuhteet vaikuttavat seksuaaliterveyteen ja -oikeuksiin. Päätökset lasten määrästä ja ajoituksesta tehdään aina jonkin kulttuurin viitekehyksessä. Muutosten on lähdettävä ensisijaisesti kulttuurin sisältä, sillä käsityksiä on vaikea muuttaa ulkopuolelta. Vallitsevaa kulttuuria ja uskontoa ei voida ohittaa, vaan ne on otettava huomioon. Uskonnollisia perusteluja ei pidä vähätellä; on löydettävä tapa toimia niiden kanssa. Tähän pyritään kulttuurisensitiivisellä lähestymistavalla: päätöksiä ei tule tehdä irrallaan todellisuudesta, vaan politiikan on perustuttava inhimilliseen todellisuuteen ja kulttuuriin. Seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvien asenteiden, käyttäytymisen ja lakien muuttaminen on osoittautunut monimutkaiseksi ja aikaa vieväksi tehtäväksi. Ajattelutapojen muuttaminen on usein vaikeampaa kuin palveluiden tarjoaminen, varsinkin paikoissa, joissa elämää sitovat vuosisatoja vanhat perinteet ja monitahoiset sosiaaliset rakenteet. Niiden muuttamiseksi on ymmärrettävä yhteiskunnan ja kulttuurin vuorovaikutusta sekä tiedostettava niiden myönteiset ja kielteiset piirteet. n 26 Vapaus valita

Termit AIDS Fistula Gender HIV Ihmisoikeusperustainen lähestymistapa Kokonaishedelmällisyys Kulttuurisensitiivisyys Lapsikuolleisuus Lisääntymisikä 15 49 Seksuaalisuus Seksuaalinen suuntautuminen Sukupuoli-identiteetti Sukupuolirooli Voimaannuttaminen Väestödynamiikka Hedelmällisyysluku Äitiyskuolleisuus AIDS (Acquired Immune Defiency Syndrome), HIV-infektion viimeinen vaihe. Synnytyksen komplikaatiosta aiheutuva vaiva, jossa synnytyskanavassa liian kauan olleen lapsen pää aiheuttaa avanteen synnytyskanavan seinämiin. Aiheuttaa pidätyskyvyttömyyttä. Gender tarkoittaa sukupuolta sosiaalisena rakenteena. Puhutaan myös sosiaalisesta sukupuolesta. Tämä tarkoittaa, että naisilla ja miehillä eri kulttuureissa ja eri aikakausina on erilaisia velvollisuuksia ja oikeuksia. Naisten ja miesten identiteetit muodostuvat vuorovaikutuksessa ympäröivän kulttuurin muiden jäsenten kanssa. HI-virus, (Human Immunodeficiency Virus) ihmisen immuunikatoa aiheuttava virus. Ihmisoikeusperustaisessa lähestymistavassa kehitysprosessit on ankkuroitu oikeuksien järjestelmään, joka on kansainväliseen lakiin perustuvien oikeuksien ja velvoitteiden mukainen. Tämä merkitsee, että kehitys perustuu normatiivisesti kansainvälisiin ihmisoikeusstandardeihin ja toiminta ohjautuu ihmisoikeuksien edistämiseen ja turvaamiseen Ilmaisee kuinka monta lasta lisääntymisikäisille naisille keskimäärin syntyisi, jos he saisivat lapsia ikäryhmittäisten hedelmällisyysarvioiden mukaisesti. Kulttuurien erilaisuuden (arvot, normit) huomioiva lähestymistapa, esim. kehitysyhteistyössä. Ilmaisee kuinka monta lasta kuolee ensimmäisen elinvuoden aikana 1000:ta elävänä syntynyttä lasta kohden. Seksuaalisuus pitää sisällään seksuaalisen kehityksen, biologisen sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, sosiaalisen sukupuoli-identiteetin ja sen mukaisen roolin sekä suvun jatkamisen. Seksuaalisuutta voidaan kokea ja ilmaista monin eri tavoin, asenteissa, arvoissa, uskomuksissa tai suhteessa itseen ja toisiin. Seksuaalisuuteen ja sen ilmaisuun vaikuttavat psykologiset, biologiset, kulttuuriset, sosiaaliset, poliittiset, historialliset, uskonnolliset, taloudelliset ja henkiset tekijät. Seksuaalisuus on ihmisen synnynnäinen kyky ja valmius reagoida psyykkisesti ja fyysisesti aistimuksiin ja virikkeisiin kokemalla mielihyvää sekä valmius pyrkiä näihin kokemuksiin. Seksuaalinen suuntautuminen tarkoittaa yksilöllisen seksuaalisen kiinnostuksen kohteita. Se tarkoittaa sitä, keneen ihastumisen ja rakastumisen tunteet suuntautuvat ja millaisista asioista saa seksuaalista mielihyvää. Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan yksilön sisäistä kokemusta ja tietoisuutta sukupuolestaan. Ilmaisee sellaista sosiaalista käyttäytymistä, jota perinteisesti odotetaan biologisen sukupuolen perusteella. Käännös englanninkielisestä termistä empowerment. Käytetään puhuttaessa sukupuolten välisestä tasa-arvosta erityisesti naisten kohdalla. Naisille halutaan lisää valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia niin yksilöinä kuin yhteiskunnankin jäseninä oikeudellisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti sekä perheen sisällä. Väestönkehitys Teoreettinen käsite, joka kuvaa sitä kuinka monta lasta nainen todennäköisesti saa hedelmällisinä vuosinaan. Ilmaisee kuinka monta naista kuolee raskaudesta johtuviin syihin 100 000 synnytystä kohden. Vapaus valita 27

