Suomen Rengaskierrätys Oy:n tiedotuslehti 2/2008

RENKAANKIERRÄTYS Suomen Rengaskierrätys Oy:n tiedotuslehti 2/2008 HÄMÄRÄKERÄILIJÄT rengasliikkeiden riesana RENGASPAALEILLA tulvatie kuntoon Sipoossa Jääräpäistä jämeryyttä RÄJÄYTYSSUOJAMATTOIHIN Kuusakoski Oy Heinolan terminaalin renkaat OMAN KAATOPAIKAN RAKENNEAINEEKSI NAISMELOJILLA paras olympiamenestys yli 50 vuoteen

RENKAANKIERRÄTYS Sisällys Pääkirjoitus Pääkirjoitus...2 Harry Sjöberg Luvattomat keräilijät kuriin...3 Hämäräkeräilijät rengasliikkeiden riesana...4 Itse teossa...5 Rengaspaaleilla tulvatie kuntoon Sipoossa...6 Jääräpäistä jämeryyttä räjäytyssuojamattoihin...8 Kuusakoski Oy Heinolan terminaalin renkaat oman kaatopaikan rakenneaineeksi...11 Puolet renkaista suoraan loppukäyttökohteisiin, loput terminaalien kautta...14 Naismelojilla paras olympiamenestys yli 50 vuoteen...15 Julkaisija: Suomen Rengaskierrätys Oy Iso Roobertinkatu 1 A 9 00120 HELSINKI Puh. (09) 6126 880 Fax (09) 6126 8810 palaute@rengaskierratys.com Päätoimittaja: Harry Sjöberg Valokuvaaja: Aimo Virtanen Iguistus Oy Oma ja toisen oma Suomalaisen järjestäytyneen rengaskierrätystoiminnan alusta alkaen on ollut toimintaan kentällä osallistuvilla osapuolilla epäselvä käsitys siitä, mikä on kulloinkin kenen omaa ja mikä on vapaasti kenen tahansa otettavissa. Ajoneuvorenkaiden tuottajayhteisö Suomen Rengaskierrätys Oy:n kanssa sopimuksen tehneet ja sen palveluita käyttävät yritykset ja liikkeet ovat allekirjoittamallaan sopimuksella sitoutuneet toimimaan siten, että viranomaisten renkaan tuottajille (renkaan tai renkaalla varustetun ajoneuvon valmistaja tai maahantuoja) määräämät velvollisuudet tulevat hoidetuksi. Sopimuksessa on myös maininta käytöstä poistettujen renkaiden varastoinnista ja luovuttamisesta edelleen. Näille yrityksille asiassa ei pitäisi olla mitään epäselvää? Asian merkitys muuttuu hieman vakavaksi kun todetaan, minne vieraiden keräilijöiden renkaat lopuksi päätyvät edelleen käyttöön? Jos suomalainen lainlaatija on todennut kuluneen renkaan vaaralliseksi, niin ei kai se viemällä maastamme pois muutu taas ajoturvalliseksi. Lisäksi oma suomalainen henkilöautonrenkaiden pinnoitusteollisuus potee ilmoituksensa mukaan kroonista pinnoituskelpoisen rengasrungon pulaa. Toisaalla tässä lehdessä kerrottu tarina virolaisesta renkaankerääjästä ei liene mitenkään ainutlaatuinen. Voidaan vain kysyä kannattaako Suomenlahden yli tulla laivalipun hintaa tienaamaan? Harry Sjöberg Suomen Rengaskierrätys Oy Toimittaja: Jari Peltoranta Ulkoasu: AD Krista Jännäri Mainospalvelu Kristasta Oy Painatus: Graficolor Ky, 2008 Painosmäärä 3 500 kpl www.rengaskierratys.com RENKAANKIERRÄTYS Suomen Rengaskierrätys Oy on käytöstä poistettujen ajo neuvorenkaiden tuottajavastuun hoitamiseksi perustettu yhtiö, joka toimii jätelain muutoksen mukaisena, maamme ensimmäisenä tuottajayhteisönä. Omistajat: Autonrengasliitto ry, Bridgestone Finland Oy, Continental Rengas Oy, Goodyear Dunlop Tires Finland Oy, Nokian Renkaat Oyj ja Oy Suomen Michelin Ab. 2

