JÄSENYYDEN Vakuuttava työttömyyskassa Vakuutetun oikeudet ja velvollisuudet
JÄSENYYDEN ABC Yleinen työttömyyskassa YTK YTK on kaikkien palkansaajien työttömyyskassa. Meillä on jäseniä jo noin 350.000 ja YTK onkin Suomen suurin työttömyyskassa. YTK toimii Loimaalla, missä meitä on noin 130 ansioturvan ammattilaista hoitamassa YTK:n jäsenten etuuksien maksamiseen ja työttömyysturvanneuvontaan liittyviä asioita. YTK maksoi etuuksia vuonna 2014 noin 603 miljoonaa euroa. Olemme vuodelle 2015 arvioineet maksettavien etuuksien määrän nousevan 677 miljoonaan euroon. Jäsentemme työttömyysasteeksi olemme vuodelle 2015 arvioineet 10,5 prosenttia. YTK on keskinäisen vastuun yhteisö, joka ei jaa voittoa, vaan se rahastoidaan tasoitusrahastoon. Tasoitusrahaston tarkoituksena on varmistaa työttömyyyskassan vakavaraisuus etuusmenojen heilahtelusta huolimatta. YTK tarjoaa jäsenilleen ansioturvan työttömyyden varalle sekä vuorottelukorvauksen vuorotteluvapaan ajalle. Tämä tarkoittaa, että YTK:n jäsenenä sinulla on oikeus työttömyyden aikana ansiosidonnaiseen päivärahaan ja työnantajan kanssa sovitun vuorotteluvapaan aikana ansiosidonnaiseen vuorottelukorvaukseen. Jos et ole minkään työttömyyskassan jäsen, saat Kelasta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea taikka vuorottelukorvausta, joka on ennen vuorotteluvapaata kertyneen työurasi pituudesta riippuen 70 tai 80 prosenttia ansiopäivärahasta. YTK:n jäseneksi pääsee jokainen työttömyysturvalain soveltamisalaan kuuluva palkkatyöntekijä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta. Palkkatyöntekijänä pidetään sellaista palkansaajaa, jonka toimeentulo perustuu toiselle tehtävästä työstä saatavaan palkkatuloon. Liittyminen onnistuu vaivattomasti, kun täytät nettisivuiltamme www.ytk.fi löytyvän sähköisen liittymislomakkeen. Voit liittyä myös niin, että tulostat ja täytät liittymislomakkeen nettisivuillamme ja postitat sen meille osoitteella Yleinen työttömyyskassa YTK, PL 100, 32201 Loimaa tai faksaat sen numeroon (02) 762 4917. Voit myös tilata liittymislomakkeen puhelimitse (02) 760 7620. YTK:n toimipiste sijaitsee Loimaalla, josta hoidetaan kaikki palvelut. YTK:n johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Auli Hänninen, talous- ja hallintojohtaja 2 Jäsenyyden ABC
Antti Jokinen sekä palvelujohtaja Saara Perho. Päivärahahakemusten käsittely hoidetaan etuuskäsittelyryhmissä ja työttömyysturvaan liittyvä neuvonta asiakaspalvelussa, jossa noin 30 työttömyysturvaneuvojaa vastaavat jäsentemme kysymyksiin sekä puhelimitse että sähköisesti OmaYTK:n ja sähköpostin kautta. Saapuneen postin käsittelyn ja sähköisen arkistoinnin hoitaa YTK:n sisäinen palvelu. Lisäksi YTK:ssa on pienempiä yksiköitä, joiden tehtäviin kuuluvat esimerkiksi talousasiat, henkilöstöhallinto, tietohallinto, takaisinperintä ja valitusasioiden käsittely. Jokaista ryhmää johtaa ryhmäesimies. PALVELEMME YTK:n asiakaspalvelu palvelee sinua maanantaista perjantaihin klo 8 16. Nettisivumme www.ytk.fi ovat vaivattomin ja nopein tapa hankkia tarvitsemaasi tietoa työttömyysturvasta. Sivuiltamme löydät