Oikeusministeriön hallinnonalan lainsäädännössä kunnille asetetut tehtävät ja velvoitteet TEHTÄVÄ JA SÄÄDÖSPERUSTA KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNILLE TEHTÄVÄSTÄ LUOPUMISEN SEURAUKSET Lapsen edun selvittäminen valvontarangaistuksen valmistelussa; valvontarangaistuksesta annettu laki 8 ja lastensuojelulaki 20 Nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittäminen; laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä Alle 18-vuotiaan mielipide on selvitetty ja lasta kuultu yhteistyössä lastensuojeluviranomaisten kanssa yhteensä 75 tapauksessa koko maassa viimeisen kahden vuoden aikana. Yhden tapauksen selvittämiseen kuluu kokonaisuudessaan noin kaksi tuntia. Kustannusvaikutus kunnille on erittäin vähäinen. Tänä vuonna elokuun 2013 loppuun mennessä lausuntopyyntöjä tehty kunnille yhteensä 2 274. Lisäkustannuksia yhteistyöstä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa ei voida osoittaa, koska valtaosa rikoksesta epäillyistä nuorista on jo entuudestaan kunnan sosiaalitoimen ja erityisesti lastensuojelun asiakkaita. Lisäksi rikosepäily johtaa lastensuojelun toimenpiteisiin. Kustannusvaikutus kunnille on marginaalinen.. Kuulemisen tarkoituksena on selvittää alle 18- vuotiaan mielipide ja etu hänen läheisensä valvontarangaistuksen täytäntöönpanoon asunnossa. Kuuleminen ja mielipiteen selvittäminen ovat välttämättömiä lapsen turvallisuuden varmistamiseksi ja edun selvittämiseksi. Tehtävästä luopuminen vaarantaisi vakavasti lapsen turvallisuuden. Luopumisesta aiheutuisi myös, etteivät lastensuojelullisia toimenpiteitä vaativat tapaukset tulisi lastensuojelun tietoon. säilytettävä Kunnan tehtäväosuudesta luopuminen Valtaosa rikoksesta epäillyistä nuorista on vakavassa syrjäytymiskierteessä. Päihde- ja mielenterveysongelmat ovat yleisiä. Jos kunnan sosiaalitoimen ja Rikosseuraamuslaitoksen yhteistyöstä luovuttaisiin syrjäytymiskierre pahenisi, koska ei saataisi aikaan nuoren tilanteen kokonaiskartoitusta eikä löydettäisi keinoja, joilla voitaisiin puuttua syrjäytymiseen. Nuoren tilanteen selvittäminen erikseen olisi kallista ja nuoren kannalta turhauttavaa. Oikeusministeriön mukaan yhteistyö on säilytettävä. 1
Vangin pienen lapsen sijoittaminen vankilan perheosastolle vankeuslaki 4:10, lastensuojelulaki 13 a Isyyden selvittäminen ja vahvistaminen; isyyslaki Perheosasto toimi THL:n ohjauksessa, ja sillä on osastot Vanajan ja Hämeenlinnan vankilassa. Perheosastolla oli 1.10.2013 yhteensä 8 lasta. Vuonna 2012 perheosaston asiakkuudessa oli yhteensä 23 lasta. Kunnan vastuu rajoittuu lähes pelkästään lapsen sijoittamista koskevaan päätöksentekoon, minkä vuoksi kustannus on marginaalinen Kustannukset valtakunnallisella tasolla ovat karkeasti arvioiden noin 2,8 miljoonaa euroa. Koko tehtävästä luopuminen Kun nuori todetaan rikokseen syylliseksi, tuomioistuimella pitää olla käytettävissään selvitys ja arvio siitä, miten seuraamusvalinnalla voidaan ehkäistä syrjäytymiskierteen syvenemistä ja muita vahingollisia seurauksia. Ilman asianmukaista nuoren tilanteen kokonaiskartoitusta nuorten syrjäytyminen lisääntyisi, mistä aiheutuisi nuorisorikollisuuden ja erilaisten käytöshäiriöiden lisääntyminen. Luopuminen olisi täysin vastoin hallitusohjelman tavoitteita. säilytettävä. Tutkinta- ja vankeusvangin pienet lapset jouduttaisiin sijoittamaan eroon vanhemmastaan ja ottamaan sosiaaliviranomaisen huostaan ja järjestämään heille lisäkustannuksia aiheuttava sijaishuolto. Koska valtaosa (19/23 vuonna 2012) osastolle sijoitettavista lapsista on alle vuoden ikäisiä, huostaanotto olisi erittäin vahingollista lapsen kehitykselle. säilytettävä Tehtävästä luopuminen johtaisi siihen, ettei olisi mahdollista vahvistaa, kuka on avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isä. Taustaksi: Valmisteltavana olevassa isyyslain kokonaisuudistuksessa pyritään löytämään keinoja menettelyjen tehostamiseksi. Työryhmä tulee ehdottamaan, että ns. selvissä 2
