OKL/Laitosneuvosto 24.11.2011 Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 13.12.2011 Teknisluonteisia korjauksia johtajan päätöksellä (C6/2012) 11.11.2012 ja dekaanin päätöksellä (543/HLa/2012) 30.11.2012. Kirjallisuusmuutoksia OKL/Laitosneuvosto 18.4.2013 ja dekaanin päätös DP298/Hla/2013 31.5.2013 Muutoksia OKL/Laitosneuvosto 10.4.2014 ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS ERITYISPEDAGOGIIKKA PÄÄAINEENA Tutkintovaatimukset 2012-2015 Examensfordningarna och undervisningsprogrammet för utbildningen i specialpedagogik Curriculum for degree program of special education
Toiminta-ajatus ja tavoitteet... 4 Kandidaatin tutkinnon rakenne... 5 Kandidaatin tutkinnon tutkintovaatimukset... 7 Viestintäopinnot ja orientoivat opinnot 7 Vo 1 Orientoituminen yliopisto-opiskeluun ja opintojen suunnittelu Error! Bookmark not defined. Vo 2 Kieli- ja kielenkäyttötaito... 7 Vo 2.1 Äidinkieli... 7 Vo 2.1.1 Puheviestintä PY1... 8 Vo 2.1.2 Draamakasvatus PY 2... 8 Vo 2.1.3 Tieteellinen kirjoittaminen... 9 Vo 2.2 Vieras kieli... 9 Vo 2.3 Toinen kotimainen kieli... 9 Vo 3 Tieto- ja viestintätekniikka... 9 Erityispedagogiikan opinnot kandidaatin tutkinnossa 10 Ep Erityispedagogiikan perusopinnot...10 Ep 1.1 Erityispedagogiikan peruskurssi... 11 Ep 1.2 Oppimisen haasteet... 11 Ep 2.1 Syrjäytyminen... 12 Ep 2.2 Tuen tarve... 13 Ep 3.1 Kasvatustieteellisen tutkimuksen perusteet... 14 Ea Erityispedagogiikan aineopinnot...14 Ea 1.3 Oppimisen tausta... 14 Ea 1.4 Lukitaidot ja kommunikaatio... 15 Ea 1.5 Matematiikka... Error! Bookmark not defined. Ea 1.6 Käyttäytymisen haasteet... 17 Ea 2.3 Erityispedagogiikan perusteet... 18 Ea 2.4 Työelämään orientoivat opinnot... Error! Bookmark not defined. Ea 2.5 Erityispedagogiikan asiantuntijuus tai Opetusharjoittelu... 19 Ea 2.5.1 Erityispedagogiikan asiantuntijuus... Error! Bookmark not defined. Ea 2.5.2 Opetusharjoittelu luokilla 1-6... 19 Ea 2.6 Erityisyyden ja moninaisuuden kohtaaminen... 20 Ea 3.2 Määrälliset tutkimusmenetelmät 1... 21 Ea 3.3 Laadulliset tutkimusmenetelmät 1... 22 Ea 3.4 Kandidaatin tutkielma... 22 Maisterin tutkinnon rakenne... 24 Maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset... 26 Viestintäopinnot ja orientoivat opinnot 26 Vo 1.2 Opintojen suunnittelu...26 Vo 3.2 Tieto- ja viestintätekniikka...26 Erityispedagogiikan opinnot maisterin tutkinnossa 27 2
Es Erityispedagogiikan syventävät opinnot...27 Es 1.7 Kehitys ja arviointi... 27 Es 1.8 Interventiot... 28 Es 1.9 Oppimisen tukeminen... 29 Es 1.9.1 Aistivammaisuus... Error! Bookmark not defined. Es 1.9.2 Ymmärtämisen haasteet... 30 Es 2.6 Yhteiskunta, poikkeavuus ja koulutus... 30 Es 2.7 Työelämän harjoittelu tai Opetusharjoittelut... 31 Es 2.7.1 Työelämän harjoittelu... 31 Es 2.7.2 Opetusharjoittelu luokilla 7-9... 31 Es 2.7.3 Valinnainen opetusharjoittelu... 32 Es 2.8 Ammatillinen kehitys... 33 Es 2.8.1 Työyhteisö... 33 Es 2.8.2 Ammattikäytännöt... 33 Es 3.5 Syventävät tutkimusmenetelmät... 34 Es 3.5.1 Määrälliset tutkimusmenetelmät 2... 34 Es 3.5.2 Laadulliset tutkimusmenetelmät 2... 35 Es 3.5.3 Syventävien opintojen menetelmätarjotin... 35 Es 3.6 Pro gradu -tutkielma ja seminaari... 44 Es 3.7. Syventävä kirjallisuus... 45 Erityisopettajan suuntautumisopinnot... 45 Pääaineen opinnot 60 op 46 Opettajan pedagogiset opinnot 60 op 46 Pääaineopintoihin sisältyvät pedagogiset opinnot 30 op...46 Ped 1 Kasvatustieteen opinnot 25 op erityisopettajan suuntautumisessa (sivuaine)...47 Johdatus kasvatustieteisiin... 47 Kasvatuksen yhteiskunnalliset, historialliset ja filosofiset perusteet... 47 Johdatus kasvatuspsykologiaan... 48 Didaktiikka... 48 Opetuksen ja oppimisen arviointi ja etiikka... 49 Esi- ja alkuopetuksen teoria ja didaktiikka... 49 Ped 2 Orientoiva opetusharjoittelu...50 Muut pakolliset opinnot erityisopettajan suuntautumisessa 50 Ad 1. ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN DIDAKTIIKKA 50 Ad 1.1 Äidinkieli koulussa...50 Ad 1.2. Kirjallisuus koulussa...51 Ad 1.3 Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen...52 Ad 2. MATEMATIIKAN DIDAKTIIKKA 52 3
ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS Utbildningen i specialpedagogik / Degree program of special education Kandidaatin ja maisterin tutkinto erityispedagogiikka pääaineena Toiminta-ajatus ja tavoitteet Erityispedagogiikan koulutuksen tavoitteena on kouluttaa vuorovaikutustaitoisia, monipuolisia, joustavia asiantuntijoita, jotka ymmärtävät erityispedagogiikan olemuksen laajassa kontekstissa. Opiskelun aikana kiinnitetään erityistä huomiota eettisiin seikkoihin ja opiskelijan henkilökohtaiseen kasvuun, sekä tuetaan ammatti-identiteetin kehittymistä. Erityispedagogiikan koulutuksesta valmistuu erityispedagogiikan ja erityisopetuksen asiantuntijoita. Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa erityispedagogiikka pääaineena kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot. Kandidaatin tutkinto antaa opiskelijalle valmiudet toimia koulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa, erityisesti erityispedagogisia näkökohtia huomioon ottaen. Maisterin tutkinto antaa opiskelijalle ammatillisen valmiuden erityiskasvatuksen erilaisiin tehtäviin ja tieteellisen valmiuden tutkien selvittää, miten ihmisen kehitys ja toiminta toteutuu erityisissä ehdoissa ja erilaisten kehityksellisten resurssien käyttöönottona. Opinnoissa perehdytään lapsen kehitykseen ja sen poikkeamiin, kehityksen ja oppimisedellytysten tunnistamiseen ja diagnostiikkaan, intervention ja muun opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä kodin, koulun ja muun yhteiskunnan osuuteen lapsen kehityksessä ja koulunkäynnissä. Keskeiset ammatilliset toiminta-alueet ovat varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus, kuntoutus ja muu laitoshuolto sekä erilaiset koulu-, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tutkimus- ja hallintotehtävät. Maisterin tutkinto antaa valmiuden tieteelliseen jatkokoulutukseen erityispedagogiikassa. Erityispedagogiikan koulutuksessa 1) opiskelija suorittaa kandidaatin ja maisterin tutkintonsa erityispedagogiikka pääaineena ja saa valmiuden ja kelpoisuuden erityispedagogiikan asiantuntijuutta vaativiin ammattitehtäviin. Valinnaisina opintoina hän voi sisällyttää tutkintoihinsa opettajan pedagogiset opinnot, jotka suuntautuvat aikuiskoulutukseen. Oikeuden pedagogisiin opintoihin hän voi saada soveltuvuuskokeen perusteella. 