ajantasaisimman tiedon työttömyysturvasta, päivärahan hakemisesta ja YTK:sta. Oma YTK:n kautta voit hakea päivärahaa, tarkistaa ja tarvittaessa muuttaa yhteystietosi sekä tarkistaa päivärahahakemuksesi käsittelytilanteen. Kokonaan työttömänä voit täyttää jatkohakemuksen myös automaattisessa puhelinpalvelussamme. Palvelunumeromme Asiakaspalvelu ja automaattinen puhelinpalvelu (02) 760 7620 YTK:n jäsenyyttä, työttömyysturvan hakemista ja maksamista sekä YTK:n maksamia etuuksia koskeva neuvonta. Postiosoite: PL 100, 32201 LOIMAA Telefax (02) 762 4917 Käyntiosoite: Teollisuuskatu 4, 32200 LOIMAA www.ytk.fi Jäsenyyden ABC 3
SUOMEN TYÖTTÖMYYSTURVAJÄRJESTELMÄ Työttömyysturvalain mukaan maassamme on kaksi päivärahajärjestelmää. Kela maksaa peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Työttömyyskassat puolestaan maksavat ansiopäivärahaa. Ansioturvan hankkiminen varmistaa paremman toimeentuloturvan jo pienilläkin tuloilla. Työttömyyskassat ovat julkista tehtävää hoitavia, keskinäisen vastuun perusteella toimivia yhteisöjä. Niiden tarkoituksena on ansioturvan järjestäminen jäsenilleen. Lain mukaan työttömyyskassa ei saa harjoittaa muuta toimintaa. Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää työttömyyskassoille toimiluvan. Suomessa on 27 palkansaajien ja kaksi yrittäjien työttömyyskassaa. Kaikkien työttömyyskassojen toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Päivärahan maksaminen perustuu lainsäädäntöön, joten päivärahan suuruus ei ole riippuvainen siitä, minkä työttömyyskassan jäsen olet. Keskeisempiä lakeja ovat työttömyyskassalaki, työttömyysturvalaki ja vuorotteluvapaalaki. Työttömyyskassojen toimintaan sovelletaan lisäksi hallintolain periaatteita. Finanssivalvonta vahvistaa työttömyyskassojen jäsenmaksujen suuruuden. Jäsenmaksun pitää olla niin suuri, että sen arvioidaan riittävän kassan hallintokulujen ja etuusmenojen suorittamiseksi. Jäsenmaksua vahvistettaessa otetaan huomioon myös tasoitusrahastoa koskevat säännökset. Työttömyyskassoilla tulee olla tasoitusrahasto, johon vuotuinen ylijäämä siirretään. Työttömyyskassan rahoituksen ja maksuvalmiuden turvaamiseksi rahastoasteen pitää olla vähintään 100 prosenttia, mikä tarkoittaa, että työttömyyskassa selviytyy hallintokuluistaan sekä omalla vastuullaan olevista etuusmenoistaan vuoden ajan ilman uutta jäsenmaksutuloa. Taloudellisista suhdanteista johtuvien jäsenmaksuvaihteluiden tasaamiseksi rahastoaste voi olla enintään 400 prosenttia. Jäsenmäärän ja työttömyyden kasvaessa YTK:n pitää tehdä vuosittain ylijäämäinen tulos, joka siirretään tasoitusrahastoon. Näin varmistetaan YTK:n vakavaraisuus ja jäsenmaksun pysyminen tasaisena. 4 Jäsenyyden ABC
