Pieksämäen kaupunki HALLINTOSÄÄNTÖ

Pieksämäen kaupunki HALLINTOSÄÄNTÖ

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI HALLINTOSÄÄNTÖ I luku YLEISTÄ 1 Säännön soveltamisala 2 Kaupungin toiminta-ajatus II luku ORGANISAATIO 3 Vastuu- ja tulosalueet 4 Luottamushenkilöorganisaatio 5 Henkilöstöorganisaatio 6 Toimivallan edelleen siirtäminen III luku YHTEISTOIMINTAMUODOT 7 Johtoryhmät 8 Henkilöstö- ja työpaikkakokoukset IV luku TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 9 Kehittämisen painopisteet ja tulostavoitteet 10 Työnkuva V luku TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA 11 Luvun määräysten soveltaminen 12 Viran haku 13 Henkilön kelpoisuusehdot 14 Henkilöstövalinnat 15 Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen 16 Viranhaltijoiden ratkaisuvalta henkilöstöasioissa VI luku KAUPUNGINHALLITUS 17 Kaupunginhallituksen ratkaisuvalta VII luku KAUPUNGINJOHTAJA JA HALLINTOJOHTAJA 18 Kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan ratkaisuvalta 19 Kaupunginjohtajan sijaisuus 20 Vastuualuejohtajan ja tukipalveluyksikön johtajan ratkaisuvalta

VIII luku KUNNAN TALOUS 21 Talousarvion ja taloussuunnitelman laadinta 22 Talousarvion täytäntöönpano 23 Talousarvion muutokset 24 Käyttöomaisuuden myynti 25 Poistosuunnitelman hyväksyminen 26 Rahatoimen hoitaminen 27 Maksujen määrääminen IX luku LAUTAKUNNAT 28 Lautakuntien yleinen ratkaisuvalta X luku Lautakuntien ratkaisuvalta 29 Perusturvalautakunnan ratkaisuvalta 30 Koulutuslautakunnan ratkaisuvalta 31 Teknisen lautakunnan ratkaisuvalta 32 Rakennuslautakunnan ratkaisuvalta 33 Vapaa-aikalautakunnan ratkaisuvalta XI luku KOKOUSMENETTELY 34 Luvun määräysten soveltaminen 35 Kokousaika ja -paikka 36 Kokouksen koollekutsuminen 37 Jatkokokous 38 Varajäsenen kutsuminen 39 Kokouksen pitäminen 40 Kokouksen johtaminen 41 Tilapäinen puheenjohtaja 42 Läsnäolo- ja puheoikeudet 43 Kaupunginhallituksen edustus muissa toimielimissä 44 Esittely 45 Esteellisyys 46 Äänestys ja vaalit 47 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen 48 Kaupunginhallituksen ja lautakunnan otto-oikeus 49 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen

XII luku ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 50 Tiedottaminen 51 Kaupungin asukkaiden aloitteet 52 Kaupungin nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen 53 Asiakirjojen lunastus XIII HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 54 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 55 Tarkastuslautakunnan kokoonpano 56 Tarkastuslautakunnan kokoukset 57 Tarkastuslautakunnan tehtävät 58 Tilintarkastajan valinta 59 Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät 60 Tilintarkastajan ilmoitukset 61 Tilintarkastuskertomus 62 Tarkastuslautakunnan valmistelu valtuustolle XIV luku SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA 63 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät ja vastuunjako XV luku SOVELTAMINEN JA VOIMAANTULO

1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty Kaupunginvaltuustossa 11.07.2006 11 Voimaantulo 15.07.2006 I luku YLEISTÄ 1 Säännön soveltamisala Hallintosäännössä määrätään kaupungin päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Hallintosäännön ohella kaupungin toimintaa ohjataan seuraavilla johtosäännöillä, joihin nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena: - valtuuston työjärjestys - vesihuoltolaitoksen johtosääntö - luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö - Pieksämäen kaupungin konserniohje 2 Kaupungin toiminta-ajatus Pieksämäen kaupunki turvaa väestönsä hyvinvoinnin. Tämän vuoksi kaupunki toimii aktiivisesti seudun kokonaistyöpaikkamäärän lisäämiseksi. Kaupunki hyödyntää liikenteellisen sijainnin ja puhtaan elinympäristön tarjoamat mahdollisuudet. Pieksämäki on monien asumismuotojen vehreä, asukkailleen hyvät perus- ja vapaa-ajan palvelut tarjoava turvallinen kaupunki myös tulevaisuudessa. Kaupunginhallituksen sekä vastuu- ja tulosalueiden toiminta-ajatukset määritellään vuosittain talousarviossa.