2) Vaihtoehtoisesti opiskelija voi suorittaa tutkinnot siten, että niihin sisältyvät erityisopettajan kelpoisuuteen vaadittavat opinnot (Asetus 986/1998 8 mom. 1). Erityisopettajan koulutuksen pakollisia opintoja ovat erityisopetuksen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (erityisopettajan opinnot) ja opettajan pedagogiset opinnot, jotka suuntautuvat perusopetukseen. Lisäksi opiskelija suorittaa pakollisina erityisopetusta tukevia opetettavien aineiden opintoja äidinkielen ja matematiikan didaktiikassa. Oikeuden erityisopettajan koulutuksen opintoihin opiskelija voi saada soveltuvuuskokeen perusteella. Sekä erityispedagogiikan asiantuntijatehtäviin että erityisopetuksen tehtäviin suuntautuva maisterin tutkinto antaa valmiuden tieteelliseen jatkokoulutukseen erityispedagogiikassa. Opintojaksoja voidaan järjestää myös englannin kielellä, mutta opiskelijalla on oikeus suorittaa erityispedagogiikan tutkintojen pakolliset opinnot suomeksi. --------------------------- Seuraavan sivun rakennetaulukon lyhenteet: Erityisopettajan tehtäviin suuntautuvassa koulutuksessa kandidaatin ja maisterin tutkintoihin sisältyvät seuraavat erityisopetuksen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, jotka antavat erityisopettajan kelpoisuuden osa-aikaisessa erityisopetuksessa (Asetus 986/1998 mom). eo = erityisopettajan opinnot 60op ped = opettajan pedagogiset opinnot 60op, joista 30op sisältyy erityispedagogiikan pääaineen opintoihin ja 30op suoritetaan erikseen, ks. sivuaine- ja muut opinnot Akselit erityispedagogiikan opinnoissa A I = Akseli I Opetettavuus ja koulutettavuus A II = Akseli II Erityispedagogiikka ja yhteiskunta A III = Akseli III Tutkimusmenetelmät ja opinnäytteet 4
Kandidaatin tutkinnon rakenne ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS 2012-2015 KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE 180 op op eo ped A I A II AIII Viestintä- ja orientoivat opinnot 20 Vo 1 Orientoituminen yliopisto-opiskeluun ja opintojen suunnittelu HOPS 69108 4* Vo 2 Kieli- ja kielenkäyttötaito Vo 2.1 Äidinkieli 7 op* Vo 2.1.1 Puheviestintä PY1 6206203 2 Vo 2.1.2 Draamakasvatus PY2 61212 2** Vo 2.1.3* Tieteellinen kirjoittaminen 6206201(osa 1) 3 ja 6206202 (osa 2) Vo 2.2 Vieras kieli 3 Vo 2.3 Toinen kotimainen kieli 3 Vo 3 Tieto- ja viestintätekniikka (TVT-ajokortti) 6000009 / 3 69123 (pajaopetus) Erityispedagogiikan pääaineopinnot 75 Ep Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op 69601 Ep 1.1 Erityispedagogiikan peruskurssi 69112 6 x Ep 1.2 Oppimisen haasteet 69117 6 3 2 x Ep 2.1 Syrjäytyminen 69202 5 5 x Ep 2.2 Tuen tarve 69203 5 5 x Ep 3.1 Kasvatustieteellisen tutkimuksen perusteet A61146 tai 6206206 3 x Ea Erityispedagogiikan aineopinnot 50 op 69803 Ea 1.3 Oppimisen tausta* 69119/69312 4 4 x Ea 1.4 Lukitaidot ja kommunikaatio* 69215/69315 7* 7* x Ea 1.5* Matematiikka 69216/69316 3 3 x Ea 1.6 Käyttäytymisen haasteet* 69138/69317 5 5 x Ea 2.3 Erityispedagogiikan perusteet** 69243 3** 3** x Ea 2.4 Työelämään orientoivat opinnot 69205 3 x Ea 2.5 Erityispedagogiikan asiantuntijuus tai Opetusharjoittelu* 5op Ea 2.5.1 Asiantuntijuus 5 op 69206 tai 5 x Ea 2.5.2 Opetusharjoittelu luokilla 1-6* 5 op 69207 3 2 x Ea 2.6 Erityisyyden ja moninaisuuden kohtaaminen** 3* 3* x 6206205 Ea 3.2 Määrälliset tutkimusmenetelmät I * 6206207 4 4 x Ea 3.3 Laadulliset tutkimusmenetelmät I * 6206208 3 3 x Ea 3.4 Kandidaatintutkielma ja proseminaari 69304 10 x Sivuaineopinnot ja muita opintoja 85 * muutokset edelliskauteen ** uusi jakso 5
Sivuaineopinnot ja muut opinnot kandidaatin tutkinnossa 85 op Biämnestudier och valfria studier / Minor subject studies and optional studies Kandidaatin tutkintoon kuuluu sivuaine- ja muita opintoja yhteensä 85 op, jotka voivat sisältyä tutkintoon seuraavasti: yhteensä kandidaatin ja maisterin tutkintoihin tulee sisältyä vähintään kaksi sivuainetta: yksi laaja sivuaine ja yksi suppea sivuaine. Muita, vapaasti valittavia opintoja sisällytetään tutkintoon siten, että tutkinnon minimilaajuus täyttyy. Vaihtoehto 1: Yksi laaja sivuaine 60 op (perus- ja aineopinnot 25 op + 35 op) sekä yksi suppea sivuaine 25 op (perusopinnot) tai Vaihtoehto 2: Vähintään kaksi suppeaa sivuainetta, perusopinnot kummastakin (25 op + 25 op) sekä lisäksi muita sivuaine- tai vapaasti valittavia opintoja 35 op. Jos kandidaatin tutkintoon sisältyvät sivuaineet vaihtoehto 2:n mukaan, silloin maisterin tutkintoon tulee sisältyä aineopinnot 35 op yhdessä kandidaatin tutkintoon sisältyvässä suppeassa sivuaineessa. Pakolliset sivuaineopinnot ja muut opinnot erityisopettajan suuntautumisen opinnoissa Opinnot voivat sisältyä vain erityisopettajan suuntautumisen opintoihin. Opinnot on sidottava sivuaineena tai muina opintoina kandidaatin (KK) ja/tai maisterin (KM) tutkintoon. Erityisopettajan suuntautumisvaihtoehdossa opiskelija suorittaa pakollisina sivuaine- ja muina opintoina: Opettajan pedagogisia opintoja 30 op: Kasvatustieteen perusopinnot 25 op (sivuaine) Orientoiva opetusharjoittelu 5 op Äidinkielen ja kirjallisuuden didaktiikka 8 op, Matematiikan didaktiikka 7 op. Opettajan pedagogisiin opintoihin sisältyvä kasvatustieteen perusopintokokonaisuus 25 op muodostaa yhden suppean sivuaineen erityisopettajan suuntautumisen kandidaatin tai maisterin tutkinnossa. Opettajan pedagogisten opintojen kokonaislaajuus on 60 op. Kasvatustieteen perusopinnot ja orientoiva opetusharjoittelu muodostavat osan (30 op) opettajan pedagogisista opinnoista, toinen osa (30 op) sisältyy erityispedagogiikan perus-, aine- ja syventäviin opintoihin erityisopettajan suuntautumisessa. Äidinkielen ja kirjallisuuden didaktiikka sekä matematiikan didaktiikka ovat tutkintojen muita opintoja. 6