JÄSENYYS YTK:SSA YTK:n jäseneksi pääsee jokainen työttömyysturvalain soveltamisalaan kuuluva palkkatyöntekijä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta. Palkkatyöntekijänä pidetään sellaista palkansaajaa, jonka toimeentulo perustuu toiselle tehtävästä työstä saatavaan palkkatuloon. Yrittäjät eivät siis voi vakuuttaa itseään YTK:ssa. Näin ollen esimerkiksi toimeksiantosopimuksella tai ammatinharjoittajana tehty työ tai toimiminen päätoimisena yrittäjänä estävät jäsenyytesi. Myöskään työttömänä tai kokoaikaisesti lomautettuna et voi hakea jäsenyyttä lukuun ottamatta tietyin rajoituksin EU/ ETA-maista tai Sveitsistä Suomen työmarkkinoille palaavia henkilöitä. Työttömyysturvassa sinut määritellään yrittäjäksi aina silloin, kun olet velvollinen järjestämään oman eläketurvasi joko yrittäjän eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisesti. Muodollisella asemallasi tai omistuksellasi työnantajayrityksessä ei ole merkitystä, jos olet päätointasi varten velvollinen ottamaan YEL- tai MYEL-vakuutuksen. Sinua voidaan työttömyysturvassa pitää yrittäjänä myös osakeyhtiön osaomistajana tai yrittäjän perheenjäsenenä, vaikka itse kuuluisitkin muun eläkevakuutuksen piiriin. Jos työskentelet yrityksessä, jossa sinun perheenjäsenesi on työttömyysturvalain tarkoittama yrittäjä tai riittävän suuri osaomistaja, voidaan sinutkin katsoa työttömyysturvassa yrittäjäksi, vaikka et itse omistaisi yrityksestä osaakaan. Perheenjäseneksi työttömyysturvalain tarkoittamassa merkityksessä katsotaan henkilön kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja lastenlapset sekä vanhemmat ja isovanhemmat. Osakeyhtiömuotoista yritystoimintaa harjoittaessasi olet työttömyysturvassa aina yrittäjä silloin, kun olet velvollinen ottamaan YEL- tai MYEL-vakuutuksen kyseistä toimintaa varten. Lisäksi sinut voidaan katsoa työttömyysturvassa yrittäjäksi myös omistusosuutesi ja asemasi perusteella. Keskeisessä asemassa on tietyn suuruinen määräämisvalta, joka voidaan osakeyhtiössä saavuttaa osakkeiden omistamisen kautta. Pelkkä osakeyhtiön osakkeiden omistaminen ei tee sinusta Jäsenyyden ABC 5
työttömyysturvassa yrittäjää, vaan sinun tulee myös työskennellä omistamassasi yrityksessä. Yrittäjäksi sinut katsotaan osaomistajana, jos 1. työskentelet johtavassa asemassa osakeyhtiössä, josta a. omistat yksin vähintään 15 prosenttia, b. omistat yhdessä perheesi kanssa vähintään 30 prosenttia, tai c. perheesi omistaa vähintään 30 prosenttia 2. työskentelet osakeyhtiössä, josta a. omistat yksin vähintään 50 prosenttia, b. omistat yhdessä perheesi kanssa vähintään 50 prosenttia, tai c. perheesi omistaa vähintään 50 % yhtiöstä. 3. työskentelet muussa yrityksessä tai yhteisössä, jossa sinulla tai perheenjäsenilläsi, tai sinulla yhdessä perheenjäsentesi kanssa on edellä mainittua vastaava määräämisvalta. Olet johtavassa asemassa, jos olet osakeyhtiön toimitusjohtaja, hallituksen jäsen tai muussa vastaavassa asemassa. Osakeyhtiössä, jossa omistajia on 2-4 henkilöä tasaosuuksin, ovat kaikki osakkaat yrittäjiä työttömyysturvan kannalta. Sellaisten osakeyhtiöiden kohdalla, joissa tasaosuuksin omistavia henkilöitä on viisi, tutkitaan yrittäjyys tapauskohtaisesti. Osakas katsotaan yrittäjäksi, jos yhtiössä työskentelee ainoastaan osakkaita, tai jos yrityksen johdosta tosiasiallisesti vastaavat kaikki osakkaat yhdessä. Omistusosuuttasi laskettaessa huomioidaan myös toisten yritysten ja yhteisöjen kautta tapahtuva omistaminen. Tämä välillinen omistajuus huomioidaan, jos sinä tai perheenjäsenesi, tai sinä yhdessä perheenjäsentesi kanssa omistat tällaisesta väliyhteisöstä vähintään puolet, tai teillä on vastaava määräysvalta muulla tavoin. YTK:n jäseneksi voivat liittyä myös osakeyhtiöiden ja osuuskuntien toimitusjohtajat. Tällöin oikeus päivärahaan on kuitenkin rajoitetumpi kuin työntekijäasemassa 6 Jäsenyyden ABC
