Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI
Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA 2014) 115 M Kiinteistöt 300 M (215.511 m 2) Osekkin koulutuspalvelut toteuttaa Oulun seudun ammattiopisto Opiskelijoita yhteensä 11 300 - Nuorten koulutuksessa 6 000 - Aikuiskoulutuksessa 5 300 11.09.2014/ao Sivu 2
Koulutuspalvelut yhdelle omistajalle 1.8.1995 Oulun kaupunki Oulun ammattioppilaitos Oulun kauppaoppilaitos Oulun käsi- ja taideteollisuus- oppilaitos Oulun sosiaalialan oppilaitos Oulun oppisopimustoimi Haukiputaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Haukiputaan ammattioppilaitos Oppisopimustoimi Osekk Oulun seudun ammattiopisto (Oulun seudun ammattikorkeakoulu 31.12.2013 saakka) Koillis-Pohjanmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä 1.1.2009 Pudasjärven ammattioppilaitos Taivalkosken ammattioppilaitos Taivalkosken metsäoppilaitos Oppisopimustoimisto Suomen valtio Kempeleen puutarhaoppilaitos Oulun metsäoppilaitos Koivikon maatalousoppilaitos Pohjois-Pohjanmaan ammattioppilaitos (Kempele, Muhos, Oulu) Limingan kotitalousoppilaitos Oulun terveydenhuolto-oppilaitos opettajakoulutus Oulun teknillinen oppilaitos 11.09.2014/ao Sivu 3
Kahdeksan omistajakuntaa kaksi sopimuskuntaa 11.09.2014/ao Sivu 4
Osekkin koulutuspalvelut toteuttaa Oulun seudun ammattiopisto OSAO n. 11 300 nuorta ja aikuista opiskelijaa kahdeksalla koulutusalalla: Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Humanistinen ja kasvatusala (oppisopimuskoulutuksena) Koulutusyksiöt Kempeleessä, Limingassa, Oulussa, Muhoksella, Pudasjärvellä ja Taivalkoskella Ammattilukio toimii kaikissa yksiköissä Aloituspaikkoja yhtensä 2209 11.09.2014/ao Sivu 5
Tavoitteet uudistukselle Lyhentää opiskeluaikoja Mahdollistaa joustavat ja yksilölliset koulutuspolut Vähentää päällekkäistä koulutusta Ohjaa aikuiset, joilla aiempaa osaamista, lyhempiin koulutusvaihtoehtoihin Nopeuttaa jatko-opintoihin ja työelämään siirtymistä ja työelämässä tarvittavan osaamisen hankkimista Ottaa huomioon eri kohderyhmien opetuksen ja ohjauksen tarpeen 11.09.2014/ao Sivu 6 KANNATETTAVIA JA HYVIÄ TAVOITTEITA!
Tavoitteet uudistukselle rahoitusjärjestelmä tukee aikuisten opiskelua ja tutkintojen suorittamista rahoitus edistää nuorten osallistumista oppisopimuskoulutukseen. KANNATETTAVIA JA HYVIÄ TAVOITTEITA! 11.09.2014/ao Sivu 7
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että se muodostaa selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden. tukee nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista jatkossa maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Rahoitus myönnetään ja maksetaan edelleen suoraan koulutuksen järjestäjille. Hyvä! He 2014, uutta rahoitusjärjestelmää sovelletaan 2017 alkaen 11.09.2014/ao Sivu 8
Rahoituksen keskeiseksi määräytymisperusteeksi suoritettujen tutkintojen ja tutkintojen osien määrä. Valtionrahoituksen kokonaismäärä muutetaan talousarvioon perustuvaksi Toisen asteen koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan 2017 lukien Lukion ja ammatillisen koulutuksen tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijasta koulutuksen järjestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus rajataan enintään kolmeen vuoteen Valtion rahoitus lopetetaan ammatillisen lisäkoulutuksen tutkintoon tai sen osaan johtamattomaan koulutukseen Lakkautetaan työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtion rahoitus 11.09.2014/ao Sivu 9