Kandidaatin tutkinnon tutkintovaatimukset Examensfordningarna för kandidatexamen / Curriculum for degree program of Bachelor s degree Kandidaatin tutkinto 180 op Kandidatexamen / Bachelor s degree Kandidaattivaiheessa opiskelija - omaksuu erityispedagogiikan perusteet - omaksuu tieteellisen ajattelutavan - saa käsityksen erityispedagogisen alan laajuudesta - saa käsityksen erityisopettajan työstä - tutustuu yleiseen opettajuuteen - saa käsityksen opettamis- ja oppimisprosessin kulusta. Kandidaatintutkintoon sisältyvät viestintä- ja orientoivat opinnot 20 op, erityispedagogiikan perusopinnot 25 op, erityispedagogiikan aineopinnot 50 op sekä sivuaineopintoja ja muita opintoja 85 op. Viestintäopinnot ja orientoivat opinnot Kommunikationsstudier och orienterande studier / Communication and orienting studies Laajuus: 20 op, vain pääaineopinnoissa Vo 1 Orientoituminen yliopisto-opiskeluun ja opintojen suunnittelu Orientering till universitetsstudier och studiernas planering / Orientation to university studies and planning of studies Laajuus: 4 op (aiemmin 6op) Tunniste: 69108 Opiskelija saa valmiuksia opintojen suunnitteluun, organisointiin ja toteuttamiseen. Opiskelija syventää itsetuntemustaan ja kehittää vuorovaikutustaitojaan. Hän saa valmiuksia erityispedagogiikan tieteenalan identiteetin kehittymiselle ja löytää itselleen mielenkiinnonkohteita, joita haluaa syventää pää- ja sivuaineopinnoissaan sekä harjoitteluissa. Opettajatuutori vastaa yhdessä amanuenssin kanssa opintojakson suunnittelusta ja toteutuksesta. Opiskelija suunnittelee koko tutkintonsa suorittamista kokonaisuutena. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) kandidaatin ja maisterin tutkintonsa suorittamiseksi. Arviointi: Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty - hylätty. Vo 2 Kieli- ja kielenkäyttötaito Språk- och kommunikationsfärdigheter / Language and communication skills Vo 2.1 Äidinkieli (Tieteellinen kirjoittaminen ja puheviestintä) Modersmål (Akademisk skriving och muntlig kommunikation) / Mother tongue (Academic writing and speech communication) 7
Laajuus: 7 op (aiemmin 5op) Tavoitteet ja sisällöt: Opiskelija saa valmiuksia tieteellisen tekstin tuottamiseen sekä kehittää puhe- ja vuorovaikutustaitojaan erityisesti opettajan työn näkökulmasta. Vo 2.1.1 Puheviestintä PY1 Muntlig kommunikation / Speech communication Laajuus: 2 op Tunniste: 6206203 Kohderyhmä: Opintojakso kuuluu tiedekunnan kieli- ja viestintäopintoihin ja se on pakollinen kaikille muille paitsi fonetiikan koulutusohjelman puheviestinnän linjan opiskelijoille. Edeltävät opinnot: - Opiskelija ymmärtää vuorovaikutusosaamisen merkityksen omassa asiantuntijuudessaan. Opiskelijalla on valmiuksia toimia joustavasti ja tavoitteellisesti oman alan keskeisissä viestintätilanteissa. Opiskelija saa lisää varmuutta erilaisissa vuorovaikutustehtävissä toimimiseen sekä valmiuksia oman vuorovaikutusosaamisensa jatkuvaan kehittämiseen. Käsitellään vuorovaikutusosaamista, sen tunnistamista, arviointia ja kehittämistä niin akateemisissa kuin työelämän konteksteissa. Opetellaan tunnistamaan ja arvioimaan vuorovaikutuskäyttäytymisen taustalla olevia ajattelu- ja toimintatapoja. Käsitellään palautteen antamisen ja vastaanottamisen tapoja ja merkityksiä vuorovaikutustilanteissa. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kielijelpin Puheviestintä-osio osoitteessa www.kielijelppi.fi/puheviestinta sekä kurssin yhteydessä jaettava lukemisto, joka vaihtelee luennon ja työpajojen teemojen mukaan. Arviointi: Opintojakso arvioidaan arvosanoilla hyväksytty - hylätty. Vo 2.1.2 Draamakasvatus PY 2 (uusi jakso) Laajuus: 2 op Tunniste: 61212 Edeltävät opinnot: - opiskelija omaksuu draamakasvatuksen perustyötapoja ja niiden soveltamista opetus- ja kasvatustyössä opiskelija saa käsityksen draamakasvatuksen tarjoamista mahdollisuuksista vuorovaikutustilanteiden monipuolistamisessa sekä ymmärtää vuorovaikutustaitojen merkityksen opettajan työssä opiskelija ymmärtää draamakasvatuksen tarjoamat mahdollisuudet eri oppiaineiden integroinnissa käsitellään draamakasvatuksen perustyötapoja ja niiden soveltamista opetukseen sekä oppilaiden vuorovaikutus-, esiintymis- ja sosiaalisten taitojen kehittämistä draamakasvatuksen keinoin 8
tarkastellaan opettajan toimintaa erilaisissa koulun vuorovaikutustilanteissa Toivanen, T. (2007). Lentoon - draama ja teatteri koulussa. Wsoy. (soveltuvin osin n. 100 s.). Heikkinen, H. (2004). Vakava leikillisyys. Draamakasvatusta opettajille. Kansanvalistusseura (soveltuvin osin n. 50 s.) Ajankohtaisia ja soveltuvia artikkeleita. Arviointi: Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty - hylätty. Vo 2.1.3 Tieteellinen kirjoittaminen Vetenskaplig skrivning / Scientific writing Tunniste: 6206201 (osa 1), 6206202 (osa 2) Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää keskeisten opiskelussa tarvittavien tieteellisten tekstilajien ominaispiirteet ja käytänteet sekä lukemisen ja kirjoittamisen yhteyden ja argumentoinnin merkityksen tieteellisen tekstin tuottamisessa. Opiskelija ymmärtää vastuunsa kirjoittamansa tekstin ymmärrettävyydestä ja selkeydestä. Opiskelijalla on valmiuksia soveltaa oman tieteenalansa vakiintuneita kielenkäytön tapoja opiskeluteksteissään ja opinnäytetöissään. Opiskelijalla on valmiuksia työstää ja muokata tekstiään kirjoitusprosessin eri vaiheissa ja käyttää kielioppaita ja muita kielen hakuteoksia kirjoittamisen tukena. Käsitellään keskeisten opiskelussa tarvittavien tieteellisten tekstien ominaispiirteitä, lähdetekstin referoinnin käytäntöjä ja lähdeviitetekniikkaa. Käsitellään tieteellisen tekstin kirjoitusprosessia, kerrataan yleiskielen normeja. Hirsjärvi, S., Remes, P. ja Sajavaara, P. (2009). Tutki ja kirjoita. (15. uudistettu painos, ss. 18 59, 109 122, 249 321, 397 422. Tammi. Iisa, K., Oittinen, H. & Piehl, A. (2006). Kielenhuollon käsikirja (6. laajennettu ja päivitetty painos, ss. 203 310). Yrityskirjat. Arviointi: Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Vo 2.2 Vieras kieli Ett främmande språk / Foreign language Opetuksesta vastaa Kielikeskus. Opintojakson tarkempi kuvaus sekä opetusohjelma löytyvät Kielikeskuksen Internetsivuilta (www.helsinki.fi/kksc), Oodista ja Almasta. Vo 2.3 Toinen kotimainen kieli Det andra inhemska språket / Second national language Opetuksesta vastaa Kielikeskus. Opintojakson tarkempi kuvaus sekä opetusohjelma löytyvät Kielikeskuksen Internetsivuilta (www.helsinki.fi/kksc), Oodista ja Almasta. Vo 3 Tieto- ja viestintätekniikka Informations- och kommunikationsteknologi / Information and communication technology 9