olevan jäsenen. Toimitusjohtajalla on työttömänä ollessaan oikeus ansiopäivärahaan. Lomautuksen ajalta oikeutta päivärahaan ei kuitenkaan ole. Työvoimaa välittävän osuuskunnan tai yrityksen kautta työskentelevän henkilön katsotaan eräissä tapauksissa työllistyvän omassa työssään, eikä sellaisessa palkkatyössä, jonka perusteella olisi oikeus liittyä palkansaajakassaan. Jos työvoimaa välittävä yhteisö toimii vain työkorvauksen laskuttajan asemassa eikä itse varsinaisesti harjoita minkäänlaista toimintaa kyseisellä toiminta-alalla, ei osuuskuntaa tai yritystä voida pitää työnantajana työsopimuslain tarkoittamassa merkityksessä, eikä työntekijällä tämän työn perusteella ole oikeutta liittyä palkansaajan työttömyyskassaan. Jos työskentelet työvoimaa välittävän yhteisön kautta ja haluaisit liittyä työttömyyskassaan, suosittelemme olemaan yhteydessä asiakaspalveluumme, jotta voimme varmistaa oikeutesi liittyä työttömyyskassaamme. Mikäli et täytä jäsenehtoja eikä YTK hyväksy sinua jäseneksi, annamme siitä työttömyyskassalain 4 :n edellyttämällä tavalla kirjallinen päätös perusteluineen. Tähän päätökseen voi hakea muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta. Mikäli olet toiminut yrittäjänä yli 18 kuukautta, sinun pitää erota YTK:sta. Yritystoiminnan aloittaessasi sinulla on kaksi vaihtoehtoa. Joko siirryt heti yrittäjäkassan jäseneksi tai voit säilyttää YTK:n jäsenyyden enintään tuon puolitoista vuotta. Suosittelemme liittymään yrittäjäkassaan heti, kun aloitat yritystoiminnan, koska vain yrittäjäkassaan liittymällä voit kerätä yrittäjän työssäoloehtoa. Yritystoiminnan 18 ensimmäisen kuukauden ajan sinulla on ns. jälkisuojaoikeus, jolla tarkoitetaan sitä aikaa, jona palkansaajasta yrittäjäksi ryhtynyt ja työttömäksi jäänyt henkilö on oikeutettu saamaan työttömyyspäivärahaa yrittäjyyttä edeltäneen palkkatyön perusteella. Jälkisuojaoikeus on myös yrittäjästä palkansaajaksi siirtyvällä. Lisää tietoa yrittäjän asemasta ja yrittäjän työttömyysturvasta saat nettisivuiltamme www.ytk.fi tai Ansioturvan ABC -esitteestämme. Maassamme on kaksi yrittäjille tarkoitettua työttömyyskassaa, Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (www.syt.fi) ja Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien työttömyyskassa (www.ayt.fi), joista saat lisätietoa yrittäjien työttömyysturvasta. Jäsenyyden ABC 7