Kommentti: Uudistuksen toteutusaikataulu Aikataulu on riittävän lyhyt tavoitteellisen uudistuksen toteuttamiseksi Ennalta arvaamattomat toteutusaikataulua hidastavat tekijät, riskit? Ovatko uudistuksen läpiviennin resurssit riittävät eri tasoilla? Nykyinen hallinnon resurssien leikkaustrendi voi vaarantaa toteutuksen laadukkaan läpiviennin 11.09.2014/ao Sivu 10
Kommentti: Tiedon keruun muuttuminen Miten reagoida muutokseen? Tietojärjestelmien yhteen sovittamisen haasteet Kustannustietojen keruun haastavuus (onko osaajia, tavoittako mahdollinen koulutus kaikkia, kirjanpidon rakenteiden muuttamisen haasteet?) Tarvitaanko kustannustietoja nykyisellä tarkkuudella? Kuka tämän asian voi haastaa? Tietojen ilmoittamisen oikeellisuuden valvonta (jos alusta asti tehdään väärin ) 11.09.2014/ao Sivu 11
Koulutuksen järjestäjän rahoitus määräytyisi kaikissa ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen muodoissa kolmen peruselementin perusteella: 1. Perusrahoitus eli opiskelijavuodet (n. 49 %; lisäkoulutuksessa 35%) 2. suorituksiin perustuva rahoitus eli tutkintojen ja tutkinnon osien määrä (n.41-45%; lisäkoulutuksessa 60%) 3. Vaikuttavuusrahoitus eli työllistyminen, jatko-opinnot ja opiskelija/työelämäpalaute (n.6-10%; lisäkoulutuksessa 5%). 11.09.2014/ao Sivu 12
Onko siirtymäkautta? Siirtymäkauden toteutus ja vaikutus järjestelmän uudistamisen tavoitteisiin? Tuottaako järjestelmä koulutuksen järjestäjiin pudokkaita? Annetaanko niiden pudota vai aletaanko paikkaamaan järjestelmää? Työryhmässä on käyty keskustelua siitä, miten ammatillisen koulutuksen ohjaus parhaiten ja tehokkaimmin voidaan toteuttaa, jotta sitä voitaisiin ohjata riittävän vahvasti. Työryhmä ei tee asiaa koskevaa ehdotusta. (Ohjausjärjest, järj.luvat, rahoitusohjaus) 11.09.2014/ao Sivu 13
Vaikuttavuusrahoituksen tiedot Tilastokeskuksen toimesta Jälkijättöistä Sosioekonomisten taustamuuttujien tarkistaminen käytännössä mahdotonta Henkilöstön kehittämismittari ei poistukaan? Tältä osin automatisointi ei varmaan mahdollista. Yhteismitallinen ja objektiivinen opiskelija/työelämäpalaute - idealismiako? Mikä on jatkossa tarkasteltava opiskelijajoukko (nykinen 20.9 läsnä olleet)? 11.09.2014/ao Sivu 14
Muita hajanaisia havaintoja Esitetty rahoitusmalli on monimutkainen, ei lisää läpinäkyvyyttä Mielenkiintoista olisi nähdä matriisi täytettynä mm. eri tutkintojen ja niiden osien eri painokertoimet huomioituina Pitäisi olla valmius jollain aikavälillä siirtyä osaamispisteisiin Ennustettavuus, ennakoitavuus Nyt määritelty eri elementtien painoarvo, miten määritellään eri elementtien sisällä olevat painoarvot (työllistyminen/jatkoopinnot vs. opiskelija/työelämäpalaute tai tutkinnot vs. tutkinnon osat Ohjausvaikutus - tietojen jälkijättöisyys ( haluamme siksi palkita sinut edeltäjäsi onnistumisista ) Miten on huolehdittu kaksoistutkintojen rahoitus? 11.09.2014/ao Sivu 15
Muita hajanaisia havaintoja Aina tulee uusia ohjelmia (esim. NAO), joihin sitten kerätään tietoja Tiedonkeruu monimutkaistuu Nyt esimerkiksi lisätty vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa ikäryhmittäin Nyt esim. vaikeutena VOS-NAO:jen ja valtionavustus NAO:jen erottaminen. Miten saada rehtorit/apulaisrehtorit/koulutuspäälliköt lukemaan Oph:n ohjeet? LJ: Ohjeet tulevat melko pitkiksi 11.09.2014/ao Sivu 16
Kiitos!