LIITE 1. Kainuun kuntarakenneselvitys Kysely päättäjille

Samankaltaiset tiedostot
LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kuopion työpaikat 2017

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

LIITE 1. Kainuun kuntarakenneselvitys Kysely päättäjille

Kainuu tilastoina Kuva: Samu Puuronen

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kuopion työpaikat 2016

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot

Työpaikat ja työlliset 2015

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat ja työlliset 2014

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

OPEN DAY - YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA

Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela

Toimintaympäristön muutoksia

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

KUOPION TYÖPAIKAT

Yt-tilastot Tytti Naukkarinen

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2016

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Toimintaympäristön muutokset

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Etelä-karjala. tilastoina 01/2015. Valokuvat: Arto Hämäläinen

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Kuinka Kainuu tekee tulevaisuutensa? Vuokatti

TILASTOKATSAUS 23:2016

1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot

1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

Keski-Savon selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntajohtajapäivät Kuopio

Riskiperusteinen työsuojeluvalvonta - mitä se tarkoittaa?

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Osaamisen kehittäminen Kainuussa

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesä-/heinäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) ja ennuste vuosille

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kymenlaakso ennusteet

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi Risto Pietilä Raahe

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot Jukka Tapio

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ)

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

Työpaikat Vaasassa

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Työpaikka- ja. Päivitetty

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. tammikuu Salon seutukunta / Salo

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset. Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos

Transkriptio:

LIITE 1. Kainuun kuntarakenneselvitys Kysely päättäjille

Aktiiviset vastaajat Vastauksia 114/254 (45%) Kunta Vastaukset Kajaani 35 Kuhmo 18 Suomussalmi 14 Sotkamo 13 Paltamo 12 Ristijärvi 11 Hyrynsalmi 8 Jokin muu/ei vastausta 3 Yhteensä 114 2

3 Vahvuudet

Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä vahvuuksina. Matkailu. Puhdas luonto nähdään matkailun vahvuutena ja houkuttelevana kohteena. Venäläisten matkailijoiden määrän pelätään laskevan. Asumisen helppous. Kainuussa on tilaa elää ja toimia. 4

5 Mahdollisuudet

Mikä on Kainuun merkittävin tulevaisuuden mahdollisuus? Biotalous. Bioenergian tuotannon kehittäminen, tekniset innovaatiot. Muu energiateollisuus, esim. tuulivoima. Kaivannaisteollisuus. Kestävän periaatteen kaivokset. Luonto. Luonnonvarojen hyödyntäminen. Luonnonvarat yhdistettynä teknologiaan. Matkailu. Puhdas luonto matkailuvalttina. Kulttuurimatkailu. Puu. Puun jalostamiseen liittyvä teollisuus. Uudet toimialat. Peliala, ympäristötekniikka. 6

7 Heikkoudet

Mikä on Kainuun suurin heikkous? Mitäpä se hyvejää. Asenteet Kainuuta kohtaan ja Kainuun sisällä ovat kielteisiä. Kainuussa ei uskalleta ottaa riskejä ja ollaan kateellisia toisia kohtaan. Elinkeinoelämän hiipuminen. Teollisten työpaikkojen puute kiihdyttää poismuuttoa. Ikärakenne. Väestön ikääntyminen ja nuoren väestön poismuutto siirtävät Kainuun ikärakenteen painopistettä yhä vanhempaan suuntaan. Syrjäisyys. Kainuu on Suomen syrjässä ja välimatkat maakunnan sisällä ovat pitkät. 8

9 Uhat

Mikä on Kainuun merkittävin tulevaisuuden uhka? Autioituminen. Väestö muuttaa muualle. Ammattitaitoisen työvoiman puute kasvaa, jos poismuutto kiihtyy. Keskittäminen. Keskittäminen näivettää Kainuun syrjäseutuja. Kainuu on enää Kajaani ja Sotkamo. Pysähtyneisyys. Kehittyminen ja yhteistyö jäävät paitsioon. 10

11 Yhteistyö

12 Innostus

13 Talouden kehitys kuntaliitosten toteutuessa

14 Talouden kehitys kuntien jatkaessa itsenäisinä

Mikä on mielestäsi laissa kaikkein tärkein asia kuntasi ja Kainuun kannalta? Hyrynsalmelaiset: Kainuun mallin säilyttäminen, alueellisesti riittävät peruspalvelut, saavutettavuus Kajaanilaiset: Kainuu tuottanut sote-palveluita mallikkaasti, pohjoinen sote-yhteistyö hillitsee kustannuksia, erikoissairaanhoidon säilyminen Kainuussa, keskussairaalan säilyminen tärkeää, lähipalvelut saatava oikeasti läheltä, pelko Kainuun jäämisestä Oulun varjoon Kuhmolaiset: Lähipalvelujen saatavuus koko Kainuussa tasapuolisesti, välimatkojen kustannusten kasvu uhkana Paltamolaiset: Peruspalveluiden säilyminen kunnassa, pelkona yksityisesti hoidettu terveydenhuolto, odotetaan sote-esityksiä Ristijärveläiset: Kainuun alue melko laaja, varmistettava palvelujen yhdenvertaisuus Sotkamolaiset: Hallintokokeilun pohjaa syytä jatkaa, perus- ja erikoissairaanhoito samassa organisaatiossa (perussairaanhoito omassa kunnassa, erikoissairaanhoito Kajaanissa) Suomussalmelaiset: Kainuu valmiimpi lakimuutokseen kuin muut alueet, palveluiden saatavuus, rahoitusjärjestelmästä sopiminen 15

