Sisältö 1.1 Anestesia ja leikkaushoito... 3 1.2 Geriatria... 3 1.3 Ihotaudit... 5 1.4 Keuhkosairaudet... 5 1.5 Kirurgia... 8 1.6 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit... 8 1.7 Kuntoutustoiminta... 11 1.7.1 Kuntoutuksen ohjaus... 11 1.7.2 Apuvälinekeskus... 12 1.7.3 Kuntoutustutkimuspoliklinikka... 13 1.7.4 Kuntoutusosasto 27... 13 1.7.5 Fysiatrian yksikkö... 14 1.7.6 Toimintaterapia... 15 1.8 Lastentaudit ja lastenneurologia... 16 1.8.1 Lastenneurologian poliklinikka, päiväosasto ja os.1... 16 1.8.2 Kehitysvammapoliklinikan apuvälinepalvelut... 17 1.9 Naistentaudit ja synnytykset... 17 1.10 Neurologia... 17 1.11 Päivystysalue... 19 1.12 Silmätaudit... 20 1.13 Sisätaudit... 22 1.14 Syöpätaudit ja sädehoito... 23 1.15 Muuta apuvälinepalvelutoimintaa shp:ssa... 23 1(24)
1.15.1 Työterveyden henkilökunnalle suosittelemat apuvälineet... 23 1.15.2 Seututerveyskeskuksen jäsenkuntien apuvälinepalvelut... 23 1.15.3 Seksuaaliterveyden edistäminen ja sukupuolielämän apuvälineet... 23 2(24)
1.1 ANESTESIA JA LEIKKAUSHOITO Kipupoliklinikan apuvälinepalvelut (anestesia) Kipupoliklinikka toimii anestesia- ja leikkaushoidon vastuualueella. Kipupoliklinikka on lähetepoliklinikka, jossa kivunhoitoon perehtynyt anestesialääkäri ja kipusairaanhoitaja hoitavat kroonisia kipupotilaita. Kivun hoidossa voidaan hoitokeinona käyttää sähköistä kivunhoitolaitetta (TNL-laite). TNL-laitteen lainauskäytännöstä on tarkempi kuvaus Apuvälinepalveluiden saatavuusperusteet - oppaassa. Lisätietoa lantionpohjayksikön verkkopalvelusivuilta 1.2 GERIATRIA Muistipoliklinikka Muistipoliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan muistihäiriöpotilaita sekä annetaan yksilöllistä neuvontaa ja ohjausta muistihäiriöiden riskitekijöistä. Muistipoliklinikalle kutsutaan lääkärin lähetteen perusteella. On tärkeää, että poliklinikkakäynnille tulee potilaan lisäksi hänen asiansa hyvin tunteva omainen, läheinen, naapuri tai muu henkilö. Neurologian erikoislääkäri tutkii ja hoitaa alle 65-vuotiaat potilaat ja geriatrian erikoislääkäri yli 65- vuotiaat potilaat. Lääkärin työparina toimii muistihoitaja, joka neuvoo muistihäiriöihin ja dementiaan liittyvissä asioissa. Muistikuntoutusohjaaja neuvoo ja ohjaa tukipalveluiden käytössä. Muistisairaudet Asiantuntija: Kaisa Karhu, kuntoutusohjaaja, K-S sairaanhoitopiiri 3(24)
Muistisairauksien tutkimus ja hoitokäytäntöjen kehittäminen on ollut aktiivista. Käypähoito-ohjetta päivitetään ja kansallinen asiantuntijaryhmä on laatinut suosituksia muistisairauksien hoitoketjun eri toimijoiden tietotaitovaatimuksista. Diagnostiikan tarkentumien, lääkehoidon ja kuntoutusmenetelmien kehittäminen 1990-luvulla loivat mahdollisuuden muistisairauksien tutkimuspatteriston käytölle. Tämä on luonut edellytykset muistisairauden varhaiseen toteamiseen ja kuntoutus ja -tukitoimien käynnistämiseen. Tutkimuksen myötä myös käsitteistö on tarkentunut. Muistisairaudet käsitteellä tarkoitetaan laajasti eri syistä johtuvia muistisairauksia ja on paljon laajempi käsite kuin yleisesti käytössä oleva dementia. Dementia-oireistolla tarkoitetaan vaikeaa, myöhäisvaiheen oireita, jolloin henkilön päivittäinen toimintakyvyn on alentunut siinä määrin, että hän tarvitsee toisen henkilön apua. Muistisairauksien kustannuksista yhteiskunnalle suurimman osan muodostaa laitoshoito (85 % kustannuksista, käypähoito-ohje). Varhaisella diagnoosilla, kuntoutuksella, oikein valituilla apuvälineillä ja tukitoimilla voidaan laitoshoitojaksoa lyhentää ja siirtää sairauden loppuvaiheeseen. Tänä päivänä tunnetaan muistisairauksien vaaratekijät ja niihin vaikuttamalla voidaan tutkimuksen mukaan muistisairauden alkua siirtää useita vuosia. Aivoterveydestä huolehtiminen on osa muistin kuntoutusta, josta vastuu on jokaisella. Muistikuntoutuksen menetelmiä Muistikuntoutuksen tavoitteena on muistiin painamisen ja palauttamisen sekä muistissa säilyttämisen vahvistaminen. Ulkoiset menetelmät eivät huononna muistia vaan helpottavat arkea - kalenteri, muistilaput, muistiinpanot - järjestelmällisyys (tavarat samoissa paikoissa) - muistuttajat Sisäiset menetelmät - visuaaliset mielikuvat - ryhmäksi järjestäminen - kirjainsanat ja vihjesanat Neuropsykologinen kuntoutus on todettu tehokkaaksi menetelmäksi lievissä muistisairauksissa. (Karhu, K. 2009) 4(24)
Muistisairauksissa hyödynnettävistä apuvälineistä on kuvaus apuvälinepalveluiden saatavuusperusteet oppaassa luvussa Muistin apuvälineet. Lisätietoa yksikön verkkopalvelusivuilta 1.3 IHOTAUDIT Ihotautiyksikön apuvälinepalvelut Tavallisimpia hoidettavia sairauksia ovat mm. psoriasis, atooppinen ihottuma, allergiset ihottumat, punajäkälä, säärihaavat, rakkulataudit sekä ihosyövät ja niiden esiasteet. Ihotautien yksikössä tehdään vuosittain muutamia apuvälinepäätöksiä henkilökohtaisista apuvälineistä (esim. lääkinnälliset hoitosukat, peruukit, alaraajaortoosit) Vuosittain lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävät apuvälinemäärät ovat pienet. Apuvälineet kustannetaan ihotautiyksikön määrärahoista ja ne sisältyvät hoidosta syntyviin kuntalaskutettaviin kustannuksiin. Apuvälinepäätökset ja laskut kirjataan apuvälinetietojärjestelmään. Yksikön yhteystiedot 1.4 KEUHKOSAIRAUDET Keuhkosairauksien pkl, keuhkosairauksien osasto, hengityshoitoyksikkö Keuhkoyksikkö järjestää oman erikoisalansa apuvälinepalvelut ja toiminnasta vastaa ylilääkäri. Keuhkoyksikön kustantamat apuvälineet ja apuvälinepalvelu sisältyvät kunnilta perittäviin hoidosta laskutettaviin kustannuksiin. Lähete- ja päätöskäytäntö Asiakkaat tulevat keuhkoyksikköön lääkärin lähetteellä. Keuhkosairauksien erikoislääkäri laittaa vireille apuvälinepalvelun ja tekee päätöksen hoidon aloittamisesta sekä apuvälineen luovuttamisesta potilaalle. Keuhkoyksikössä luovutettua hengityshoitolaitetta käyttävä potilas ottaa laite- ja tarvikeasioissa yhteyttä joko keuhkoyksikköön tai omaan terveyskeskukseen potilasohjeiden mukaisesti. Apuvälinepäätös 5(24)
