KESKEISET TAVOITTEET JA TOIMINNAT VUONNA 2014

Kalevalaseura- säätiö TOIMINTAKERTOMUSTIIVISTELMÄ 2014 SISÄLLYS KESKEISET TAVOITTEET JA TOIMINNAT VUONNA 2014 KALEVALASEURAN HALLINTO 2014 Vuosikokous Hallitus Tilintarkastajat Taloustoimikunta ja rahanvartija Henkilökunta TOIMINTA VUONNA 2014 Tavoitteet Kulttuuriorganisaationa Jäseniänsä yhdistävänä verkostona Viestijänä Julkaisu- ja tutkimusorganisaationa Tieteellisten ja taiteellisten hankkeiden tukijana Kalevalan kääntäjien tukijana Uuden Kalevalan 165- vuotisjuhlavuosi Julkisuuskuvan vahvistuminen SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA ARVIO VUODESTA 2014

2 KESKEISET TAVOITTEET JA TOIMINNAT VUONNA 2014 Kalevalaseura- säätiön (perustettu 1919) tehtävänä on edistää, tukea ja tehdä tunnetuksi Kalevalaan, kalevalamittaisiin runoihin ja suomalaiseen kulttuuriperintöön liittyvää tutkimusta ja taidetta. Säätiö tukee ja mahdollistaa toimintoja, joissa yhdistyvät tieteelliset ja taiteelliset tulkinnat Kalevalasta ja suomalaisesta kulttuuriperinnöstä kotimaassa ja maailmalla. Tehtäviään Kalevalaseura toteuttaa tuottamalla Kalevalaan, vanhoihin runoihin ja suomalaiseen kulttuuriperintöön liittyvää tietoa, tukemalla taloudellisesti niihin liittyvää tutkimusta ja taidetta, antamalla asiantuntija- apua Kalevalan kääntäjille sekä osallistumalla keskusteluun suomalaisesta kulttuuriperinnöstä. Seuran toiminnan painopiste on Suomessa, mutta se toimii myös ulkomailla. KALEVALASEURAN HALLINTO 2014 Vuosikokous Kalevalaseura- säätiön sääntöjen mukaan hallitus kokoontuu vuosikokoukseen kunkin vuoden toukokuun loppuun mennessä. Vuonna 2014 kokous pidettiin 21.3.2014 Kalevalaseurassa. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin pääjohtaja Jussi Nuorteva ja sihteeriksi toiminnanjohtaja Ulla Piela. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin dosentti Irma- Riitta Järvinen ja professori Hannu Saha. Kokouksessa vahvistettiin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2013 sekä todettiin tilintarkastuskertomus. Kokouksessa päätettiin myös vuoden 2014 toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta, määrättiin kokouspalkkioiden suuruus, valittiin tilintarkastaja ja varatilitarkastaja, päätettiin uusien jäsenten ja kunniajäsenten kutsumisesta sekä valittiin hallitus vuodeksi 2014. Hallitus Säätiön asioista päättää hallitus, johon kuuluu seitsemän Kalevalaseura- säätiön jäsentä. Henkilö voi toimia hallituksessa enintään kolme peräkkäistä toimikautta. Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Vuosikokouksessa todettiin, että ehdottomassa erovuorossa kolmen toimikauden jälkeen (2005 2008, 2008 2011, 2011 2014) olivat dosentti Irma- Riitta Järvinen ja professori Hannu Saha. Erovuorossa kahden toimikauden jälkeen oli museonjohtaja Tuija Wahlroos (2008 2011, 2011 2014). Hallituksen nimeämä työryhmä (Seppo Knuuttila, Ulla Piela, Hanna Snellman ja Tuija Wahlroos) teki ehdotuksen uusiksi jäseniksi erovuoroisten tilalle. Ehdotuksen mukaisesti uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin professori Pekka Hakamies (Turun ylipisto) sekä professori Helmi Järviluoma- Mäkelä (Itä- Suomen yliopisto). Museonjohtaja Tuija Wahlroos valittiin hallituksen jäseneksi edelleen seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi, vuosiksi 2014 2017. Hallituksen jäseniä vuonna 2014 olivat myös professori Seppo Knuuttila, professori Hanna Snellman ja kirjailija Antti Tuuri. Järjestäytymiskokouksessaan 