YTK:n jäsenmaksu YTK:n jäsenmaksu on kiinteä, kalenterivuodeksi vahvistettu jäsenmaksu. Se pitää maksaa kokonaisuudessaan, vaikka liittyisit tai eroaisit kesken vuoden. Vuodeksi 2015 eli ajalle 1.1. 31.12.2015 vahvistettu jäsenmaksu on 118 euroa. Jäsenmaksulaskun viitenumero vaihtuu vuosittain, joten älä maksa jäsenmaksua edellisen vuoden laskulla ja viitenumerolla. Liittymisen jälkeen saat ensimmäisen jäsenmaksulaskun muutaman viikon kuluessa. Liittymisvuoden jälkeen saat jäsenmaksulaskun tammi-helmikuun aikana. Jotta pystyisimme varmistamaan asiakaspalvelun sujuvuuden myös alkuvuoden aikana, lähetämme laskut porrastetusti jäsenten syntymäkuukauden mukaan. Laskutusaikataulu ilmoitetaan tarkemmin nettisivuillamme aina vuoden vaihteessa. Toimitamme laskun verkkopankkiin, postitse tai Postin NetPostiin riippuen siitä, minkä toimittamistavan olet valinnut. Jäsenyyden säilyttämiseksi jäsenmaksu pitää maksaa silloinkin, kun olet työtön, opiskelemassa, äitiyslomalla, hoitovapaalla tai varusmiespalveluksessa. Jäsenmaksun maksamalla säilytät saavuttamasi työttömyysturvan. Maksamaton jäsenmaksu voidaan eräpäivän jälkeen periä jäsenelle maksettavasta ansiopäivärahasta tai vuorottelukorvauksesta. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen verotuksessa. YTK ilmoittaa maksetut jäsenmaksut suoraan verottajalle. Muista ilmoittaa yhteystietojesi muutoksesta YTK:lle. Helpoiten se tapahtuu nettisivuillamme Oma YTK:n tai palautteen kautta. Työpaikan tai palkkauksen muutoksista ei tarvitse ilmoittaa. 8 Jäsenyyden ABC
Työttömyyskassasta erottaminen Työttömyyskassan jäsen voidaan erottaa, mikäli hän laiminlyö jäsenmaksun maksamisen, syyllistyy työttömyyskassalain 4 :n mukaiseen väärinkäytökseen, tai on toiminut yrittäjänä yli 18 kuukautta. Jäsenmaksun laiminlyönnin johdosta erottaminen tapahtuu taannehtivasti siitä ajankohdasta alkaen, josta jäsenmaksu on maksamatta. Maksumuistutuksessa on kerrottu, mihin jäsenmaksun laiminlyönti johtaa. Kaikkiin erottamispäätöksiin on muutoksenhakuoikeus. Jäsenyyden ABC 9
Työttömyyskassan vaihtaminen Työttömyyskassan vaihtaminen on mahdollista. Vaihtaminen kannattaa tehdä niin, että lähetät ensin jäsenhakemuksen meille. Kun olet saanut varmistuksen jäsenyytesi hyväksymisestä, toimita vasta sitten eroilmoitus entiseen työttömyyskassaasi. Lain mukaan et voi olla samanaikaisesti kahden työttömyyskassan jäsen. Kun hoidat liittymisen ja eroamisen tässä järjestyksessä, työttömyysturvasi jatkuu katkoksitta. Näin aikaisemman työttömyyskassan jäsenyysaikana hankkimasi työssäoloaika ja jäsenyysaika säilyvät ja siirtyvät mukanasi. Voit antaa liittymislomakkeessa meille valtuutuksen siihen, että hoidamme puolestasi edellisen työttömyyskassan jäsenyyden päättämisen. Kun päätämme aikaisemman työttömyyskassan jäsenyyden puolestasi, pyydämme päättämään jäsenyytesi edellisessä työttömyyskassassa meille liittymistä edeltävään päivään. Mahdollinen ammattiliiton jäsenyys sinun pitää päättää itse. Mikäli edellisen työttömyyskassan jäsenmaksu on peritty palkastasi, ilmoita myös palkanlaskijalle työttömyyskassan vaihdosta. Meidän jäsenmaksua ei peritä suoraan palkasta, vaan se maksetaan itse laskun perusteella. Toimitamme laskun noin kahden viikon kuluessa liittymisestä ja tämän jälkeen vuosittain alkuvuoden aikana. Voit myös erota vanhasta työttömyyskassasta ennen uuteen työttömyyskassaan liittymistä. Tämä ei kuitenkaan ole suositeltavaa, koska silloin voi olla vaarana keräämäsi