Lainattaessa apuväline potilaalle keuhkoyksikön sairaanhoitaja tai kuntoutusohjaaja tekee apuvälinepäätöksen, joka kirjataan Kuntoapu-tietojärjestelmään (yleensä pitkäaikaislainaus). Lainaajalle tulostetaan lainaussopimus. Apuvälineiden hankinnat K-S sairaanhoitopiiri kilpailuttaa yhteistyössä keuhkoyksikön kanssa hengityshoitolaitteet. Keuhkoyksikkö päättää hengityshoitolaitteiden saatavuusperusteet ja sopimustoimittajat. Keuhkoyksikkö hankkii hengityshoitolaitteet pääasiassa kilpailutetuilta laitetoimittajilta. Hengityshoitolaitteet toimitetaan K-S sairaanhoitopiirin keskusvaraston kautta vastaanottotarkastettaviksi lääkintälaiteyksikköön. Lääkintälaitehuolto toimittaa hengityshoitolaitteet tilauksen mukaiseen toimituspaikkaan, jossa laitteiden apuvälinetiedot viedään Kuntoapu-tietojärjestelmään. Keuhkoyksikön ylilääkäri hyväksyy laskut ja ne maksetaan keuhkoyksikön määrärahoista. Apuvälinekustannukset sisältyvät kunnilta laskutettaviin hoidosta syntyviin kustannuksiin. Hengitysapuvälineiden myöntäminen on kuvattu Apuvälinepalveluiden saatavuusperusteet - oppaassa. Apuvälineiden huolto Keuhkoyksikkö vastaa hankkimistaan hengityshoitolaitteiden huollon ja korjauksen järjestämisestä. Apuvälineiden määräaikaishuolto järjestetään kontrollikäyntien aikana. Keuhkosairauksien poliklinikka Keuhkosairauksien poliklinikan toiminta painottuu hengityssairauksien kuten astman, keuhkoahtaumataudin ja keuhkosyövän tutkimukseen ja hoitoon. Poliklinikalta potilas ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja hoitoihin hengityshoitoyksikköön, jossa järjestetään potilaan tarvitsemat apuvälinepalvelut. Keuhkopoliklinikalta voidaan laittaa myös potilaita sisäisellä lähetteellä toiselle erikoisalalle esim. sisä- tai syöpätaudeille. Keuhkosairauksien hengityshoitoyksikkö Uusien happirikastinpotilaiden hoidon aloitus ja kontrollikäynnit on keskitetty hengityshoitoyksikköön. Potilaat tulevat kontrolliin kuukauden kuluttua hoidon aloittamisesta ja tämän jälkeen käyvät kontrolleissa 6 kk:n välein. Vaikeaa keuhkoahtaumatautia tai astmaa sairastaville annetaan tarvittaessa lainaan lääkesumutin. Apuvälineiden määräaikaishuolto järjestetään kontrollikäyntien aikana. 6(24)
Keuhkosairauksien osasto 26 Keuhkosairauksien osastolla hoidetaan päivystyksellistä hoitoa vaativia keuhkopotilaita, joilla on esimerkiksi keuhkokuume, keuhkoahtaumataudin tai astman pahenemisvaihe, keuhkosyöpä tai jokin muu sairaalahoitoa vaativa keuhkosairaus. Osastojakson aikana voidaan tarvittaessa aloittaa keuhkoahtaumatautipotilaille happirikastinhoito tai hengitysvajeen hoito kaksoispaineventilaattorilla. Osastojaksolla tarvittavia lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä ovat myös tukisukat veritulppien hoitoon ja ehkäisyyn. Hengityshoitoyksikkö Hengityshoitoyksikössä tutkitaan, hoidetaan ja seurataan uniapneaa ja hengitysvajetta sairastavia potilaita. Nasal-CPAP -laitehoidon aloitus ja seuranta on keskitetty hengityshoitoyksikköön. Kuntoutusohjaus Kuntoutusohjaaja toimii hengitysapuvälineitä tarvitsevien potilaiden yhteyshenkilönä kodin, sairaalan ja hoitoon sekä kuntoutukseen osallistuvien henkilöiden välillä. Hän ohjaa sekä happirikastinpotilaita että heidän läheisiään rikastimen käytössä ja tekee tarvittaessa kotikäyntejä uusien rikastinpotilaiden luokse. Kuntoutusohjaaja ohjaa myös sumuttimien käytön ja luovuttaa tarvittavat apuvälineet potilaille. Kuntoutusohjaaja tiedottaa kuntoutuspalveluista, ensitietopäivistä sekä sopeutumisvalmennuskursseista. Alueellinen yhteistyö terveyskeskusten kanssa Terveyskeskukset lähettävät apuvälineitä tarvitsevat potilaat lähetteellä erikoissairaanhoitoon, jossa arvioidaan apuvälineiden tarve, ohjataan niiden käyttö ja huolto ja järjestetään potilaalle kontrollikäynnit erikoissairaanhoitoon. Terveyskeskusten kanssa on sovittu työnjaosta siten, että apuvälineitä jatkuvasti tarvitsevat potilaat, saavat lääkesumuttimien ja happirikastimien lisätarvikkeet terveyskeskuksien hoitotarvikejakelusta. Lisätietoa yksikön verkkopalvelusivuilta 7(24)