TVT-ajokortti -opintojakso (3 op) IKT-körkort studier / ICT Driving Licence studies Tunniste: 6000009 / 69123 (pajaopetus) Opiskelija saa tieto- ja viestintätekniikan perustaidot opiskelua varten. Hän osaa toimia yliopiston tvt-ympäristössä ja käyttää sen tarjoamia palveluita. Hän tuntee yleisimpiä opiskelussa tarvittavia ohjelmia ja osaa käyttää niitä. Opiskelija osaa hankkia tietoa tehokkaasti ja samalla kriittisesti sekä arvioimaan tietoa eettisesti. Hän tiedostaa tietoverkkojen käyttöön liittyviä tietoturvariskejä ja osaa välttää yleisemmät esiin tulevat ongelmat. TVT-ajokortti muodostuu viidestä osiosta: 1) tietokoneen käytön perusteet, 2) Helsingin yliopiston tietotekninen ympäristö, 3) tiedon muokkaaminen ja esittäminen, 4) tiedonhankinta ja 5) tietoturva ja tietosuoja. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Yleistietoa tvt-ajokortista http://www.helsinki.fi/tvt-ajokortti Opiskelijoiden itseopiskelumateriaali osioihin 1-5 http://www.helsinki.fi/tvtajokortti/materiaali.htm Opettajien tukisivusto http://www.helsinki.fi/tvt-ajokortti/tukisivusto.htm Moodle-oppimisympäristö http://moodle.helsinki.fi Arviointi: Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty - hylätty. Erityispedagogiikan opinnot kandidaatin tutkinnossa Huvudämnestudier i specialpedagogik / Main subject studies in special education Erityispedagogiikan opinnot jakaantuvat perus-, aine- ja syventäviin opintoihin. Kandidaatin tutkintoon sisältyvät perus- ja aineopinnot. Kaikki erityispedagogiikan opinnot koostuvat sisällöllisesti kolmesta, toisiaan saumattomasti täydentävästä kokonaisuudesta, jotka on nimetty akseleiksi. Akselit ovat ne kolme ydinosaamisen aluetta, joita koulutuksessa pyritään vahvistamaan. Akseli I pitää sisällään jaksoja, jotka käsittelevät opetettavuuteen ja koulutettavuuteen liittyviä teemoja perus-, aine- ja syventävien opintojen tasolla. Akseli II sisältää erityispedagogiikan ja yhteiskunnan kohtaamiseen liittyviä sisältöjä. Akselissa III keskitytään tutkimusmenetelmiin ja opinnäytteiden tekemiseen. Sekä kandidaatin- että maisterintutkintoon kuuluu opintoja kaikista akseleista. Ep Erityispedagogiikan perusopinnot Grundkurs i specialpedagogik / Basic studies in special education Laajuus: 25 op Tunniste: 69601 Perusopinnoissa opiskelija tuntee erityispedagogiikan tieteenalana ja käytännön toimintana. Hän perehtyy tieteenalan määrittelyyn, sovellusalueisiin, alaan liittyvään lainsäädäntöön ja tieteenalan historialliseen kehitykseen. Hän tutustuu käytännössä opetukseen, opetussuunnitelmiin ja kuntoutukseen erilaisissa yhteyksissä. Lisäksi opiskelija perehtyy 10
erityispedagogiikan ja kuntoutuksen yhteiseen ainekseen, vammaisuuden sosiaaliseen malliin ja erityispedagogiikkaan tukitoimena, joka pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnallisen osallistumisen toteutumiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Opiskelija hankkii perusvalmiudet tutkimusmenetelmien käyttöön. Arviointi: Opintokokonaisuus arvioidaan asteikolla 0 5. Akseli I Opetettavuus ja koulutettavuus Ep 1.1 Erityispedagogiikan peruskurssi Grundkurs i specialpedagogik / Basic course in special education Laajuus: 6 op Tunniste: 69112 Opiskelija saa yleiskäsityksen erityispedagogiikasta tieteenalana ja käytännön toimintana. Hän tuntee tieteenalan määritelmän, sovellusalueet, alaan liittyvän lainsäädännön ja tieteenalan historiallisen kehityksen. Hän tutustuu käytännössä opetukseen, opetussuunnitelmiin ja kuntoutukseen erilaisissa yhteyksissä. Tutustutaan erityispedagogiikan peruskäsitteisiin ja sisältöihin. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Moberg, S., Hautamäki, J., Kivirauma, J., Lahtinen, UY., Savolainen H. & Vehmas S. (2009). Erityispedagogiikan perusteet. WSOY. 221 s. ja Ainutkertainen oppija. (2009). Toim. Ikonen, O. & Krogerus, A. PS-kustannus. 244 s. ja Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa. 2001 (tai uudempi laitos), toim. Jahnukainen M.. Lastensuojelun Keskusliitto. 437 s. ja Sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö. (2011). Toim. Kokkonen T. 900 s. tai FINLEXtietokanta, (http://www.finlex.fi/fi/laki/). Edeltävät opinnot: - Arviointi: Hyväksytty suoritus edellyttää kontaktiopetukseen osallistumista ja luentoihin sekä kolmeen kirjaan perustuvan kirjallisuuskuulustelun suorittamista. Lisäksi opiskelija osallistuu opintokäynteihin ja laatii niistä oppimispäiväkirjan ja suorittaa lakitehtävät itsenäisesti. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Ep 1.2 Oppimisen haasteet Inlärningens utmaningar / Challenges of learning Laajuus: 6 op Tunniste: 69117 Opiskelija perehtyy lasten ja nuorten erityiskasvatukseen ja erityisopetuksen uuteen järjestämismalliin. Opiskelija tutustuu lukemisen ja kirjoittamisen oppimisvaikeuksiin sekä kommunikoinnin haasteisiin ja niihin kohdistuviin interventioihin. Perehdytään oppimisvaikeuksiin ja opetuksen järjestämiseen. 11
Erityisopetuksen strategia. (2007). Opetusministeriö. 94 s. Saatavana internetistä: http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2007/liitteet/tr47.pdf?lang=fi. ja Uusitalo-Malmivaara, L. (2009). Lukemisen vaikeuden kuntoutus ensiluokkalaisilla kolme pedagogista interventiota. 229 s. Yliopistopaino. Saatavana internetistä: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/17738/search?query=uusitalo- Malmivaara&scope=&rpp=10&sort_by=0&order=DESC&submit=Hae ja Meidän koulu keinoja työrauhan ja hyvän ilmapiirin saavuttamiseen. (2009). toim. Saloviita, T.. PS-kustannus. 202 s. ja Launonen, K. (2007). Vuorovaikutus kehitys, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin. Kehitysvammaliitto. 176 s. ja yksi seuraavista: Kerola, K., Kujanpää, S. & Timonen T. 2009. Autismin kirjo ja kuntoutus. PS-kustannus. 445 s. tai Kehitysvammaisuus. (2009 tai uudempi laitos). Toim. Kaski, M., Manninen, A. & Pihko, H. WSOYPro. 378 s. tai Kieli, kuulo ja oppiminen. (2002 tai uudempi laitos). toim. Takala, M. & Lehtomäki, E. Finnlectura. 289 s. Edeltävät opinnot: - Arviointi: Hyväksytty suoritus edellyttää viiteen kirjaan perustuvan kirjallisuuskuulustelun suorittamista. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. Akseli II Erityispedagogiikka ja yhteiskunta Ep 2.1 Syrjäytyminen Marginalisering / Marginalization Laajuus: 5 op Tunniste: 69202 Opintojaksolla perehdytään erityispedagogiikan ja kuntoutuksen yhteiseen ainekseen, vammaisuuden erilaisiin malleihin ja erityispedagogiikkaan tukitoimena, joka pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnallisen osallistumisen toteutumiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Jaksolla tutustutaan kiusaamista ehkäiseviin interventioihin ja nuorisorikollisuuden problematiikkaan. Tarkastellaan syrjäytymistä yhteiskunnallisena ilmiönä ja yksilön näkökulmasta. Lasten ja nuorisopsykiatria. (toim). Moilanen, I., Räsänen, E., Tamminen T., Almqvist, F., Piha, J. & Kumpulainen, K. ym. (3. uud. painos 2004 tai myöhempi painos) Luvut I ja III. Duodecim. 15-128 s. ja 191-371 s. ja 12
