Tekniset vaihtoehdot vertailussa Olli Laitinen, Motiva
Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon rakenne tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana Teollinen energiantuotanto Siirtyminen biopolttoaineisiin voimalaitoskattiloissa Tuulivoiman kasvu Keskisuuri energiantuotanto Paikallisten biopolttoaineiden käyttö kasvaa Lämpöyrittäjyys Alueellinen oma energiantuotanto Energian pienkäyttö/tuotanto Lämpöpumput, aurinkoenergia, pientuulivoima, biopolttoaineet
Teollinen tuulivoima Miljoonainvestointeja (1MW maalle rakennettaessa maksaa noin 1,5M ) Tuulivoima tulee kasvamaan merkittävästi kymmenen vuoden aikana Nykykapasiteetti noin 150 MW Tavoite 2000-2500 MW vuonna 2020 Tavoitteen saavuttamista tuetaan eri toimin Syöttötariffi- eli takuuhintajärjestelmä käyttöön vuonna 2010 Tuuliatlas helpottaa sijoituspaikkojen valinnassa Maankäyttö- ja rakennuslain muutos yhtenäistää kaavoitus- ja lupakäytäntöjä Ympäristövaikutukset asettavat ehtoja rakentamiselle Ääni-, maisema- ja muut vaikutus
Voimaloiden kehitys Koko ja tuontantoteho kasvanut merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana Tuulivoimalan osat Lähde: Motiva Voimalakoon kehitys Lähde: Motiva
Tuulivoimahankkeiden sijoittuminen Julkaistuja tuulivoimahankkeita Lähde: Suomen tuulivoimayhdistys Esimerkki tuuliatlaksen tuloksista Lähde: Suomen tuuliatlas
Lämpöyrittäjyys Lämpöyrittäjä toimittaa asiakkaalle lämpöä ja laskuttaa toimittamastaan energiasta ( /MWh) Lämpö voi olla kaukolämpöä, kuumaa vettä tai höyryä Yritys voi toimia osakeyhtiönä, osuuskuntana tai henkilöyrittäjänä Investoinnin voi tehdä joko lämpöyritys tai lämmön ostaja Polttoaineen hankinta Laitoksen käyttö- ja kunnossapito Lämmön myynti 12 /MWh POLTTOAINE TOIMITTAJA Laitoksen suunnittelu Rakentaminen Käyttöönotto Rahoitus BIOLÄMPÖ KULUTTAJA/ LÄMPÖASIAKAS 33 /MWh Kuvien lähde VTT Sopimukset tyypillisesti 5-10 vuotta Lämmön hinta yleensä sidottu indekseihin ja polttoainekoriin puu ja öljy
Lämpöyrityskohteiden määrä lisääntyy jatkuvasti 300 Lämpöyritysten lukumäärä 250 200 340 ~170 MW 150 100 50 0 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Yli 400 koulua, aluelämpölaitosta, hotellia, kasvihuonetta ja tuotantolaitosta käyttää lämpöyrityksen toimittamaa lämpöä. Kuvan lähde: Työtehoseura
Kustannusten jakautuminen lämmön tuotannossa 100% 50% muut henkilöstö polttoaineverot polttoaine huolto&korjaus investointi 0% Metsähake Palaturve POR POK Maakaasu Esimerkkinä 1,5 MW:n kattila, jonka huipun käyttöaika on 2200 tuntia vuodessa. VTT laskenut syksyn 2008 kustannustasolla. Lähde: PK-yritysten energiaopas
Pellettilämmitys Nykyaikainen lämmitystapa Tasalaatuiset pelletit sopivat polttoaineeksi oman kodin lämmittämiseen 15 40 kilowattia omakoti- ja rivitalot sekä vapaa-ajan asunnot lämpö- ja voimalaitoksiin 40 300 kilowattia suuret kiinteistöt 100 1 000 kilowattia pienet aluelämpölaitokset seospolttoaineeksi kivihiilen tai kostean hakkeen joukkoon.