21.3.2014 hallitus valitsi yksimielisesti vuodeksi 2014 puheenjohtajaksi Seppo Knuuttilan ja varapuheenjohtajaksi Hanna Snellmanin. Hallitus kokoontui vuoden 2014 aikana kuusi kertaa: 10.2., 21.3. (vuosikokous), 21.3. (järjestäytymiskokous), 19.5., 13.9. (yhdessä taloustoimikunnan kanssa) sekä 8.12. Tilintarkastaja Hallitus valitsi vuosikokouksessa tilintarkastajaksi toimikaudeksi 2014 KHT- yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n. Vastuullisena tilintarkastaja toimi KHT Jaana Salmi. Taloustoimikunta ja rahanvartija Säätiön rahanvartijana vuodesta 2005 (toimikunnan jäsen vuodesta 2000) lähtien toiminut ekonomi Marketta Jussila luopui tehtävästään vuosikokouksen jälkeen. Samoin

3 kauppaneuvos Timo Karake (toimikunnan jäsenen vuodesta 1986) ilmoitti luopuvansa toimikunnan jäsenyydestä. Hallitus asetti järjestäytymiskokouksessaan 21.3.2014 taloustoimikunnan toimikaudeksi 2014 ja vahvisti sen jäsenmääräksi viisi varsinaista jäsentä; varajäsentä ei enää valittu. Jäseniksi valittiin sijoitusjohtaja Mikko Koivusalo, professori Pekka Laaksonen, asianajaja Mikko Ojala sekä asiamies Ralf Sunell. Toimikunnan uudeksi jäseneksi ja säätiön rahanvartijaksi hallitus valitsi KTM Matti Sallamaan. Taloustoimikunta valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Ralf Sunellin ja varapuheenjohtajaksi Mikko Koivusalon. Taloustoimikunta kokoontui neljä kertaa: 11.3., 7.5., 13.9. (yhdessä hallituksen kanssa) sekä 21.11. Henkilökunta Kalevalaseura- säätiön toimistossa työskenteli vuonna 2014 kaksi henkilöä, tiedottaja FM Elina Lampela sekä toiminnanjohtaja FT Ulla Piela. FT Joonas Ahola aloitti 1.8. säätiön käynnistämässä M. A. Castrénin teoksen Föreläsningar i finsk mytologi tutkimus- ja suomennoshankkeessa määräaikaisena tutkijana (1.8.2014 31.7.2015). Säätiö palkkasi tilapäistä henkilökuntaa Nehvon vartion ylläpitoon, siivous- ja kunnostustöihin. Kirjanpitopalvelut ostettiin Töölön Laskenta Oy:stä. Toimisto sijaitsee säätiön omistamassa huoneistossa Helsingissä osoitteessa Mariankatu 7 C. TOIMINTA VUONNA 2014 Tavoitteet Kalevalaseura- säätiön tavoitteena on vuosina 2013 2016 etsiä uusia tapoja tuoda esille Kalevalaan, vanhoihin runoihin ja suomalaiseen kulttuuriperintöön liittyvää tutkimusta, taidetta ja tapahtumia. Säätiön toiminnan arvoja ja periaatteita ovat asiantuntijuus, luotettavuus, yhteistyöhakuisuus, pitkäjänteisyys, suvaitsevaisuus sekä avoimuus uusille ideoille ja avauksille. Säätiö pyrkii vahvistamaan toimintaansa kulttuuri-, julkaisu- ja tutkimusorganisaationa, profiloitumaan selkeästi toimialansa mukaisten tieteellisten ja taiteellisten hankkeiden tukijana sekä apurahojen ja tunnustuspalkintojen myöntäjänä, kehittämään kontakteja jäsenistöön ja hyödyntämään jäsenistön tietoja ja taitoja säätiön toiminnassa sekä vahvistamaan julkisuuskuvaansa luotettavan tiedon lähteenä, asiantuntijana ja hyvänä yhteistyökumppanina. Kulttuuriorganisaationa Kulttuuriorganisaationa Kalevalaseura- säätiön toimintaan sisältyi vuonna 2014 useita yksin tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa toteutettuja seminaareja ja hankkeita, joiden avulla säätiön asema kulttuuriorganisaationa vahvistui. Näitä olivat muun muassa Kalevalan päivänä 28.2. Helsingissä järjestetty symposium Miten menneisyyttä voi ymmärtää?, Espoossa Suomen luontokeskuksessa 31.10. järjestetty kekrin päivän seminaari Miten ympäristö on?, Taiteilijoiden Kalevala Venäjällä - hanke, Oulussa 5.4. järjestetty Paulaharjun luonto - seminaari, yhteistyössä Konserttikesksuksen kanssa toteutettu Kilpalaulu Kalevalasta - konsertit sekä Kalevala- performanssi Frankfurtin kirjamessuilla 8. 