Salmivalli, C. (2010). Koulukiusaamiseen puuttuminen (2. uud. painos). PS-kustannus. 165 s. ja Kriminaalipsykologia. (2008). toim. Haapasalo, J.. PS-kustannus. 287 s. ja Lapsiperheiden hyvinvointi. (2009). toim. Lammi-Taskula, J., Karvonen, S. & Ahlström, S. THL. 242 s. Saatavana internetistä: http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/haku?haku=lapsiperheiden&pikahaku=true. Arviointi: Hyväksytty suoritus edellyttää neljään kirjaan perustuvan kirjallisuuskuulustelun suorittamista. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. Ep 2.2 Tuen tarve Behov av specialpedagogiskt stöd / Special educational needs Laajuus: 5 op Tunniste: 69203 Opiskelija perehtyy erityiskasvatukseen eri ikävaiheissa ja saa käsityksen erilaisista kasvua ja kehitystä haittaavista tekijöistä. Hän tutustuu monikulttuurisuuteen, varhaisen puuttumisen periaatteisiin ja funktionaalis-ekologiseen työskentelytapaan. Käsitellään eri ikävaiheiden tuen tarvetta. Lindh, R. & Sinkkonen, H.-M. (2009). Koulusta selviytyminen. WSOY. 208 s. ja Määttä, P. & Rantala, A. (2010). Tavallisen erityinen lapsi. Yhdessä tekemisentoimintamalleja. PS-kustannus. 259 s. ja Erityispedagogiikka ja kouluikä. (2010). Toim. Takala, M. Palmenia. 250 s. ja Korkeamäki, J. 2010. Aikuisten oppimisvaikeudet. Näkökulmia selviytymiseen. 112 s. http://www.opioppimaan.fi/doc/hankkeen_tuotteet/242250_korkeamaki_verkkov.pdf. ja yksi seuraavista: Arvonen, A., Katva, L. & Nurminen A. (2010). Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistaminen. PS-kustannus. 224 s. tai Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet. (2009). toim. Nissilä, L. & Sarlin H.-M. Opetushallitus. 184 s. tai Maahanmuutto ja sukupolvet 2010. toim. Martikainen, T. & Haikkola, L. Nuorisotutkimusseura. 299 s. Arviointi: Hyväksytty suoritus edellyttää viiden kirjan suorittamista kirjallisuuskuulustelussa. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. Akseli III Tutkimusmenetelmät 13
Ep 3.1 Kasvatustieteellisen tutkimuksen perusteet Introduktion till pedagogisk forskning / Introduction to educational research Tunniste: A61146 tai 6206206 Kohderyhmä: Kaikki opettajakoulutuslaitoksen kasvatustieteen pää- ja sivuaineopiskelijat Opiskelija ymmärtää kasvatustieteellisen tutkimusprosessin rakennetta, tutkimuksen ongelmanasettelua sekä menetelmällisiä ratkaisuja. Opiskelija ymmärtää tieteellisen tiedon merkityksen, kasvatustieteellisen tutkimuksen tieteenfilosofisia perusteita sekä tieteellisen tutkimisen perusteet ja kasvatustieteellisen tutkimuksen peruskäsitteitä. Tarkastellaan kasvatustieteellisen tiedon metodologisia perusteita, tiedon luonteeseen, merkitykseen ja tuottamiseen liittyviä periaatteita. Metsämuuronen, J. (2003). Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Methelp. Luvut I ja III Edeltävät opinnot: - Arviointi: Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. Ea Erityispedagogiikan aineopinnot Ämnestudier i specialpedagogik / Intermediate studies in special education Laajuus: pääaine 50 op Tunniste: 69803 Tavoitteet: Aineopinnoissa opiskelija syventää perusopinnoissa oppimaansa. Hän ymmärtää, mitä tarkoitetaan erilaisilla oppimisvaikeuksilla. Opiskelija oppii myös tunnistamaan käytöshäiriöitä ja ymmärtää niiden taustalla olevia syitä. Opiskelija saa tietoa, miten vuorovaikutusta voidaan kehittää ja mitä se merkitsee sekä aikuisten että lasten välisissä suhteissa. Hän oppii käyttämään vuorovaikutustaitoja pedagogisia tavoitteita edistävästi. Opiskelija ymmärtää tieteen tekemisen lähtökohdat, tieteellisen tiedon luonteen, tieteen eettiset ongelmat sekä ihmistieteiden ja luonnontieteiden välisen suhteen. Opiskelija syventää valmiuksiaan sekä laadullisten että määrällisten tutkimusmenetelmien käytössä. Hän saa valmiuksia tunnistaa erilaisia oppimisen vaikeuksia ja toteuttaa erilaisia interventioita. Arviointi: Opintokokonaisuus arvioidaan asteikolla 0 5 Akseli I Opetettavuus ja koulutettavuus Ea 1.3 Oppimisen tausta (aik. Oppimisen neurokognitiivinen tausta I) Bakgrund i inlärning / Aspects of learning Laajuus: 4 op Tunniste: 69119 työtapa 1, 69312 työtapa 2 Tavoitteet: Opiskelija saa perustietoa kehityksen muovautuvuudesta elämänkaaren eri vaiheissa, kuitenkin painottuen lapsuuteen ja nuoruuteen. Opiskelija saa psykologista tietoa siitä, miten 14
ympäristö muokkaa ihmisaivojen toimintaa. Opiskelija saa lisää valmiuksia ymmärtää miksi tunteiden säätely on olennaista kehityksessä ja oppimisessa. Opintojaksossa käsitellään kehitystä ja oppimista lähtökohtana aivojen plastisiteetti. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Hämäläinen, H., Laine, M., Aaltonen, O., & Revonsuo, A. (toim.) (2006). Mieli ja Aivot. Kognitiivisen neurotieteen oppikirja. Luvut 4 9 (sivut 94 442). Kognitiivisen neurotieteen tutkimuskeskus. Turun yliopisto. 242 s. lleris, K. (2009). Contemporary theories of learning. Learning theorists in their own words. Routledge. 231 s. Coch, D., Dawson, G., & Fisher, K. W. (ed) (2007). Human behavior, learning and developing brain. Atypical development. The Guilford Press. 355 s. Schaffer, H. R. (2010). Key concepts in developmental psychology. SAGE. 230 s. Arviointi: Hyväksytty suoritus edellyttää Työtapa 1) kontaktiopetukseen osallistumista sekä luentoihin ja yhteen kirjaan (Mieli ja Aivot, luvut 4 9) perustuvan kirjallisuuskuulustelun suorittamista (pakollinen työtapa erityisopettajan tehtäviin suuntautuvassa tutkinnossa) tai Työtapa 2) kolmen kirjan (Mieli ja Aivot, luvut 4 9 ja kaksi muuta kirjaa) suorittamista kirjallisuuskuulustelussa tai määrättyinä esseetehtävinä. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. Ea 1.4 Lukitaidot ja kommunikaatio (aik. Kommunikaatio ja Lukitaidot erikseen) Dyslexi och Kommunikation/ Dyslexia and Communication Laajuus: 7 op Koodi: 69215 työtapa 1, 69315 työtapa 2 Opiskelija saa tietoa normaalista ja poikkeavasta kielen kehityksestä ja ymmärtää, mistä lukutaito koostuu. Hän saa tietoa mitä tarkoitetaan luetun ymmärtämisellä ja lukemisen ja kirjoittamisen oppimisvaikeudella. Hän tutustuu lukemaan ja kirjoittamaan opettamiseen, lukivaikeuden ja tekstin ymmärtämisvaikeuden teoreettiseen taustaan, diagnosointiin ja interventiomenetelmiin. Opiskelija oppii arvioimaan ja tukemaan lapsen kielen kehitystä yleisellä tasolla sekä saa tietoa puhetta tukevista ja korvaavista menetelmistä. Opiskelija oppii tunnistamaan kommunikaation ongelmia ja saa tietoa kuntoutuksen perusteista, artikulaatiohäiriöistä ja niiden korjaamismenetelmistä. Opintojaksossa tarkastellaan kommunikaation kehitystä ja sen tukemista. Perehdytään lukemisen ja kirjoittamisen taitojen kehitykseen, valmiuksien arviointiin ja taitojen tukemiseen. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Amsel, E. & J. P. Byrnes, J. P. (eds.). (2002). Language, literacy and cognitive development. Development and Consequences of symbolic communication. LEA. 257 s. Baron-Cohen, S. (2008). Autism and Asperger Syndrome. Oxford University press. 127 s. Bogdashina, O. (2005). Communication Issues in Autism and Asperger Syndrome. Do we speak the same language? Jessica Kingsley Publishers. 265 s. Kamhi, A. & Catts, H. (2011). Language and reading disabilities.3 rd edition. Pearson Education. Luvut 1-4; 6-7. 15