LIITE 2. Kysely asukkaille ja yrityksille

Vastaajat - kaikki Pääasiallinen toiminta Vastaajat % työntekijä 230 50 eläkeläinen 95 21 yrittäjä 81 18 työtön 27 6 koululainen/opiskelija 12 3 jokin muu, mikä 11 2 Kaikki yhteensä 456 100 Ikä Vastaajat % 18-29 v. 17 5 30-39 v. 48 14 40-49 v. 54 15 50-59 v. 104 29 60 v. tai yli 128 36 alle 18 v. 2 1 Kaikki yhteensä 353 100 Sukupuoli Vastaajat % mies 175 50 nainen 172 50 Kaikki yhteensä 347 100 Asuinkunta Vastaajat % Kajaani 134 38 Sotkamo 52 15 Suomussalmi 55 15 Kuhmo 47 13 Hyrynsalmi 25 7 Paltamo 24 7 Ristijärvi 8 2 Jokin muu, mikä 10 3 Kaikki yhteensä 355 100 2

Vastaajat - yritykset Yrityksen sijaintikunta Vastaajat % Kajaani 30 39 Sotkamo 15 20 Suomussalmi 11 14 Kuhmo 9 12 Hyrynsalmi 5 7 Paltamo 3 4 Jokin muu, mikä 2 3 Ristijärvi 1 1 Kaikki yhteensä 76 100 Yrityksen liikevaihto Vastaajat % alle 50 000 euroa 13 17 50 000-250 000 euroa 23 31 250 000-500 000 euroa 12 16 500 000 - miljoona euroa 11 15 yli miljoona euroa 16 21 Kaikki yhteensä 75 100 Yrityksen toimiala Vastaajat % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 13 17 Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 11 14 Muu palvelutoiminta 9 12 Rakentaminen 9 12 Informaatio ja viestintä 6 8 Maatalous, metsätalous ja kalatalous 5 7 Terveys- ja sosiaalipalvelut 4 5 Muut 19 25 Kaikki yhteensä 76 100 Henkilöstön määrä Vastaajat 0-9 60 10-49 9 50-3 Kaikki yhteensä 72 3

Yritysten tavoitteena kasvu Kyselyyn vastanneista yrityksistä 71 % tavoittelee kasvua seuraavan viiden vuoden aikana Kasvun pullonkauloja Pienet markkinat, asiakkaiden puute väen vähentyessä ja ikääntyessä, ostovoima pieni Osaavan työvoiman puute Rahoituksen puute Kova kilpailu, epäterve kilpailu Kuntien (mm. hankinnat) ja valtion toimet (mm. lainsäädäntö, verotus) Yleinen taloustilanne ja mieliala Muiden yritysten puute Heikko saavutettavuus 4

Yritysyhteistyö Kainuun sisällä tärkeää 81 % kyselyyn vastanneesta yrityksestä kertoi, että viimeisten kahden vuoden aikana yrityksellä on ollut alihankinta- tai asiakkuussuhteita muihin yrityksiin Kainuun sisällä 80 % uskoi suhteiden olemassaoloon seuraavan kahden vuoden aikana. Kunnat ovat edesauttaneet asiakkuussuhteiden synnyssä, suuri osa syntyy myös ilman vetoapua. Kainuulaisten yritysten yhteistyössä hyvää: luottamus ja luotettavuus, kannattavuus molemmille, keskittyminen ydinosaamiseen, toistuvat ja pitkäaikaiset suhteet, laatu ja nopeus, paikallisuus, hinnoittelu 5

Yrityksille tärkeät palvelut Yrityksille tärkeinä palveluina mainittiin mm. toimiva infrastruktuuri, liikenne- ja tietoliikennepalvelut, kuljetuspalvelut, pankki- ja rahoituspalvelut, kirjanpitopalvelut, koulutuspalvelut, kaupan, markkinointi, terveys, elinkeinojen kehittämisen palvelut, kaavoitus, matkailupalvelut 6

Kuntalaisten palvelut Kuntalaisten arjen kannalta tärkeimpiä palveluita ovat kaupan palvelut (päivittäistavara, apteekki, huoltoasema jne.) ja terveyspalvelut. Toimiva arki edellyttää toimivaa kunnallistekniikkaa, tiestö ja liikkumisen palvelut saivat runsaasti mainintoja. Vapaa-ajan palveluista kulttuuripalvelut, eritoten kirjasto, sekä liikuntaan ja ulkoiluun liittyvät palvelut keräsivät mainintoja. Koulutuksen, sivistyksen ja päivähoidon palvelut ovat tärkeitä. Pitkien etäisyyksien Kainuussa toimiva internet helpottaa arkea. Lisäksi mm. posti ja pankkipalvelut saivat mainintoja. Palvelujen saavutettavuus on paikoin heikko. Heikoimmin saavutettavia palveluja ovat terveydenhuollon palvelut (mm. perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, hammaslääkäri, työterveyshuolto). Terveyspalvelujen heikko saavutettavuus ei ole vain maantieteellistä, vaan lisäksi ongelmia on ajan saamisessa. Toiseksi eniten kritiikkiä saivat julkisen liikenteen palvelut. Julkisista palveluista poliisin palvelut, verotoimisto ja työvoimapalvelut koetaan paikoin vaikeasti saavutettaviksi. Yksityisistä palveluista erityisesti erikoiskauppoja ja ravintoloita toivotaan lisää. 7