12.10. Jäseniänsä yhdistävänä verkostona Kalevalaseura- säätiön jäsenistöön kuuluu kunniajäseniä, kotimaisia jäseniä ja ulkomaisia jäseniä, jotka ovat ansioituneet Kalevalaan tai suomalaiseen kulttuuriperintöön liittyvässä tutkimuksessa tai taiteessa. Hallitus kutsui vuosikokouksessa säätiön uusiksi kotimaisiksi jäseniksi yhdeksän henkilöä ja ulkomaisiksi kaksi. Kotimaisiksi jäseniksi kutsuttiin Arkkipiispa Leo, kirjailija, muusikko Jukka Itkonen, FM Leena Joki, FM Helka Ketonen, pääsihteeri, FT Reetta Kettunen, kirjailija Essi Kummu, tutkija Olli Löytty, professori

4 Markku Löytönen sekä professori Pirkko Moisala. Ulkomaisiksi jäseniksi kutsuttiin kaksi perinteentutkijaa Vietnamista, professori To Ngoc Thanh sekä professori Le Hong Ly. Vuoden päättyessä Kalevalaseura- säätiön jäsenistöön kuului yhteensä 473 henkilöä. Kotimaisia jäseniä oli 344 ja ulkomaisia 129. Kertomusvuonna kontakteja jäsenistöön vahvistettiin aktiivisella viestinnällä jäsenkirjeiden, Facebookin ja jäsenistön kokousten avulla sekä suunnittelemalla tapahtumat entistä paremmin jäsenistöä kiinnostaviksi. Jäsenkirjeitä postitettiin neljä; kirje oli mahdollista tilata myös sähköisenä versiona. Kertomusvuonna järjestettiin kolme jäsenten kokousta sekä jäsenmatka Vienan runokyliin. Kalevalaseura- säätiö omistaa Ilomantsin Nehvonniemen kylässä Nehvon vartio - nimisen kiinteistön. Se on tarkoitettu työskentely- ja virkistyspaikaksi jäsenistölle sekä muille henkilöille, jotka edistävät suomalaiseen kulttuuriperintöön ja Kalevalaan liittyvää tutkimusta ja taidetta. Viestijänä Kalevalaseura- säätiö kertoo toiminnastaan avoimesti siten, että sitä voidaan seurata mahdollisimman tarkasti. Säätiön verkkosivuilla kerrotaan kaikki sellainen oleellinen tieto, joka on julkisesti saatavissa, kuten säätiön säädekirjan mukaiset tavoitteet, säätiön säännöt, toimihenkilöt, hallituksen jäsenet ja taloustoimikunnan jäsenet sekä säätiön toimintakertomus ja tulos- ja tasetiedot. Verkkosivuilla kerrotaan myös tiedot myönnetyistä tunnustuspalkinnoista, apurahoista sekä avustuksista. Säätiö lähettää lehdistötiedotteita myöntämistään avustuksista ja järjestämistään tapahtumista. Kalevalaseuran viestintää, asiakaspalvelua sekä yhteyksiä jäsenistöön, yhteistyökumppaneihin ja mediaan kehitettiin kertomusvuonna. Kehityksen painopiste oli verkkoviestinnässä. Kalevalaseuran verkkosivuista julkaistiin kieliversiot englanniksi ja ruotsiksi. Sisarsivusto Taiteilijoiden Kalevala tuotettiin julkaisuvalmiiksi ja toisen sisarsivun Kalevala maailmalla suunnittelu aloitettiin. Tiedot tunnustuspalkinnoista, tapahtumista ja seminaareista välitettiin jäsenistön lisäksi yhteistyökumppaneille ja medialle. Lisäksi Kalevalaseuralla on Facebook- sivut, joiden kautta tiedotetaan sekä omista että muiden tahojen alaan liittyvistä tapahtumista ja julkaisuista. Kalevalaseura aloitti sähköisen uutiskirjeen jakelun vuonna 2013. Uutiskirje on tarkoitettu laajalle yleisölle, muille kuin Kalevalaseuran jäsenille. Vuonna 2014 lähetettin kolme uutiskirjettä, ja vuoden loppuun mennessä kirjeellä oli 90 tilaajaa. Kalevalaseuran verkkosivuilla on nähtävillä myös Meltwater News - palvelun tuottama uutisvirta, johon valikoituu verkkomediassa julkaistuja