7XSDNNDPDLQRQWDDQ OLLWW\YLl N\V\P\NVLl MD YDVWDXNVLD

0(02 Bryssel 2. joulukuuta 2002 7XSDNNDPDLQRQWDDQ OLLWW\YLl N\V\P\NVLl MD YDVWDXNVLD 0LWlGLUHNWLLYLHKGRWXVNRVNHH" Kyseessä on ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tupakkatuotteiden mainontaa ja sponsorointia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä. Sillä on tarkoitus säännellä tupakkatuotteiden mainontaa ja sponsorointia. Se ei koske televisiomainontaa, koska siitä on jo säädetty muussa yhteisön lainsäädännössä ("televisio ilman rajoja" -direktiivi 89/552/ETY). Ehdotuksessa myös käsitellään sisämarkkinoiden toiminnan kannalta tarvittavassa määrin sääntöjä, jotka koskevat tietoyhteiskunnan palveluiden kautta tapahtuvaa tupakkamainontaa ja tupakkatuotteiden ilmaisjakelua, jotka todennäköisesti heikentäisivät direktiivin säännöksiä. On tarkoitus, että direktiiviehdotuksella korvataan 6. heinäkuuta 1998 annettu direktiivi 98/43/EY, jonka Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on kumonnut. Siinä otetaan huomioon myös jäsenvaltioiden lainsäädäntö ja alaa koskevat kansainväliset säännöt. Sen tarkoituksena on lähentää jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä sisämarkkinoiden toimintaa estävien tekijöiden poistamiseksi. Tavoitteena on taata tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus direktiivin sääntöjä noudattaen. Ehdotuksessa ei käsitellä esimerkiksi epäsuoraa mainontaa, tupakkayritysten mainontakulujen seurantaa taikka tupakka-automaatteja, vaan niitä käsitellään ehdotuksessa neuvoston suositukseksi, joka perustuu perustamissopimuksen 152 ja 153 artiklaan (ks. IP/02/873). Komission ehdotus neuvoston suositukseksi tupakoinnin ehkäisemisestä ja aloitteista tupakoinnin torjunnan tehostamiseksi on neuvoston asialistalla, ja se hyväksyttäneen 2. joulukuuta 2002. Tupakan mainontaa ja sponsorointia koskevan sääntelyn vaikuttimena jäsenvaltioissa on huoli tupakoinnin ja tupakan mainonnan välisestä yhteydestä. Tupakoinnin ehkäisy on ensisijainen ala kansanterveyden kannalta jäsenvaltioissa, joista monissa on päätetty rajoittaa ja säännellä tupakan mainontaa, jotta saataisiin vähennettyä tämän riippuvuutta aiheuttavan tuotteen vetovoimaa. Kansallisten lakien ja asetusten eroavaisuuksista on seurauksena se, että taloudellisia toimijoita kohdellaan eri tavoin sisämarkkinoilla. 1 Asia C-376/98, 5. lokakuuta 2000, 6DNVDQOLLWWRWDVDYDOWD v. (XURRSDQSDUODPHQWWLMDQHXYRVWR

0LNlRQHKGRWXNVHQRLNHXVSHUXVWD" Ehdotus perustuu perustamissopimuksen 47 artiklan 2 kohtaan, 55 artiklaan ja 95 artiklaan, ja siinä on otettu perustaksi kansanterveyden korkeatasoinen suojelu. Huomioon otetaan myös jäsenvaltioiden esiin tuomat kansanterveyteen liittyvät seikat, jotka on ilmoitettu komissiolle (95 artiklan 8 kohta). Ehdotusta laatiessaan komissio on ottanut asianmukaisesti huomioon edellä mainitun Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomion, jolla kumottiin tupakkamainontaa koskeva direktiivi 98/43/EY ja selkeytettiin vaatimuksia, jotka liittyvät direktiivien antamiseen EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan tarjoaman oikeusperustan nojalla. 