Parasta Kainuussa nyt ja tulevaisuudessa PARASTA TÄLLÄ HETKELLÄ Luonto. Kauneus ja väljyys. Luonnonvarat ja harrastusmahdollisuudet luonnossa. Talvivaaran vaikutukset luontoon mietityttävät. Hyvä asuinympäristö. Asumisen edullisuus, väljyys ja turvallisuus. Elämän helppous, hyvät harrastusmahdollisuudet. Kulttuuritarjonta runsasta tapahtumineen (mm. kamarimusiikki, runoviikot). Ihmiset. Kainuulaisten asenne ja henki, tutut ihmiset pienillä paikkakunnilla. Yrittäjyys, elinkeinot ja yrittäjämyönteisyys. Toimialana erityisesti matkailu (mm. Vuokatti ja muut hiihto- ja lomakeskukset) ja puuala, lisäksi mm. Transtech ja Renforsin rannan yrittäjät. Palvelut. Palveluihin ollaan suhteellisen tyytyväisiä. Sote-yhteistyössä onnistuminen mainittiin, mutta toisaalta terveyspalvelujen heikko saavutettavuus sai myös runsaasti kritiikkiä. Koulutuksen järjestäminen sai kiitosta. Infra kohtuullinen. 8 PARASTA TULEVAISUUDESSA Nykyiset vahvuudet. Luonnon, väljyyden ja hyvän asuinympäristön harrastusmahdollisuuksineen uskotaan olevan Kainuun vahvuuksia myös tulevaisuudessa. Elinkeinot kumpuavat ensisijaisesti luonnosta ja luonnonvaroista (puuala, kaivannaiset, biotalous, matkailu). Pelialasta toivotaan tulevaisuuden työllistäjää. Yhteistyö. Yhteen hiileen puhaltaminen tarpeen. Osa vastaajista näkee kuntaliitosten tukevan yhteistyötä.

Yhteistyötä lähes kaikissa tehtävissä Yhteistyötä toivotaan lisättävän sekä hallinnossa että kuntalaisille suunnatuissa palveluissa, mutta samalla toivotaan etteivät palvelut etäänny liian kauas kuntalaisista. Osa näkee ratkaisuksi yhden kunnan mallin, tällöin yhteistyö tulisi luonnostaan. Toivottuja yhteistyön paikkoja ovat mm. Hallinnolliset tehtävät eri osa-alueilla, taloushallinto. Koulutus ja sivistys, kuten varhaiskasvatus, peruskoulutus, lukio, kansalaisopisto Sosiaali- ja terveyspalveluissa, kuten jo tapahtuukin Elinkeinojen kehittäminen, hankkeet, työllisyyden parantaminen, edunvalvonta ja markkinointi. Erityisesti matkailualalle toivottiin yhteistyötä. Tekninen toimi, logistiikka ja infrastruktuuri, ympäristöala, valvonta ja lupa-asiat, kaavoitus Vapaa-ajanpalvelut, kuten liikuntapalvelut ja kulttuuripalvelut Yhteistyö henkilöstön suhteen (koulutus, yhteinen henkilöstö mm. johtotehtävissä, rekrytointiyhteistyö) Hankintayhteistyö 9

Kolmen kunnan Kainuu 2020-luvulla? Kuntaliitosten tarve ymmärretään. Vain 7 prosenttia 423 vastaajasta nimesi toivottavaksi kuntien määräksi yhdeksän tai enemmän. Kolmannes kannattaa kolmen kunnan mallia, lähes neljännes yhden kunnan Kainuuta. Kuntaliitoksissa nimesi mahdollisuuksia 338 vastaajaa uhkia 156 vastaajaa ei kumpiakaan 48 vastaajaa (valita sai useamman vaihtoehdon) 10

Mahdollisuudet: Kuntaliitoksilla kevyempään hallintoon Merkittävimpänä mahdollisuutena nähdään säästöt hallinnossa: hallinnon keventäminen pienentää kuluja, päällekkäisistä toiminnoissa päästään eroon, isommat yksiköt voivat tuoda tehokkuutta, yhteiset resurssit. Palvelujen suhteen nähdään mahdollisuutena palvelujen laadun parantuminen ja monipuolistuminen. Ehtona on, että palvelut turvataan tasapuolisesti koko Kainuun alueella. Kuntien pienuus ohjaa liitoksiin. Asukasmäärän on oltava riittävä palvelujen tuottamiseen, väkiluvun vähentyessä virkamiehiä tarvitaan vähemmän. Isompi kunta voi olla kilpailukykyisempi. Kehittäminen leveämmille harteille, liittyvien kuntien vahvuudet hyödynnettävä. Yhteistyön syventäminen tarpeen, nurkkakuntaisuudesta pitää päästä eroon. 11

Uhat: Palvelut karkaavat kauas Suurimpana huolena on palvelujen karkaaminen liian kauas pitkien etäisyyksien Kainuussa, jossa autottoman on hankala liikkua. Palvelujen keskittäminen pelottaa syrjäisemmillä alueilla. Tasa-arvoisuuden säilyttäminen hankalaa. Pienet kunnat ja syrjäiset alueet pelkäävät jalkoihin jäämistä. Päätösvalta pienenee ja etääntyy. Paikallistuntemus voi olla heikkoa. Uhkana säästöissä epäonnistuminen ja kustannusten kasvu myös palvelujen käyttäjille. Viiden vuoden irtisanomissuojaa kritisoidaan. Löytyykö yhteistä näkemystä? Viekö köyhempi rikkaankin mukanaan? 12