Loukusa, S. & Paavola, L. (toim.) (2011). Lapset kieltä käyttämässä. Pragmaattisten taitojen kehitys ja sen häiriöt. PS-kustannus. 324 s. Lukivaikeudesta lukitaitoon. (2006). Takala, M. & Kontu, E. Yliopistopaino Kustannus. Palmenia-sarja. 250 s. Mäkinen, M. (2002). Puheen palat ja sanan salat. Acta Universitatis Tamperensis; 902, Tampereen yliopisto, Tampere 2002. 262 s. Ilmestynyt myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 222, Tampereen yliopisto 2002. ISBN 951-44- 5529-0, ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi. http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/2002/2002084.html Oates, J. & Grayson, A. (2004). Cognitive and Language Development in Children. Luvut 4-8. Blackwell Publishing Ltd. 170 s. (luvut 1-2,5-6,8) Psykologia 2-3/2011. Teemanumero: Lukivaikeus, sivut 86-157. 71 s. Uusitalo-Malmivaara, L. (2009). Lukemisen vaikeuden kuntoutus ensiluokkalaisilla. Kolme pedagogista interventiota. Tutkimuksia 303. Arviointi: Hyväksytty suoritus edellyttää Työtapa 1) kontaktiopetukseen osallistumista sekä luentoihin ja kahteen kirjaan (Takala&Kontu, Loukusa&Paavola) sekä Psykologia-lehden dysleksia-artikkeleihin perustuvan kirjallisuuskuulustelun suorittamista (pakollinen työtapa erityisopettajan tehtäviin suuntautuvassa tutkinnossa) tai Työtapa 2) kolmen pakollisen kirjan (Takala&Kontu, Loukusa&Paavola, Kamhi), Psykologia-lehden dysleksia-artikkeleiden ja kahden valinnaisen kirjan suorittamista kirjallisuuskuulustelussa tai määrättyinä esseetehtävinä. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. Ea 1.5 Matematiikka Matematik / Mathematics Tunniste: 69216 työtapa 1, 69316 työtapa 2 Opiskelija oppii ymmärtämään matemaattisten taitojen kehittymistä ja siinä esiintyviä oppimisen vaikeuksia. Hän tutustuu ilmiön teoreettiseen taustaan, tunnistamiseen, arviointiin ja interventiomenetelmiin. Opintojaksossa perehdytään matemaattisten taitojen kehitykseen eri ikävaiheissa. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Berch, D.B. & Mazzocco M.M.M. (2009). Why is math so hard for some children? The nature and origins of mathematical learning difficulties. Paul Brookes, Baltimore. 440 s. Dowker, A. (ed) (2008). Mathematical Difficulties Psychology and Intervention. Elsevier. 244 s. www.lukimat.fi muu luennoitsijan osoittama ajankohtainen materiaali. Arviointi: Hyväksytty suoritus edellyttää Työtapa 1) kontaktiopetukseen osallistumista sekä luentoihin ja luennoitsijan osoittamaan ajankohtaiseen materiaaliin perustuvan tentin suorittamista (pakollinen työtapa erityisopettajan tehtäviin suuntautuvassa tutkinnossa) tai Työtapa 2) kahden kirjan (Berch, Dowker) ja luennoitsijan osoittaman ajankohtaisen materiaalin suorittamista kirjallisuuskuulustelussa tai määrättyinä esseetehtävinä. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. 16
Ea 1.6 Käyttäytymisen haasteet Beteendets utmaningar / Challenges in behaviour Laajuus: 5 op pääaineopinnoissa (aik. laajuus 6 op, ei sivuaineopinnoissa) Tunniste: 69138 työtapa 1, 69317 työtapa 2 Opiskelija osaa erotella sopeutumisvaikeuksia, jotka liittyvät kehitys-, persoonallisuus- ja ympäristötekijöihin. Opiskelijalla on valmiuksia oppilaiden sopeutumisvaikeudet huomioon ottaen suhteuttaa omaa opettajuuttaan oppilaan pedagogisen tilan edellyttämällä tavalla. Opiskelija perehtyy erityispedagogiseen tutkimukseen ja kykenee sen perusteella arvioimaan ja ennustamaan oppilaiden kehitystä. Lisäksi opiskelijalla on valmiuksia kehittää oppimateriaalia ja uusia opetustapoja erityisopetukseen sekä organisoida yhteistyötä suunniteltaessa erityisopetuksen järjestelyjä. Opintojaksossa tarkastellaan haasteellisen käyttäytymisen ilmenemismuotoja ja syitä eri ympäristöissä. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Algozzine, R. F., Daunic, A., & Smith, S., W.( 2010). Preventing problem behaviours: Schoolwide Programs and Classroom Practices. SAGE company. 248 s. Bundy, A. C., Lane, S. J., & Murray, E. A. (2002). Sensory Integration, Theory and Practice. Part II, luvut 7 15. Sivut 169 394. Davis Company. 225 s. Cairns, R. B. & Cairns, B. D. (1994). Lifelines and Risks. Pathways of youth in our time. Cambridge University press. 273 s. Clough, P., Garner, P., Pardeck, J.T., & Yuen, F.K.O. (Eds). (2004). Handbook of Emotional & Behavioural Difficulties. Osat I ja III, sivut 1 102 ja 223 369. Sage. 247 s. Danforth, S. & Smith, J.T. (2005). Engaging Troubling Students. A constructivist approach. Corwin Press. 292 s. Herbert, M. (2003). Typical and Atypical Development. From conception to adolescence. BPS Blackwell. 387 s. Kazdin, A. E. (2001). Behavior Modification in Applied Settings. 5th or 6th edition. Brooks/Cole. 465 s. Reducing Behavior Problems in the Elementary School Classroom, IES Practice Guide, What works clearinghouse. 87 s. http://ies.ed.gov/ncee/wwc/pdf/practiceguides/behavior_pg_092308.pdf Sinkkonen, H-M. (2007). Kadonneet pojat. Monitapaustutkimus ESY-poikien kompleksisesta koulu-urasta ja elämänkulusta. Yliopistopaino. 134 s. Sinkkonen, J. & Kalland, M. (2011). Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. WSOY. 325 s. Wade, B. & Moore, M. (1993). Experiencing Special Education. What young people with special needs can tell us? University Press. 184 s. Arviointi: Hyväksytty suoritus edellyttää Työtapa 1) kontaktiopetukseen osallistumista sekä luentoihin ja kolmeen kirjaan (Clough et al, Kazdin ja Reducing Behaviour Problems tai Sinkkonen&Kalland) perustuvan tentin suorittamista (pakollinen työtapa erityisopettajan tehtäviin suuntautuvassa tutkinnossa) tai Työtapa 2) viiden kirjan suorittamista kirjallisuuskuulustelussa tai määrättyinä esseetehtävinä: 17