0LQNlODLVWDRQMlVHQYDOWLRLVVDYRLPDVVDROHYDODLQVllGlQW " Useimmissa jäsenvaltioissa on annettu säädöksiä tupakkamainonnan ja -sponsoroinnin sääntelemiseksi. Joissakin on kehitteillä alaa koskevia lainsäädäntöaloitteita edellisen direktiivin antamisen jälkeen. Jäsenvaltioiden säädösten soveltamisala vaihtelee huomattavasti. Kaikki jäsenvaltiot ovat kuitenkin panneet täytäntöön direktiivin 89/552/ETY, jolla kielletään tupakkatuotteiden televisiomainonta (13 ja 17 artikla). Verrattaessa tupakkatuotteiden mainontaa ja sponsorointia koskevia kansallisia säädöksiä jäsenvaltiot voidaan erottaa kahteen ryhmään: 7XSDNNDPDLQRQWDDNRVNHYDWHUllWUDMRLWXNVHW /X[HPEXUJ Mainonta on sallittu vain myyntipisteissä, lehdistössä ja tietyin edellytyksin julisteissa. Mainonnan sisältöön liittyy rajoituksia, ja terveysvaroitukset ovat pakollisia. 5XRWVL Kaikenlaisen tupakkatuotteiden markkinoinnin on oltava kohtuullista eli esimerkiksi ulkomainonta julkisilla paikoilla tai mainonta sisätiloissa, joissa on enimmäkseen alle 20-vuotiaita henkilöitä, on kielletty. Ilmaisjakeluun ja sponsorointiin sovelletaan samaa kohtuullisuuden edellytystä. Mainonta lehdistössä, televisiossa ja radiossa on kiellettyä, jos sen tarkoituksena on markkinoida tupakkatuotteita kuluttajille. Epäsuoran mainonnan kieltämistä suunnitellaan (se kuitenkin edellyttää lehdistönvapautta koskevan lain muuttamista). 2 3 4 Ks. tuomion kohdat 98, 100, 111 ja 117. Loi du 24 mars 1989 portant restriction de la publicité en faveur du tabac et de ses produits et interdiction de fumer dans certains lieux. Règlement grand-ducal d'exécution, 6.3.1995. Tobakslag 1993:581, annettu Tukholmassa, 3.6.1993. 2

(VSDQMD Tupakan mainonta on kielletty ainoastaan televisiossa ja paikoissa, joissa tupakan myynti tai tupakointi on kielletty. Henkilöt tai yritykset eivät saa sponsoroida TVohjelmia, jos näiden henkilöiden tai yritysten pääasiallisena toimena on sellaisten tuotteiden tuotanto ja myynti, joiden mainonta on kielletty. Jotkin autonomiset alueet ovat vieläkin tiukempia ja kieltävät esimerkiksi mainonnan ohjelmissa tai julkaisuissa, jotka on tarkoitettu alaikäisille, tai ulkomainonnan tai ilmaisjakelun (alaikäisille tai kaikille)..uhlnnd Suora tai epäsuora tupakkamainonta on kielletty televisiossa ja radiossa. Muissa tiedotusvälineissä elokuvissa tai lehdistössä tupakkamainonta on sallittua ainoastaan, jos siihen liittyy terveysvaroitus. Tupakkatuotteiden mainonta on kiellettyä terveydenhuoltopalveluissa, oppilaitoksissa, nuorisokeskuksissa ja urheilutiloissa. 3.1.5 Saksa Tupakkamainonta televisiossa ja radiossa on kielletty. Muissa tiedotusvälineissä on rajoituksia, jotka koskevat mainonnan sisältöä: mainoksessa ei saa olla lausuntoja tai kuvauksia, joista voi ymmärtää, että tupakkatuotteiden käyttö on terveydelle vaaratonta, mainonta ei saa olla suunnattu nuorille, siinä ei saa suositella tupakointia eikä esittää tupakkatuotteita luonnollisina tuotteina. On myös kiellettyä mainostaa tupakkatuotteita harhaanjohtavalla tai vilpillisellä tavalla.,wlydowd Tupakkamainonta on kiellettyä joissakin tapauksissa: televisiossa ja radiossa, nuorille sallituissa elokuvaesityksissä, koulujen ja nuorisokeskusten läheisyydessä tai silloin, jos se on suunnattu erityisesti nuorille. Jotkin rajoitukset koskevat tietynlaisten savukkeiden (ilman suodatinta) mainontaa tai mainonnan sisältöä (mainonnassa ei saa näyttää nuoria tupakoimassa tai käyttää sarjakuvia). Tupakkatuotteiden ilmaisjakelu on kielletty samoin kuin tupakkaan liittyvien tuotteiden jakelu lapsille tai nuorille taikka lapsille suunnattujen mainostuotteiden jakelu. Tupakkatuotteiden mainonta ei myöskään saa liittyä muiden tuotteiden mainontaan, ja mainoksiin julisteissa, painetuissa tiedotusvälineissä tai elokuvissa on sisällyttävä terveysvaroitus. Rajoituksia ei saa kiertää mainostamalla epäsuorasti tuotteita, jotka muistuttavat tupakkatuotteita. Sponsorointi on sallittua edellä mainituin rajoituksin. 