Ei kumpikaan: Rakenne ei ratkaise Kuntarakenne ei ole ratkaiseva asia. Säästöt eivät ole itsestään selvyys. Ei liitoksia liitosten vuoksi. Heikkojen yhdistäminen ei ratkaise mitään. Yhteistyö tärkeää Osa kunnista hyötyy, osa ei. 13

Tärkeimmät yhteiset ponnistukset Aito yhteistyö. Yhteinen näkemys Kainuun kehittämisestä, nostaa kärjet esiin. Asennemuutos. Tulevaisuuden usko, maakunnan henkisen tilan kohentaminen, rohkeutta ja suvaitsevaisuutta. Imagon kirkastaminen. Kehitetään Kainuuta vahvuuksiin perustuen. Elinvoimaisuuden lisääminen esim. tukemalla yrittäjiä, kehittämällä matkailua. Vahvat elinkeinot. Puutavaran jatkojalostaminen, puurakentaminen (uusi puusairaala) Yhteistyön vaihtoehdot. Kuntarajat ylittävän yhteistyön vahvistaminen muissakin kuin soteasioissa. Kuntarakenteen radikaali muuttaminen. Yhden tai kolmen-neljän kunnan Kainuu. Pienien kuntien huomioiminen tärkeää. 16

LIITE 3. Kansallinen kuntien kasvukysely Kainuun kuntarakenneselvitysalue

2 Kainuun kuntaselvitysalue - vastaajat

3 Millaiseksi määrittelisit oman suhteesi kuntaasi? Onko se identiteettisi kannalta...

4 Kouluarvosana kunnan/seudun/ maakunnan ja ELY:n kasvu- ja kehittämispolitiikalle

5 Kunnan tärkeimmät tehtävät

6 Kasvu- ja kehitysnäkymät kunnassani

LIITE 4. Yhteenveto kasvun ajatuksista (lokakuun 2014 kuntakierroksen havainnot, elinkeinopoliittiset strategiat ja ohjelmat ja kuntien virka- ja luottamushenkilöiden haastattelut) Kunta Strategioiden ja ohjelmien huomiot Näkemykset kasvun aloista (kuntakierros, lokakuu 2014 ja haastattelut, joulukuu 2014) Hyrynsalmi Kajaani Matkailu ja sitä tukevat toimialat ovat erityisenä painopisteenä. Matkailussa Hyrynsalmella on useita paikallisia vahvuuksia, joita kytketään osaksi Ukkohallan kehittyvää matkailukeskusta. Tärkeässä roolissa ovat myös tunnetut tapahtumat (mm. Suopotkupallon ja Umpihankifutiksen MM-kisat sekä suuret hiihtotapahtumat, myös vesihiihtoon liittyen). Tapahtumat ovat kunnan markkinointivahvuuksia. Alueen markkinointia vahvistetaan Lomakotimessut 2014 -hankkeella ja yhteisellä markkinointihankkeella Suomussalmen kunnan kanssa. Teollisuuden rakennemuutos (uudet palvelukeskukset, luonnonvarojen uusi käyttö) Metalliteollisuus, Transtech Biotalous (ympäristöystävälliset tuotteet, ympäristöteknologia) Olemassa olevat kasvun alat - Mittaustekniikan kansallisen roolin ylläpitäminen ja liiketoimintaympäristön parantaminen - Kaivannaisalan klusterikehitys: koulutuksen, TKI:n ja liiketoimintakehityksen ylläpitäminen ja vahvistaminen - Matkailun klusterikehitys: koulutuksen, TKI:n ja liiketoimintakehityksen ylläpitäminen ja vahvistaminen - Palvelualojen ja metallialan kasvu: osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen; Metsä, biotalous, tuulivoima, matkailu (Ukkohalla, kulttuuri). Puutuotepuolella oli verkostoitumista. Yhteydet lentoasemalle ja junille huonot. Metsätalous. Bioenergia. Isot aluevaikutukset. Hajautettu energiantuotanto. ST1, tuote jota voidaan viedä. Koulutus tärkeää, UEF ja UO tärkeitä. ICT-ala, peliala. Kaivannaisteollisuus potentiaalinen. Koulutus keskeinen kysymys. CEMIS. Yrittäjyys, toinen aste, AMK. Osaaminen. Vanhan paperitehtaan alue tärkeä. Terävöittämistä kaivataan. Osaaminen ja osaajien rekrytointi, tutkimus & kehittäminen, maineen vetovoimatekijät. Nuoret yrittäjät saaneet tunnustusta. Vetovoimaisuutta, miten saadaan pkyrityksiä, tilaa ja avaruutta, nopeat verkot puuttuvat. Kajaanin ja sitä Kainuun yhteiset avaukset Uusi kunta puhtaalta pöydältä. Yksinkertaisempi hallintomalli. Pienet kunnat itsenäisenä, tasavertainen kumppani keskusteluissa. Kirjastotoimessa hyvä yhteistyö. Hallinnon tukipalvelut, ateriaja puhtaanapitopalvel ut yhdessä. Konesaliosaaminen, avoin data. Kainuussa tilaa, toimitilaa. Kainutlaatuisuus. Toisen asteen koulutuksen kuvio auki. Elinkeinopoliittisen yhteistyön mahdolliset kuntakumppanit Suomussalmen, Paltamon ja Ristijärven kanssa metsätalous ja matkailu. Myös Kuhmo, vaikka etäisyydet pitkät. Yhteistyötä voisi olla enemmän. Sotkamon ja Paltamon kanssa matkailu, kaivannaisteollisuus. Kuhmon kanssa puurakentaminen. Julkisissa palveluissa yhteistyötä tulisi tehdä ateria- ja puhtaanapitopalvelui ssa, taloushallinnossa ja koulutuksessa. Elinkeinopoliittiset toimenpiteet lyhyellä (alle 3 vuotta) ja pitkällä (10 vuotta) tähtäimellä Kymmenen vuotta: Hyvinvointikertomusten kokoaminen, julkiset hankinnat, kansalaisopisto, toisen asteen koulutus, tekninen toimiala, sivistystoimiala (yhteiset virat). Matkailun, metsän ja energian klustereiden synnyttäminen. Alle kolme vuotta: Puurakentamisen kehittäminen Kymmenen vuotta: Osaamisen kehittäminen, Made in Kainuu -ajattelun kehittäminen Alustavat näkemykset Kainuun tulevasta kuntarakenteesta ja vaikutuksista kasvuun ja talouteen Hyrynsalmi syrjässä, taloudellisen tilanteen tervehdyttäminen olennaista. Liitosten ei uskota kohentavan taloustilannetta. Yhteistyölle nähdään mahdollisuuksia, pienten kuntien ei kannata kilpailla keskenään. Jos taloustilanne kiristyy, liitokset todennäköisempiä. Kasvuun tarvitaan rohkeutta, ei synny liitoksilla. Kumppaneita mahdollisesti Kainuun ulkopuolelta. Taloustilanteen ei uskota kohenevan liitoksilla, vaikka hallinnosta tulisi säästöjä.