LUVATTOMAT keräilijät kuriin Yhdysvalloissa ja monessa muussakin maassa on kierrätyskelpoisten jätteiden varastamisesta tullut suorastaan oma toimialansa. Jätehuoltoyhtiöillä on viralliset sopimukset jätteiden keruusta, mutta erilaiset hämäräheikit kiertävät roskasäiliöillä ja keräävät kannattavimmat kierrätystuotteet päältä pois. Varsinaiselle viralliselle toimijalle jää hoidettavaksi lähinnä kuluja tuottava, kaatopaikalle vietävä jäte. Tulopuoli ohenee ja virallisen kierrätystoiminnan kannattavuus kärsii. Suomessakin häärii joukko erilaisia harmaatoimijoita kierrätyksen pa rissa. Esimerkiksi metallinkeräyksessä ja autonromujen parissa pimeästi toimivat jobbarit riehaantuivat, kun metallien hinnat kohosivat voimakkaasti korkeasuhdannehuipun aikoihin. Rengaskierrätyksessä tämä ilmiö on vaikuttanut jo kauan. Rengasliikkeiden ympärillä pyö rii lähinnä ulkomail- ta tulevien hämärämiesten joukko, joka penkoo rengasliikkeiden keräyskontit ja vie luvattomas ti parhaat renkaat päältä ennen kuin viralliset ke räysautot ehtivät kuljettaa renkaat Kuusakoski Oy:n terminaaleihin. Tämä häiritsee muuten erinomaisesti toimivan järjestelmän normaalia toimintaa. Renkaat ovat kiistattomasti Suomen Rengaskierrätys Oy:n omaisuutta, ja yhtiöllä on mahdollisuus haastaa luvattomat käyttöönottajat tarvittaessa oikeuteen omaisuuteensa kajoamisesta. Tarkkoja lukuja luvattomasti käyttöönotetuista renkaista ei ole, mutta ongelmasta aiheutuu haittaa alan virallisille toimijoille. Suurimpana kärsijänä tässä toiminnassa ovat rengasliikkeet, koska rengasvarkaat penkovat pihakonteissa olevat renkaat ja levittävät niitä ympäriinsä rengasliikkeen pihalle. Toinen kärsivä taho ovat Rengaskierrätys Oy:n sopimuspinnoittajat, jotka menettävät keräilyvarastoista varkaiden vuoksi parasta raakaainemateriaaliaan eli kaikkein parhaimmassa kunnossa olevia rengasrunkoja. Normaalistihan pinnoittajat seulovat rengaskasoista parhaat renkaat päältä pois uudelleenpinnoitettaviksi. Enemmän aiheesta sivuilla 4 5... 3

HÄMÄRÄKERÄILIJÄT rengasliikke Rengasasema-liikkeen pihalla on keräyskontti, jonka viereen kerätään päivän aikana rengasvaihdoissa kertyneet renkaat. Päivän päätteeksi renkaat nostetaan trukilla pihan nurkassa olevaan Kuusakoski Oy:n keräyskonttiin. Säännöllistä toimintaa Monessa Suomen Rengaskierrätys Oy:n kanssa kierrätyssopimuksen tehneessä rengasliikkeessä kohdataan joka päivä sama turhauttava nä ky: Edellisenä iltana kierrätyskonttiin nostetut renkaat löytyvät aamulla kontin vierestä pihamaalle levitettyinä. Meille tämä tuottaa turhaa lisätyötä, toteaa Rengasnet Oy:n toimitusjohtaja Juhani Kyrklund Rengasnet-ketjuun kuuluvan Rengasasema-liikkeen pihalla Helsingin Malminkartanossa. Sulkemisajan jälkeen saapuvat kerääjät kiipeävät kontin reunoja pitkin konttiin sisälle ja mylläävät koko kontin sisällön läpi parhaita yksilöitä etsiessään. Penkoessaan he heittelevät renkaita ulos kontista laidan yli ja sotkevat kontin ympäristöä. Ulos heitettyjä renkaita he eivät enää viitsi heittää takaisin konttiin, vaikka eivät kaikkia mukaansa otakaan. Jos meillä on päivän mittaan tullut kuorma-autojen romurenkaita, niin työnnämme ne lopuksi rengaskasan päälle konttiin tekemään hämärätoiminnasta vähän hankalampaa, Kyrklund kertoo. Hämäräkerääjät eivät pääosin ole mitään satunnaisia kä vijöitä, vaan toiminta on sys temaattista ja toistuvaa. Tietty porukka tulee heti sulkemisajan jälkeen ja joku käy keskellä päivääkin penkomassa renkaita, joita ei ole vielä nostettu sisälle konttiin. Kuvittelisin, että kerätystä rengasmäärästä häviää noin kymmenisen prosenttia tätä kautta. Mitään tarkkaa tilastoa minulla ei ole. Emme 4