Kalevala- aiheisia uutisia. Palvelun avulla on mahdollista seurata Kalevalasta käytävää keskustelua ja tapahtumia niin Suomessa kuin ulkomailla. Julkaisu- ja tutkimusorganisaationa Kalevalaseura- säätiön toimintaan sisältyi kaksi julkaisua, Kalevalaseuran 93. vuosikirja Ympäristömytologia (toim. Seppo Knuuttila ja Ulla Piela, SKS) sekä teos Kalevala: l epica, la magia, l arte e musica/kalevala: Epic, Magic, Art and Music (toim. Vesa- Matteo Piludu ja Frog). Kalevalaseura käynnisti myös M. A. Castrénin teoksen Föreläsningar i finsk mytologi (1853) tieteellisesti kommentoidun tutkimus- ja suomennoshankkeen. Suomennoksesta vastaa FT Joonas Ahola. Hän ja FT Karina Lukin kirjoittavat teokseen myös artikkelit Castrénista folkloren ja mytologian tutkijana. Tutkimusjulkaisu valmistuu vuonna 2015. Säätiön vuonna 2013 myöntämät apurahat mahdollistivat kertomusvuonna kahdelle tutkijalle kalevalamittaisten runojen tutkimuksen. Kertomusvuonna tuotettiin julkaisuvalmiiksi Taiteilijoiden Kalevala - sivusto. Sivuille dokumentoitiin kaikki Taiteilijoiden Kalevala - hankkeet kuvin ja sanoin sekä liikkuvan kuvan ja ääninäytteiden avulla. Hankkeista ensimmäinen toteutettiin yhdessä suomalaisten kuvataiteilijoiden ja säveltäjien kanssa, ja se valmistui vuonna 2009. Tämän jälkeen Kalevalaseura on tilannut tulkintoja Kalevalasta espanjalaisilta, beniniläisiltä,

5 vietnamilaisilta ja venäläisiltä kuvataiteilijoilta sekä kahdelta italialaiselta säveltäjältä. Sivut ovat osoitteessa taika.kalevalaseura.fi Tieteellisten ja taiteellisten hankkeiden tukijana Kalevalaseura myönsi Kekrinpäivän tunnustuspalkintojen lisäksi joka kolmas vuosi jaettavan Kalevalaseuran palkinnon sekä tunnustuspalkinnot venäläisille kuvataiteilijoille. Kekrinpäivän tunnustuspalkinto myönnettiin yhdeksälle henkilölle. Palkinnon merkittävästä työstä tieteen, taiteen ja kulttuurin alalla saivat fil. tri Elke Albrecht, teatteriohjaaja, näytelmäkirjailija ja kirjailija Juha Hurme sekä Puhti- duo eli tanssija Reetta- Kaisa Iles ja muusikko Anne- Mari Kivimäki. Nuoren tutkijan Kekrinpäivän palkinnon sai perinteentutkija, fil. tri Karina Lukin. Perinteen taitajien ja tallentajien palkinnon saivat tarinankertoja Selma Eskelinen Ilomantsista, perinteen tallentajat ja suurkerääjät Heikki Keskumäki Punkalaitumelta ja Mauri Mökkönen Lieksasta sekä käsityöläinen Heikki Niskanen Siilinjärveltä. Kalevalaseuran tunnustuspalkinto myönnettiin FT Senni Timoselle, joka on tieteellisellä työllään tehnyt tunnetuksi kansanomaista taiteellista toimintaa, kansan runollista luovuutta. Kalevalaseuran hallitus myönsi tunnustuspalkinnot myös seitsemälle venäläiselle kuvataiteilijalle heidän kiinnostuksestaan tulkita Kalevalan runoja taiteen keinoin. Palkinnon saivat Igor Baranov, Natalia Egorova, Antonina Jufa, Aleksandr Novoselov, Sergei Terentjev, Tatjana Tšursinova ja Irina Zatulovskaja. Taiteellisten hankkeiden tukijana säätiö toteutti myös muun muassa Taiteilijoiden Kalevala Venäjällä - hankkeen ja oli yhteistyökumppanina tapahtumissa, joissa taiteen keinoin käsiteltiin suomalaista kuttuuriperintöä. Näitä olivat mm. Taiteilijoiden Kalevala Tampereen biennalessa, säveltäjä Uuno Klamin, Kalevi Ahon ja Alpo Aaltokoski Companyn Pyörteitä- baletin uusintaesitykset Helsngissä sekä Konserttikeskus ry:n kanssa toteutettu Kilpalaulu Kalevalasta - konserttikiertue. Kalevalan kääntäjien tukijana Kalevalaseura antaa Kalevalan kääntäjille asiantuntija- apua