Kuhmo metalli-alan imagon parantaminen hakijoiden keskuudessa Uudet kasvun alat - Metsäraaka-aineeseen perustuvan biotalouden uudet mahdollisuudet, bioenergiaratkaisut, puurakentamisen edistäminen, ST1 bioetanolitehtaan mahdollisuuksien hyödyntäminen - Uusi klusterikehityksen ala datacenterit: osaamisen perustan, TKI:n ja liiketoimintakehityksen luominen - Uudet osaamisen alat pilvipalvelut sekä pelit/simulaatiot: soveltaminen rajapinnoissa myös vanhoille aloille - Ympäristöteknologia, ekotehokkuus ja kestävä talous - Digitaalisuus, automaatio ja robotiikka liiketoiminnassa - Avoin julkinen data liiketoiminnan mahdollistajana Metsäklusteri ja puuosaaminen. Kaunis vesija metsäluonto (sata koskea). Kulttuurikaupunki. Elinvoimainen maaseutu. Peruspalvelut kunnossa. Venäjän läheisyyden tuomat mahdollisuudet. kautta Kainuun saavutettavuuden turvaaminen olennaisia (lento- ja raideliikenne) Kasvun edellytyksinä työpaikkojen luonti ja työväestön säilyttäminen. Vesiluonto. Kosket, kalastus (myös liikuntaest.), mökkeily (mökkitalonmiespalvelut) Metsäklusteri. Kuhmo Oy:n ympärille, sahatuotteet, Woodpolis, CLT-tehdas, puurakentaminen nousussa Luonnon virkistyskäyttö. Eläinten katselu. Kalevala Spirit uuteen nousuun. Biotalous. Puuhakkeen hyödyntäminen. Venäjä. Ruplan heikko kurssi, Ystävyyden puisto. Kuhmon kamarimusiikki. Iso vaikutus alueelle. Rönttönen. Luontomatkailu, puurakentaminen, kirjastopalvelut, musiikkiopisto, kansalaisopisto, lukioverkko, tekniikan palvelut. Sotkamon kanssa matkailu, kulttuurin ja urheilun yhdistäminen. Edunvalvonta ja markkinointi koko Kainuuna tärkeää. Puurakentaminen ja metsätalous koko Kainuussa. Alle kolme vuotta: Puurakentaminen Kajaanin kanssa. Kymmenen vuotta: Biotalous, luonnon virkistyskäyttö. Suuren yrityksen saaminen alueelle. Yhteinen markkinointiyhtiö. Kainuussa pitkät etäisyydet. Yhteistyö liitoksia parempi vaihtoehto. Liitoksilla ei suurta vaikutusta talouksiin, kasvu tulee muualta. Liitokset heikentävät demokratiaa.