1.5 KIRURGIA Pkl kirurgia, Osasto 22, Osasto 20, Osasto 21, Osasto 15, Osasto 4K, Vaativan osastohoidon yksikkö Traumatologia ja ortopedian osastoilla tehdään apuvälinepäätöksiä pääasiassa tukisukista ja erilaisista tuista (tukiliivit, nilkka-, polvi- ja kaularankatuki) osana potilaan hoitosuunnitelmaa. Kirurgisilla osastoilla 4K ja 15 tehdään rintasyöpäpotilaiden tarvitsemat apuvälinepäätökset (rintaproteesi, tukisukat ja -hihat) osana potilaan hoitosuunnitelmaa. Kirurgian poliklinikka tehdään runsaasti apuvälinepäätöksiä osana potilaan hoitosuunnitelmaa. Myönnettäviä apuvälineitä ovat mm. jalan ortoosit, erityisjalkineet ja muut ortoosit. Vaativan osastohoidon yksikkö toimii osasto 20 tiloissa. Yksikössä on 4 paikkaa potilaille, jotka tarvitsevat valvontaa lähinnä hengityksen häiriöiden vuoksi ja joiden hoito on vaativaa, mutta ei tehohoitoa vaativaa. Vaativan osastohoidon aikana potilaiden apuvälinetarve on melko vähäinen. Jakson aikana hoitava lääkäri tarkistaa mm. hengityslaitteen tarpeen ja toimintaterapeutti henkilökohtaisten apuvälineiden tarpeen. Lantionpohjan tutkimus- ja hoitoyksikkö tutkii ja hoitaa toiminnallisista lantionpohjan häiriöistä kärsiviä potilaita. Toiminnallisiin lantionpohjan häiriöihin luetaan virtsankarkailu, ulosteenkarkailu, ummetus ja ulostamisvaikeudet, gynekologisten elinten ja peräsuolen laskeumat, lantionpohjan alueen kiputilat jne. Yksikkö vastaa myös eturauhassyöpäpotilaiden seurannasta, katetrointi- ja apuvälineohjauksesta. Lantionpohjan toimintahäiriöissä stimulaattoreita käytetään rakon rauhoittamiseen, lantionpohjan lihasten harjoittamiseen ja kivunhoitoon. Stimulaattoireiden käyttö ja toimintakäytännöt on kuvattu Apuvälinepalveluiden saatavuusperusteet oppaassa. Lisätietoa yksikön verkkopalvelusivuilta 1.6 KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUDIT Korva-, nenä- ja kurkkutautien yksikkö järjestää oman erikoisalansa apuvälinepalvelut ja toiminnasta vastaa yksikön ylilääkäri. Korva-, nenä- ja kurkkutautien yksikkö vastaa kuulovammaisen asiakkaan kuulon kuntoutuksesta, kuten kuulokojeen tai muun kuulonapuvälineen tarpeen arvioinnista, hankin- 8(24)
nasta, sovittamisesta ja käytön opetuksesta sekä huollon järjestämisestä. Apuvälinekustannukset sisältyvät yksikön omaan lääkinnällisen kuntoutuksen määrärahaan. Arviointi Kuuloasema vastaa kuulontutkimukseen ja kuntoutukseen liittyvistä palveluista. Kuulontutkijat ja puheterapeutti vastaavat pääasiassa apuvälinepalveluiden järjestämisestä. Apuvälineet hankitaan yksilöllisen tarpeen perusteella. Kuulon apuvälineitä ovat mm. korvakäytäväkojeet, korvakappaleet, korvantauskojeet, ääni-ilmaisimet ja FM-laitteet. Lähete- ja päätöskäytäntö Kuuloasema toimii lähetepoliklinikkana. Uusi potilas voi saada lähetteen kuuloasemalle joko yksityissektorilta, omalääkäriltä, terveyskeskuksesta tai työterveysasemalta. Mikäli potilaalla on jo kuntoutussuhde kuuloasemalle, uutta lähetettä ei tarvita, vaan potilas voi itse ottaa tarvittaessa yhteyttä kuuloasemalle. Kuuloasemalla arvioidaan ja hankitaan kuulon apuvälineet. Kirjaus Maksusitoumuspäätökset ja lainaustiedot kirjataan potilastieto- ja Kuntoapu- tietojärjestelmiin. Kuulokojeet Asiakkaat tulevat kuuloasemalle lääkärin lähetteellä. Asiakkaan ensimmäiseen käyntiin poliklinikalla sisältyy korvalääkärin vastaanotto ja kuuloasemalla kuulontutkijan suorittama kuulontutkimus, josta selviää kuulovamman vaikeusaste. Tutkimuksen perusteella kuulontutkija määrittää yhdessä asiakkaan, ja tarvittaessa lääkärin, kanssa kuulokojeen tarpeen. Kuulontutkija ottaa kuulokojetta varten tarvittavan yksilöllisen korvakappalemallin ja lähettää sen valmistukseen korvakappaleen tekijälle. Yksilöllisiä kuulolaitteita varten kuulontutkija ottaa myös mallin, joka lähetetään maahantuojalle kuulolaitteen valmistamista varten. Asiakkaan toisella käynnillä hänelle sovitetaan kuulokoje ja annetaan ohjausta kuulokojeen käytöstä ja siihen liittyvistä asioista. Asiakkaalle varataan vielä kontrolliaika jolloin tarkistetaan kuulokojeen sopivuus käyttäjälle ja tehdään tarvittavat hienosäädöt kojeeseen. Kuulontutkija tekee kuulokojeen lainauksesta apuvälinepäätöksen, joka kirjataan Kuntoapu- tietojärjestelmään. Asiakkaalle tulostetaan apuvälinetietojärjestelmästä lainaussopimus. Potilastietojärjestelmään kirjataan käyntiin liittyvät ym. tarpeelliset tiedot. 9(24)
Muut apuvälineet Kuuloaseman järjestämien kuulon muiden apuvälineiden tarpeen arvioinnista, lainauksesta, käytön opetuksesta ja huollon järjestämisestä vastaa kuulontutkija, puheterapeutti, kuntoutusohjaaja tai lääkäri. Apuvälineen lainannut kuulontutkija, kuntoutusohjaaja, puheterapeutti tai lääkäri tekee apuvälinepäätöksen apuvälineiden käyttöön luovuttamisesta ja päätös kirjataan Kuntoapu- tietojärjestelmään. Asiakkaalle tulostetaan apuvälinetietojärjestelmästä lainaussopimus. Lainattaessa apuväline määräaikaislainaan (esim. kuulokoje varsinaisesti käytössä olevan huollon/korjauksen ajaksi), lainauksesta tehdään kirjaus Kuntoapu tietojärjestelmään. Potilastietojärjestelmään kirjataan käyntiin liittyvät ym. tarpeelliset tiedot. Kuulon apuvälineiden myöntäminen on kuvattu Apuvälinepalveluiden saatavuusperusteet - oppaassa. Muutos hälytysjärjestelmien käytännössä Kuuloasemalla tuotetaan jo nykyisin suurin osa kuulon apuvälinepalveluista. Kuuloasemalle keskitetään myös kuulovammaisten hälytysjärjestelmät, jotka aiemmin on myönnetty kuntien sosiaalitoimesta terveydenhuollon ammattilaisen suosituksen perusteella. Kuulovammaisten uusia hälytysjärjestelmiä myönnetään vuosittain n. 100 kpl. Kuuloaseman vastuulle siirtyy myös apuvälineiden huolto- ja korjausvastuu. Perusteluina toimintamallin muutokseen on: Hälytysjärjestelmien arviointi ja hankinta edellyttää erityisosaamista, jota on erikoissairaanhoidossa kuuloasemalla. Hälytysjärjestelmät ovat nykyisin irrallisia, siirrettäviä laitteita, joten kierrätys toteutuu parhaiten keskitetysti kuuloaseman kautta. (Vrt. Vammaispalvelulain perusteella järjestetään asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet). Yhteistyö terveyskeskusten kanssa Kuuloasema tekee yhteistyötä terveyskeskusten kanssa mm. kouluttamalla yhdyshenkilöitä kuntiin. Yhdyshenkilönä toimii usein kotisairaanhoidon työntekijä. Yhdyshenkilö on saanut koulutusta mm. kuulon apuvälineiden käytön ohjaamiseen, neuvontaan. Tavoitteena on ollut luoda alueellisesti toimiva palveluketju. Apuvälineiden hankinnat Kuulon apuvälineitä koskeva apuvälineiden kilpailutus ja sopimustoimittajan valinta järjestetään K-S sairaanhoitopiirin alueella kuuloaseman ja hankintatoimiston yhteistyönä. Seuraava hankintasopimus astuu voimaan vuoden 2010 alkupuolella ja voimassa kolme vuotta + optiovuosi. Tarvittavat kuulon apuvälinehankinnat päättää lääkäri ja/tai kuulontutkija. Kuulokojeita tilataan joko yksittäin tai isommissa erissä. 10(24)