2 II luku ORGANISAATIO 3 Vastuu- ja tulosalueet Kaupungin toiminnot jaetaan vastuualueisiin, jotka jakautuvat edelleen tarvittaessa tulosalueisiin. Kaupunginhallitus päättää vastuualueiden jakamisesta tulosalueisiin. Vastuualueita ovat perusturvan, sivistystoimen ja teknisen toimen vastuualueet. Elinkeinopalvelut, tukipalvelut, henkilöstöpalvelut sekä tietohallintopalvelut ovat kaupunginhallituksen alaisuudessa. Kaupunginhallitus ja lautakunnat omalla toimialallaan päättävät tulosalueiden jakamisesta tarvittaessa edelleen tulosyksiköihin. 4 Luottamushenkilöorganisaatio Luottamushenkilöorganisaation muodostavat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, toimikunnat sekä seuraavat johtokunnat ja lautakunnat: Kaupunginhallitus: - vesihuoltolaitoksen johtokunta - keskusvaalilautakunta - vaalilautakunnat - vaalitoimikunta Perusturvan vastuualue: - perusturvalautakunta Sivistystoimen vastuualue: - koulutuslautakunta - vapaa-aikalautakunta Teknisen toimen vastuualue: - tekninen lautakunta - rakennuslautakunta Kaupunginhallituksessa on yksitoista jäsentä sekä heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja sekä I varapuheenjohtaja ja II varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja.

Lautakunnissa on yksitoista jäsentä sekä heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Lautakunnassa tulee olla puheenjohtaja sekä 1. ja 2. varapuheenjohtaja. Perusturvalautakunnassa on vuosina 2013-2016 viisitoista jäsentä sekä heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Perusturvalautakunta valitsee toimikaudekseen varsinaisten jäsentensä keskuudesta yksilöasioita käsittelevän perusturvajaoston, johon lautakunta valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä yhden jäsenen. Lautakunta valitsee jäsenten henkilökohtaiset varajäsenet, jotka voivat olla myös lautakunnan varajäseniä. Tarkastuslautakunnassa, keskusvaalilautakunnassa ja suhteellisten vaalien vaalilautakunnassa on viisi jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Rakennuslautakunta valitsee toimikaudekseen varsinaisten jäsentensä keskuudesta tiejaoston, johon lautakunta valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Vesihuoltolaitoksen johtokunnassa on viisi jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Kaupunginhallitus nimeää kuhunkin lautakuntaan edustajansa, ei kuitenkaan keskusvaali-, tarkastus- eikä vaalilautakuntiin eikä vaalitoimikuntiin. 3 5 Henkilöstöorganisaatio Henkilöstöorganisaation muodostavat 3 :ssä mainitut vastuu- ja tulosalueet sekä tulosyksiköt. Vastuualueilla, tulosalueilla ja tulosyksiköillä on johtajat ja heillä sijaisensa. 6 Toimivallan edelleen siirtäminen Toimielin, luottamushenkilö tai viranhaltija voi päättää sille tällä hallintosäännöllä tai muulla johtosäännöllä annetun toimivallan siirtämisestä alaiselleen viranomaiselle. Toimivallan siirtämispäätöksestä on pidettävä ajan tasalla olevaa luetteloa. Luettelo annetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle vuosittain maaliskuun aikana.

4 III luku YHTEISTOIMINTAMUODOT 7 Johtoryhmä Kaupunginjohtaja, hallintojohtaja ja vastuualueiden johtajat sekä henkilöstöryhmien valitsema edustaja muodostavat kaupungin johtoryhmän. Lisäksi kaupunginjohtaja voi nimetä johtoryhmään muita jäseniä. Kaupungin johtoryhmä toimii kaupungin toiminta-ajatuksen ja kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa ja taloussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. 8 Henkilöstö- ja työpaikkakokoukset Kaupunginjohtaja kutsuu henkilöstön koolle tarpeellisessa laajuudessa, kun tavoitteiden saavuttaminen, tiedottaminen tai muu perusteltu syy sitä edellyttävät. Vastuualueen tai tulosalueen johtaja kutsuu koolle työpaikkakokouksen, kun tulostavoitteiden saavuttaminen, työn yhteinen kehittäminen, tiedottaminen tai joku muu perusteltu syy sitä edellyttävät. IV luku TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 9 Kehittämisen painopisteet ja tulostavoitteet Kaupungin kehittämisen painopisteet ja vastuu- ja tulosalueiden tavoitteet määritellään vuosittain valtuuston hyväksymässä talousarviossa ja taloussuunnitelmassa. Tarkemmat ohjeet talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisesta antaa kaupunginhallitus. Kaupunginvaltuusto hyväksyy ensimmäisenä toimintavuotenaan kaupungin strategian 10 vuodeksi talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Lautakuntien tulee laatia omat strategiansa vastaavasti. Laadintaa varten pidetään seminaareja, iltakouluja tai vastaavia tilaisuuksia.