Paltamo Ristijärvi Sotkamo Matkailu ja sen oheispalvelut. Luonnonvaroihin perustuvat elinkeinot. Kainuun Edun kautta: matkailu, puu-, metsä-, ja bioenergia sekä kaivannaistoimiala. Yritystoiminnan edistäminen. Aito ruokapaikka, majoituskapasiteettia, BB, hoivahotelli, karavaanarit, Laahtanen, Pirtti, Saukkovaara. Tapahtumat, teemat, Green Care, luontomatkailu, vesistöt, metsästys, vetonaula, pysäyttäjä. Tuotteistaminen, yhteistyö ja vastuuyrittäjä. Maatalousyritystoiminnan ja bioenergian mahdollisuudet. Hoivayrittäjyys. Marjanpoiminta ja marjanosto. Matkailu ja palvelut sen ympärillä. Koulutukseen panostaminen (esim. koulutusketjujen kehittäminen (Snowpolis ja Vuokatti-Ruka-urheiluakatemia). Kaivannaisteollisuus. Kaivannaisteollisuus, matkailu, biotalous, 'tervatynnyristrategia', miten nämä jalkautetaan ja toteutetaan. Johtava matkailupaikka, biotalous (rataverkosto, tieverkosto moneen suuntaan), profiloidutaan, yrittäjyyttä pk-sektorin yrittäjyyttä, rauhallinen tyyssija. Seniorpolis, kiviala, matkailu. Matkailu. Biopolttoaineet. Envitechpolis. Snowpolis. Vuokatin urheilulukio vetää perheitä. Kansainvälistyminen. Luovuus, Kainuun luovin kunta. Yhteinen hankintarengas, ATK-järjestelmä, kirjasto Kuntien pakko tehdä yhteistyötä. Hoivayritysten kehittäminen, green care. Active seniors, kv-yhteistyö. Digitaalisuus. Liikenneyhteydet. Jätteiden hyödyntämisen (polttoaine) puolella yhteistyötä. Kajaanin kanssa? Matkailuyhteistyötä Oulujärven (Kajaani, Vaala) ympärillä. Golfavauksia Sotkamon kanssa. Yhteistyötä Kainuun Edun kautta. Paltamo asuinkunta, työssäkäyntiä Kajaanissa ja Sotkamossa. Sotkamon kanssa matkailua, muiden kuntien kanssa palveluita ja teknistä yhteistyötä. Matkailua voisi kehittää koko Kainuun, lähimpänä Kajaanin ja Sotkamon kanssa. Alle kolme vuotta: Talvivaara, vesienpuhdistus. Majoituskapasiteetin lisääminen Paltamossa. Alle kolme vuotta: Kuntarakenneuudistus. Kymmenen vuotta: Lisää työpaikkoja. Alle kolme vuotta: Vuokatti Masterplan. Uusia avauksia koko Kainuun yhteistyössä. Liitoksen pelätään näivettävän Paltamoa (työpaikkojen väheneminen, syrjäisyystekijöiden lasku, palvelut ja lukio keskuksiin, demokraattisuuden heikkeneminen). Tärkeintä ovat kansalaiset, ei kuntarajat. Jos liitoksia, pelko maakuntastatuksen menetyksestä. Ristijärveläisten verorasite saattaa pienentyä mahdollisten liitosten myötä. Yhden kunnan Kainuussa päätösvalta karkaisi liian kauas, mieluummin kuntapareja ja yhteistyötä. Halutaan pysyä itsenäisenä. Maakunnan yhteistyötä rakennettu ja purettu.

Suomussalmi Uusien yritysten saaminen Suomussalmelle 1. Matkailu ja palvelut. Majoituskapasiteetin parantaminen ja lisääminen, Raatteen Portin ja sotahistorian hyödyntäminen, Hossan alueen kehittäminen / Hossan kansallispuisto, Yhteistyö: Kuhmo, Ukkohalla- Paljakka, Kuusamo, Taivalkoski. Kulttuuri-, liikunta-, hyvinvointi- ja luontomatkailun kehittäminen. 2. Teknologia-alat. Yrittäjien tukeminen ja uusien yrittäjien hakeminen. 3. Biotalous. Puuteollisuusalan yrittäjien ja investoijien saaminen paikkakunnalle, pienvoimalaitoksen rakentaminen, tuulivoimapuisto, julkiset hankinnat biotalouden vahvistamisessa, luonnontuoteala ja lähiruoka. 4. Kestävä kaivannaistoiminta (malmi ja luonnonkivet). Matkailu (Raate, Hossa, Wild Taiga Kuhmon kanssa), puu ja kivet, elintarvikkeet, metalli, kauppa ja palvelut, Venäjä, tuulivoima. Maa- ja metsätalous, biotalouden potentiaali. Kaivostoiminta. Isot alkutuotannon firmat vähentäneet henkilöstöä. Työpaikkojen kasvu tärkeimpänä mittarina. Kärkien vähentäminen. Miten saada ihmiset pysähtymään? Saavutettavuus. Ylä-Kainuun yhteistyö. Hallintokuntamalli, paljon työtä. Kainuun Etu hyvä. Lukio, etäkursseja. Yhteinen opetussuunnitelma koko Kainuussa. Kirjasto. Hankintarengas, toiminut 90-l. lähtien. Haasteet: uusi sairaala, kuntaliitokset. Ylä-Kainuu luonteva yhteistyön alue. Kajaanin kanssa elinkeinojen kehittämistä. Alle kolme vuotta: Puuterminaali, matkailualan yhteistyö, biotalouden uudet avaukset. Kymmenen vuotta: Kaivannaistuotanto, koillinen rata. Liitokset mahdollisia. Yhden kunnan Kainuu maantieteellisesti liian laaja.