Pelletti toimii eri kokoluokissa Siirrettävä lämpökontti Nopea, helppo tapa siirtyä pellettilämpöön Täysin valmiina paikalle kevyet perustukset Liikuteltava Pienet lämpölaitokset 0,1-5MW Pienet alueverkot Suuret kiinteistöt
Lämpöpumput Lämpöpumppujen avulla siirretään maahan, kallioon tai veteen varastoitunutta lämpöä rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen Yksi nopeimmin kasvavista uusiutuvan energian muodoista Helppokäyttöinen Ilmalämpöpumppu mahdollistaa sähkölämmitteisen talon energiankulutuksen pienentämisen melko pienellä investoinnilla Pienentää lämmityskustannuksia 30-40% Maalämpöpumppu kilpailukykyisin keskivertoa suuremmissa pientaloissa Lämpökerroin (COP) kertoo laitteiston sähkönkulutuksen ja tuotetun lämmön suhteen Mahdollisuus viilennykseen Lisää kuitenkin sähkön kulutusta
Esimerkkejä lämpöpumpuista Kuvat: SULPU r.y.
Pientuulivoima Pientuulivoimalla ei tarkkaa määritelmää 0,5-20 kw Aikaisemmin käytetty lähinnä sähköverkon ulkopuolella Verkkoon kytketyt järjestelmät kuitenkin yleistymässä Vaaka-akselinen tuuliturbiini pyyhkäisypinta-alan koko merkittävä tekijä tuoton kannalta Pystyakselinen tuuliturbiini toimintavarma toimii hyvin erilaisilla tuulennopeuksilla Pitkä käyttöikä molemmilla turbiinityypeillä yli 20 vuotta Paikan valinta tärkeä, tuuliolosuhteiden oltava riittävän hyvät Vaaka-akselisen tuuliturbiinin asennus Kuva: Eagle Windpower
Aurinkoenergia Auringon energiaa voidaan hyödyntää lämmityksessä (aurinkokeräimet) tai sähkön tuottamisessa (aurinkosähköpaneelit) Aurinkokeräimet toimivat päälämmönlähteen tukena Aurinkosähköjärjestelmien koko vaihtelee pienestä mökkikäytöstä suuriin aurinkovoimaloihin Laitteilla pitkä käyttöikä (25-30 vuotta) Suhteellisen kallista investointi Polttoaineiden tai sähkön mahdollinen hinnannousu lyhentää takaisinmaksuaikaa Tekniikka kehittyy erittäin nopeasti Käyttö vielä suhteellisen vähäistä Energiantuotanto jakaantuu epätasaisesti Esimerkki aurinkopaneelin tuotosta Kuva: Auringosta lämpöä ja sähköä
Haasteita Uusiutuvien energianlähteiden ympäristövaikutukset Tuulivoiman maisema-, ääni-, linnusto- ja muut vaikutukset Aurinkojärjestelmät vaikuttavat rakennuksen julkisivuun Maalämmön porakaivot Puupolttoaineiden pienhiukkasvaikutukset Puupolttoaineen tehokorjuun (oksat, kannot jne.) vaikutukset metsän ravinnetalouteen Uudenlaista ajattelua tarvitaan energiantuotannon suunniteltaessa Uudet toimintamallit kuten lämpöyrittäjyys Energiaratkaisuiden sitouttaminen aluesuunnitteluun Biopolttoaineiden riittävyys Syntyykö kilpailua polttoaineesta? Puun poltto vs. jatkojalostus Uuden ja perinteisen tekniikan yhteensovittaminen Niin pienessä kuin suuressa mittakaavassa Monipuolinen energiantuotannon rakenne tärkeää
Näkymiä tulevaisuuteen Ohjauskeinot lisäävät uusiutuvien käyttöä Energiaverot Tuet yksityisille, yrityksille ja kunnille Uusiutuvaan energiaan liittyvä tekniikka kehittyy Kilpailukyky paranee suhteessa perinteisiin energiantuotantomuotoihin Sähkön ja fossiilisten polttoaineiden hinnat tulevat todennäköisesti nousemaan tulevaisuudessa Päästökauppa, sähkömarkkinoiden integroituminen Keski-Eurooppaan, öljyn kysynnän kasvu Uusiutuvien lisääminen tuo uusia haasteita taloudellisesta, teknisestä ja ympäristönäkökulmasta Keskitetystä energiantuotannosta kohti energiaomavaraisempia asuinalueita Älykkäät sähköverkot mahdollistavat aikanaan sähkön pientuotannon merkittävän lisäämisen