Apuvälineiden huolto Kuulokojeiden huolto hankitaan maahantuojilta tai muilta ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Kuulokojeen huollon ajaksi käyttäjä saa käyttöönsä lainakojeen. Kuulokojeen huolto: Vialliset kuulokojeet voi toimittaa poliklinikan ilmoittautumiseen täytetyn vikailmoituskaavakkeen kanssa. Kaavakkeen saa ilmoittautumispisteestä. Tarpeettomaksi käyneet kuulonapuvälineet tulee palauttaa kuuloasemalle. Lisätietoa yksikön verkkopalvelusivuilta 1.7 KUNTOUTUSTOIMINTA 1.7.1 Kuntoutuksen ohjaus Kuntoutusohjaajan roolit ja tehtävät Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntoutuksen vastuualueen kuntoutusohjaaja on pitkäaikaissairaan tai vammaisen henkilön yhteyshenkilö sairaalan, kodin, päiväkodin, koulun sekä kuntoutukseen osallistuvien ammattihenkilöiden ja eri palvelujärjestelmien välillä. Hän ohjaa, neuvoo ja tukee potilasta ja hänen läheisiään muuttuneissa elämäntilanteissa. Ohjaus ja neuvonta liittyvät sairauden tai vamman hoitoon, apuvälineiden käyttöön, erilaisten kuntoutumismahdollisuuksien ja sosiaalietuuksien selvittämiseen, hoitojen järjestämiseen ja lääkinnälliseen kuntoutukseen. Kuntoutusohjaukseen hakeudutaan lääkärin tai muun sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijän lähetteellä. Potilas ja omainen voivat tarvittaessa myös itse ottaa yhteyttä kuntoutusohjaajaan. Kuntoutusohjaus on käyttäjälleen maksutonta. Kuntoutusohjaajat arvioivat tehtäväalueidensa mukaisesti terveydenhuollon, sosiaalitoimen tai muiden tahojen (esim. vakuutusyhtiö) kustannusvastuulla olevien apuvälineiden arvioinneista, sovituksesta, hankinnasta, käytönopetuksesta sekä seurannasta. Kuntoutusohjaajien toiminta-alueet: 11(24)
Liikuntavammaiset aikuiset Näkövammaiset aikuiset Kuulo- ja kuulonäkövammaiset sekä kommunikaatio-ongelmaiset aikuiset Muistisairaat Näönkäytönohjaus Lapset, joilla on neurologinen sairaus tai vamma Pitkäaikaissairaat lapset Kuulovammaiset ja kielihäiriöiset lapset Näkövammaiset lapset Kuulonäkövammaiset lapset Lisätietoa yksikön verkkopalvelusivuilta 1.7.2 Apuvälinekeskus Ks. Alueellinen apuvälinepalvelu 12(24)
1.7.3 Kuntoutustutkimuspoliklinikka Kuntoutustutkimuspoliklinikkaa käyvien asiakkaiden (esim. työkykyarviossa olevan henkilön) apuvälinepalvelut järjestetään hoitovastuun mukaisesta paikasta, jonne tehdään apuvälinesuositus. Kuntoutustutkimuspoliklinikan yhteydessä toimii Selkäydinvammapoliklinikka, jossa tehdään mm. kuntoutussuunnitelma, hoitovastuupaikan määrittely ja apuvälinetarvearviointi. Selkäydinvammaisten henkilöiden hoidossa ja kuntoutuksessa noudatetaan Tapaturmaisesti selkäydinvammautuneen potilaan hoitoja kuntoutusketju Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä oppaassa kirjattuja toimintakäytäntöjä ja työnjakoa. Toimintaterapeutin vastuulla on mm. lastojen, ranneortoosien ja pienapuvälinetarpeen arvio. Fysioterapeutti arvioi liikkumisen apuvälineet ja ohjaa asiakkaan tarvittaessa apuvälinekeskukseen. Ns. kierrätettäviä apuvälineet järjestetään alueellisesta apuvälinekeskuksesta ja henkilökohtaiset apuvälineet hoitovastuun mukaisesti. Lisätietoa yksikön verkkopalvelusivuilta 1.7.4 Kuntoutusosasto 27 Osaston toiminta keskittyy hoitoon ja kuntoutukseen akuuttivaiheen jälkeen. Osastolla hoidetaan ja kuntoutetaan erityisen vaikeasti vammautuneita (esim. selkäydinvamma) ja vaikeasti sairastuneita potilaita (esim. ALS-, aivohalvauspotilaat), joiden hoitaminen ja kuntoutus edellyttävät erityisosaamista ja moniammatillista yhteistyötä. Potilaat palaavat usein kuntoutuksen edetessä omiin koteihinsa. Potilaille järjestetään välttämättömät apuvälineet osastojakson aikana esim. tukisukat, ortoosit, joiden arvioinneista ja hankinnoista vastaavat ensisijaisesti hoitajat ja terapeutit. Muut pitkäaikaisesti tarvittavat apuvälineet hankitaan usein jatkohoitopaikassa. Esimerkiksi selkäydinvammaisten apuvälinearvioinnit tehdään Käpylän kuntoutumiskeskuksessa ja aivohalvauspotilaiden apuvälinearvioinnit terveyskeskuksessa. Apuvälineet arvioidaan usein yhteistyössä paikallisten ammattilaisten ja/tai apuvälineuvojan kanssa. Apuvälineet kustantaa akuuttivaiheessa erikoissairaanhoito ja hoitovastuun siirtyessä perusterveydenhuoltoon terveyskeskus. Erityissairaanhoidon osaamista vaativien potilaiden (mm. ALS) hoitovastuu on osastolla 27, jolloin apuvälineiden järjestämisvastuu on myös erikoissairaanhoidossa. Hoitovastuun siirtymisestä perusterveydenhuoltoon pyritään aina informoimaan. Lisätietoa yksikön verkkopalvelusivuilta 13(24)