LIITE 5. Kainuun kuntarakenneselvitys Työpajojen tuotokset 10.12.2014

Työpajan tuotokset - Kasvu

Kaivannaiset + YHTEISTYÖN TARVE Kajaani Otanmäki, Vuorokkaan kaivos, verkostot Paltamo Talkkikaivos, talkkimalmio, rakennuskiviesiinty miä Kajaani Kaivannaiset: jalostaminen logistiikka koulutus (amk) Ristijärvi Graniitti Suomussalmi Sijoittajat Kainuun liitto/sote Talousvaikutukset laajoja Ympäristövaikutukset rajoista riippumattomia Potentiaali huikea Kuhmo Vuolukivi ja timantit Sotkamo Talvivaara Sotkamo Silver ->työpaikkoja koko Kainuulle - POTENTIAALI +

Matkailu + YHTEISTYÖN TARVE Paltamo Järvimatkailu/kesä, talvikalastus Oulujärven matkailu, golfmatkailu Jättiläisenmaa Kivesvaaran retkeilyalueet Ristijärvi Verkostoituminen Kajaani Yhteistyö VMK:n kanssa Sotkamo Hyrynsalmi Yhteistyö, tapahtumien järjestämisen mahdollisuudet (Suomussalmi, Puolanka) Kainuun liitto/sote Jos teot eivät vastaa puheita yhteistyön osalta Sotkamo Matkailun kehittäminen mm. hyvinvointi- ja elämysmatkailu, elämyksiä ympäri Kainuuta Kuhmo Luontomatkailu (metsästys, eläinten katselu, hyvinvointimatkailu, kalastus), kulttuurimatkailu Kajaani Ostosmatkailu Venäjältä Kajaani Kulkuyhteydet Koulutus Kansainväliset yhteydet Suomussalmi Luontomatkailu, Hossan kansallispuisto Suomussalmi Raate, sotamatkailu - POTENTIAALI +

Biotalous + YHTEISTYÖN TARVE Paltamo Koko Kainuun biotalous (Kontiomäki paras paikka terminaaliksi), lämpövoimala Kainuun liitto/sote Infra logistiikka Ristijärvi Lämpökeskushanke Biokaasu Kajaani ST1 yksikkö tulossa Puuraaka-aine, koko Kainuu Kuhmo Puutoimialan (puurakentaminen) kehittämisosaaminen (Woodpolis) Hyrynsalmi Puun mekaaninen jalostaminen Energian käyttö Luonnonvara-alat Suomussalmi Rata kuntoon, palveluterminaali (KL, Hyrynsalmi, Ristijärvi, Taivalkoski) Kajaani Puurakentaminen Kuhmon kanssa Kajaani Biotalous Osaamisen kehittäminen Teollinen jalostaminen Koulutus Kansainväliset yhteydet Kuhmo Teollinen puurakentaminen (CLT) -> jatkojalostus Sotkamo MTT Sotkamo biokaasuhanke - POTENTIAALI +

Elintarvike + YHTEISTYÖN TARVE Ristijärvi Lähiruoka Paltamo Lähiruoka Kajaani Kainuulaisten tuotteiden käyttö Koulutus/osaaminen Logistiikkaketjut Kuhmo Rönttöset, Kainuussa tuotetut herkut Kainuun liitto/sote Lähiruoka Pienyrittäjät Sotkamo Suurkeittiön rakentaminen alkaa -> lähiruoan käyttöä mahdollisimman paljon Suomussalmi Luonnontuotteiden jalostaminen Hyrynsalmi Luonnontuotteiden jalostus (marjat, sienet, kalat) - POTENTIAALI +

ICT + YHTEISTYÖN TARVE Kajaani ICT-osaamisen vienti ICT-osaamisen yhdistäminen muihin aloihin Suomussalmi Kondensaattorituotannon lisääminen (Kajaani) Sotkamo Mittausosaaminen urheilun alalla (mm. Jyväskylän yliopisto) -> yhteistyötä Kajaanin kanssa Kainuun liitto/sote Digitalisoituminen Sähköiset palvelut (erityisesti sote) Kajaani Peliala, koko Kainuu Kajaani Mittausosaaminen, lähinnä Sotkamo Keskus Renforsin rannalle - POTENTIAALI +

Metalli + YHTEISTYÖN TARVE Ristijärvi Alihankintatyöt Kajaani Transtech -> alihankintaverkostot ympäri Kainuuta Kainuun liitto/sote Osaaminen/ verkostot kriittinen tekijä! Kajaani Osaamisen kehittäminen Koulutus Työvoiman maakunnallinen hyödyntäminen Rahoitus Kuhmo Nopan metalli Osaava työvoima? Paltamo Alihankinta Korsun teräs Suomussalmi Erikoistyökalutuotannon laajentaminen - POTENTIAALI +

Muut (luonto, Venäjä, kulttuuri) + YHTEISTYÖN TARVE Kajaani KAO, 2.asteen koulutus koko Kainuu Ristijärvi Tuulivoima Kuhmo Kuhmon kamarimusiikki Kamarimusiikin myötä vahvistunut kulttuuri Kajaani Ostoskeskukset Logistiikka -> Kuhmo, Sotkamo Kuhmo Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Romuvaaraan Tuulivoimaloihin rungot Kuhmo CLT Vartius Sotkamo Huovis-kulttuurin (Veikko Huovinen) kehittäminen -> Kuhmo Kajaani 5-tie, VT 22 Paltamo, Ristijärvi, Suomussalmi, Sotkamo Kuhmo Vapaa-ajan asukkaat, loma-asuntoja lisää Suomussalmi Kulttuurimatkailu (Hyry,Kuhmo) Suomussalmi Venäjän matkailu (Kuhmo, Hyry) Paltamo Paltamolaisen ruoan jatkojalostaminen Kajaani Yhteisiä asioita paljon Osaamisen vahvistaminen Kainuulainen markkinointi yhteistyö Kajaani Loiste Oy Tuulivoima (laitteistot) Koko Kainuu Suomussalmi Tuulivoima (Hyry) Paltamo Cleantech-koetehdas, vedenpuhdistusmateri aaleja myrkyttömästi Tuulivoima Hyrynsalmi Tuulivoima Sotahistoria Venäläiset matkailijat Ylä-Kainuu - POTENTIAALI +