7XSDNNDPDLQRQQDQWl\GHOOLQHQNLHOWR 5DQVND Ranskan lainsäädännössä kielletään kaikki tupakkatuotteiden (suora ja epäsuora) mainonta, vaikkakin poikkeukset ovat mahdollisia (mainonta myyntipisteissä tarkoin määrätyin ehdoin). Kielto koskee myös sponsorointia ja ilmaisjakelua. Kaikissa tupakkatuotteissa on oltava terveysvaroitus. 5 6 7 8 9 Ley n 34/1988 sobre la publicidad, Ley n 25/1994. Kaksi ministeriön päätöstä tupakan mainonnasta, 29.5.1989. Gesetz 9.9.1997, muutettu 20.7.2000. Tabakgesetz (BGBl. 431/1995). Loi nº 91-32, 10.1.1991, relative à la lutte contre le tabagisme et l'alcoolisme (dite Loi Evin). 3

,WDOLD Kaikki tupakkatuotteiden tai muiden tuotteiden (joissa on tupakkatuotteen merkki) suora tai epäsuora mainonta, jonka tarkoituksena on edistää tupakanmyyntiä, on kielletty. Tupakkapakkauksissa on oltava terveysvaroitus. Tupakkatuotteita esiin tuovaa tapahtumien sponsorointia ei kuitenkaan ole säännelty. 3RUWXJDOL Portugalissa sovelletaan tupakkatuotteiden kaikenlaisen mainonnan täydellistä kieltoa kaikissa tiedotusvälineissä Portugalin valtion lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla (tiettyjä urheilutapahtumia koskee poikkeus vuoteen 2005 saakka). Henkilöt tai yritykset eivät saa sponsoroida TV-ohjelmia, jos näiden henkilöiden tai yritysten pääasiallisena toimena on tupakkatuotteiden tuotanto ja myynti. 6XRPL Tupakan, tupakkatuotteiden, tupakkajäljitelmien ja tupakointituotteiden suora tai epäsuora mainonta on kielletty. Epäsuoraan mainontaan sisältyy tupakkatuotteiden myynninedistäminen mainostamalla muita tuotteita, joissa käytetään tunnistettavaa tupakkatuotteen symbolia; myös tupakan liittäminen muiden tuotteiden myyntiin tai palvelujen tarjontaan on kielletty. Lakia ei kuitenkaan sovelleta mainontaan sellaisessa ulkomaisessa painotuotteessa, jonka pääasiallinen tarkoitus ei ole tupakan mainonta. <KGLVW\Q\WNXQLQJDVNXQWD Tupakan mainontaa ja myynninedistämistä käsittelevässä lakiehdotuksessa kielletään mainonta ja myynninedistäminen, jonka tarkoituksena tai vaikutuksena on edistää tupakkatuotteen myyntiä. Kielto koskee mainontaa lehdistössä ja sähköisissä tiedotusvälineissä, ilmaisjakelua, tuotemerkin jakamista (jossa muu kuin tupakkatuote hyödyntää tietyn tupakkatuotteen tuotemerkkiä) ja sponsorointia (jos tarkoituksena tai vaikutuksena on tupakkatuotteen myynninedistäminen). Tärkeimmät poikkeukset koskevat mainontaa myyntipisteissä sekä tupakkateollisuudessa toimiville suunnattuja tiedotteita.,uodqwl Kaikenlainen tupakkatuotteiden tai tuottajan nimen taikka tuotemerkin mainonta kielletään, myös myyntipisteissä. Tupakkamainontaa sisältävän materiaalin myynti, jakelu tai valmistaminen on lainvastaista. Kaikenlainen sponsorointi kielletään, myös sellainen, joka ei suoraan johda mainontaan. $ODQNRPDDW Kaikenlainen suora ja epäsuora tupakan markkinointi, mainonta, myynninedistäminen ja sponsorointi kielletään (poikkeuksena rajoitetut mainontamuodot myyntipisteissä). Poikkeus koskee myös sponsorointia ja lehtimainontaa koskevan säännöksen voimaantulopäivämäärää. 10 11 12 13 14 Legge N. 52, 22.2.1983, Decreto ministeriale N. 425, 30.11.1991. Decree n 421/80, 30.9.1980, Decree n 226/83, 23.5.1983, muutettu seuraavilla: Decree n 330/90, 23.10.1990 (Advertising Rule) ja Decree n 275/98, 9.9.1998. Laki N:o 693/1976 toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (muutoksia vuodesta 1976). Advertising and Promotion Act 2002, 7.11.2002. Public Health (Tobacco) Act 2002 N. 6/2002. 4