pakollisina Clough et al ja Kazdin, vaihtoehtoisesti Reducing Behaviour Problems tai Sinkkonen&Kalland sekä kaksi valinnaista kirjaa (Algozzine et al, Bundy, Cairns, Danforth, Herbert, Sinkkonen, Wade) Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. Ea 2.3 Erityispedagogiikan perusteet (uusi jakso) Grunderna i specialpedagogik / Foundations of Special Education Tunniste: 69243 Erityispedagogiikan peruskäsitteiden laaja esittely, jossa selvitetään systemaattisesti tieteenalan käsitteiden kehitystä, tutkimustuloksia ja niiden merkitystä erityisopetukselle. Opintojaksossa tarkastellaan erityispedagogiikan tieteenalan keskeisiä tutkimus- ja sovellusalueita. Suoritetaan kolme teosta seuraavista: Vehmas, S. (2005). Vammaisuus. Johdatus historian, teoriaan ja etiikkaan. Yliopistokustannus. 214 s. L. Florian (ed).(2007). The SAGE Handbook of Special Education. Osat (Sections) I, II ja IV. SAGE. 329 s. Daniels, H. & Hedegaard, M. (eds.) (2010). Vygotsky and Special Needs Education. Rethinking Support for Children and Schools. Continuum. 230 s. Fletcher, J. M., Lyon, G. R., Fuchs, L.S., & Barnes, M.A. (2007). Learning disabilities. From identification to intervention. The Guilford Press. 274 s. Kirk, S., Gallagher, J., Coleman, M. & Anastasiow, N. (2012) (13. ed.) Educating Exceptional Children. WadsworthPublishing. 401 s. Edeltävät opinnot: Erityispedagogiikan perusopinnot, aineopinnot muilta osin Arviointi: Hyväksytty suoritus edellyttää johdantoluentoon osallistumista ja kolmeen kirjaan perustuvan kirjallisuuskuulustelun suorittamista. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. Akseli II Erityispedagogiikka ja yhteiskunta Ea 2.4 Työelämään orientoivat opinnot Orientering inför yrkeslivet / Orientation towards professional life Tunniste: 69205 Opiskelija tutustuu asiantuntijoiden pitämien esitysten ja vierailujen avulla erityispedagogiikan työkenttään. Hän saa käsityksen työtehtävien monipuolisuudesta ja alan laajuudesta. Opintojaksossa tarkastellaan erityispedagogiikan opintojen mahdollistamia työtehtäviä. 18
Claxton, G. (1999). Wise-up. The challenge of life-long learning. Bloomsbury publishing. 374 s. TAI Claxton, G. (2001). Wise up: learning to live the learning life. Arviointi: Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista kontaktiopetukseen ja opintokäynteihin sekä oppimispäiväkirjan laatimista Claxtonin teosta oheiskirjallisuutena käyttäen. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Ea 2.5 Erityispedagogiikan asiantuntijuus tai Opetusharjoittelu Expertis i specialpedagogik / Expertness in special education eller / or Praktik / Teaching practice (aik Erityispedagogiikan asiantuntijuus tai Opetusharjoittelu II ) Laajuus: 5 op Ea 2.5.1 Erityispedagogiikan asiantuntijuus Expertis i specialpedagogik / Expertness in special education Laajuus: 5 op, erityispedagogiikan suuntautumisessa Tunniste: 69206 Tavoitteet: Opiskelija syventää asiantuntemustaan erityispedagogiikasta harjoittelemalla harjoittelupaikassa, joka on valittu opiskelijan mielenkiinnon pohjalta opiskelijan ja ohjaajan yhteistyönä. Harjoittelu voidaan suorittaa vammaisjärjestöissä, hallinnollisissa tehtävissä, tutkimushankkeissa ja -projekteissa. Harjoittelun pituus on neljä viikkoa ja viikkotuntimäärä on 20 viikossa. Opintojaksossa perehdytään erityispedagogiikan asiantuntijuutta vaativiin tehtäviin. Opiskelija suorittaa harjoittelun teemaan liittyvän kirjan, jonka hän sopii yhdessä ohjaajansa kanssa. Arviointi: Hyväksytty suoritus edellyttää täysipainoista osallistumista harjoitteluun, harjoitteluraportin laatimista sekä palautekeskusteluun osallistumista. Opintojakso arvioidaan hyväksyttyhylätty. Ea 2.5.2 Opetusharjoittelu luokilla 1-6 (aik. Opetusharjoittelu II) Praktik i årskurs 1-6 / Teaching practice grades 1-6 Laajuus: 5 op, erityisopettajan suuntautumisessa Tunniste: 69207 Opiskelija saa valmiuksia opetuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin luokilla 1-6. Hän suunnittelee ja toteuttaa erityisopettajan kanssa ohjeiden mukaan erityisopetuksen intervention tai arvioi oppilaiden taitoja soveltaen oppimiaan teorioita. Opiskelija osallistuu myös oppilashuoltoryhmän toimintaan ja tutustuu yleisellä tasolla työyhteisön toimintaan. Lisäksi hän saa valmiuksia yhteistyöhön vanhempien kanssa. 19
Opintojakso on pakollinen pääaineopintojen erityisopettajan tehtäviin suuntautuvassa tutkinnossa. Opintojaksossa opiskelija seuraa ja harjoittelee erityisopettajan työtä. Nevalainen, V. & Nieminen, A. (2010). Opettajan psykologia. Edita. 260 s. Edeltävät opinnot: Erityispedagogiikan perusopinnot. Erityispedagogiikan aineopinnot, kasvatustieteen perusopinnot sekä joko äidinkielen tai matematiikan didaktiikan opinnot on oltava aloitettuina. Arviointi: Hyväksytty suoritus edellyttää täysipainoista osallistumista harjoitteluun, harjoitteluraportin laatimista sekä yhteiseen palautekeskusteluun osallistumista. Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty hylätty. Ea 2.6 Erityisyyden ja moninaisuuden kohtaaminen (uusi jakso) Att möta specificitet och mångfald / Education for Diversities Tunniste: 62062052 (monikulttuurisuuskasvatus) ja 62062053 (ryhmät) Suoritustapa: Erityispedagogiikan pääaineopiskelija osallistuu kurssille siten, että hän suorittaa johdantoluennon ja ryhmät sekä monikulttuurisuuskasvatuksen osuuden (yht. 3op). Opiskelija ymmärtää erityisyyden ja moninaisuuden vaikutuksen opettajan työhön, pedagogisiin valintoihin ja viestintään. ymmärtää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden sekä esteettömän opiskeluympäristön vaatimukset kasvatukselle ja opetukselle. ymmärtää inklusiivisen kasvatuksen periaatteet ja merkityksen. oivaltaa yhteistyön ja oman vastuullisen toiminnan merkityksen sekä lainsäädännön antaman perustan opettajan toiminnalle. saa valmiuksia tunnistaa erilaisia psyykkisen hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin merkkejä ja muuttaa pedagogista toimintaansa niiden perusteella. oppii ottamaan opetuksessa huomioon lasten, nuorten ja aikuisten erilaisia kieli- ja kulttuuritaustoja ja nähdä heidät yksilöinä yhteisössään, myös monikulttuurisissa tilanteissa. Johdatetaan vuorovaikutuksen ja yhteistyön merkitykseen opettajan työssä. Käsitellään kaikenlaisten lasten, nuorten ja aikuisten kohtaamista opetus- ja kasvatustilanteissa. Tarkastellaan psyykkisen hyvinvoinnin merkitystä oppimisessa. Käsitellään monikulttuurisuuskasvatuksen peruskäsitteitä, ohjaavia asiakirjoja sekä erilaisia lähestymistapoja, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista, erilaisia perheitä, kulttuureja ja arvoja, kulttuurista pääomaa ja kulttuuri-identiteettiä, eri maailmankatsomuksia, uskontoja, kulttuurienvälistä viestintää sekä monikulttuurisuutta koulun ja päiväkodin arjessa. 20