1.7.5 Fysiatrian yksikkö Fysiatrian yksikön apuvälinepalvelut järjestetään yksikön omana toimintana. Fysiatrian yksikössä hoidettavien potilaiden tuki- ja liikuntaelinten sairaudet/ongelmat edellyttävät aina erikoislääkärin tutkimuksen, hoitosuunnitelman sekä päätöksen tarvittavista apuvälineistä. Myös hoidon ja apuvälineiden käytön seuranta järjestetään fysiatrian yksikössä. Suurimmat apuvälineryhmät ovat tukiliivit, sähkökipuhoitolaitteet sekä kaula- ja selkärangan venytyshoitolaitteet. Fysiatrian poliklinikalla arvioidaan ja myönnetään mm. raajaproteesit sekä selkäsairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa tarvittavat tukiliivit. Fysiatri arvioi raajaproteesitarpeen. Erikois- tai ylilääkäri tekee päätöksen apuvälineen myöntämisestä. Halvempia apuvälineitä kuten erilaiset ortoosit ja päivittäisten toimintojen apuvälineet on hankittu erityistyöntekijöiden varastoihin ylilääkärin päätöksellä ja työntekijät luovuttavat tai lainaavat apuvälineet arvionsa perusteella omalla päätöksellään. Fysiatrian poliklinikalla toimii proteesi- ja ortoosipoliklinikka 1-2 kertaa kuukaudessa. Poliklinikasta vastaa fysiatrian ylilääkäri yhdessä apuvälineteknikon (yksityinen palveluntuottaja) kanssa. Käynnillä on tarvittaessa mukana terveyskeskuksen fysioterapeutti. Proteesipoliklinikalla tutkitaan ja arvioidaan raajaproteesien lisäksi myös mm. tukijalkineiden tarvetta, sekä instabiilien polvien ja selkien hoidossa ja kuntoutuksessa tarvittavia ortooseja. Alaraaja-amputoitujen hoidossa noudatetaan Keski-Suomen alaraaja-amputoidun hoitoketjun mukaista työnjakoa. Toiminta ja proteesien hankinta tapahtuvat hajautetusti. Terveyskeskuksissa on koettu, että siellä ei ole tarvittavaa osaamista proteesien uusimisen arvioimiseen ja toiveena on esitetty mahdollisuutta konsultoida proteesipoliklinikkaa. Nykyisin terveyskeskusten hoitovastuulla olevat lähes kaikki proteesiasiakkaiden proteesien uusinta-arvioinnit tekee yksityinen palveluntuottaja. Fysiatrian yksikön kierrätettävät apuvälineet Fysiatrian yksiköstä myönnetään potilaille yksilöllisen tarpeen mukaan sähköisiä kivunhoitolaitteita (TNS), lihasstimulaattorit (NMES), selän vetolaitteita (Back Track) ja niskan vetolaitteita. Apuvälineet annetaan potilaalle lainaan sovituksi ajaksi. Potilas täyttää kipupäiväkirjaa ja lähettää sen 3 kk:n välein fysiatrian poliklinikalle. Päiväkirjojen perusteella seurataan laitteiden käyttöä ja tehdään päätös apuvälineen lainan jatkamisesta tai palauttamisesta. Fysiatrian poliklinikan yhteystiedot 14(24)
1.7.5.1 Fysioterapiayksikön apuvälinepalvelut Fysioterapiayksikkö tarjoaa apuvälinepalveluita eri toimipisteissään: Keskussairaala, Sädesairaala ja Kinkomaan sairaala (Vitapolis). Fysioterapeutti työskentelee liikunnallisen toimintakyvyn ja apuvälineiden asiantuntijana. Fysioterapeutti arvioi sekä osasto- että poliklinikkapotilaan apuvälitarvetta osana fysioterapiaprosessia. Fysioterapeutti vastaa osastopotilaan potilaiden liikkumisen apuvälinearvioinnista, apuvälineen lainaamisesta ja käytönopetuksesta. Fysioterapeutti voi tarvittaessa konsultoida apuvälinekeskusta tai tehdä lähetteen / pyynnön apuvälinekeskukseen. Fysioterapeutti arvio poliklinikkapotilaan apuvälinetarpeen ja vastaa, että apuvälineasia hoidetaan sovitulla työnjaolla. Sekä osasto- että poliklinikkapotilaan henkilökohtaiset apuvälineet kustantaa hoitovastuuyksikkö. Kierrätettävät liikkumisen apuvälineet hankkii ja kustantaa alueellinen apuvälinekeskus. Fysioterapian verkkopalvelusivut 1.7.6 Toimintaterapia Toimintaterapiayksikkö tarjoaa apuvälinepalveluita eri toimipisteissään: Keskussairaala, Sädesairaala ja Kinkomaan sairaala (Vitapolis). Toimintaterapeutti työskentelee toimintakyvyn ja apuvälineiden asiantuntijana osana moniammatillista työryhmää. Lähetekäytäntö Potilaat tulevat toimintaterapiaan apuvälinearviointiin sairaanhoitopiirin sisäisen erikoisalan, perusterveydenhuollon tai muun, shp:n ulkopuolisen lääkärin tai erityistyöntekijän lähettämänä. Apuvälinearviointia tehdään myös tarvittaessa osana laajempaa toimintaterapiaprosessia. Ajanvaraus tapahtuu toimintaterapian toimipisteiden käytäntöjen mukaisesti. Sairaanhoitopiirin toimintaterapeutit antavat tarvittaessa ohjausta ja neuvontaa terveyskeskuksissa tai yksityispuolella työskenteleville toimintaterapeuteille ja muille ammattilaisille. Julkisen terveydenhuollon ammattilaiset voivat sovitun lähetekäytännön mukaisesti, kun tarvitaan erityisasiantuntemusta, lähettää asiakkaan erikoissairaanhoidon toimintaterapeutin arviointiin. Apuvälinearvio Potilaan päivittäisten toimintojen apuvälineiden tarve arvioidaan yksilöllisesti. Arviointi sisältää potilaan toimintakyvyn arviointia sekä tarvittavien/ soveltuvien apuvälineiden kokeilua ja käytön harjoittelua. Toimintaterapeutilla on käytössään pienapuvälineitä mm. pukeutumiseen, hygienianhoitoon ja ruoan- 15(24)