Valtuustolle tulee tuoda tiedoksi lähetekeskustelua varten merkittävät kuntaliitoksia, kuntien välistä yhteistyötä tai kunnan toiminnan ulkoistamista koskevat asiat niin hyvissä ajoin, että valtuusto voi aidosti vaikuttaa asian valmisteluun. 5 10 Työnkuva Esimiesasemassa olevalle kaupungin henkilöstölle laaditaan työnkuva, jossa määritellään henkilön asema, ratkaisuvalta sekä tulostavoitteet. Työnkuva voidaan laatia muullekin henkilöstölle. Työnkuva voidaan laatia myös työntekijäryhmittäin. Työnkuvat hyväksyy kaupunginhallitus kaupunginjohtajalle, hallintojohtajalle ja vastuualueiden johtajille. Kaupunginjohtaja hyväksyy työnkuvat kaupunginhallituksen alaisille esimiehille, vastuualueiden johtajat tulosalueiden johtajille ja tulosalueen johtajat edelleen alaiselleen henkilöstölle. Työnkuvan valmistelee lähin esimies yhdessä asianomaisen henkilön kanssa. Työnkuvat tarkistetaan kehityskeskustelujen yhteydessä. V luku TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA 11 Luvun määräysten soveltaminen Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joita on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/03) tai muussa laissa, päättää kaupunginhallitus, ellei laissa ole toisin säädetty tai hallintosäännössä taikka muussa johtosäännössä muuta määrätty. 12 Viran haku Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan. Viran, johon valtuusto valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi kaupunginhallitus. Virkasuhteeseen ottamisesta ilman hakumenettelyä säädetään kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 4 :n 3 momentissa.

6 13 Viranhaltijan kelpoisuusehdot Viranhaltijalta vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa vastuualueittain. Virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää henkilön ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusehdoista riippumatta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 :n 2 momentin mukaisesti. 14 Henkilöstövalinnat Valtuusto valitsee kaupunginjohtajan, hallintojohtajan ja vastuualueiden johtajat. Kaupunginhallitus valitsee vastuualueiden johtajien sijaiset sekä suoraan kaupunginhallituksen alaisuudessa toimivat johtavat henkilöt. Lautakunnat valitsevat tulosalueensa johtajat ja virkarehtorit. Vastuualueiden johtajat valitsevat ao. tulosalueen johtajan sijaisen. Muun henkilöstön valitsee ao. vastuualueen, tulosalueen, tulosyksikön tai tulospaikan esimies. Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää se, joka ottaa palvelussuhteeseen. 15 Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen Palvelussuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta päättää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen kuitenkin niin, että valtuuston valitsemien henkilöiden osalta päätöksen tekee kaupunginhallitus. 16 Viranhaltijoiden ratkaisuvalta henkilöstöasioissa Kaupunginjohtajalla on oikeus vastuualueen johtajaa kuultuaan järjestellä henkilöstöä vastuualueiden välillä. Vastuualueiden johtajat päättävät vastuualueensa sisäisestä henkilöstön käytöstä.

7 Kaupunginjohtaja, vastuualueiden, tulosalueiden ja tulosyksiköiden johtajat ratkaisevat alaisiaan koskevat seuraavat henkilöstöasiat: 1. myöntävät vuosiloman 2. myöntävät sellaisen virkavapauden ja työloman, jonka saamiseen viranhaltijalla tai työntekijällä on lainsäädännön tai virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus 3. myöntävät harkinnanvaraisen virkavapauden ja työloman enintään kahdeksitoista kuukaudeksi kerrallaan, mikäli harkittavaksi ei tule virkavapauden tai työloman ajalta maksettavan palkan määrä 4. määräävät tarvittaessa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon 5. terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä 6. henkilöstön osallistumisesta viranhoidon tai työn edellyttämään ylläpito- ja täydennyskoulutukseen Viranhaltija tiedottaa päätöksistään sille toimielimelle, jonka alaisuudessa hän toimii. Toimielin voi päättää, ettei määrättyjä asioita tarvitse sille saattaa tiedoksi. VI luku KAUPUNGINHALLITUS 17 Kaupunginhallituksen ratkaisuvalta Kaupunginhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat 1 rakennettujen ja rakentamattomien kaavatonttien myyntiä 2 muun kuin edellä sanotun kiinteän omaisuuden myyntiä jos omaisuuden kirjanpitoarvo ja kauppahinta ovat alle 70 000 euroa 3 kiinteän omaisuuden ostamista kaupungille 4 vapautuksen tai lykkäyksen myöntämistä kunnallisveron sekä kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksun suorittamisesta