työssäoloehdon menettäminen. Työssäoloaika ja jäsenyys edellisessä työttömyyskassassa voidaan laskea hyväksesi vain, jos liityt uuteen työttömyyskassaan yhden kuukauden kuluessa siitä, kun olet eronnut edellisestä työttömyyskassasta. Jos kuukauden siirtymäaika ylittyy, liityt työttömyyskassaan uutena jäsenenä. Tällöin työssäoloehtoon vaadittavien työssäoloviikkojen kerääminen alkaa alusta. Vanhasta työttömyyskassasta eroamisen ja uuteen liittymisen väliin mahdollisesti jäävä työssäoloaika, jolloin et ole kummankaan työttömyyskassan jäsen, ei kerrytä työttömyysturvalain mukaista työssäoloehtoa. Asianmukaiset velvoitteet (jäsenmaksu) edelliseen työttömyyskassaan pitää hoitaa eroamisajankohtaan asti. 10 Jäsenyyden ABC
Jäsenen oikeudet ja velvollisuudet Vain työttömyyskassan jäsenellä voi olla oikeus ansiopäivärahaan työttömyyskassasta. Jäsenen tärkein velvollisuus on huolehtia vuotuisen jäsenmaksun maksamisesta ajallaan. Vain jäsenmaksun maksamalla jäsenyys ja oikeus työttömyysturvaan säilyvät. Pelkästään työttömyyskassan jäsenyys ei kuitenkaan ratkaise työttömäksi jääneen henkilön oikeutta ansiopäivärahaan. Jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä muiden edellytysten täyttyessä jäsenellä on oikeus saada työttömänä ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa sekä vuorotteluvapaan ajalta ansiosidonnaista vuorottelukorvausta. Oikeus ansiopäivärahaan ratkaistaan vasta vakuutustapahtuman hetkellä eli käytännössä työttömyyden alkaessa. Irtisanotun ja lomautetun henkilön oikeus työttömyyspäivärahaan voi alkaa aikaisintaan siitä päivästä, kun hän on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Jäsenmaksun maksamisen lisäksi jäsenen pitää ilmoittaa osoitteen- ja nimenmuutokset sekä sähköpostiosoitteen muutos työttömyyskassaan. Muuttuneiden tietojen ilmoittaminen onnistuu parhaiten sähköisen asiointipalvelun OmaYTK:n kautta. Ilmoituksen voi myös tehdä YTK:n nettisivujen palautteen kautta taikka puhelimitse, sähköpostitse tai postitse. YTK on kaikkien palkansaajien työttömyyskassa ja jäsenmaksu on palkan suuruudesta riippumatta samansuuruinen. Siten meille ei tarvitse ilmoittaa työpaikan tai palkkauksen muutoksista. Ansioturvan ABC Mikäli jäät työttömäksi, sinun kannattaa tutustua Ansioturvan ABC -esitteeseen ja YTK:n nettisivuihin osoitteessa www.ytk.fi. Näistä saat tarkempaa tietoa etuuden hakemiseen ja maksamiseen liittyvistä asioista. Jäsenyyden ABC 11
TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSKÄSITTEITÄ Työssäoloehto ja tarkastelujakso Ansiopäivärahaoikeuden saamiseksi sinun tulee täyttää tiettyjä lakisääteisiä edellytyksiä. Perusedellytyksenä on se, että olet työttömyyskassan jäsen ja jäsenyytesi aikana olet täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon. Normaalitilanteessa tämä tarkoittaa sitä, että olet ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 26 viikon ajan, ja jäsenaikanasi olet työskennellyt vähintään 26 kalenteriviikkoa viimeisen 28 kuukauden aikana palkansaajan työssäoloehdon täyttävässä työssä (työaika vähintään 18 tuntia viikossa). Edellä mainittua tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemällä vuodella muun muassa sairauden, laitoshoidon, kuntoutuksen, työvoimapoliittisessa toimenpiteessä olon ajalta, asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, päätoimisten opintojen, lapsen syntymän tai enintään 3-vuotiaan lapsen hoidon takia. Työaika Palkansaajan työssäoloehto täyttyy sellaisessa työssä, jossa työaika kunakin kalenteriviikkona on ollut yhdessä tai useammassa työssä yhteensä vähintään 18 tuntia ja jaksotyössä silloin, kun työsopimuksen mukainen säännöllinen työaika on tasoittumisjakson aikana ollut vähintään mainitut 18 tuntia kalenteriviikossa. Mikäli omassa työssäsi työaikajärjestelyt poikkeavat tavanomaisesta, kannattaa sinun tarkistaa työssäoloehdon täyttymiseen vaadittava viikkotyötuntimäärä YTK:n asiakaspalvelusta. Työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetulla asetuksella on säädetty työssäoloehdon täyttymisestä eräillä työaikajärjestelyiltään epätavallisilla aloilla. Esimerkiksi opetusalan osalta on säädetty, että työssäoloehtoon voidaan lukea jokainen kalenteriviikko, jolla: 1. työaika on ollut vähintään puolet kysymyksessä olevan opetusalan päätoimisen tuntiopettajan alimmasta viikoittaisesta työtuntimäärästä, jos opetusalalla on päätoimisia tuntiopettajia; 2. työaika on vähintään kahdeksan tuntia, jos opetusalalla ei ole päätoimisia tuntiopettajia. 12 Jäsenyyden ABC
Maksettavaa palkkaa koskevat vaatimukset Työssäoloehtoon voidaan lukea vain vakuutuksenalainen työ. Vakuutuksenalaisella työllä tarkoitetaan työtä, josta maksetusta palkasta on suoritettu sosiaaliturvamaksut (kuten eläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksut) sekä toimitettu ennakonpidätys. Työssäoloehto edellyttää lisäksi, että työstä on maksettu vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Jos työalalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vuonna vuonna 2014 tehdystä työstä 1.165 kuukaudessa (vuonna 2014 palkkaminimi 1.154 kuukaudessa). Osa-aikatyössä ansaittu palkka suhteutetaan tehtyihin tunteihin. Työssäoloehtoon ei lueta työtä, jota on tehty osasairauspäivärahaa saadessa. Myöskään aikaa, jolta on maksettu työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella alennettua sairausajan palkkaa ei lueta työssäoloehtoon. Työssäoloehdon tarkastelujaksoa kuitenkin pidennetään ajalta, jolta henkilö saa osasairauspäivärahaa. Jäsenyyden ABC 13
Omavastuuaika Omavastuuaika on viittä täyttä työpäivää vastaava aika. Omavastuupäivien ei tarvitse olla peräkkäisiä päiviä, mutta niiden tulee kertyä kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuaika asetetaan pääsääntöisesti aina päivärahakauden enimmäisajan alkaessa. Omavastuuaikaa ei kuitenkaan aseteta eikä ansiopäivärahaa määritetä uudelleen työttömyyspäivärahan hakijalle, jos päivärahakauden enimmäisaika alkaisi vuoden kuluessa edellisen enimmäisajan alkamisesta ja jos omavastuuaika olisi asetettu ja ansiopäiväraha määritelty edellisen päivärahakauden enimmäisajan alkaessa. Omavastuuajan laskeminen voidaan aloittaa aikaisintaan siitä ajankohdasta, jolloin olet