den riesana Itse teossa... ole täällä yötä päivää päivystämässä, mutta siitä olen varma, että säännöllisiä toimijoita on useita erillisiä ryhmiä, Kyrklund kertoo. Rajan taakse Kontissa olevat renkaat ovat suomalaisen lainsäädännön mu kaan ajokelvottomia, mutta rajan takana ei autolla ajaminen ole niin millin päälle talvellakaan. Tässä on hämärämiesten markkinarako. Ei tiedetä, kuinka organisoitua tämä toiminta on, mutta säännöllistä tulonhankintaa se ainakin on tietylle porukalle. Autojen rekisterikilvet paljastavat, että asialla ovat Venäjältä ja Virosta tulevat henkilöt. Hurjimmillaan on joskus ollut yksi pakettiauto ja pari henkilöautoa täynnä porukkaa. Kontti on pengottu alle puolessa tunnissa. Hakijat tuntevat myös sesonkiajat ja ovat silloin erityisen aktiivisia, Kyrklund kertoo. Laittomuus ei estä Renkaat ovat Suomen Rengaskierrätys Oy:n omaisuutta, mutta se ei hämäräkeräilijöiden toimintaa estä. Renkaat ovat avoimella pihalla, josta niitä on helppo käydä hakemassa pakettiauton kyytiin. Joku tulee joskus kysymään, että saako näitä ottaa. Me sanomme, että nämä ovat Suomen Rengaskierrätyksen omaisuutta ja näitä saa hakea vain virallinen rekisteriin merkitty ottaja. Sitten nämä henkilöt häipyvät ja tulevat uudelleen sulkemisajan jälkeen. Meillä on keräyslavat Konalan ja Vantaan toimipisteessä. Kummassakin on sama ongelma. Luulen, että ongelma on kärjistyneempi itärajalla ja pääkaupunkiseudulla. Ainakin kaksi kolme pakettiautoa täällä näkyy säännöllisesti ja toistuvasti, Kyrklund kertoo. Konalassa on erikoisuutena rekkojen pesu, ja Kyrklund uskoo rekkakuskienkin vievän joskus renkaita mennessään. Metallien hinnannousun myö tä alkoi pihalla olevalta metallinkeräyslavalta kadota myös tavaraa. Lavalle kertyi enimmäkseen vanhoja vanteita, jotka jätettiin liikkeeseen renkaidenvaihdon yhteydessä. Metallilava ei täyttynyt ikinä, vaan se tyhjeni aina yön aikana. Samalla siitäkin levitettiin romua ympäriinsä. Poistimme metallilavan ulkoa ja keräämme nykyään metallit sisälle rengashalliin. Kun metallitavaraa kertyy riittävästi, tilaamme sille haun erikseen Kuusakoski Oy:ltä. Täällä Konalan liikkeessämme hämärätoiminta tulee vähenemään, kun muutamme pihajärjestelyjä ja suljemme portit yöksi. Uskon kerääjien olevan sen verran laiskoja, että he lopettavat toiminnan sen jälkeen, Kyrklund toteaa. Haastattelun jälkeen pihalle kaartaa suhteellisen uuden ja puhtoisen näköinen Mercedes Benz Vito -pakettiauto, jossa on virolaiset rekisterikilvet. Autossa on yksi mieshenkilö, joka alkaa penkoa kontin vieressä lojuvaa rengaskasaa. Menen kysymään mieheltä, onko hän tietoinen, kenelle renkaat kuuluvat? Nämä ovat romurenkaita. Ei näillä ole mitään arvoa. Pitäisikö minun maksaa näistä? Kenelle? Sinulleko, mies heittää takaisin. Kerron hänelle, että renkaat ovat Suomen Rengaskierrätyksen omaisuutta, joten miehen olisi syytä ottaa yhteyttä yrityksen edustajiin tai kierrätysoperattorina toimivan Kuusakoski Oy:n edustajiin. Ei tämä ole minulle mikään bisnes. Myyn renkaat Virossa ja saan kasaan ehkä laivalipun hinnan, en enempää, mies väittää. Samalla hän jatkaa tottuneesti renkaiden tutkimista ja ottaa lopulta neljä rengasta mukaansa. Lehtemme valokuvaaja taltioi tapahtuman kamerallaan... JP 5

Rengaspaaleilla tulvatie kuntoon Sipoossa Sipoossa sijaitseva Uusi Porvoontie (170), joka puhekielessä tunnetaan hämäävästi nimellä Vanha Porvoontie, on jo kauan kärsinyt tulvavahingoista. Pahimmillaan tiellä on ollut niin paljon vettä, että liikenne on jouduttu katkaisemaan kokonaan. Kierrätysrenkaista kootut rengaspaalit tarjoavat toimivan ja edullisen ratkaisun pehmeän tiepohjan nostamiseen noin 800 metrin mittaisella tieosuudella. 6 Tämä on Suomen suurin rengaspaalirakenteella tehty tienpohjaratkaisu. Uuden Porvoontien kosteikko-osuudelle tuodaan noin 4 250 kappaletta rengaspaaleja. Kukin 1,35 m 3 suuruinen paali painaa noin tonnin, kertoo korotushankkeesta vastaavan Niska & Nyyssönen Oy:n vastaava mestari Teemu Kallio. Peruskorjauksessa tien tasaus nostetaan alimmillaan plus kahteen metriin merenpinnasta. Vedenpinta on ollut tulvissa ylimmillään noin plus 1,6 metrissä merenpinnasta. Uuden Porvoontien kunnostettavalla kosteikkotieosuudella on tähän asti ollut pohjana vuonna 1949 tehty kuusi metriä leveä betonilaatta, joka on vuosien kuluessa