5 vapautuksen myöntämistä kunnallisen maksun ja sille määrätyn viivästyskoron suorittamisesta, milloin se säädösten tai määräysten mukaan on sallittua 6 kaupungin saatavien ja kaupungille tulevien suoritusten vakuuksien hyväksyminen, valvominen, muuttaminen ja vapauttaminen, jollei toisin ole säädetty tai määrätty tai valtuuston päätöksestä muuta johdu 7 vahingonkorvauksen myöntämistä tapauksissa, joissa kaupunki on katsottava korvausvelvolliseksi, jollei tehtävää ole annettu lautakunnalle tai viranhaltijalle 8 talousarvion toteuttamisen edellyttämien lainojen ottamista 9 tilapäislainan enimmäismäärän vahvistamista 10 kaupungin riskien vakuuttamista 11 paikallista virka- ja työehtosopimusta 12 virka- ja työehtosopimuksen täytäntöönpanoa, virkaehtosopimuksenharkinnanvaraisten määräysten soveltamista, virka- ja työehtosopimuksen mukaisia paikallisneuvotteluja sekä kunnan viranhaltijain neuvotteluoikeudesta annetun lain mukaisia neuvotteluja 13 virkojen kelpoisuusehtojen muuttamista 14 selityksen antamista valtuuston puolesta valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo, että valtuuston päätöstä ei ole kumottava 15 kaupungin omistamien rakennusten ja huoneistojen hallintaa ja ylläpitoa 16 rakennusten luonnospiirustusten hyväksyminen, ellei valtuusto ole tapauskohtaisesti pidättänyt itselleen hyväksymistä, vähäisten muutosten tekeminen valtuuston hyväksymiin luonnospiirustuksiin sekä rakennuspiirustusten hyväksymistä 17 talonrakentamiseen kuuluvien urakka- ja suunnittelusopimusten hyväksymistä 18 henkilöstön palkkausta 19 asuntolainsäädännössä kunnan toimivaltaan kuuluvat asiat, jollei muuta ole säädetty tai määrätty 8

9 20 vesi- ja viemärilaitoksen toimialueen määräämistä Kaupunginhallitus voi siirtää edellä mainittujen asioiden osalta ratkaisuvaltaa lautakunnalle, johtokunnalle, toimikunnalle tai viranhaltijalle. VII luku KAUPUNGINJOHTAJA JA HALLINTOJOHTAJA SEKÄ VASTUUALUEIDEN JOHTA- JAT 18 Kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan ratkaisuvalta Kaupunginjohtaja päättää 1. edustus-, neuvottelu- ja tiedotustilaisuuksista ja kaupungin edustuksesta niissä, ellei kaupunginhallitus yksittäistapauksissa toisin päätä, sekä niistä aiheutuvien menojen maksettavaksi hyväksymisestä 2. koko henkilöstölle tarkoitetuista koulutustilaisuuksista, jotka koskevat johtamisjärjestelmiä tai toimintojen kehittämistä 3. kaupungin markkinointitoimenpiteistä 4. kaupungin etuosto-oikeuden käyttämisestä Kaupunginjohtaja voi saattaa asian, joka hänellä on oikeus ratkaista, kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Hallintojohtaja päättää 1. tilapäislainan ottamisesta kaupungin maksuvalmiuden turvaamiseksi 2. kassavarojen tilapäisestä sijoittamisesta 3. kaupungin myöntämien lainojen ja antamien takausten ylivakuutena olevien vakuuksien palauttamisesta Hallintojohtaja voi saattaa asian, joka hänellä on oikeus ratkaista, kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