ilmoittautunut TE-toimistoon työnhakijaksi. Päivärahan suuruus ja kesto Ansiopäiväraha muodostuu voimassaolevan peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Vuonna 2015 peruspäiväraha on 32,80 euroa. Ansio-osan suuruus on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa ylittää 95-kertaisen perusosan määrän (3.116,00 euroa), ansio-osa on mainitun rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia. Tietyin edellytyksin ansioturvaan voidaan maksaa korotettua ansio-osaa, jolloin ansio-osa on suurempi. Jos sinulla on huollettavana alle 18-vuotiaita lapsia, on sinulla oikeus lapsikorotukseen. Korotuksen suuruus vuonna 2015 yhdestä lapsesta on 5,29 euroa/ päivä, kahdesta 7,77 euroa/päivä ja kolmesta tai useammasta 10,02 euroa/päivä. Lapsikorotusta maksetaan enintään kolmesta lapsesta. Päivärahan suuruudesta ja kestosta löydät tietoa julkaisemastamme Ansioturvan ABC -esitteestä ja nettisivuiltamme www.ytk.fi. 14 Jäsenyyden ABC
TYÖTTÖMÄKSI JÄÄMINEN Ilmoittautuminen TE-toimistoon Jos sinut irtisanotaan, lomautetaan, siirretään lyhennetylle työajalle tai työsuhteesi osa-aikaistetaan, ilmoittaudu TE-toimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi. Päivärahaa voidaan maksaa vain ajalta, jolloin olet ollut työnhakijana TE-toimistossa. Päivärahan hakeminen YTK:n jäsenenä haet työttömyyspäivärahaa YTK:lta. Ansiopäivärahaa haetaan aina takautuvasti. Ensimmäisen päivärahahakemuksesi voit toimittaa kahden viikon työttömyyden jälkeen ja jatkossa neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa. Muista toimittaa hakemus työttömyyskassaan kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta. Päivärahaa ei ilman erityisen painavaa syytä myönnetä takautuvasti pidemmältä kuin kolmen kuukauden ajalta ennen hakemuksen vireille tuloa. Päivärahahakemus tulee vireille sinä päivänä, kun se on saapunut työttömyyskassalle. Lähetä hakemus meille määräajan kuluessa, vaikka jokin liite siitä vielä puuttuisikin. Puuttuvan liitteen voit toimittaa myöhemmin. Päivärahahakemuksen voit toimittaa meille kahdella eri tavalla: 1. Voit hakea päivärahaa sähköisesti OmaYTK-palvelumme kautta. Jos käytät sähköistä palveluamme ensimmäistä kertaa, tulee sinun tunnistautua verkkopankkitunnuksillasi. Jatkossa pääset kirjautumaan palveluumme omalla käyttäjätunnuksellasi (jäsennumero) sekä salasanalla, jonka olet palvelussa itsellesi luonut. Tarkempia tietoja sähköisestä asiointipalvelustamme löydät nettisivujemme kohdasta Jäsenpalvelut. 2. Voit myös täyttää kirjallisen ansiopäivärahahakemuksen ja toimittaa sen postitse osoitteeseen PL 100, 32201 Loimaa. Hakemuslomakkeen voit noutaa TE-toimistosta tai tulostaa nettisivujemme Lomakkeet-kohdasta. Jäsenyyden ABC 15
Vakuuttava työttömyyskassa YLEINEN TYÖTTÖMYYSKASSA YTK PL100, 32201 LOIMAA Asiakaspalvelu ja automaattinen puhelinpalvelu (02) 760 7620 YTK:n jäsenyyttä, työttömyysturvan hakemista ja maksamista sekä YTK:n maksamia etuuksia koskeva neuvonta. Telefax (02) 762 4917 www.ytk.fi YTK-Yhdistys ry Jäsenpalvelu (044) 567 9256 TAHDOTKO LISÄTURVAA? LIITY MYÖS YTK-YHDISTYKSEEN WWW.YTK.FI