painunut syvemmälle pehmeään maapohjaan. Tilannetta on yritetty korjata pengertämällä tietä. Loppuaikoina tietä on korjattu pääasiassa asfalttia lisäämällä. Pahimmillaan tässä oli toista metriä paksu asfalttikerros. Penkereen paino on koko ajan kasvanut mikä on painanut rakennetta entistä syvemmälle pehmeään pohjaan. Painuma on lisääntynyt kerta kerralta, Kallio kertoo aiemmasta ongelmakierteestä. Kestävä ja edullinen ratkaisu Tällä kertaa ongelma päätettiin korjata kestävämmällä ja kevyemmällä rakenteella pysyvästi. Vanhat raskaat pohjarakenteet kaivettiin ylös ja niiden tilalle asennettiin rengaspaaleja kahteen kerrokseen. Rakennetta vakautettiin teräsverkoilla, murskeella ja kevytsoralla. Alla on verkko ja sen päällä alempi kahdeksan rivin levyinen paalikerros. Seuraavina kerroksina ovat kivimurske, paalikerros ja sen päällä taas teräsverkko. Päällimmäisenä rakenteena on murske, kevytsora ja lopulta asfaltti. Tässä vaiheessa rakenteeseen tehdään kaksi asfalttipintaa ja parin vuoden päästä kolmas pinta, kun on varmistettu, että rakenne ei painu, Kallio kertoo. Vaihtoehtoinen kestävä pohjarakenne olisi ollut paalulaattarakenne, mutta se olisi ollut hinnaltaan moninkertainen rengaspaaleihin verrattuna. Rengaspaali onkin ihanteellinen materiaali märälle ja pehmeälle pohjalle. Paali on upotettuna juuri ja juuri vettä painavampi, joten se painuu veden alle ja pysyy siellä. Veden nostevaikutus kompensoi lähes kokonaan paalin painon, joten se ei painu pehmeän maan sisään, vaan pitää hyvin kutinsa pohjarakenteessa. Tästä on paljon tutkimustietoa eri puolilta maailmaa, vaikka tällainen rakenne on Suomessa vielä uusi. Tukkikouralla paikoilleen Paalien latominen tehdään tukkikourakaivurilla. Työmaalla on kaksi latovaa konetta, joten työ edistyy molemmista päistä yhtä aikaa. Paalit ladotaan limittäin kuin tiiliseinä, minkä vuoksi rivin jommallekummalle puolelle jää aina puolen paalin levyinen aukko, joka täytetään irtorenkailla. Kunnostustyölle tuo oman haasteensa tieosuuden keskelle rakennettava rumpusilta, jonka kohdalla rengaspaalirakenne katkeaa. Lisäksi toisessa kohtaa tien alla on pienempi vesirumpu. Puron kohdalla oleva halkaisijaltaan 2,5 metrin siltarumpu tehdään paalulaatan päälle. Siltä kohti pitää työmaata pontittaa tukiseinällä, jotta vesi saadaan pysymään pois työalueelta. Lisäksi rummun ympärille tarvitaan kolme metriä leveät siirtymälaatat. Pienempi peltirumpu perustetaan maavaraisesti peltiarinalle. Työmaa sijaitsee suojellulla Natura-alueella, minkä vuoksi äänekkäämpään paalutus- ja pontitustyöhön voitiin ryhtyä vasta heinäkuun 17. päivä, kun lintujen pesimäaika oli ohi. Asennamme tien alle kaksi näytteenottokaivoa seurantatutkimuksia varten. Lisäksi Destia asentaa rengaspaalien alle ja päälle painumaletkut, joihin asennettavien antureiden avulla voidaan seurata rengaspaalirakenteen mahdollista painumista. Kunnostustyö kesti kolme kuukautta kesäkuun alusta elokuun loppuun. 7

JÄÄRÄPÄISTÄ JÄMERY Tunneliaukon suojana neljässä rivissä roikkuvat Fortecta-suojamatot sopivat erityisen hyvin pystysuorien pintojen suojaamiseen, sillä ne säilyttävät muotonsa myös roikkuessaan. 8