Erityispedagogiikan pääaineopiskelija suorittaa tentissä vain monikulttuurisuuskasvatuksen osuuden. Monikulttuurisuuskasvatus: Tentitään yksi teos Paavola, H., & Talib, M-T. (2010). Kulttuurinen moninaisuus päiväkodissa ja koulussa. PSkustannus tai Rastas, A., Huttunen, L., & Löytty, O. (2005). Suomalainen vieraskirja. Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta? Vastapaino. Ryhmätyöskentelyn tukena käytettävä oheiskirjallisuus: Arvonen, A., Katva, L., & Nurminen, A. (2010). Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistaminen. PS-kustannus. Cantell, H. (2010). Ratkaiseva vuorovaikutus pedagogisia kohtaamisia lasten ja nuorten kanssa. PS-kustannus. Kalliala, M. (2010). Kato mua. Kohtaako aikuinen lapsen päiväkodissa? Gaudeamus. Nishimura, S., Nevgi, A., & Tella, S. (2008). Communication style and cultural features in high/low context communication cultures: A case study of Finland, Japan and India. Teoksessa A. Kallioniemi (toim.), Uudistuva ja kehittyvä ainedidaktiikka. Ainedidaktinen symposiumi 8.2.2008 Helsingissä. Osa 2 (s. 783 796). [In A. Kallioniemi (Ed.), Renovating and developing subject didactics. Proceedings of a subject-didactic symposium in Helsinki on Feb. 2, 2008. Part 2 (pp. 783 796). University of Helsinki. Department of Applied Sciences of Education. Research Report 299]. http://www.seppotella.fi/nishimuranevgitella299.pdf Suortamo, M., Tainio, L., Ikävalko, E., Palmu, T., & Tani, S. (toim.) (2010). Sukupuoli ja tasa-arvo koulussa. PS-kustannus. Arviointi: Luennot ja kirjallisuus suoritetaan tentissä, joka arvioidaan asteikolla 0 5. Ryhmätyöskentely arvioidaan arvosanalla hyväksytty hylätty. Hyväksymisen ehtona on osallistuminen ryhmätehtävien laadintaan ja esittämiseen sekä aktiivinen osallistuminen ryhmätyöskentelyyn. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. Akseli III Tutkimusmenetelmät ja opinnäytteet Ea 3.2 Määrälliset tutkimusmenetelmät 1 Kvantitativa forskningsmetoder / Quantitative research methods Laajuus: 4 op Tunniste: 6206207 Kohderyhmä: Kaikki opettajankoulutuslaitoksen kasvatustieteen pää- ja sivuaineopiskelijat Tavoitteet: Opiskelija osaa valita tutkimukseensa sopivat menetelmät ja laatia tutkimussuunnitelman. Opiskelija oppii PASW-ohjelman käytön perusteet ja osaa suorittaa sillä analyyseja. Opiskelija saa tietoa myös parametrittomista tutkimusmenetelmistä. Tavoitteena on lisäksi, että opiskelija saa valmiuden kvantitatiivisten tutkimusraporttien analyyttiseen lukemiseen. Opiskelija saa tietoa määrällisistä perusanalyysimenetelmistä (esimerkiksi ristiintaulukointi, t-testi, ANOVA, korrelaatioanalyysi, reliabiliteettianalyysi). Opintojaksossa tarkastellaan määrällisten tutkimusmenetelmien periaatteita ja sovellusmahdollisuuksia opinnäytetöihin sekä harjoitellaan määrällisten tutkimustulosten analyysiä, esittämistä, tulkintaa ja kriittistä tarkastelua. Oppimateriaali ja kirjallisuus: yksi teos alla olevista 21
Nummenmaa, L. (2008). Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Tammi. Luvut 1-16, 20 (yht. 286s.) tai Komulainen, E. & Karma, K. (2002). Tilastollisen kuvauksen perusteet käyttäytymistieteissä. Helsingin yliopisto: Kasvatustieteen laitos [ http://www.helsinki.fi/ktl/julkaisut/tkpk/ ] tai Karma, K. & Komulainen, E. (2002). Käyttäytymistieteiden tilastomenetelmienjatkokurssi. Luku II, Tilastollinen päätöksenteko, s. 65-114 Helsingin yliopisto: Kasvatustieteen laitos [ http://www.helsinki.fi/ktl/julkaisut/ktj/ ] Edeltävät opinnot: Kasvatustieteellisen tutkimuksen perusteet. Arviointi: Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. Lisätietoja: http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/ Ea 3.3 Laadulliset tutkimusmenetelmät 1 Kvalitativa forskningsmetoder / Qualitative research methods Tunniste: 6206208 Kohderyhmä: Kaikki opettajankoulutuslaitoksen kasvatustieteen pää- ja sivuaineopiskelijat Tavoitteet: Opiskelija saa tietoa laadullisista aineistonkeruu- ja analyysimenetelmistä (esimerkiksi tapaustutkimus, toimintatutkimus, etnografinen tutkimus, eläytymismenetelmä, kvalitatiivinen sisällön analyysi). Opiskelija osaa valita tutkimukseensa sopivat menetelmät ja laatia laadullisen tutkimussuunnitelman. Opiskelija saa valmiuden laadullisten tutkimusraporttien analyyttiseen lukemiseen. Perehdytään laadullisiin tutkimusmenetelmiin. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Eskola, J. & Suoranta, J. (2001). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere. 5.painos. Edeltävät opinnot: Kasvatustieteellisen tutkimuksen perusteet. Arviointi: Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. Lisätietoja: http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/ Ea 3.4 Kandidaatin tutkielma Kandidat examen / Bachelor s Thesis Laajuus: 10 op (seminaari 4 op, tutkielma 6 op) Koodi: 69304 Kohderyhmä: Kaikki opettajankoulutuslaitoksen kasvatustieteen pääopiskelijat Tavoitteet: Opitaan jäsentämään, hallitsemaan ja raportoimaan tutkimuskokonaisuus. Hallitaan tutkimuskysymysten tekeminen ja ilmiöiden käsitteellistäminen. Perehdytään tiedonhankinnan yleisiin periaatteisiin erityisesti omaa tutkielmaa varten. Pohditaan tiedon ja raportoinnin eri muotoja. Harjaannutaan tiedeyhteisössä keskustelemiseen ja oman tutkimuksen käsittelemiseen prosessin eri vaiheissa. Laaditaan tutkimusraportti omaan tieteenalaan kuuluvasta tutkimustehtävästä. Osataan muodostaa tutkimuksen tieteellinen viitekehys. Suhtaudutaan kriittisesti lähdeaineistoon. Hallitaan oman aineiston analysointi, tulosten tulkitseminen ja päättely sekä oman tutkimuskokonaisuuden kriittinen arviointi. Hallitaan lähde- ja viitemerkintöjen tekeminen. Oheiskirjallisuus: 22
Hurtig,Laitinen, Katriina Uljas-Rautio (toim.) (2010). Ajattele itse! Tutkimuksellisen lukutaidon perusteet. PS-Kustannus Edeltävät opinnot: Laadulliset tutkimusmenetelmät I ja määrälliset tutkimusmenetelmät I Arviointi: Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. 23