7DQVND Kaikenlainen tupakkatuotteiden mainonta on kielletty. Tärkeimmät poikkeukset liittyvät tupakkateollisuuden asiantuntijoille osoitettuihin ilmoituksiin, mainontaan myyntipisteissä (tarkasti määritellyin edellytyksin), muissa maissa ilmestyvissä julkaisuissa oleviin mainoksiin, ellei päätavoitteena ole mainostaa tupakkaa Tanskassa, ennen 13.12.2000 sekä tupakkatuotteista että muista tuotteista käytössä olleen nimen käyttöön näiden muiden tuotteiden mainostamiseksi muodossa, joka selvästi eroaa tupakkatuotteen nimen ilmenemisasusta, sekä tunnettujen tupakkatuotteiden nimen käyttöön mainostettaessa muita tuotteita tai palveluita sillä edellytyksellä, että kyseistä toista tuotetta tai palvelua markkinoidaan vain rajoitetulla maantieteellisellä alueella. Tupakkatuotteita esiin tuova sponsorointi on kiellettyä samoin kuin kaikenlainen jakelu, jonka tavoitteena on tupakkatuotteiden myynninedistäminen. %HOJLD Tupakan suora ja epäsuora sponsorointi ja mainonta on kiellettyä (tuotteiden ilmaisjakelua ja tuotemerkistä eriytyneiden tuotteiden mainontaa pidetään epäsuorana mainontana). Poikkeukset liittyvät myyntipisteisiin ja Belgian ulkopuolella painettuihin julkaisuihin, jos Belgia ei ole niiden pääasiallinen markkina-alue. 0LWNl RYDW DVLDD NRVNHYDW NDQVDLQYlOLVHW VXRVLWXNVHW MD \OHLVVRSLPXNVHW" Nämä toimenpiteet ovat yhdenmukaisia komission syövän ehkäisemisen neuvoaantavan komitean sekä Maailman terveysjärjestön WHO:n yleiskokouksen esittämien suositusten kanssa. Lisäksi ehdotetuissa toimenpiteissä otetaan huomioon komission kuluttajakomitean 14. kesäkuuta 1998 antama lausunto yhteiskunnallisesti vastuullisesta yhteisön tupakkapolitiikasta. Erityishuomiota on kiinnitetty tupakoinnin ehkäisemistä koskeviin WHO:n toimiin. Sen 52. yleiskokouksessa 24. toukokuuta 1999 päätettiin perustaa hallitustenvälinen neuvotteluelin luonnostelemaan ja neuvottelemaan ehdotetusta tupakoinnin rajoittamista koskevasta WHO:n puiteyleissopimuksesta ja sen mahdollisista pöytäkirjoista; toimintaan voisivat osallistua taloudellista integraatiota edistävät alueelliset organisaatiot. Komissio osallistuu neuvotteluihin neuvoston sille lokakuussa 1999 antamien valtuuksien nojalla. Viides neuvottelukierros päättyi lokakuussa 2002, ja viimeinen kierros käydään helmikuussa 2003. Puiteyleissopimuksesta tulee yhdistetty yleissopimus, joka edellyttää sekä jäsenvaltioiden että EU:n ratifiointia, ja se hyväksyttäneen toukokuussa 2003. Lisätietoja saa seuraavalta verkkosivulta: http://www.who.int/home-page. Sopimusneuvotteluiden yhteydessä kiinnitetään huomiota tupakan mainonnan, sponsoroinnin ja muun myynninedistämisen sääntelemistä koskevien säännösten kehittämiseen. Tällä on vaikutusta myös yhteisön nykyiseen lainsäädäntöön. 15 16 17 18 Lovforslag L 134, esitetty 13.12.2000 (Forslag til lov om forbud mod tobaksreklame m.v.), suunniteltu voimaantulo 1.7.2001. Loi, 10.12.1997, interdisant la publicité pour les produits du tabac. KOM(96) 609 liite. Tobacco or Health, a status report, WHO, Geneve, 1997, s. 49. 5