YTTÄ räjäytyssuojamattoihin Fortecta Finland Oy on innovatiivinen suomalaisyritys, haluaa tarjota asiakkailleen erilaisia suojaamiseen liittyviä ratkaisuja. Louhijoille yritys tarjoaa rakenteeltaan uudenlaisia, käytetyistä kuorma-autonrenkaista valmistettuja Fortecta-räjäytysmattoja, joiden käyttöikä, käsiteltävyys ja suojausominaisuudet ovat selvästi perinteisiä räjäytysmattoja paremmat. ka perustuu kahden vaijerin käyttöön yhdessä sidoksessa. Hän patentoi ideansa vuonna 2004. Aarrekorpi kehitti uudenlaisten mattojen valmistamista varten valmistuslinjankin, ja ensimmäinen erä mattoja lähti asiakkaille vielä samana vuonna. Aluksi matot valmistettiin alihankintana Aarrekorven omistaman Suomen Sirote Oy:n lisenssillä. Uusi, automatisoitu valmistuslinja otettiin käyttöön keväällä 2008. Vastaperustettu Fortecta Finland Oy osti itselleen alihankkijansa liiketoiminnan ja valmistaa nyt matot Suomessa yksinoikeudella. Yrityksen myyntitoimisto sijaitsee Turussa, Turku Science Parkin tiloissa, mutta tuotteet valmistetaan Kaarinassa. Kaksi vaijeria yhdessä sidoksessa Fortecta-maton innovaatio on renkaiden sidontatyyli. Ensimmäinen vaijeri sitoo renkaan kulutuspinnat tiiviisti yhteen. Toinen, suora vaijeri Fortecta-tuotteiden ideoija, Fortecta Finland Oy:n toimitusjohtaja Aapo Aarrekorpi kiersi jo pikkupoikana louhintatyömaita isänsä mukana ja oppi vuosien saatossa, miten dynamiitti ja kivi saadaan tottelemaan panostajaa. Ongelmana oli kuitenkin tuolloin käytettyjen suojamattojen heikko räjäytyskestävyys. Muutaman käyttökerran jälkeen matot muuttuivat sälekaihtimiksi, eivätkä enää suojanneet riittävästi ilman, että niitä asetti useita päällekkäin. Reikäiset suojamatot saivat kädet tutisemaan, Aapo toteaa. Suojamattojen kestävyys ja suojaavuus ovat erittäin olennaisia tekijöitä räjäytystyössä, koska urakoitsijoiden vastuu on suuri. Lähes jokainen karkuun päässyt paukku tietää tutkimuksia ja korvausvaateita urakoitsijalle. Jo aiemmissa yhteyksissä keksijän taipumuksiaan näyttänyt Aarrekorpi pohti räjäytystyömailla, miten ongelma voitaisiin ratkaista. Hän keksi räjäytysmatoille aiempaa paremman sidontatavan, jopujotetaan läpi ensimmäisen muodostamasta silmukkarakenteesta. Mattoa liikuteltaessa rasitus kohdistuu näin pääasiassa suoraan vaijeriin ja heikompi rengasrakenne välttyy venymiseltä. Uudenlainen sidontamenetelmä mahdollistaa uudenlaisen mattorakenteen. Fortecta-matossa on kulutuspinnan lisäksi tavallista enemmän renkaan sivua. Näin rengaspintojen väliin jää ontelomainen ilmatasku. Tämä joustava rakenne vaimentaa räjäytyksen painevoimaa. Paksuus taas lisää maton ryhtiä. Uuden sidontatavan takia irtokiviä ja muuta maamassaa ei pääse niin helposti tunkeutumaan renkaiden väliin. Tällöin irtokivet eivät aiheuta vaaraa seuraavassa räjäytyksessä. Helppo käsiteltävyys Fortecta-matto on ryhdikkyytensä ansiosta helpommin käsiteltävä kuin aiemmat matot. Matto pysyy nostettaessa suorana, ja siksi se voidaan laskea aiempaa hallitummin peitettävän kentän päälle. Näin johtojen ja letkujen katkeamisen todennäköisyys pienenee ja virheet vähenevät. Myös kentän suojaaminen nopeutuu. Erityisen hyvän suojan aikaansaamiseksi matot voidaan sitoa yhteen yhdeksi räjäytyskohteen kokoiseksi matoksi. Tällöin yksittäiset matot ja kivet eivät sinkoile ympäriinsä. Fortecta-mattojen yhteen Aapo Aarrekorpi sitominen on näppärää, sillä sidontaketjut on helppo pujottaa suoran vaijerin läpi ja rengasrakenne ei rasitu sidonnan kohdalta räjäytyksen vaikutuksesta. Fortecta-matot sopivat erityisen hyvin pystysuorien pintojen suojaamiseen, sillä ne säilyttävät muotonsa myös roikkuessaan. Erityisesti kanaalilouhinnassa matto muotoutuu tiiviisti kanaalin reunoille ja aikaansaa peittävän ja hyvän suojan. Parempi kestävyys Tiukasti punottu Fortectamatto on kestävämpi kuin perinteisesti valmistetut suojamatot. On vaikea sanoa tarkkoja lukuja siitä, kuinka paljon kestävämpi Fortecta-suojamatto on. Kuitenkin voidaan todeta, että tavallisten mattojen normaali kiertoaika räjäytystöissä on noin kaksi vuotta. 9

Tekniset tiedot: Standardikoko n. 3x5 m Paino 1.000 1.200 kg Tilauksesta saatavana myös muita kokoja Patentoitu Fortectasidonta: kuusi sidosta, joista kussakin kaksi vaijeria Tavallista paksumpi kumirakenne Kuusi nostolenkkiä Rengasmateriaalin kysyntä kasvaa Olin vuonna 2005 lähettänyt uudella tekniikalla valmistettuja mattojani Destian työmaalle ja ne ovat olleet Destialla räjäytyskäytössä koko ajan. Kävin vuonna 2007 itse viikon ajan ampumassa kalliota Hakamäentiellä Hartwall Areenan ja Mannerheimintien välillä. Matot olivat tuolloin edelleen erittäin hyvässä kunnossa. Olemme toimittaneet räjähdysmattoja myös muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Ensi tilauksen jälkeen asiakkaat ovat tilanneet useampia kuormia, joten he ovat olleet tyytyväisiä Fortecta-mattoihin. Fortecta-räjäytyssuojamattojen raaka-aineena käytettävät renkaat toimittaa Suomen Ren gaskierrätys Oy:n sopimusoperaattori Kuusakoski Oy. He tuovat meille käytettyjä kuorma-autonrenkaita perille toimitettuna rekkalastin verran päivässä, Aarrekorpi kertoo. Räjäytyssuojamatot vaativat riittävän painavaa ja jämäkkää rengasrakennetta, joten vain tietyn koon kuormaautonrenkaat sopivat räjäytyssuojamaton valmistukseen. Kaikkia rengaskokoja ei voida käyttää tähän tarkoitukseen. Esimerkiksi matalaprofiilirenkaat ovat liian keveitä räjähdyssuojamaton raaka-aineeksi. Ne lentäisivät ilmaan voimakkaan räjähdyksen mu kana. Lisäksi matalaprofiilirenkailla ei saada aikaan standardipituudeksi valittua kolmen metrin pituutta. Meillä on työn alla useitakin uusia käyttöinnovaatioita Fortecta-matoille. Toteutuessaan nämä suunnitelmat lisäisivät mattojen ja käytettyjen kuorma-autonrenkaiden kysyntää rajusti. Kysynnän kasvaessa tullaan siihen tilanteeseen, että kotimaasta kerättävät käytetyt kuormaautonrenkaat eivät enää riitä täyttämään valmistuskapasiteettiamme. Renkaita pitää silloin saada lisää jostakin. Tätä kysymystä pohdimme parhaillaan Kuusakoski Oy:n kanssa. 10