Lähteet Adding it Up, The Benefits of Investing in Sexual and Reproductive Health Care. UNFPA and The Alan Gutmacher Institute, 2003. Breaking Through. A Guide to Sexual and Reproductive Health and Rights. ICPD the Foundation for the Millennium Development Goals, 2004. Costs of Intimate Partner Violence Against Women in the United States. Department of Health and Human Services Centers for Disease Control and Prevention National Center for Injury Prevention and Control, 2003. Family Planning and Poverty Reduction, Benefits for Families and Nations. UNFPA, 2007. Focus on 5. Women s Health and the MDGs. Women Deliver, 2009. Go forth and multiply a lot less. The Economist, October 31st 2009. Healthy Expectations, Celebrating Achievements of the Cairo Consensus and Highlighting the Urgency for Action. UNFPA and the Population Reference Bureau, 2009. Heise, Lori, Jacqueline Pitanguy, and Adrienne Germain: Violence against Women: The Hidden Health Burden. World Bank Discussion Paper #255. World Bank: Washington, D.C., 1994. HIV/Aids kehityskysymyksenä Ulkoministeriön linjaus 2004. ICPD toimintaohelma, 2007. Kansainvälinen väestö- ja kehityskonferenssi Kairossa 5.-13.9.1994. Suomen valtuuskunnan raportti. Ulkoasianministeriön julkaisuja 5/1995. Kaupungeissa kasvaa mahdollisuus. Tiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista State of the World Population 2007. Väestöliitto, 2007. Kehityspoliittinen ohjelma 2007. Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa. Valtioneuvoston periaatepäätös, Ulkoasianministeriö 2007. Kohti muuttuvaa maailmaa Naiset, väestö ja ilmasto. Tiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista State of the World Population 2009. Väestöliitto, 2009. Korhonen Elina & Lipsanen Laura (toim.): Köyhyyden jalanjälki. Väestötietosarja 17, Väestöliitto, 2008. Korhonen Elina, Lipsanen Laura & Yli-Räisänen Heli: Seksuaalioikeudet kuuluvat kaikille. Väestöliitto, väestötietosarja 18, 2009. Korhonen Elina: Terve talous hyvinvoiva väestö talouskasvun perustana. Toim. Laura Lipsanen. Väestötietosarja 16, Väestöliitto, 2008. 28 Vapaus valita

Korhonen Elina, Lipsanen Laura & Salin Marja-Leena (toim.): Terve tulevaisuus! YK:n vuosituhattavoitteet ja terveys. Väestöliitto, 2007. Kulttuurintuntemus kehityksen avaimena Kulttuurit, tasa-arvo ja ihmisoikeudet. Tiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista 2008. Väestöliitto, 2008. La religión en la vida cotidiana. Uskonto arjessa katsaus Nicaraguaan. Anna Huovila: Uskonnon vaikutus seksuaali- ja lisääntymisterveyteen. Suomi-Nicaragua-seura ry, 2009. Reducing Poverty and Achieving The Millennium Development Goals: Arguments for Investing in Reproductive Health & Rights. UNFPA, 2005. Report of the UN Secretary-General on world demographic trends, E/CN.9/2009/6). Reproductive Health in Emergencies: Briefing Pack. Raise. Respect Choice. Safe Abortion a Prerequisite for Safe Motherhood. ICPD the Foundation for the Millennium Development Goals, 2004. Seksuaali- ja lisääntymisterveys, keino köyhyyden voittamiseksi. Tiivistelmä YK:N väestörahaston vuosiraportista State of the World Population 2002. Väestöliitto, 2002. Seksuaalioikeudet osana ihmisoikeuksia. Väestötietosarja 11, Väestöliitto 2002. Sexual Rights: an IPPF declaration. International Planned Parenthood Federation, 2008. SETA, pääsihteeri Aija Salo. Suomen terveysalan kehityspoliittinen linjaus. Ulkoasianministeriö, 2007. Tasa-arvon ja lisääntymisterveyden edistämisellä kohti vuosituhattavoitteita. Tiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista State of the World Population 2005. Väestöliitto, 2005. UNFPA Statement. Population and Climate Change, Framework of UNFPA s Agenda. February 2008. Valtioneuvoston selonteko Eduskunnalle Suomen ihmisoikeuspolitiikasta 2009. Ulkoasianministeriön julkaisuja 7/2009. www.un.org www.unfpa.org www.unicef.org www.unifem.org www.who.int www.ilga.org Vapaus valita 29

Kehitysviestintä PL 456 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin: (09) 1605 6370 Telefax: (09) 1605 6375 Internet: formin.finland.fi/kehityspolitiikka ja global.finland.fi Sähköposti: keoinfo@formin.fi