10 19 Kaupunginjohtajan sijaisuus Kaupunginjohtajan ollessa esteellisenä tai poissa ollessa taikka viran ollessa avoinna hoitaa kaupunginjohtajan tehtäviä hallintojohtaja ja hänen ollessa esteellinen tai poissa ollessa kaupunginhallituksen valitsema viranhaltija. Hallintojohtajan ollessa esteellinen tai poissa ollessa hoitaa hänen tehtäviään kaupunginjohtaja. 20 Vastuualuejohtajan ja tukipalveluyksikön johtajan ratkaisuvalta Vastuualuejohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1. palvelutuotannon tuottamisesta. Ratkaisun tulee toteuttaa valtuuston palvelun/suoritteen tuottamiselle asettamia määrä-, laatu- ja tehokkuustavoitteita. Tukipalveluyksikön johtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1. sisäisten tukipalveluiden tuotannon järjestämistä. Ratkaisun tulee toteuttaa valtuuston sisäisille tukipalveluille asettamia määrä-, laatu- ja tehokkuustavoitteita. 2. tukipalveluyksikön ja ao. hallintokunnan kesken tehdyn palvelusopimuksen hyväksymistä. Elleivät sopijaosapuolet pääse yksimielisyyteen palvelusopimuksen sisällöstä ratkaisee asian kaupunginhallitus. VIII KUNNAN TALOUS 21 Talousarvion ja taloussuunnitelman laadinta Vuotuinen talousarvio on tärkein kaupungin toimintaa ohjaava asiakirja. Kunkin vuoden talousarvion perusteet ja päälinjat esitetään viimeistään talousarviovuotta edeltävän vuoden kesäkuun loppuun mennessä pidettävässä valtuuston talousarvioseminaarissa. Seminaarin jälkeen kaupunginhallitus antaa hallintokunnille yksityiskohtaiset talousarvion laadintaohjeet. Lautakuntien talousarvioesitysten valmistumisen jälkeen kaupunginhallitus aloittaa talousarvioesityksensä valmistelun. Talousarvioesitys tulee esitellä valtuutetuille vähintään 2 viikkoa ennen valtuuston talousarviokokousta.

11 22 Talousarvion täytäntöönpano Sen lisäksi mitä kuntalaissa talousarviosta ja taloussuunnitelmasta säädetään, valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimille yksittäistä palvelua tai suoritetta koskevat määrä-, laatu- ja tehokkuustavoitteet. Talousarviossa asetetut tavoitteet voivat koskea myös laajempia kokonaisuuksia erityisesti sellaisissa tapauksissa missä palvelua tai suoritetta ei voida määritellä. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa esitetään tulosaluekohtaisesti muutokset suunnitelmakaudella sekä tekstinä että numeraalisesti. Valtuustoon nähden sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden tulee selkeästi käydä ilmi talousarviosta. Talousarvion toteutumisesta on tiedotettava valtuustolle toukokesäkuussa ja syys-lokakuussa. Numerollisten esitysten on täydennettävä sanallisesti kuvaillen kyseessä olleen kauden tapahtumia ja aikaansaannoksia. Vastaava tiedottaminen koskee lautakuntien alaisia tulosalueita ja tulosyksiköitä. 23 Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on valtuuston hyväksyttävä talousarviovuoden aikana. 24 Käyttöomaisuuden myynti Merkittävän käyttöomaisuuden myynnistä päättää kaupunginhallitus. Irtaimen omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien myynnissä kaupunginhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. 25 Poistosuunnitelman hyväksyminen Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy valtuusto. Kaupunginhallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan.

12 26 Rahatoimen hoitaminen Kaupunginhallitus vastaa rahatoimen hoitamisesta. 27 Maksujen määrääminen Valtuusto päättää maksujen yleisistä perusteista. Maksuista ja niiden yksityiskohtaisista perusteista päättää kaupunginhallitus. Lautakunnat ja johtokunnat päättävät omaan toimialaansa kuuluvista maksuista ja niiden yksityiskohtaisista perusteista. IX luku LAUTAKUNNAT 28 Lautakuntien yleinen ratkaisuvalta Sen lisäksi, mitä muutoin on päätetty hallintosäännöllä tai niiden nojalla annetuilla päätöksillä määrätty, lautakunta 1. päättää niistä asioista, jotka ovat tarpeen toiminta-alansa toiminnan turvaamiseksi ja sille määrättyjen tulosten saavuttamiseksi 2. päättää toiminnassa noudatettavista perusteista ja yleisistä ohjeista 3. päättää vahingonkorvauksista kaupunginhallituksen määrittelemissä rajoissa 4. päättää toimialaansa kuuluvista maksuista tai taksoista sekä niiden maksuvelvollisuuden poistamisesta, ellei laista tai asetuksesta muuta johdu 5. päättää hallinnassaan olevasta irtaimesta omaisuudesta noudattaen niitä ohjeita, joita kaupunginhallitus on mahdollisesti antanut.

13 X luku LAUTAKUNTIEN RATKAISUVALTA 29 Perusturvalautakunnan ratkaisuvalta Perusturvalautakunta on: 1. sosiaalihuoltolain tarkoittama toimielin 2. kansanterveyslain tarkoittama toimielin 3. tartuntatautilain tarkoittama tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin Perusturvalautakunta ratkaisee edellä sanotuissa laissa mainituille viranomaisille kuuluvat asiat. Perusturvalautakunnan järjestämän erikoissairaanhoidon laajuudesta päättää valtuusto vuosittain talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Keski-Savon ympäristölautakunnan Keski-Savon ympäristötoimi toimii kemikaalilain, elintarvikelain, terveydensuojelulain, ympäristön hallinnosta annetun lain tarkoittamana viranomaisena sekä nikotiinikorvaushoitoon tarkoitettujen valmisteiden lupa- ja valvontaviranomaisena. 30 Koulutuslautakunnan ratkaisuvalta Koulutuslautakunta käyttää kunnalle perus- ja esiopetuksesta, lasten päivähoidosta, nuorisotoimesta, lukiokoulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä sekä taiteen perusopetuksesta annetuilla lailla määriteltyä ratkaisuvaltaa, jollei muuta ole säädetty tai määrätty. Lisäksi koulutuslautakunta osallistuu aktiivisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämiseen yhteistyössä kaupungin elinkeinotoimen ja paikkakunnan elinkeinoelämän kanssa sekä muiden II asteen koulutuksen järjestäjätahojen kanssa. Koulutuslautakunta jakaa Pieksämäen opintorahaston apurahat.