laittoon sekä kodinhoitoon, joita voidaan kokeilla toimintaterapia-arvioinnin yhteydessä esim. terapiakeittiössä. Apuvälinearviointia tehdään myös osana kotiympäristössä tapahtuvaa toimintakyvyn arviointia. Lisäksi toimintaterapeutti arvioi lastahoidon tarpeen, tehdasvalmisteisten tukien soveltuvuuden ja valmistaa tarvittaessa yksilöllisen tuen (esim. käden/nilkan asentohoitolasta). Toimintaterapiaarviointiin voi sisältyä myös yksilöllisten painetekstiilien arviointi, tilaus ja sovitus. Esimerkkejä: - Päivittäisten toimintojen apuvälineet (esim. nappikoukku, paksuvartinen juureskuorin, pystykahvainen veitsi) - Ranne- ja peukalotuet - Yksilölliset dynaamiset ja lepolastat - Kaularankatuet - Painetekstiilit - CI-hanskat, lämpökäsineet - Ergonomiaan liittyvät apuvälineet (esim. ErgoRest) Päätös Arvioinnin perusteella toimintaterapeutti voi todeta tiettyjen apuvälineiden olevan potilaalle tarpeellisia päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseen. Tällöin apuväline voidaan luovuttaa potilaalle käyttöön suoraan apuvälinevarastosta tai siitä voidaan tehdä maksusitoumus. Lisätietoa toimintaterapian verkkopalvelusivuilta 1.8 LASTENTAUDIT JA LASTENNEUROLOGIA Lastentautien pkl, lastenneurologin pkl, Kehitysvammapoliklinikka, Lastenneurologina Päiväyksikkö, Osasto 1, lastentaudit; Osasto 1 lastenkirurgia; Osasto 1 lastenneurologia, Osasto 3 (vastasyntyneiden osasto) Lastentautien yhteystiedot 1.8.1 Lastenneurologian poliklinikka, päiväosasto ja os.1 Lastenneurologialla (poliklinikka, päiväosasto ja os.1) apuvälinepalveluiden osuus on merkittävän suuri. Lastenneurologia järjestää apuvälinepalvelut hoitovastuullaan oleville lapsille. Apuvälineitä tarvitsevat mm. cp-vammaiset, lihastautia sairastavat, MMC-lapset. Kehitysvammaisten lasten apuvälineet 16(24)
järjestetään lastenneurologialta silloin, kun hoitovastuu on erikoissairaanhoidossa. Muulloin apuvälinepalvelut järjestää kotikunnan terveyskeskus. Lastenkirurgiassa (os.1) leikkauksen jälkeen, määräaikaisesti tarvittavat apuvälineet (esim. pyörätuolit, wc-apuvälineet) pyritään järjestämään hyvissä ajoin ennen kotiutumista joko terveyskeskuksesta tai alueellisesta apuvälinepalvelukeskuksesta. 1.8.2 Kehitysvammapoliklinikan apuvälinepalvelut Kehitysvammapoliklinikka toimii sairaanhoitopiirin lähetepoliklinikkana. Lähete tehdään usein kunnan sosiaalitoimessa, mutta lähettäjänä voi olla myös julkinen terveydenhuolto. Kehitysvammapoliklinikalla työskentelevät lääkäri, kuntoutusohjaaja ja psykologi sekä tarvittaessa puhe-, fysio- ja toimintaterapeutti. Kehitysvammaisten perusapuvälinepalvelut järjestetään perusterveydenhuollossa ja erikoisapuvälinepalvelut erikoissairaanhoidossa sovitun työnjaon mukaan. Kehitysvammapoliklinikalla todettu lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinetarve ohjataan välittömästi perusterveydenhuoltoon tai erikoissairaanhoitoon sovitun työnjaon mukaan (ks. saatavuusperusteet, esim. painetekstiilit). 1.9 NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET Naistentautien pkl, Osasto 4 Naistentautien toimipisteissä tehdään apuvälinepäätökset vastuualueella hoidettavien syöpäsairauksien hoidossa tarvittavista peruukeista ja tarvittaessa muista ko. erikoisalalla hoidettavien sairauksien edellyttämistä apuvälineistä. Apuvälineet sisältyvät hoidosta syntyviin kuntalaskutettaviin kuluihin. 1.10 NEUROLOGIA Neurologian pkl, osasto 18, HH-potilaiden hoito, Neurovalvonta, Pienryhmäkoti Helmi 17(24)
Neurologian osasto 18 Osasto 18 on akuutteja neurologisia potilaita hoitava osasto. Sairastumisen alkuvaiheessa ei henkilökohtaisten apuvälineiden tarve ole vielä useinkaan ajankohtaista. Tästä syystä apuvälineiden osalta tehdään vuosittain vain satunnaisia maksusitoumuksia henkilökohtaisista apuvälineistä, esimerkiksi polvitukien, tukiliivien ja peroneustukien osalta. Tarvittaessa potilaita myös ohjataan hakemaan lainaan liikkumisen apuvälineitä terveyskeskuksesta. Neurologian poliklinikka Neurologian poliklinikalla tehdään apuvälinepäätökset vastuualueella hoidettavien aikuisten neurologista sairautta sairastavien potilaiden hoidossa tarvittavista apuvälineistä. Apuvälineitä ovat esimerkiksi erilaiset ortoosit, henkilökohtaisen hoidon välineet ja liikkumisen apuvälineet Apuvälinepalveluiden saatavuusperusteet - oppaassa mainittujen periaatteiden mukaisesti. Arviointi Erityistyöntekijät (mm. fysio- ja toimintaterapeutti) arvioivat, sovittavat ja hankkivat mahdollisimman itsenäiseen selviytymiseen tarvittavia apuvälineitä. Apuvälinepäätös Apuvälinepäätökset tekee neurologian yksikön virassa oleva erikoislääkäri. Fysiatrian poliklinikan varastossa olevien apuvälineiden lainauspäätökset tekee fysioterapeutti. Apuvälineet lainataan määräaikaiseen tai pitkäaikaiseen käyttöön ja ne palautuvat sopimuksen mukaisesti. Yksilölliset, henkilökohtaiset apuvälineet luovutetaan omaksi. Maksusitoumuspäätökset ja lainaustiedot kirjataan potilastieto- ja Kuntoapu- tietojärjestelmään. Apuvälineiden myöntäminen on kuvattu Apuvälinepalveluiden saatavuusperusteet - oppaassa. Apuvälineiden hankinnat Apuvälineitä hankitaan neurologisia sairauksia sairastavien henkilöiden käyttöön tarpeen mukaan. Apuvälineitä hankitaan maksusitoumuksilla eri toimittajilta. Fysiatrian poliklinikan varastoon hankitaan yleisimmin luovutettavia apuvälineitä. 18(24)