Työpajan tuotokset Talous Toimintamenojen karsinta kunnittain

HENKILÖSTÖ Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Kiinteistönhuolto 30.000 Henkilöstö -25, v. 2015, irtisanomiset tehty, n. 5 eläköitymisen kautta Turhat kiinteistöt myydään? Työn tuottavuus -> HTV:t laskuun Mitä tehtäviä voidaan poistaa/vähentää? Soten virittäminen entistä taloudellisemmaksi Henkilöstö -40 HTV -> 1,8 milj., 31.12.2013-1.8.2016 Paltamo Ristijärvi Sotkamo Henkilöstökulut 0-tasolla, ei uusia virkoja eikä palkkauksia eläköityvien tilalle Henkilöstö 40.000, 2014-2016 Vapaaehtoiset säästövapaat Koko ajan tarkastellaan, tarvitseeko eläköityvien tilalle palkata uusia työntekijöitä tai voidaanko työ tehdä toisin Suomussalmi Henkilöstö -20 HTV, 0,8 milj., 2015-2017

TUKIPALVELUT Kajaani Kirjanpito/henkilöstö Taitaa selvitys 12/2014 päätös? Kuhmo Toiminnan tehostaminen, palveluntuottaja, keskittäminen? Suomussalmi Hankinnat ja rakennusvalvonta yhteistyössä Sote Tehtävä laajemmalla yhteistyöllä

TILAT Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo - 60.000 Kahdesta koulusta yhteen kouluun Turhista kiinteistöistä luopuminen, n.1,5% / vuosi Tilankäytön tehostaminen, oman väen tiivistäminen -> -150.000 Paltamo Sotkamo Käytössä vain välttämättömät tilat, muut myynnissä tai tulossa myyntiin Kouluverkko karsittu, 2 taajamakoulua jäljellä. 2 koulua (Hakasuo ja kirkonkylän vanha koulu vielä kunnalla). Vuokra-asuntoja on liikaa tyhjillään. Kouluverkkoa on tarkasteltu ja vuonna 2016 uudestaan Suomussalmi Kouluverkon järkeistäminen 2015-2017, -1 milj. Tarpeettomat tilat 2015-2017, 0,2 milj.

AVUSTUKSET MUUT Kajaani Valtionosuuksien oikeudenmukaisuus Veroäyrille katto Sote Palvelutason karsinnat, siten että ei alijäämää sotelle ja kasvavat lakisääteiset tehtävät voidaan hoitaa Kuhmo Avustukset yksityisille ja yhteisöille, -500 Paltamo Eipä juuri enää voi karsia Sotkamo Avustuksia pienennetty Tarkka harkinta hankkeisiin mukaan lähdössä Suomussalmi Avustukset 2016, 0,5 milj.

Työpajan tuotokset Sote Tukipalvelut ja ennaltaehkäisevä toiminta

HALLINNOLLISET TUKIPALVELUT Kuntien hallintopalveluiden yhdistäminen Esityslistat, pöytäkirjat jne. Talous- ja henkilöstöhallinto osaksi valtakunnallista, haetaan syvää yhteistyötä koko Kainuun alueella Omistajaohjaus ja osto tehokkaimmalta taholta Sähköisen asioinnin lisääminen radikaalisti Valtakunnallisesti, Pohjois-Suomen yhteinen, sote-kuntayhtymän yhteinen? Tietohallinto Valtakunnallisen järjestelmän hyödyntäminen, yhteistyö Pohjois-Suomen kesken (Kajaani hallinnoimaan) Hankinnat yhteen Palkat ja laskut erilleen uudesta sotesta Taloushallinto Raportoinnin kehittäminen

KIINTEISTÖT JA NIIHIN LIITTYVÄT PALVELUT Toimintojen keskittäminen Kaikki kiinteistöt yhdelle omistajalle Yhteinen kiinteistöstrategia/-yhtiö Kiinteistönhoidon, -huollon (vesi ja sähkö) ja puhtaanapidon yhtiöittäminen Hyödyttömät kiinteistöt myyntiin Suurimpia taloudellisia haasteita taantuvilla alueilla, omistamisella ei vaikutusta kustannuksiin Palveluasumisen suunnittelu, koordinaatio ja järjestäminen

LOGISTIIKKA Yhdistetyt, liikkuvat palvelut Yhteinen ruokatarvike-ostokset-kirjasto-kuljetus asukkaille Kuljetuspalveluiden yhdistäminen yli kuntarajojen Julkinen liikenne Uusi tekniikka logistiikan apuna Hallinnon tukipalvelut voi hoitaa vaikka mökistä Yhteinen logistiikkakeskus Suunnittelu ja järjestäminen yhden toimijan vastuulle

RUOKAHUOLTO Yhteinen liikelaitos tuottamaan ateria- ja puhtaanapitopalveluita Organisointi yksiin käsiin Lähiruokaa ja paikallisia elintarvikkeita hyödynnettävä siitä huolimatta (kestävä kehitys!) Toimitus koko Kainuuseen