1. Polttopuun käyttö Suomessa



Samankaltaiset tiedostot
Laadun hallinta pilkkeen tuotannossa

Pilketuotanto-opas 1

Polttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus

Kuivan polttopuun varastointiohjeita

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Pilkkeiden keinokuivaus Pilkepäivä, Energiametsä-hanke Oulu Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

Energiapuun kuivaaminen - Erilaiset menetelmät. Ismo Makkonen, Metsäenergiatutkija

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

Tuontipuu energiantuotannossa

Energiapuun kuivuminen rankana ja hakkeena

Puun energiakäyttö 2012

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Puun keinokuivauksen perusteet ja energiasisältöön perustuva pilkekauppa

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Yli-Hannuksela Jussi. Koivupilkkeen säkkeihin valmistamisen kannattavuus luonnonkuivauksella

Tiedotteeseen on koottu tiedot teollisuuden

Energiapuun varastointitekniikat

Uunivalmiin polttopuun laatuvaatimukset EN standardin mukaan

Käytä tulisijaasi oikeinkampanja

Puun kosteuskäyttäytyminen

Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus

Puulämmityksellä edullista energiaa Jyväskylä

Kustannustehokas pilketuotanto Pilkepäivä, Energiametsä-hanke Oulu Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma. Tommi Karukannas. Selvitys pilkeliiketoiminnan mahdollisuuksista Pielisen Karjalassa

Mistä pientaloihin järkevää energiaa? OMAKOTI MESSUT 25. ja Vantaalla klo 14:30-15:00 Tomi Bremer Metsän Woima Oy ja TTS Työtehoseura ry

Metsä Groupin biotuotetehdas

Energiapuun korjuu päätehakkuilta Tatu Viitasaari

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

Energiapuun mittaus ja kosteus

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Miksi ja milloin puulämmitys pilkkeillä kannattaa

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus

Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä

Puun keinokuivauksen perusteet

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa elokuu Raakapuu. Metsäteollisuustuotteet. Metsäteollisuuden viennin arvo viisi prosenttia.

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA

Puupolttoaineen kuivuriopas

Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä

Tulisijapolttoaineen valmistaminen

Kalevi Pietikäinen Tätä tutkimusta on tukenut Eino ja Marjatta Kollinsäätiö

MÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja VANTAA. Päivämäärä Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1.

Äänekosken biotuotetehdas

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Puukauppa, tammikuu 2009

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Raportti Joensuun yliopistoon ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluun tehdystä opintomatkasta

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

Puukauppa, elokuu 2009

Puu vähähiilisessä keittiössä

Metsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset. Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Puun energiakäyttö 2009

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Puukauppa, heinäkuu 2009

Satakunnan metsäbiotalous

Puukauppa, helmikuu 2009

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

Energian tuotanto ja käyttö

Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita

Metsä Fibre. Puu tehtaalle, tuotteet maailmalle - tehokas logistiikkaketju

Äänekosken biotuotetehdas

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

Energiapuun varastointi Jukka Pekka Luiro. Energiapuun korjuun laatukoulutuspäivä-evo

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

Muuntokertoimet LIITE 1. Kyselyssä ilmoitettujen polttopuumäärien muuntamisessa kiintokuutiometreiksi käytettiin seuraavia muuntokertoimia:

Kalevi Pietikäinen Tätä tutkimusta on tukenut Eino ja Marjatta Kollin säätiö

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

SELLUPUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

BioForest-yhtymä HANKE

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Puun energiakäyttö 2007

Energiapuun puristuskuivaus

VERKOSTOITUNUT POLTTOPUULIIKETOIMINTA KESKI- SUOMESSA

Transkriptio:

Pilkeyrittäjyys

miljoonaa kiintokuutiota 1. Polttopuun käyttö Suomessa Pientalojen polttopuun käyttö 2000-2010 8 7 6,7 6 5,6 5 4 3 3,07 3,32 2000 2010 2 1 1,05 1 0,8 0,77 0,97 1,33 0 Mänty Kuusi Koivu Kierrätyspuu Yhteensä Puupolttoaineet 9.11.2012 Bioenergia 2

Polttopuumääriä ja kohteita Eniten puuta poltetaan Etelä-Pohjanmaalla, jossa käyttö oli lämmityskaudella 2007/2008 6,9 m3/kiinteistö/v. Vähiten Etelärannikolla, 2,1 m3/kiinteistö/v. Maatilojen osuus käytöstä on 30, muiden asuinkiinteistöjen 60 ja vapaa-ajan asuntojen 10 prosenttia. 9.11.2012 Bioenergia 3