Hengityshalvauspotilaiden hoito Pysyvän ympärivuorokautisen hengityskonehoidon tarpeen taustalla on usein neurologinen sairaus, minkä vuoksi ns. hengityshalvauspotilaiden hoito toteutuu neurologian vastuualueen toimesta yhteistyössä keuhkosairauksien vastuualueen kanssa. Kun katsotaan, että asianomainen tarvitsee pysyvää ympärivuorokautista hengityskonehoitoa, tehdään päätös hengityshalvauspotilaaksi ottamisesta. Tällöin asianomainen kirjataan sairaalapotilaaksi neurologian vastuualueelle, vaikka hoito käytännössä toteutettaisiinkin kotona tai palvelutalossa oman ympärivuorokautisen hoitoringin turvin. Sairaanhoitopiiri järjestää hoitajaringin ja lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävät apuvälineet. Kunnan sosiaalitoimi myöntää vammaispalvelulain perusteella mm. asunnonmuutostyöt ja asuntoon kiinteästi kuuluvat apuvälineet. Hengityshalvauspotilaat ovat vaikeasti vammaisia henkilöitä, joiden apuvälinetarve ja apuvälinekustannukset ovat merkittävät. Asiakkaat tarvitsevat usean erikoisalan asiantuntemusta vaativaa hoitoa. Liikkumisen ja kotona selviytymisen apuvälineet arvioidaan yhteistyössä potilaan, hoitajien, apuvälineneuvojan, fysio- tai toimintaterapeuttien yhteistyönä. Toimintaterapeutit vastaavat päivittäisten toimintojen pienapuvälineiden ja ortoosien arvioinnista, valmistuksesta ja hankinnasta. Ryhmäkoti Helmi Tällä hetkellä suljettuna olevan pienryhmäkoti Helmen tiloissa Kinkomaan sairaalan 4.krs toimii hengityshalvauspotilaiden yksikön toimisto, jossa hoidon koordinoinnista, toteutuksesta ja henkilöstöhallinnosta vastaavat osastonhoitaja ja sairaanhoitaja. Hengityshalvauspotilaiden hoidosta vastaa neurologian klinikka. Lisätietoa neurologian verkkopalvelusivuilta Päivystysalue Erikoissairaanhoidon päivystys, Päivystys- ja infektio-osasto Päivystyksenä tarvittavat apuvälineet Terveyskeskukset lainaavat aukioloaikoinaan päivystyksenä tarvittavat apuvälineet kuten kyynärsauvat, kipsikengät. Iltaisin ja viikonloppuisin, kun päivystys on keskitetty K-S keskussairaalaan, annetaan kepit ja kipsikengät käynnin yhteydessä. Asiakas saa pitää apuvälineet niin kauan kuin tarve edellyttää eikä hänen tarvitse käydä vaihtamassa apuvälineitä omassa terveyskeskuksessa. Apuvälineiden lainat kirjataan Kuntoapu -tietojärjestelmään, josta tulostetaan potilaalle lainaussopimus. Potilas voi palaut- 19(24)
taa apuvälineet omaan terveyskeskukseen, josta ne toimitetaan päivystyspoliklinikalle shp:n ja terveyskeskusten välisillä kuljetuksilla. 1.11 SILMÄTAUDIT Silmäyksikkö vastaa terveydenhuollon vastuulla olevien näkövammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden arvioinnista, sovittamisesta, hankinnasta ja käytön opetuksesta sekä apuvälinehuollon järjestämisestä. Silmäyksikön apuvälineet kustannetaan yksikön omista lääkinnällisen kuntoutuksen määrärahoista ja apuvälineet sisältyvät hoidosta syntyviin kuntalaskutettaviin kuluihin. Lähete- ja päätöskäytäntö Asiakkaat tulevat silmäyksikköön pääasiassa lääkärin lähetteellä. Kuntoutusohjaajan tekemään apuvälinearvioon voi hakeutua ilman lääkärin lähetettä, mutta asiakkaaksi hakeutuminen edellyttää lääkärin toteamaa näkövammaa. Aiemmin apuvälinepalveluja käyttäneet henkilöt, joiden näkötiedot ovat silmäyksikössä, voivat olla suoraan yhteydessä näönkäytönohjaajaan tai kuntoutusohjaajaan. Näkövammaisten koulu ja Näkövammaisten Keskusliitto tekevät näkövammaisten apuvälinetarvearviointeja ja lähettävät niistä suosituksen silmäyksikön päätettäväksi. Arviointi Hoitava silmälääkäri tekee arvion apuvälinetarpeesta, jonka perusteella hankintapäätöksen tekee erikoisalan kuntoutuksen vastuulääkäri, yleensä ylilääkäri. Näkövammaisten koulun ja Näkövammaisten Keskusliiton suositusten perusteella tehdään pääsääntöisesti päätös apuvälineen myöntämisestä. Uutta arviointia ei pääsääntöisesti tehdä. Kuntoutusohjaajat arvioivat, sovittavat ja hankkivat näönkäyttöön liittyviä apuvälineitä. Kuntoutusohjaaja tekee tarvittaessa apuvälinepalveluun liittyvän käynnin asiakkaan kotiin tai muuhun toimintaympäristöön ja arvioi myös muun palvelutarpeen. Kuntoutusohjaaja arvioi opaskoiratarpeen. Liikkumistaidonohjaus ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta. 20(24)
Apuvälinepäätös Niiden apuvälineiden, joiden arvioon tarvitaan lääkärin asiantuntemusta, apuvälinepäätökset tekee silmäyksikön osaston ylilääkäri tai ylilääkäri. Silmäyksikössä lääkinnällisen kuntoutuksen asioita käsitellään kuntoutustyöryhmässä n. kerran kuukaudessa. Kuntoutuksen vastuulääkäri tekee päätöksen apuvälineiden myöntämisestä. Silmäyksikön varastossa olevien apuvälineiden lainauspäätökset tekee näönkäytön/ lasten kuntoutusohjaaja ja näkövammaisten aikuisten kuntoutusohjaaja. Apuvälineet lainataan määräaikaiseen tai pitkäaikaiseen käyttöön ja ne palautuvat sopimuksen mukaisesti. Yksilölliset, henkilökohtaiset apuvälineet luovutetaan omaksi. Maksusitoumuspäätökset ja lainaustiedot kirjataan potilastieto- ja Kuntoapu- tietojärjestelmään. Näön apuvälineiden myöntäminen on kuvattu Apuvälinepalveluiden saatavuusperusteet - oppaassa. Apuvälineiden hankinnat Apuvälineitä hankitaan näkövammaisten käyttöön tarpeen mukaan. Apuvälineitä hankitaan maksusitoumuksilla eri toimittajilta. Silmäyksikön varastoon hankitaan yleisimmin luovutettavia apuvälineitä. Apuvälineitä vuokrataan Näkövammaisten Keskusliiton apuvälinelainaamosta. Opaskoirat vuokrataan Opaskoirakoululta. Apuvälineiden huolto Jokapäiväisestä apuvälineen huollosta kuten apuvälineen puhtaanapidosta, polttimoiden, valkean kepin kärkien ja pattereiden uusinnoista ja vaihdoista huolehtii asiakas. Vaativampaa huoltoa ja korjausta vaativat apuvälineviat korjataan silmäyksikön apuvälinehuoltokustannuksina. Silmäyksikön ja perusterveydenhuollon välinen työnjako Silmäyksikkö arvioi ja myöntää kaikki terveydenhuollon näkövammaisten apuvälineet, jatkossa myös valkoiset kepit ja nauhurit. Silmäyksikkö on ohjeistanut näön apuvälineiden saatavuusperusteet ja se myös ohjeistaa uusien apuvälineryhmien saatavuusperusteet valtakunnallisten myöntämiskäytäntöjen mukaisesti. Sosiaalitoimesta myönnetään vammaispalvelulain mukaisia asunnon muutostöihin kuuluvia valaistusmuutostöitä. Lisätietoa silmäyksikön verkkopalvelusivuilta 21(24)