Kuusakosken Heinolan terminaalin renkaat OMAN KAATOPAIKAN RAKENNEAINEEKSI Vanteenirrottaja Kuusakoski Oy:n Heinolan Rajavuoren rengasterminaaliin tuodaan vuosittain noin 8 000 tonnia käytöstä poistettuja ajoneuvonrenkaita. Tämän ja ensi vuoden rengaskertymät hyötykäytetään oman kaatopaikan pohja- ja pintarakenteisiin Rajavuoressa. Rajavuoreen tulija kohtaa ensimmäisenä suuret säntillisessä järjestyksessä olevat työkoneiden renkaat. Niiden takana keskempänä kenttää ovat suuret rengas- ja rengasrouhekeot. Parin hehtaarin suuruisen kentän toisella laidalla on puujätekukkula. Siitä lajitellaan puh das puu erilleen haketettavaksi. Hake toimitetaan hakevoimalan polttoaineeksi. Myös vanteellisia renkaita Rajavuoressa on oma läjänsä vanteellisille rengasromuille. Vanteita ei suinkaan poisteta käsipelillä, vaan tarkoitukseen on kehitetty näppärä vanteenirrottaja tai oikeastaan puristin. Kolmikyntinen voimakas puristin puristaa koko renkaan kumeineen ja vanteineen kasaan. Kun puristin avaa pihtinsä, palautuu kimmoisa kumi takaisin muotoonsa, jolloin keskellä oleva kasaan rutistunut vanne putoa pois renkaalta kuin kuiva rusina. Sen jälkeen se on helppo siirtää kauhalla metallilavalle ja rengas omaan kumikasaansa. Kuusakoskella on omat käsittelylinjansa metallille, joten vanteelliset renkaat sopivat hyvin yrityksen hyötykäyttöprosessiin. Vanteellisia renkaita tulee kumirenkaiden seassa jatkuvasti, mutta loppuvuodesta Kuusakoski käynnistää niiden keräämiseksi aivan erityisen kampanjan Etelä- Suomessa. Kokonaisten renkaiden kukkula pienenee samaa tahtia kuin rouhekukkula kasvaa, kun kourakuormaaja nostaa kokonaisia renkaita rengasleikkurin kitaan jauhettavaksi. Leikkurin hihna sylkäisee leikatut rouheet kasvavaan rouhekekoon. Leikkuri rouhii parissa päivässä tällä kertaa paikalla olevat renkaat. Sitten se siirretään seuraavaan kohteeseen. Aikanaan leikkuri palaa taas tänne uudelle kierrokselle, kun renkaita on kertynyt sopiva määrä, kertoo hyötykäyttöpäällikkö Pasi Häkkinen Kuusakosken Heinolan yksiköstä. 11

Aivan kaikkia renkaita ei jauheta rouheeksi, koska kaatopaikan pohjarakenteiden suotokerroksessa voi hyvin käyttää yhden kerroksen verran kokonaisiakin renkaita. Raskaiden työkoneiden renkaat ovat liian suuria ja järeitä rengasleikkurin pilkottaviksi. Pohjarakennetyöt käynnissä Hyötykäyttöpäällikkö Pasi Häkkinen Kuusakoski Oy Heinola Meillä on tällä hetkellä menossa pohjarakenteiden teko läjitysalueelle. Pohjarakenteisiin kuluu rengasmateriaalia noin 3 000 tonnia hehtaaria kohti. Pintarakenteeseen menee noin 2 000 tonnia rengasmateriaalia hehtaarille. Pintarakenteiden teko alkaa ensi syksyn puolella, Häkkinen kertoo. Rakenteilla on kolmen hehtaarin läjitysalue ja samansuuruinen vanhan alueen pinnoitus, eli ne vetävät rakenteisiinsa kaikkiaan noin 15 000 tonnia rengasmateriaalia, mikä on miltei kahden vuoden sisään tulevan rengasmateriaalin määrä. Rengasmateriaalilla voidaan korvata kaatopaikkarakenteessa soraa tai muuta tarvittavaa rakennusainetta. Läjitysalueen pohjalla on tasattu kalliopohja, jonka päälle on rakennettu tiivistyskerros silttimoreenista ja bentoniitista. Sen päällä on vähintään kahden millimetrin paksuinen muovikalvo. Kalvo peitetään jätemateriaalista koostuvalla tummajakeisella suojakerroksella, jonka päälle tulee suotovesien johtamiskerros eli kokonaiset renkaat ja rengasrouhe. Tämän kerroksen päälle tulee palosuojakerros palamattomista Heinolan tehtaiden omista jakeista ja muista soveltuvista jakeista. Tämän valmiin pohjarakennekerroksen päälle voidaan sitten läjittää loppusijoitettavia jätteitä, Häkkinen kertoo. Kaikki mahdollinen hyötykäytetään Tänne läjitetään pääasiassa Kuusakosken Heinolan tehtaitten jätteitä, joita erotteluprosesseista tulee. Merkittävimmät saapuvat jätteet ovat autopaloittamon kevytjae eli niin sanottu fluff sekä upotuskellutuslaitokselta tuleva sakka sekä kumi. Fluff on autojen murskauksessa syntyvää kevyttä jaetta, kuten pehmusteita ja muuta verhoilumateriaalia. Sakkaa voidaan vielä hyötykäyttää erilaisissa peittotarpeissa, joissa muuten jouduttaisiin käyttämään puhdasta hiekkaa. 12