Hyvä tietää Suomessa on noin 2,9 miljoonaa tulisijaa. Lisäksi puukiukaita on n. 1,1 miljoonaa. Uusia tulisijoja hankitaan vuosittain noin 70 000. 9.11.2012 Bioenergia 4

2. Pilkeyrittäjyys Suomessa Suomessa toimii n. 2000 pilkeyrittäjää Päätoimisia n. 200 Polttopuukaupan arvo yli 60 milj. vuodessa Pilkkeen kauppa perustuu nykyisin toimituserän tilavuuden mittaukseen Tulevaisuudessa kauppaa käydään yhä enemmän energiasisältöperusteisesi 9.11.2012 Bioenergia 5

3. Pilkeyrittäjyys Etelä- ja Keski- Pohjanmaalla Tyypillinen pilkeyrittäjä toimii sivutoimisesti polttopuuntuotannossa Hankkii raaka-aineen pääosin omista metsistä Polttopuut kuivataan luonnonkuivauksella Tuotettu pilkemäärä vuositasolla n. 100 200 irtokuutiota Vakiintunut asiakaskunta Lähde: Halkoliiteri yrittäjät Etelä- ja Keski- Pohjanmaalla 9.11.2012 Bioenergia 6

3. Pilkeyrittäjyys Etelä- ja Keski- Pohjanmaalla Isommat toimijat hankkivat raaka-aineen ostamalla Kuivaavat pilkkeet pääosin keinokuivauksella Pilkkeet myydään pääosin pakattuina verkkosäkkeihin tai laatikoihin Markkinoivat aktiivisesti tuotteitaan ( esim. nettisivut ) Vuosituotanto yli 300 irtomottia vuodessa Lähde: Halkoliiteri yrittäjät Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla 9.11.2012 Bioenergia 7

4. Kannattava polttopuun tuotanto Polttopuun raaka-aineen hankintakanavat 9.11.2012 Bioenergia 8

Raaka-aineen hankinta Koivu ja muut lehtipuut ovat pääasiallisia polttopuun raaka-ainelähteitä n. 2/3 osuudella Mänty ja kuusi lopulla 1/3 osuudella Suomen metsistä hankitaan polttopuun raaka-ainetta yhteensä n. 5,4 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa 9.11.2012 Bioenergia 9

Raaka-aineen hankinta Polttopuun raaka-aineena tulee käyttää vähintään kuitupuun mittaista runkopuuta Talvella korjattu, keväällä kuivattu Parhaimmat luonnonkuivaussäät huhtikuusta heinäkuuhun Kuoripäällinen rangan laatu heikkenee nopeasti, ellei rankoja aisata ja suojata hyvin 9.11.2012 Bioenergia 10

Pilkkeen valmistus Useita erilaisia koneita ja menetelmiä Suurien määrien valmistukseen vaaditaan tehokkaita ja kestäviä koneita Hyvä tuotos vaatii käsityötä vähentäviä ja helpottavia teknisiä ratkaisuja Tehokkaassa pilkkeiden tuotannossa vaaditaan traktori, kuormain, rankapöytä, pilkekone, kuljetin, puhdistusrumpu ja pakkauskone 9.11.2012 Bioenergia 11

Pilkkeen valmistus 9.11.2012 Bioenergia 12

Pilkkeen valmistus Pilkekonevalmistajia on useita Suomessa ja ulkomailla Pilkekoneen voimanlähteenä on koneen oma moottori, sähkö tai traktori Katkaisutapoina on sirkkelinterä, ketjusaha tai leikkaava ns. kiljotiiniterä 9.11.2012 Bioenergia 13

Pilkkeiden tuotantokaavio 9.11.2012 Bioenergia 14

5. Laatu ja laadun hallinta Polttopuun tärkeimmät ominaisuudet ovat Puulaji Kosteus Myyntiyksikkö ( tilavuus tai paino ) Katkaisupinnan laatu Lahon osuus puussa Kosteuspitoisuus on tärkein polttopuun laatuun vaikuttava tekijä! 9.11.2012 Bioenergia 15

Kuivasta puusta enemmän energiaa Mitä kuivempaa puu on, sitä suurempi on puun energiasisältö eli lämpöarvo Kuiva puu palaa tehokkaammin ja päästöt ovat pienemmät Sopivin kosteus on n. 15 20 % Kaatotuoreen puun kosteus on n. 45 55 % Puu on siis kuivattava joko luonnonkuivausta tai keinokuivausta käyttäen 9.11.2012 Bioenergia 16