Maailmanpankin raportissa tupakoinnin rajoittamisesta todetaan, että mainontaa ja myynninedistämistä koskevat kiellot ovat osoittautuneet tehokkaiksi, mutta vain silloin, jos ne ovat kattavia, koskevat kaikkia tiedotusvälineitä ja kaikkea tuotemerkkien ja logojen käyttöä. 0LNVLWDUYLWDDQWXSDNNDPDLQRQQDQNLHOWlYlGLUHNWLLYL" Tiedon levittämistavat ja -keinot viidentoista jäsenvaltion välillä ovat yhä useammin rajatylittäviä luonteeltaan. Sen seurauksena jossakin jäsenvaltiossa asuvat ihmiset saavat yhä enemmän tietoja muiden jäsenvaltioiden tiedotusvälineistä radiosta, televisiosta, elokuvista, lehdistöstä, tietoyhteiskunnan palveluista ja julisteista. Tupakkatuotteiden mainonta seuraa tätä suuntausta etenkin, koska se on keskitettyä ja koska monikansalliset tuottajat hyödyntävät teemoja, jotka vetoavat yhteisön elleivät jopa koko maailman laajuisesti. Mainonta on tärkeää taloudellista toimintaa, jonka juuret juontuvat tärkeimmistä perusoikeuksista. Jäsenvaltioiden lainsäätäjät ovat kuitenkin katsoneet tarpeelliseksi rajoittaa näiden oikeuksien harjoittamista julkisen edun ja varsinkin kansanterveyden suojelemiseksi. Rajoituksissa on usein päädytty täydelliseen kieltoon, ja ne koskevat varsinkin tiettyjen tuotteiden mainontaa, riippumatta siitä, onko niiden myynti laillista vai ei. Jäsenvaltioissa on tällaisia rajoituksia, jotka koskevat esimerkiksi huumeiden, aseiden, lääkkeiden, alkoholin ja lelujen mainontaa. Jäsenvaltioiden lainsäädännössä esiintyvät eroavaisuudet luovat mainosvälineiden, -tuotteiden ja -palveluiden vapaalle liikkuvuudelle esteitä, jotka ovat todellisia eivätkä vain mahdollisia. Komissio on jo saanut tähän liittyviä valituksia useista jäsenvaltioista. Perustamissopimuksen 14 artiklassa määrätty sisämarkkinoiden toteuttaminen edellyttää tupakkatuotteiden mainontaa tietyissä tiedotusvälineissä, myös radiolähetyksissä, koskevien kansallisten säännösten yhdenmukaistamista. On tärkeää varmistaa tuotteiden vapaa liikkuvuus, niiden mainontaa koskevat tukikeinot ja palveluiden vapaa tarjonta alalla sekä ehkäistä kaupan esteiden syntyminen sillä perusteella, että ei noudateta kansallisia säännöksiä, jotka koskevat tupakkatuotteiden suoraa mainontaa ja sponsorointia. Kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden lainsäädännön nykytilanne ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö, yhdenmukaistaminen voi loogisesti perustua vain mainonnan kieltämiseen lehdistössä ja muissa painetuissa tiedotusvälineissä samoin kuin sellaisen sponsoroinnin kieltämiseen, jossa on mukana useampia jäsenvaltioita. Säännöksissä on käsiteltävä myös Internetmainontaa ja ilmaisjakelua, jotta taataan säännösten sovellettavuus ja johdonmukaisuus. Terveydensuojelua koskevat vaatimukset on tuotu selkeästi ilmi sisämarkkinoiden toteuttamista koskevissa perustamissopimuksen 95 artiklan määräyksissä. Perustamissopimuksen 95 artiklan 3 kohdassa määrätään seuraavasti: "Komissio perustaa 1 kohdassa tarkoitetut, terveyttä ja turvallisuutta, ympäristönsuojelua tai kuluttajansuojaa koskevat ehdotuksensa suojelun korkeaan tasoon --- ". Näin ollen yhteisön lainsäätäjän on otettava huomioon terveydensuojelun vaatimukset, jotka vaikuttavat suoraan sisämarkkinoiden toteuttamiseen ja toimintaan. Kuten jäsenvaltioiden lainsäädännön tarkastelusta kävi ilmi, monissa jäsenvaltioissa ollaan menossa kohti yhä tiukempia mainonnan rajoituksia. Yhteisön toimien puuttuessakin vaikuttaa siltä, että lainsäädännön kehitys on luonnollisesti kulkeutumassa kaikissa jäsenvaltioissa kohti tupakkamainonnan täydellistä 19 20 Curbing the Epidemic, World Bank, Washington, 1999. Asia C-376/98, 5.10.2000. 6