1.12 SISÄTAUDIT Sisätautien pkl, Koronaariangiolaboratorio, Sisätautien päiväsairaala, Reumasairauksien pkl, Hematologian pkl, Dialyysi, Osasto 11, Osasto 10, Osasto 32, Sydänvalvomo Sisätautien poliklinikka ja osasto 11 Sisätautien poliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan sisäeritysrauhasten (endokrinologia), ruuansulatuselimistön (gastroenterologia) sairauksia, sydän- (kardiologisia), munuais- (nefrologisia) ja infektiosairauksia (tartuntataudit). Sisätautien poliklinikalla tehdään hoitoon kuuluvat apuvälinemaksusitoumukset. Eniten päätöksiä tehdään tukipohjallisista, ortopedisistä jalkineista, jalan tukista ja tukisukista. Jalkaterapeutti Jalkaterapeutti toimii sisätautien poliklinikalla osana diabetestiimiä. Jalkaterapeutin työn tarkoituksena on vaikuttaa väestön jalkojenhoitotottumuksiin niin, että ehkäistään ulkoisten tekijöiden aiheuttamia ongelmia jaloissa. Jalkaterapiatoiminnassa otetaan huomioon kasvun, työelämän, harrastusten ja ikääntymisen vaikutukset jalkoihin. Lisäksi tavoitteena on jalkaterapian avulla ehkäistä ja helpottaa eri sairauksien aiheuttamia jalkojen ongelmia yhteistyössä muiden potilasta hoitavien kanssa. Diabetestiimissä jalkojen hoidon koordinointi ja yhteistyön järjestäminen eri toimijoiden (diabeteslääkäri, verisuonikirurgi, ortopedi, lääkintävahtimestari yms.) välillä on tärkeä osa sairaalassa toimivan jalkaterapeutin toimenkuvaa. Jalkaterapeutti suunnittelee, arvioi ja toteuttaa jalkojenhoitotyötä sekä itsenäisesti että työryhmän jäsenenä. Jalkoihin liittyvien apuvälineiden tarpeen ja toimivuuden arviointi sekä valmistaminen kuuluvat jalkaterapeutin työnkuvaan. Apuvälineiden osalta jalkaterapeutti keskittyy haavakevennyksiin, pohjallisiin, silikoniortooseihin ja kenkiin. Diabeetikoiden kohdalla apuvälineiden suhteen tärkein huomioitava tekijä on neuropatia jonka seurauksena pienikin kuormitusvirhe saattaa aiheuttaa suuria ongelmia. Sisätautien päiväsairaala ja reumasairauksien poliklinikka Sisätautien päiväsairaalassa tehdään moniammatillista ja kokonaisvaltaista tutkimusta ja hoitoa reumatologisille ja hematologisille potilaille sekä muille sisätautipotilaille. Sisätautien päiväsairaalassa ja reumasairauksien poliklinikalla tehdään apuvälinemaksusitoumuksia tukisukista, tukipohjallisista, erilaisista ortooseista ja pienapuvälineistä. Lisätietoa yksikön verkkopalvelusivuilta 22(24)
1.13 SYÖPÄTAUDIT JA SÄDEHOITO Pkl syöpätaudit Syöpätautien päiväsairaala Osasto 31 Sädehoito Syöpätautien poliklinikka, päiväsairaala ja osastolla 31 tehdään hoitoon liittyvät apuvälinepäätökset pääasiallisesti henkilökohtaisista apuvälineistä kuten rintaproteesit, peruukit, tukisukat ja -hihat. Lisätietoa yksikön verkkopalvelusivuilta 1.14 MUUTA APUVÄLINEPALVELUTOIMINTAA SHP:SSA 1.14.1 Seututerveyskeskuksen jäsenkuntien apuvälinepalvelut Seututerveyskeskukseen kuuluvien kuntien asukkaiden apuvälinepalveluissa noudatetaan samaa toimintamallia ja työnjakoa kuin muidenkin kuntien apuvälinepalveluista on sovittu. 1.14.2 Työterveyden henkilökunnalle suosittelemat apuvälineet K-S sairaanhoitopiirin henkilöstöratkaisut on antanut toimintaohjeen työssä tarvittavien apuvälineiden myöntämisestä. Työssä käytettävien apuvälineiden tarve arvioidaan työterveyslääkärin ja/tai työfysioterapeutin tutkimuksen perusteella. Jos apuvälineen tarve arvioidaan oleellisesti parantavan työntekijän työssä selviytymistä, kustantaa työnantaja sen (esim. tukipohjalliset, selkäliivit). Työterveyshuollossa on lainattavia tukia. Henkilökunnan työssä tarvittavat apuvälineet eivät ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä, joten niistä ei tehdä maksusitoumusta Kuntoapu tietojärjestelmään. 1.14.3 Sukupuolielämän apuvälineet Asiantuntija: Katri Ryttyläinen Yliopettaja SeksTer malli Keski-Suomessa, projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu 23(24)
Sairastuminen ja vammautuminen vaikuttavat aina ihmisen seksuaalisuuteen. Sairastuminen ja siitä seuraavat hoidot ja toimenpiteet saattavat aiheuttaa kehon muutoksia, joilla on merkitystä potilaan kehonkuvaan, itsetuntoon, seksuaaliseen haluun ja toimintakykyyn. Sairaus tai vamma vaikuttaa seksuaalisuuden kokemiseen ja ilmaisuun, mutta ihmisen seksuaalisuus ei häviä. Potilas voi tarvita myös sukupuolielämän apuvälineitä seksuaaliterveytensä ylläpitämiseksi ja sen edistämiseksi. Sukupuolielämän apuvälineen avulla voidaan kompensoida tai helpottaa vamman tai sairauden aiheuttama seksuaalisen toimintakyvyn muutosta. Sekä hoitajan että lääkärin tehtäviin kuuluu kertoa sukupuolielämän apuvälineistä osana hoitoa ja kuntoutumista. Useimmiten seksuaaliterapeutti kartoittaa ja selvittää yhdessä potilaan kanssa, minkälaisista sukupuolielämän apuvälineistä potilas hyötyisi, mikä helpottaisi potilaan seksuaalisuuden toteuttamista sairauden tai vammautumisen aiheuttaneiden muutosten jälkeen. Seksuaaliterveyden edistämisen Maakunnallinen toimintamalli Keski-Suomessa -hankkeen aikana tuottama LUPA PUHUA Asiakkaan ja potilaanseksuaaliohjaus hoitotyössä ohjausmateriaali. Materiaalin tarkoituksena on auttaa hoitohenkilökuntaa ja muuta asiakkaan/potilaan hoitoon osallistuvaa henkilökuntaa ottamaan puheeksi seksuaaliterveyteen liittyviä asioita asiakkaan tai potilaan kanssa. Sukupuolielämän apuvälineiden saatavuusperusteet on kuvattu Apuvälineiden saatavuusperusteet oppaassa. 24(24)