Kosteus kasvukauden aikana Kasvukauden alussa huhti-toukokuussa lehtipuiden kosteus on suurimmillaan ja kesä-heinäkuussa pienemmillään. Puunkaadon ajoituksella voidaan siis vaikuttaa raakaaineen lähtökosteuteen 9.11.2012 Bioenergia 17

Kuorellinen puu kuivuu huonosti Vähäinenkin kuoren rikkominen edistää kuivumista selvästi Koneellisessa korjuussa kuorta rikkoutuu aina jonkin verran Metsurikaadossa kuori jää usein ehjäksi Kuorellisen rangan laatu heikkenee nopeasti Rankoja ei pitäisi varastoida yli kesän 9.11.2012 Bioenergia 18

6. Puun kuivaaminen Puut pyritään kuivaamaan 15 20% kosteuteen, jolloin ne palavat hyvin ja tuottavat tehokkaasti energiaa Päästöt kasvavat jos kosteus on alle 10 % tai yli 25%. Suosituin kuivausmuoto on luonnonkuivaus kasoissa tai häkeissä Kaupallisessa pilketuotannossa hidas kierto Tuotannon kausiluonteisuus 9.11.2012 Bioenergia 19

6. Puun kuivaaminen Kylmäilmakuivauksella voidaan lyhentää pilkkeiden kuivausaikaa Ulkoilma joko puhalletaan tai imetään koneellisesti kuivatettavan pilkekerroksen läpi Kylmäilmakuivauksen suurin heikkous on sen riippuvuus säästä 9.11.2012 Bioenergia 20

6. Puun kuivaaminen Lämminilmakuivauksella päästään lyhyempään kuivausaikaan ja ympärivuotiseen tuotantoon. Taloudellisuus riippuu tuotteen kuivauksessa saamasta lisäarvosta 9.11.2012 Bioenergia 21

7. Pilkkeiden varastointi Kuivaa pilkettä ei kannata pilata huolimattomalla varastoinnilla Puu pyrkii aina tasapainokosteuteen Ulkona säilytettävien pilkkeiden kosteus voi kohota jopa 10% ilmankosteuden takia Varastoi pilkkeet varastossa tai suojaa pilkkeet riittävästi lumelta ja sateelta. Estä maakosteus riittävillä aluspuilla 9.11.2012 Bioenergia 22

7. Pilkkeiden varastointi Pilkkeiden varastointi verkkosäkeissä, katetussa ja hyvin tuulettuvassa katoksessa 9.11.2012 Bioenergia 23

7. Pilkkeiden varastointi Mikäli pilkkeet säkitetään pilkonnan yhteydessä ne voidaan kuivata esim. kuormalavoilla ulkoilmassa ja toimittaa ostajille heinäkuun lopulla. Myöhemmin toimitettavat säkit tulisi siirtää katettuun puuvarastoon sateita suojaan Irtotavara luonnonkuivauksen jälkeen joko katokseen tai hyvin tuulettuvaan tilaan 9.11.2012 Bioenergia 24

8. Myynti ja jakelu Pilkkeiden yleisin toimitusmalli on irtokuutio eli ns. heittomotti Usein toimitetaan myös pilkkeitä lavoittain verkkokangassäkkeihin pakattuina. Näppärän kokoinen Asiakkaan on helppo peittää väliaikaisesti Vaatii yrittäjältä nostolaitteen 9.11.2012 Bioenergia 25

8. Myynti ja jakelu Pienpakkauksia on myynnissä huoltoasemilla ja marketeissa. Tilavuus n. 20 60 litraa Pakkaaminen vaati runsaasti työtä Jalostusastetta saadaan nostettua, korkeampi hinta tuotteelle. 9.11.2012 Bioenergia 26

8. Myynti ja jakelu Jakelu vaatii runsaasti aikaa ja vaivaa Keskimääräinen toimituserä on n. 3 i-m3 Pienet toimituserät johtuvat asiakkaiden varastotilojen puutteesta Jakelua kannattaa ketjuttaa siten että samalla kuljetuksella hoidetaan useamman asiakkaan puut. 9.11.2012 Bioenergia 27

8. Myynti ja jakelu Näppärä vaihtoehto pilkkeiden jakeluun on klapivarusteinen kippivaunu 9.11.2012 Bioenergia 28

Kiitos mielenkiinnosta! 9.11.2012 Bioenergia 29