Läjitettävän jätejakeen liukoisuudet alittavat lähes kaikilla jakeilla tavanomaiselle kaatopaikalle sijoittamiseen vaadittavat raja-arvot, valitettavasti kokonaismetallipitoisuus menee jo ongelmajätteen puolelle, minkä vuoksi tämä kaatopaikka on luokiteltu ongelmajätteenkaatopaikaksi, Häkkinen kertoo. Kun läjityspaikka täyttyy, se suljetaan pintarakenteilla, joissa on yhtenä kerroksena vettä johtava rengasrouhekerros, joka ohjaa puhtaat sadevedet pois jätetäytön ohi. 13

PUOLET RENKAISTA suoraan loppukäyttökohteeseen, loput terminaalien kautta Kuusakoski Oy noutaa koura-autoperiaatteella käytetyt renkaat kaikista Suomen Rengaskierrätys Oy:n kierrätysjärjestelmään rekisteröityneistä rengasliikkeistä. Noin puolet rengasmateriaalista ajetaan suoraan hyötykäyttökohteisiin eli isoille työmaille eri puolille Suomea ja toinen puoli alueellisiin keräysterminaaleihin. Suoraan hyötykäyttökohteisiin kuljetettavat renkaat rouhitaan käyttökohteessa rengasrouheeksi liikuteltavan rengasleikkurilaitteiston avulla. Keskimäärin leikkuri viipyy yhdessä kohteessa noin kaksi viikkoa, ja laitteisto on koko ajan käytössä kahdessa vuorossa. Rengasrouhe käytetään esimerkiksi avattavien tai suljettavien kaatopaikkojen suodatus- ja kuivatusrakenteisiin. Neljä omaa ja yksi yhteistyöterminaali Kalajoen terminaali Rahjan satamassa palvelee koko Pohjois-Suomea. Toinen suunnilleen yhtä suuri terminaali on Heinolan Rajavuoressa Kuusakosken päätuotantolaitoksen yhteydessä. Espoon Ämmässuon Ekoparkissa ja Imatralla on vähän pienemmät terminaalit. Porin Mäntyluodossa on lisäksi Ekokemin hallinnoima yhteistyöterminaali. Rekisteröityneitä käytettyjen renkaiden keräyspisteitä on tällä hetkellä Suomessa noin 2500 kappaletta. Kertymät ovat olleet hyvät myös viime vuonna noudon piiriin tulleessa Etelä- Suomessa. Olemme menneet lähemmäksi asiakasta, ja asiakkaat ovat olleet tosi tyytyväisiä, kun renkaat noudetaan pihasta, kertoo Kuusakoski Oy:n aluejohtaja Janne Huovinen. Noudossa käytettäviä nostokouralla varustettuja perävaunuyhdistelmäautoja on ajossa kahdeksan kappaletta melko lailla kokoaikaisesti. Jonkin verran kalustoa siirrellään eri kuljetustarpeisiin tilanteen mukaan. Hiljaisena aikana autot voivat kuljettaa välillä muutakin materiaalia ja ruuhkahuippuina ajossa voi olla enemmänkin autoja, Huovinen kertoo. Kymmenisen käyttökohdetta tänä vuonna Tällä hetkellä Suomessa on käynnissä noin kymmenen työmaata ympäri maata, joissa rengasmateriaali hyödynnetään joko rouheena tai kokonaisina renkaina. Suurin rengasrouheen käyttökohde on tänä vuonna UPM:n Kajaanin paperitehtaiden kaatopaikkarakenteet. Tehdas ollaan lakkauttamassa, mutta rengasrouhetta tarvitaan edelleen suuret määrät kaatopaikan asianmukaiseen sulkemiseen. Kajaanissa kuluu tänä vuonna noin 8000 tonnia rengasrouhetta. Imatralla on myös melko suuri kaatopaikkatyömaa käynnissä, samoin kuin Porissakin. Heinolan Rajavuoressa on Kuusakoski Oy:n oma kaatopaikkatyömaa käynnissä. Jyväskylässä on uutena kohteena Mustankorkea Oy:n kunnallisen kaatopaikan sulkeminen. Pienempiä meluvallikohteita on toteutettu yhteistyössä Destian kanssa Liedossa ja Helsingin Hakavuorentien risteyksessä Hämeenlinnanväylällä. Lisäksi Sipoossa käytettiin yli 4000 kappaletta lähes tonnin painoista rengaspaalia tien kevennysrakenteessa. Uusia tuuliakin on tulossa, kuten vanteellisten renkaiden keräyskampanjan järjestäminen vähän laajemmassa mittakaavassa tulevana keväänä. Viime keväänä järjestimme Pohjois-Suomessa kampanjan, jossa otimme vanteelliset ajoneuvonrenkaat veloituksetta vastaan, Huovinen kertoo. 14