14 31 Teknisen lautakunnan ratkaisuvalta Sen lisäksi, mitä muutoin on määrätty lautakunnan tehtävistä, lautakunta ratkaisee: 1. vuokralle annetun tontin ja muun alueen vuokrasopimukseen liittyvän asian 2. vuokratun ja rakennetun omakotitontin myymisen 3. tontteihin ja yleisiin alueisiin liittyvän tilusjärjestelyasian (alueiden vaihto, myynti, osto ja lunastus) 4. kaupungin omistamien maa- ja vesialueiden hallintaan ja ylläpitoon liittyvän asian 5. tarvittavien maa-alueiden vuokralle ottamisen 6. maankäyttö- ja rakennuslaissa kunnan toimivaltaan säädetyt asiat ja ne asiat, jotka em. lain mukaan voidaan siirtää valtuuston toimivallasta toiselle kunnan viranomaiselle, lukuun ottamatta rakennusvalvontaviranomaiselle kuuluvia tehtäviä 7. liikennejärjestelyjä ja liikenteen ohjauslaitteita koskevat asiat 8. toimialaansa kuuluvien urakka- ja suunnittelusopimusten hyväksymisen 9. maa-ainesten ja metsän myyntiä koskevat asiat 10. kunnan leirintäalueviranomaiselle kuuluvat tehtävät 11. päättää muiden kuin vaikutuksiltaan merkittävien asemakaavojen hyväksymisestä Kuopion kaupungin alueellinen jätelautakunta vastaa Pieksämäen kaupungin alueella jätehuollon järjestämiseen, suunnitteluun ja seurantaan liittyvien viranomaistehtävien hoitamisesta yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Muilta osin jätehuollosta kunnalle kuuluvaa ratkaisuvaltaa käyttää tekninen lautakunta.

15 32 Rakennuslautakunnan ratkaisuvalta Sen lisäksi, mitä muutoin on määrätty lautakunnan tehtävistä, lautakunta ratkaisee: 1. maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennusvalvontaviranomaiselle kuuluvat tehtävät 2. rakentamisohjeiden antamisen 3. maa-aineslain mukaiset lupa-asiat 4. antaa poikkeamispäätösten lausunnot haja-asutusalueella 5. yksityistielainsäädännön mukaan kunnalle kuuluvat tiehallintoviranomaisen tehtävät ja avustusten myöntäminen yksityisteille 6. korjausavustukset 7. jos asemakaava-alueella on tarpeen tehdä oja tai sijoittaa ojitusta varten tarpeellinen suojapenger tai pumppuasema toisen alueelle, noudatetaan, mitä maankäyttö- rakennuslain 161 :ssä säädetään. Asian ratkaisee rakennusvalvontaviranomainen. 33 Vapaa-aikalautakunnan ratkaisuvalta Vapaa-aikalautakunta huolehtii ja vastaa kirjastotoimesta, liikuntatoimesta ja kulttuuritoimesta. Lautakunta myöntää vuosittain kulttuuri-, ja liikuntatoimen avustukset sekä määrittää avustusten myöntämisen periaatteet. XI luku KOKOUSMENETTELY 34 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan valtuustoa lukuun ottamatta kaupungin toimielimissä sekä soveltuvin osin toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa.

16 35 Kokousaika ja -paikka Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 36 Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus kokouksessa, toimielimen päättämällä tavalla. 37 Jatkokokous Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa oleville on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. 38 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on ilmoitettava siitä ao. toimielimen sihteerille niin hyvissä ajoin, että varajäsenen kutsuminen on mahdollista. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä taikka kokouksen pöytäkirjanpitäjä voi toimittaa kutsun varajäsenelle.

17 39 Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 40 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 41 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja iältään vanhimman jäsenen johdolla. 42 Läsnäolo- ja puheoikeudet Kaupungin eri toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus: Kaupunginhallitus: valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat Muut toimielimet: kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin huomioiden asioiden salassapidosta annetut määräykset.