ja opastusta Kalevalan lähteistä ja runotulkinnoista sekä kokoaa käännöksiin liittyvää materiaalia. Lisäksi seura tekee yhteistyötä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston kanssa Kalevalan käännösten bibliografian ylläpitämisessä sekä Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen FILIn kanssa Kalevalan käännöksiin liittyvissä rahoituskysymyksissä. Kertomusvuonna ilmestyi professori Jan Čermákin tekemä tieteellisesti kommentoitu laitos Elias Lönnrotin vuonna 1849 kokoamasta ja Josef Holečekin vuonna 1894 kääntämästä tšekinkielisestä Kalevalasta. Čermák tarkastelee Kalevalaa koskevia tutkimustuloksia muun muassa kielitieteellisestä, kulttuurihistoriallisesta ja etnografisesta näkökulmasta. Yli 1000- sivuinen teos sisältää myös artikkelin suomalaisen kulttuurin ja kirjallisuuden kehityksestä suhteessa maailman eepoksiin ja tarjoaa samalla perehdytyksen Lönnrotin tekstien syntyyn, rakenteeseen, tyylilajiin ja piirteisiin. Teoksen on julkaissut tšekkiläisen tiedeakatemian kustantamo Academia. Uuden Kalevalan 165- vuotisjuhlavuosi Vuosi 2014 oli Uuden Kalevalan (1849) 165- vuotisjuhlavuosi. Kalevalaseura huomioi juhlavuoden tapahtumissaan ja hankkeissaan, mutta sitä ei nostettu erikseen juhlan aiheeksi, koska vuonna 2015 vietetään sekä Vanhan Kalevalan (1835) 180- vuotisjuhlavuotta että Kantelettaren (1840) 175- vuotisjuhlavuotta. Juhlavuosi nousi kuitenkin esille muun muassa Taiteilijoiden Kalevala Venäjällä - hankkeessa, kalevalamittaisen runouden tutkimuksen tukemisessa, jäsenmatkalla Vienan runokyliin, Kalevala- performanssissa Frankfurtin kirjamessuilla sekä eri puolilla Suomea järjestetyissä Kilpalaulu Kalevalasta - konserteissa.

6 Julkisuuskuvan vahvistuminen Kalevalaseura- säätiön toiminta perustuu sujuvaan yhteistyöhön muiden toimijoiden, kuten yksittäisten tutkijoiden, asiantuntijoiden sekä yhteisöjen kanssa. Säätiön toimintaympäristöön kuului vuonna 2014 useita tieteellisiä ja taiteellisia yhteisöjä sekä yleishyödyllisiä kulttuurijärjestöjä. Julkisuuskuvaansa hyvänä yhteistyökumppanina, asiantuntijana ja luotettavan tiedon lähteenä Kalevalaseura- säätiö vahvisti sekä tieteellisissä että taiteellisissa hankkeissaan sekä myöntämällä tunnustuspalkintoja ja apurahoja, järjestämällä tapahtumia ja hankkeita, tuottamalla kiinnostavia julkaisuja sekä tehokkaalla viestinnällä. Kalevalaseura- säätiö oli kertomusvuonna Armas Launis - seuran, Kansantaiderahaston, Kanteleliiton, Konserttikeskus ry:n, M. A. Castrénin seuran, Paikkarin torpan tuki ry:n, Sibelius- Seuran, Suomen Kotiseutuliiton, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan, Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan, Tverinkarjalaisten ystävät - yhdistyksen sekä Yrjö Kilpinen - seuran jäsen. Säätiöllä on määräaikaiset edustajat Akseli Gallen- Kallelan Museosäätiön edustajistossa (Ulla Piela ja Hanna Snellman). Yhteistyötä tehtiin kertomusvuonna muun muassa Alpo Aaltokoski Companyn, Associazione Musicale Sergio Gaggian, FILIn, Gallen- Kallelan museon, Helsingin yliopiston filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen folkloristiikan sekä kansatieteen oppiaineen, Italian suurlähetystön, Juminkeko- säätiön, Kalevalaisten Naisten Liiton, Konserttikeskus ry:n, Maaseudun sivistysliiton, Sibelius- Akatemian Kansanmusiikin osaston, Oulun kaupunginkirjaston, Samuli Paulaharjun säätiön, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustannusosaston, Suomalais- ugrilaisen