kieltämistä. Suuntauksesta huolimatta jäsenvaltioiden lähestymistavassa ja sen sisällössä on huomattavia eroja. Suuntaus kansainvälisellä tasolla on myös sama, kuten näkyy neuvotteluissa, joilla pyritään saamaan aikaan tupakoinnin rajoittamista koskeva WHO:n puiteyleissopimus. Ensimmäinen yhdenmukaistamistoimi lehdistössä tapahtuvaa mainontaa ja maiden rajat ylittävää sponsorointia koskevassa sääntelyssä edistäisi näin mainontavälineiden ja -tuotteiden vapaan ja esteettömän liikkuvuuden varmistamista. Sisämarkkinasääntöjen täydentämiseksi ja sääntöjen kiertämisen välttämiseksi vaikuttaisi myös olevan tarpeen antaa täydentäviä säännöksiä mainonnasta tietoyhteiskunnan palveluissa, radiolähetyksissä ja ilmaisjakelukeinojen yhteydessä. Tupakkasponsorointia erityisesti urheilutapahtumissa koskevien erilaisten sääntöjen vuoksi voi esiintyä myös terveen kilpailun rajoituksia. 7

0LWNlRYDWWXSDNRLQQLQWHUYH\VYDLNXWXNVHW" Tupakoinnista ja erityisesti savukkeiden kulutuksesta on tullut Euroopan unionissa yleisesti hyväksytty sosiaalinen tapa. Sillä on varsinkin nuorten keskuudessa positiivinen imago, jota mainonta on edistänyt. Tupakoinnista on tullut yksi pahimmista terveysongelmista. Tupakoinnin vaarat voidaan jakaa kahteen ryhmään: 9DDUDW WXSDNRLWVLMDOOH SXROHW WXSDNRLWVLMRLVWD NXROHH WXSDNRLQQLVWD DLKHXWXQHLVLLQKDLWWRLKLQHOOHLS\VW\ORSHWWDPDDQ Varhaisessa aikuisiässä aloitetun, jatkuvan tupakoinnin vaaroja koskevat tutkimukset osoittavat, että riski on suuri. Yleisesti ottaen SXROHW jatkuvasti tupakoivista kuolee tupakan aiheuttamiin haittoihin, neljännes iäkkäinä ja neljännes keski-iässä (35 69- vuotiaina). Iäkkäinä tupakan aiheuttamiin haittoihin kuolleet olisivat saattaneet kuolla jostakin muustakin syystä muutamia vuosia myöhemmin, mutta keski-iässä kuolleilla olisi keskimäärin ollut vielä 20 25 vuotta odotettua elinikää. Vasta keskiiässäkin tupakoinnin ennen sairastumistaan lopettavat välttävät suurimman riskin kuolla tupakoinnista aiheutuviin haittoihin, ja ennen keski-ikää lopettaminen on vieläkin tehokkaampaa. 9DDUDW (8Q YlHVW OOH PLOMRRQDD PLOM PLHVWl PLOM QDLVWD WXSDNRLQQLVWDDLKHXWXYDDNXROHPDDYXRGHVVD Useimmissa Euroopan maissa miehet ovat aloittaneet tupakoinnin ennen naisia, joten vaikka tupakoinnista aiheutuneiden miesten kuolemantapausten määrä EU:ssa on nyt 0,4 miljoonaa vuodessa, naisten vastaava luku, joka nyt on 0,1 miljoonaa vuodessa, on yhä nousussa. Näistä kuolemantapauksista 0,2 miljoonassa on kyse syövästä ja 0,3 miljoonassa muista sairauksista. Tupakointi aiheuttaa noin 25 prosenttia kaikista syöpäkuolemista EU:ssa (39 % miehillä, 8 % naisilla, mutta naisten osalta luku on nousemassa). Kaikista keski-iässä tapahtuneista kuolemantapauksista EU:ssa neljänneksen aiheuttaa tupakointi. Jos nykyinen suuntaus jatkuu, EU:ssa on seuraavien 40 vuoden aikana 20 miljoonaa tupakoinnista johtuvaa kuolemantapausta, joista puolet keski-ikäisillä ja puolet vanhuksilla, ja nämä luvut pienenevät huomattavasti vain siinä tapauksessa, että monet nyt tupakoivista aikuisista lopettavat tupakoinnin. Tarkasteltaessa tupakan kaltaisen tuotteen mainonnan vaikutuksia Yhdistyneen kuningaskunnan esimerkki on erittäin valaiseva. Siellä kaksi kolmasosaa aikuisista tupakoijista sanoo haluavansa lopettaa tupakoinnin, mutta puolet oli kuitenkin sitä mieltä, että tupakointi ei voi olla niin kovin vaarallista tai hallitus ei sallisi sen mainontaa. Asia on nyt otettu huomioon kyseisen jäsenvaltion lainsäädäntöluonnoksessa. Myös Saksan terveysministeriön tilaamassa tutkimuksessa todettiin, että saadut tiedot ovat niin vakuuttavia, että niiden perusteella on perusteltua toteuttaa terveyspoliittisia toimia, joihin sisältyy mainonnan kieltäminen. 