NAISMELOJILLA paras olympiamenestys yli 50 vuoteen Jenni Mikkonen Suomen Rengaskierrätys Oy on tukenut suomalalaisten kilpamelojien ja erityisesti naismelojien kilpailutoimintaa rahoittamalla melojien kajakkikuljetuskärryä. Kajakeilla lastattu kärry on palvellut samalla koko suomalaismelojien kärkikaartia ja reissannut harjoittelukaudella tiiviisti Eurooppaa ristiin rastiin Espanjan, Italian, Belgian ja Unkarin välillä. Huippumelojien kajakkikaluston siirtäminen paikasta toiseen on helpottunut, mikä on samalla vähentänyt taustajoukkojen työmäärää. Aiemmin kisa- ja harjoittelumatkoille jouduttiin hankimaan lainakärryjä ja tekemään monimutkaisia kuljetusjärjestelyjä, jotta oma kalusto saatiin paikalle. Esko Aaltonen Suomen naismelojakaksikko Anne Rikala ja Jenni Mikkonen menestyivät erinomaisesti aina naisten kajakkikaksikoiden 500 metrin finaaliin ja lopulta seitsemänsiksi Pekingin olympialaisissa. Suoritus oli naisten melonnassa paras sitten vuoden 1952 Helsingin olympialaisten, jolloin Sylvi Saimo sai kultaa naisten kajakkiyksikössä. Nuorempi polvikin tulossa Olympialaisten loppukilpailuun pääsy oli hieno saavutus Annelta ja Jenniltä. Mitalikin oli täysin realistinen tavoite. Anne oli kuitenkin sairastellut pitkään ennen olympialaisia, mikä nähtävästi vaikutti loppukilpailusuoritukseen, toteaa Suomen Kanoottiliitto ry:n puheenjohtaja Esko Aaltonen. Suoritus oli joka tapauksessa upea, ja melonta sai finaa lipaikan kautta paljon näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Näkyvyydellä on tapana tuoda uusia harrastajia lajille, joten on syytä odottaa melontaharrastukselle hyviä näkymiä. Annen ja Jennin kanssa yhdessä harjoitellut 25-vuotias Laura Inha on hänkin jo menestynyt hyvin kansainvälisissä kilpailuissa. Keväällä hän sijoittui seitsemänneksi naisten kajakkiyksiköiden 1.000 metrillä ratamelonnan EM-kilpailuissa Milanossa. Lauralla on potentiaalia menestykseen, jos vain käsi kestää kilpailemista. Hänellä on vielä parhaat vuodet edessä, Aaltonen sanoo. Nuorempien tyttöjen ryhmässäkin on Aaltosen mukaan loistavia yksikkömelojalupauksia. 16 17-vuotiaiden ikäluokasta Pauliina Polet, Heli Hokajärvi ja Oona Vasko ovat vahvasti tulossa esiin tulevaisuudessa, jos vain jaksavat harjoitella. Miesmelojista Mika Hokajärvi ja Kalle Mikkonen olivat myös Pekingissä ja sijoittuivat välierässä kuudenneksi kajakkikaksikon 1 000 metrillä. Miesten puolelta Aaltonen nostaa esiin tulevaisuuden lupauksista ainakin nimet Lauri Palmroth, Heikki ja Ilkka Ritvos, Tommi Ritala ja Petteri Pitkänen. Olympialaisten jälkeen harjoittelutauko Pekingin olympialaisiin osallistuneilla melojilla on parhaillaan harjoittelutauko me neillään. Se ei tarkoita soh valla makaamista, mutta melonnasta pyritään kuitenkin pitämään vähän aikaa taukoa. Kaikkea muuta liikuntaa melojat sen sijaan harrastavat tauollakin. Marraskuussa alkaa taas täysi tohina etelän harjoitusleireillä. Espanjan Sevilla tulee Anne Rikala olemaan paljon käytetty harjoittelupaikka, samoin kuin Italian Sapaudia. Suomessa varsinkin kärjen takana olevat melojat hyödyntävät talviaikaan pitkien siltojen alla olevia sulia vesiä. Esimerkiksi Pälkäneellä on yksi harjoittelupaikoista sillan kupeessa. Naisten fi naalikaksikon jatkosuunnitelmat ovat vielä pohdinnan alla, ja tulevaisuudensuunnitelmat tarkentuvat kauden edetessä. Taloudelliset resurssit sanelevat pitkälti päätöksen suunnan. Melonta on kuitenkin laji, jossa kilpailija on parhaimmillaan vasta yli 30-vuotiaana. Esimerkiksi saksalainen kahdeksankertainen olympiavoittaja Birgit Fischer jatkoi kilpamelojauraansa 24 vuotta 42-vuotiaaksi saakka. Vuoden 1952 olympiavoittaja Sylvi Saimo oli hänkin jo 38-vuotias voittaessaan Suomelle olympiakultaa naisten kajakkiyksiköissä, Aaltonen toteaa. Odotamme jännityksellä, mihin ratkaisuun naisemme päätyvät. 15

AHTIAINEN & STENFORS HAARNISKAN AINEKSET AUTON ALTA! Käytännössä lähes kaikki ajokelvottomat renkaat kerätään meillä vuosittain kierrätykseen ja uudelleen hyötykäyttöön. Valtaosa toimitetaan rengasrouheena, kokonaisina renkaina tai rengaspaaleina tie- ja maanrakennustyömaille, hyväkuntoiset rengasrungot pinnoitetaan uudelleen ja raskaimmista renkaista valmistetaan mm. räjäytysmattoja. Käyttökohteita on useita ja uusiokäyttöaste maassamme on maailman kovin! Useita satoja tuhansia tonneja arvokasta mustaa raaka-ainetta on jo saatu Suomen Rengaskierrätyksen kautta takaisin järkevään käyttöön - säästämään rahaa ja korvaamaan uusiutumattomia luonnonvaroja! www.rengaskierratys.com