18 43 Kaupunginhallituksen edustus muissa toimielimissä 44 Esittely 45 Esteellisyys Kaupunginhallitus voi määrätä edustajansa muihin toimielimiin. Edustajaksi voidaan määrää myös kaupunginhallituksen varajäsen tai kaupunginjohtaja. Mikäli kaupunginhallituksen jäsen on estynyt tai esteellinen ottamaan osaa sen toimielimen kokoukseen, johon hänet on valittu, hänen varamiehensä voi edustaa kaupunginhallitusta siinä kokouksessa. Edustajaa ei määrätä tarkastuslautakuntaan, keskusvaalilautakuntaan, vaalilautakuntiin, vaalitoimikuntiin, johtokuntaan eikä jaostoihin. Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijöinä toimivat, mikäli toisin ei ole säädetty: 1. Kaupunginhallituksessa kaupunginjohtaja 2. Lautakunnassa asianomaisen vastuualueen esimies 3. Lautakunnan jaostossa lautakunnan määräämä/t viranhaltija/t Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Rakennuslautakunnan esittelijänä toimii rakennustarkastaja. Vapaaaikalautakunnan esittelijänä toimii sivistysjohtaja. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen toimii esittelijänä henkilö, joka muutenkin hoitaa esittelijän virkatehtävät hänen poissa ollessaan. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään sekä peruste sille. Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Esteellisen henkilön on poistuttava lukuun ottamatta valtuutettua kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

19 46 Äänestys ja vaalit Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvien osin voimassa, mitä valtuuston työjärjestyksessä määrätään. 47 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla ao. toimielimen määräämä pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä on julkisten kuulutusten ilmoitustaululla kerrottu. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: 1. järjestäytymistietoina: 2. asian käsittelytietoina: toimielimen nimi; kokouksen alkamis- ja päätymisaika sekä kokouspaikka; läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä; kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. asiaotsikko; selostus asiasta; päätösehdotus; esteellisyys; tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu; asiassa kuultavina olleiden lausumat; äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos; vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos; päätöksen toteaminen; eriävä mielipide. 3. laillisuustietoina: oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus; puheenjohtajan allekirjoitus; pöytäkirjanpitäjän varmennus;

merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta; merkintä nähtävänäpidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä. Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. 48 Kaupunginhallituksen ja lautakunnan otto-oikeus Asian ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja. Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunta, lautakunnan puheenjohtaja ja ko. vastuualueen johtaja. 20 49 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen on ilmoitettava kaupunginhallitukselle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta niitä asioita tai asiaryhmiä, joista kaupunginhallitus on ennakolta päättänyt olla käyttämättä otto-oikeuttaan. Lautakunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava lautakunnalle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta niitä asioita tai asiaryhmiä, joista lautakunta on ennakolta päättänyt olla käyttämättä ottooikeuttaan. Ilmoitus on tehtävä neljän arkipäivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan ottooikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta kaupunginhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi.

21 XII luku ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 50 Tiedottaminen Kaupungin tiedottamista johtaa kaupunginhallitus, joka hyväksyy yleiset ohjeet kaupungin tiedottamisen periaatteista. 51 Kaupungin asukkaiden aloitteet Kaupunginhallituksen on maaliskuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä kaupungin toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Kaupunginhallituksen ja lautakunnan tehtäväalueella tehdyistä aloitteista on vastaavasti esitettävä tiedot kaupunginhallitukselle ja asianomaiselle lautakunnalle niiden päättämällä tavalla. 52 Kaupungin nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen Kaupungin puolesta tehtävät sopimukset ja annettavat sitoumukset allekirjoittaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja tai kaupunginjohtaja sekä varmentaa kaupunginjohtaja, hallintojohtaja, vastuualueen johtaja tai henkilöstöpäällikkö taikka tukipalvelujohtaja. Kaupunginhallituksen toimituskirjat ja kirjelmät allekirjoittaa kaupunginjohtaja, hallintojohtaja, vastuualueen johtaja tai henkilöstöpäällikkö. Toimitiloja koskevat vuokrasopimukset allekirjoittaa tukipalvelujohtaja. Jollei toimielin muuta päätä, toimielimen päätökseen perustuvat sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa vastuualueen johtaja ja varmentaa toimielimen sihteeri/pöytäkirjanpitäjä tai ao. tulosalueen johtaja. Toimielimen puheenjohtaja tai pöytäkirjanpitäjä voi yksinkin toimielimen määräämissä rajoissa allekirjoittaa toimielimen päätökseen perustuvan asiakirjan. Toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset voi toimielimen pöytäkirjanpitäjä yksinkin todistaa oikeaksi. Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija.