21 22 23 24 25 Doll R, Peto R, Wheatley K, Gray R, Sutherland I.: Mortality in relation to smoking: 40 years observations on male British doctors. BMJ 1994; 309:901 11. Peto R, Lopez AD, Boreham J, Thun M, Heath C Jr.: Mortality from smoking in developed countries 1950 2000. Oxford University Press, Oxford, 1994. Peto R, Darby S, Deo H, Silcocks P, Whitley E, Doll R.: Smoking, smoking cessation, and lung cancer in the UK since 1950: combination of national statistics with two case-control studies. BMJ 2000; 321:323 9. Economics & Operational Research Division. Effects of tobacco advertising on tobacco consumption (sivu 21). UK Department of Health, 1992. Advertising and tobacco consumption, Harewinkel and Pohl, Kiel, 1998. 8

Jäsenvaltiot ovat tietoisia tilanteesta ja vahvistivat jo vuonna 1986 tupakoinnin ehkäisyn yhdeksi päätavoitteeksi Eurooppa syöpää vastaan -ohjelmassa. Aihe on ollut etusijalla myöhemmissäkin ohjelmissa. Lisäksi korkean tason syöpäasiantuntijoiden komitea antoi lokakuussa 1996 Helsingissä suosituksen, joka on liitteenä komission tiedonannossa yhteisön nykyisestä ja ehdotetusta toiminnasta tupakankulutuksen vähentämiseksi. Sama ensisijainen tavoite tuotiin esiin myös neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle osoitetussa komission kertomuksessa, joka koski kansanterveyden suojelemisessa saavutettua edistystä tupakankulutuksen haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. 0LNlRQPDLQRQQDQYDLNXWXVWXSDNRLQWLLQ" Mainonta vaikuttaisi tässä yhteydessä olevan yksi niistä tekijöistä, joka on vastuussa tupakkatuotteiden markkinoiden laajentumisesta. Tupakkatuotteiden kulutuksen edistämiseen pyrkivien sanojen ja kuvien runsaudella peitetään vähäisetkin vihjaukset tupakan haitallisuudesta ja houkutellaan nuoria omaksumaan käyttäytymismalli, joka vaikuttaa sosiaalisesti hyväksyttävältä. Vaikka ei olekaan aivan täysin yleisesti hyväksyttyä, että mainonta olisi yksinomaisesti ja suoraan vastuussa tupakoinnin kokeilemisesta tai riippuvuuden syntymisestä, on kuitenkin totta, että sillä on keskeinen asema tupakkatuotteiden myynninedistämisessä. Tupakointi aloitetaan useimmissa tapauksissa lapsena tai nuorena. Noin 60 % tupakoitsijoista aloittaa tupakoinnin 13-vuotiaana ja yli 90 % ennen 20 vuoden ikää. Kun otetaan huomioon, että vain noin 10 % nykyisistä tupakoitsijoista aloittaa tupakoinnin aikuisiällä, nuoret muodostavat ryhmän, josta "rekrytoidaan" suurin joukko uusia tupakoitsijoita. Tuotteen riippuvuutta aiheuttava luonne erottaa sen muista kulutustuotteista, joita mainostetaan yleisölle yhtä intensiivisesti. Tupakkateollisuuden mukaan mainonnan tarkoituksena on vain saada tupakoitsijat vaihtamaan tuotemerkkiä, koska se lisää kilpailua markkinoilla olevien tuotteiden välillä. Kaikenlaisen mainonnan tarkoituksenahan on pyrkiä lisäämään mainonnan kohteena olevan tuotteen markkinaosuutta. Eri tutkimuksissa on kuitenkin käynyt ilmi, että tupakoitsijat ovat erittäin uskollisia omalle savukemerkilleen ja että savukkeet ovat niiden tuotteiden joukossa, joihin liittyy suurin merkkiuskollisuus. Tupakkatuotteiden mainontabudjetti viidessätoista jäsenvaltiossa ei ylitä 3 %:a kaikkien tuotteiden tai palveluiden mainontaan yhteensä käytetystä budjetista. 26 27 28 29 30 KOM(96) 609 lopullinen. KOM(1999) 407 lopullinen. Tye, J.B., Warner, K.E., and Glanz, S.A.: "Tobacco advertising and consumption: evidence of a causal relationship". World Smoking and Health. 1988, s. 6 13. Royal College of Physicians of London. "Smoking and Health. The third report of the Royal College of Physicians of London". London, Pitman Medical, 1987, p. 104. Chapman, S. "Cigarette advertising and smoking: A review of the evidence", British Medical Association, London, 1985. Tye, J.B., Warner, K.E., and Glanz, S.A.: "Tobacco advertising and consumption: evidence of a causal relationship". Public Health Policy. 1988, s. 492 508. Agence FCB/Autres produits. Kapferer et Laurent, 1983. 9