seuran, Suomen Pietarin instituutin sekä Tampere Biennalen kanssa. SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Sääntöjen mukaan säätiön omaisuus on sijoitettava turvallisesti ja tuloa tuottavasti. Säätiön sijoitustoiminta on pitkäjänteistä, ja sen tavoitteena on varallisuuden tasainen ja pysyvä reaalinen kasvu sekä toiminnan edellyttämän kassavirran turvaaminen. Hajautuksen avulla tähdätään riskien pienentämiseen sekä rahaksi muutettavuuteen. Vastuullinen salkunhoito vaatii taloussuhdanteiden ennakoivaa seurantaa ja niihin reagoimista. Säätiön sijoituksia hoidetaan hallituksen hyväksymän sijoitussuunnitelman puitteissa taloustoimikunnan tekemien suositusten perusteella. Kertomusvuonna säätiön salkun osakeriskiä pienenennettiin vähentämällä kotimaisten pörssiosakkeiden määrää myymällä osa suomalaisista osakkeista ja hajauttamalla osakesalkkua kansainvälisille markkinoille. Kansainvälisten sijoitusten osuus säätiön osakesalkusta vuoden lopussa oli noin kolmannes. Säätiön varsinainen toiminta rahoitettiin tilivuonna valtaosin sijoitustoiminnan tuotoilla. Varsinaisen toiminnan kulujäämä oli 300 858 euroa (vuonna 2013 se oli 346 530 euroa). Suurimmat kuluerät olivat henkilöstökulut 131 768 euroa (114 836), tapahtuma- ja hankekulut 15 011 euroa (52 131), julkaisu-, tutkimus- ja tiedotuskulut 63 816 euroa (54 968) sekä hallinto- ja toimistokulut 53 249 euroa (53 249). Tunnustuspalkintoina jaettiin 35 000 euroa (20 000). Luottamustoimisille henkilöille ei maksettu palkkioita. Säätiön sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot olivat tilivuonna 1 400 622 euroa (v. 2013 ne olivat 490 837 euroa). Niistä osinkotuotot olivat 219 662 euroa (298 841), korkotuotot 58 988 euroa (56 589), vuokratuotot 10 380 euroa (10 380) ja arvopaperien myyntivoitot 700 121 euroa (0). Edellisvuosina tehdyistä arvonalennuskirjauksista voitiin palauttaa 411 470 euroa (125 027). Sijoitustoiminnan kulut olivat 377 772 euroa (71 608 euroa). Niistä arvopaperien hoitokulut olivat 1 186 euroa, sijoitusten arvonalennukset 11 023 euroa ja kurssitappiot

7 363 215 euroa. Huoneistojen hoitokulut (yhtiövastikkeet) olivat 2 347 euroa. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos oli 1 022 850 euroa. Tilivuoden koko toiminnan ylijäämä oli 721 991 euroa (72 699). Säätiön arvopaperien kirjanpitoarvo 31.12.2014 oli 5 393 289 euroa (4 297 798) ja markkina- arvo 7 925 223 euroa (7 174 828 ). Säätiön omien pääomien määrä 31.12.2014 oli 5 974 071 euroa (5 252 079). Vieras pääoma 26 288 euroa koostui ostoveloista ja tilinpäätökseen liittyvistä eristä. ARVIO VUODESTA 2014 Arvioitaessa kertomusvuoden toimintaa strategiassa asetettujen tavoitteiden mukaan voidaan todeta, että Kalevalaseura- säätiö löysi uusia tapoja tuoda esille Kalevalaan, vanhoihin runoihin ja suomalaiseen kulttuuriperintöön liittyvää tutkimusta, taidetta ja tapahtumia. Kalevalaseura toteutti toiminta- ajatustaan monipuolisesti: tuotti Kalevalaa koskevaa uuttaa tietoa, tuki taloudellisesti siihen liittyvää tutkimusta, taidetta ja tapahtumia sekä osallistui keskusteluun suomalaisesta kulttuuriperinnöstä. Kalevalaseura- säätiö jatkaa edelleen yleishyödyllistä toimintaansa taloudellisten mahdollisuuksiensa mukaisesti. Säätiö osallistuu hankkeisiin, joiden tavoitteena on säätiön sääntöjen mukaisesti edistää suomalaiseen kulttuuriperintöön ja Kalevalaan liittyvää tieteellistä ja taiteellista toimintaa.