22 53 Asiakirjojen lunastus Kaupunginhallitus päättää perusteista, joiden mukaan asiakirjoista on suoritettava kaupungille lunastusta. XIII luku HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 54 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän säännön mukaisesti. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. 55 Tarkastuslautakunnan kokoonpano 56 Tarkastuslautakunnan kokoukset Tarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme jäsentä sekä heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan kokouksissa tilintarkastajalla on läsnä- ja puheoikeus. Tilintarkastajalla ja tarkastuslautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on velvollisuus olla läsnä lautakunnan kokouksissa lautakunnan niin päättäessä. Kaupunginhallituksen edustajaa ei lautakunnassa ole. Kokousmenettelyssä noudatetaan tämän hallintosäännön määräyksiä. Esittelijästä päättää tarkastuslautakunta.

23 57 Tarkastuslautakunnan tehtävät Sen lisäksi mitä kuntalaissa säädetään, lautakunnan on 1 seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi 2 huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa 3 tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla 58 Tilintarkastajan valinta Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä vuosiksi 2013 ja 2014 sekä sen jälkeen nelivuotiskausittain hallinnon ja talouden tarkastamista varten JHTT-yhteisön. 59 Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät 60 Tilintarkastajan ilmoitukset Tilintarkastaja voi ottaa tarkastuslautakunnalta toimeksiantoja lautakunnankäsiteltävien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamisesta, mikäli ne eivät ole ristiriidassa hyvän tilintarkastustavan kanssa. Tilintarkastaja ilmoittaa tarkastussuunnitelman toteutumisesta ja tarkastushavainnoistaan tarkastuslautakunnalle sen määräämällä tavalla. Kuntalain 71 :n 3 momentin tarkoittamat ilmoitukset tarkastuslautakunnalle tehdään kirjallisina lautakunnan puheenjohtajalle. Kaupunginhallitukselle annettavat ilmoitukset tehdään kirjallisina kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja kaupunginjohtajalle.

24 61 Tilintarkastuskertomus Tilintarkastuskertomuksessa on kuntalain 75 :ssä mainitun lisäksi esitettävä lausunto kuntalain 73 :n 1 momentin mukaisista asioista. Kertomuksessa esitetään myös muut tilintarkastajan tarpeelliseksi katsomat asiat. 62 Tarkastuslautakunnan valmistelu valtuustolle Tarkastuslautakunta antaa valtuustolle vähintään viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyä arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna. Tarkastuslautakunta esittää arvionsa myös tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista sekä asianomaisten niistä antamista selityksistä ja kaupunginhallituksen lausunnosta. Tarkastuslautakunta esittää valtuustolle ehdotuksen toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. XIV luku SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA 63 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät ja vastuunjako Valtuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista kunnassa ja kuntakonsernissa. Kaupunginhallitus vastaa kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, päättää kaupungin omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta, hyväksyy sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat ohjeet ja menettelytavat sekä valvoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimeenpannaan ohjeistuksen mukaisesti ja tuloksellisesti. Kaupunginhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Kaupunginhallitus antaa toimintakertomuksessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Konsernijohto (kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja) vastaa konserniyhteisöjen ohjauksesta sekä niiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen ja tuloksellisuuden valvonnasta (konsernivalvonta).

Lauta- ja johtokunnat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. Lauta- ja johtokunnat raportoivat hallitukselle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Johtavat viranhaltijat (kaupunginjohtaja, vastuualuejohtajat, tukipalveluyksikön johtaja, esimiehet) vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. Viranhaltijat raportoivat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta valvonnasta vastaavalle toimielimelle (kaupunginhallitukselle/lautakunnalle/johtokunnalle). 25 XIV luku SOVELTAMINEN JA VOIMAANTULO Tämä hallintosääntö tulee voimaan 15. päivänä heinäkuuta 2006. Tähän hallintosääntöön on tehty muutoksia pykäliin 1, 3, 9, 14, 16, 18, 22, 23, 30, 40, 45, 47. Muutokset tulevat voimaan 18.9.2008. Hallintosääntöön on tehty muutoksia pykäliin 3, 4, 9, 12, 18, 30, 31, 32, 35 ja 46. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2010 Hallintosäännön 33 :ään on tehty muutos. Muutos tulee voimaan 1.1.2011. Hallintosäännön 33 :ään on tehty uusi 10. kohta. Muutos tulee voimaan 15.9.2011. Hallintosäännön 60 on muutettu. Muutos tulee voimaan 9.11.2012. Hallintosäännön kokonaisuudistus on hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa 18.6.2013 74. Voimaan 1.9.2013. Hallintosäännön 28 on poistettu ja 63 lisätty. Muutos tulee voimaan 23.1.2015