Norjassa, jossa tupakkamainonta on ollut kokonaan kiellettyä vuodesta 1975, kieltoa edeltävien kahdeksan vuoden aikana kaikenlaisten mainosten myynti lisääntyi 3,9 % ja kiellon voimaantuloa seuranneiden kahdeksan vuoden aikana se lisääntyi 5,6 %. Norjan esimerkki osoittaa, että tupakan mainontakielto ei heikennä lehdistön taloudellista asemaa. 9lLWHWllQ HWWl WXSDNNDGLUHNWLLYLQ YXRNVL PDLQRV MD WXSDNNDWHROOLVXXGHVVDPHQHWHWllQW\ SDLNNRMD.RVNHHNRWlPl(8WD" Vuonna 1989 annetun "televisio ilman rajoja" -direktiivin samoin kuin erilaisten tupakkamainontaa ja -sponsorointia koskevien kansallisten sääntöjen soveltamisesta saadut kokemukset eivät osoita työpaikkojen nettomääräistä vähenemistä. Tupakkamainontaan ja -sponsorointiin käytetyt varat ovat itse asiassa korvaantuneet muiden alojen, etenkin uuden tietotekniikka-alan, mainonnasta saaduilla varoilla. 2QNR(8VVDMDMlVHQYDOWLRLVVDPXLGHQWXRWWHLGHQPDLQRQWDNLHOWRMD" Sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla on erilaisten tuotteiden, esimerkiksi aseiden, huumeiden ja lääkkeiden, mainontakieltoja ja -rajoituksia, jotka on annettu poliittisista, moraalisista, turvallisuus- tai kansanterveyssyistä..lhoohwllqn SLDQQRSHLGHQDXWRMHQMDDONRKROLQPDLQRQWD" Nopeiden autojen ja alkoholijuomien mainonnalle ei ole suunniteltu kieltoja EU:n tasolla. Jäsenvaltiot soveltavat Maailman terveysjärjestön alkoholia käsittelevän peruskirjan strategioita ja Euroopan alkoholitoimintasuunnitelman suuntaviivoja. Useissa jäsenvaltioissa sovelletaan alkoholimainontaan itsesääntelyä, ja neuvoston suosituksessa 2001/458/EY lasten ja nuorten alkoholinkäytöstä kehotetaan tuottajia ja myyjiä soveltamaan itsesääntelyä valvontaan ja sopimaan alkoholimainonnan, -markkinoinnin ja -myynnin säännöistä. 0LNVL (8 WXNHH WXSDNNDYLOMHOLM LWl" (LN WlPl ROH Wl\VLQ ULVWLULLWDLVWD" Yhteisessä maatalouspolitiikassa tuetaan raakatupakan tuotantoa EU:ssa. Tukijärjestelmällä korvataan aiemmat kansalliset tukijärjestelmät, ja sillä pyritään varmistamaan, että tuotetta tuotetaan samoilla edellytyksillä kaikissa jäsenvaltioissa eikä tuen määrä riipu tuotantopaikasta. Marraskuussa 2001 tehdyssä komission ehdotuksessa tupakan palkkio- ja kiintiötasoista vuosiksi 2002 2004 asetettiin myös puitteet, joiden mukaisesti tuista luovuttaisiin vähitellen ja samalla toteutettaisiin toimia vaihtoehtoisten tulolähteiden ja taloudellisen toiminnan kehittämiseksi tupakkatyöläisille ja -viljelijöille kestävää kehitystä koskevan komission tiedonannon mukaisesti. Euroopan parlamentti ja neuvosto eivät tukeneet komission ehdotusta, ja maatalousneuvoston kokouksessa 18. maaliskuuta 2002 merkittiin pöytäkirjaan komission lausuma, jossa todettiin seuraavaa: "Komissio muistuttaa, että komission tiedonannossa.hvwlylnhklw\v(xurrsdvvdsduhppdqpddlopdqyxrnvl.hvwlyll NHKLW\VWl NRVNHYD (XURRSDQ XQLRQLQ VWUDWHJLD esitetään muun muassa raakatupakkajärjestelmän mukauttamista vuonna 2002 tehtävän arvioinnin jälkeen niin, että tupakanviljelyyn myönnettävät tuet lopetetaan vähitellen ja samalla toteutetaan toimenpiteitä, joilla autetaan tupakankasvattajia ja tupakantuotantoon osallistuvia työntekijöitä löytämään muita tuloja ja muuta taloudellista toimintaa. Tällöin olisi päätettävä myös ripeästä aikataulusta." 10