Adoptioneuvonta; adoptiolaki Suomessa vahvistetaan vuosittain noin 500 adoptiota. Lisäksi kustannuksia aiheutuu tapauksista, joissa adoptioneuvonta päättyy siihen, että adoptiosta luovutaan. Kokonaiskustannukset ovat 2,5 3 milj. euroa (erittäin karkea arvio). Tehtävän kustannusvaikutusten arviointi on erittäin vaikeaa, koska jokainen adoptioprosessi on yksilöllinen ja kesto vaihtelee merkittävästi. Lisäksi toiminta on järjestetty kunnissa eri tavoin. Suhteutettuna kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin tapauksissa isyyden tunnustaminen voidaan hoitaa ennalta kuntien neuvoloissa muun asioinnin ohella, mikä helpottaisi olennaisesti lastenvalvojien työtä sosiaalitoimessa ja vähentäisi erillisten asiakaskäyntien määrää ns. helpoissa eli yli 75 %:ssa tapauksista Menettely edelyyttää että kunnissa ja maistraateissa otetaan käyttöön sähköinen asiankäsittelyjärjestelmä. Ns. vaikeat tapaukset (hieman yli 20 %) vievät valtaosan lastenvalvojien työajasta, minkä vuoksi lastenvalvojien työmäärä ei vähene helppojen tapausten lukumäärää vastaavasti. Uutena tehtävänä työryhmä tulee ehdottamaan mm. äidin vastustamismahdollisuuden poistamista ja isyyden selvittämistä joissain sellaisissakin tapauksissa, joita lastenvalvojat eivät nykyisin hoida. säilytettävä. Tehtävästä luopuminen kokonaan tarkoittaisi sitä, että kotimainen että kansainvälinen adoptiotoiminta Suomessa loppuisi ja sitä, että Suomi ei noudattaisi sitoutumiinsa kansainvälisiin adoptiosopimuksiin liittyviä velvollisuuksiaan. säilytettävä. 3
Kansainvälinen adoptiopalvelu; adoptiolaki Varautumisvelvollisuus; Valmiuslaki: Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien muiden yhteenliittymien tulee valmiuslain (1552/2011) 12 :n mukaan valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. Käräjäoikeuden lautamiehet; käräjäoikeuslaki kuuluvien sosiaalipalvelujen kokonaisuuteen adoptioneuvonnan merkitys on kuitenkin vähäinen. Adoptioneuvonta on sosiaalihuoltolain nojalla kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuluva sosiaalipalvelu, jota mm. kansainväliset sopimukset edellyttävät. Neuvonnan kustannukset katetaan STM:n budjetista. Kansainvälinen adoptiopalvelu ei ole sosiaalihuoltolain mukaista kuntien järjestämää palvelua. OM:ssä ei ole tietoa tämän tehtävän kustannusvaikutuksista. Kysymys ei kuitenkaan ole aineellisessa mielessä kuntien lisätehtävästä vaan kunnilla muun lainsäädännön perusteella olevien tehtävien hoitamiseen varautumisesta myös poikkeusoloissa. Käräjäoikeuksien lautamiehiin liittyvä kuntien tehtävä rajoittuu pelkästään lautamiesten valitsemiseen. Kunnanvaltuustot valitsevat lautamiehet valtuuston toimikaudeksi kunnallisvaalien jälkeen. Lautamiesten kokonaismäärä on noin 1 700. Valintamenettelystä kunnille aiheutuvia kustannuksia on vaikea arvioida. Missään tapauksessa kustannukset eivät ole merkittäviä. Tehtävä voidaan poistaa listalta, koska kyse ei ole kunnille kustannuksia aiheuttavasta tehtävästä. OM:n mielestä varautumisvelvollisuuden yleisluonteisesta sääntelystä ei pidä luopua. Hallitusohjelmassa todetaan, että lautamiesjärjestelmä säilytetään. Oikeudenhoidon uudistamisohjelmassa ehdotetaan, että pidemmällä aikavälillä koko lautamiesjärjestelmästä olisi syytä luopua. Lautamiesjärjestelmästä päättäminen on oikeuspoliittisesti merkittävä asia. Tehtävästä luopuminen ei toisi merkittäviä 4
Asiantuntija-avusteinen huoltoriitamenettely (follo); HE lokakuu 2013 Lautamiesten istuntopalkkiot, ansionmenetyskorvaukset ym. kustannukset maksetaan valtion varoista. Parhaillaan valmistellaan hallituksen esitystä, jonka mukaan lautamiesten määrä istunnossa tulisi vähenemään kolmesta kahteen. Näin ollen lautamiesten kokonaismäärä tullee seuraavien kunnallisvaalien jälkeen vähenemään nykyisestä. Menettelyä on kokeiltu 11 käräjäoikeudessa ja nyt annettavan HE:n nojalla se laajennetaan kaikkiin käräjäoikeuksiin. Samalla kun menettelyllä tähdätään lapsen edun parempaan toteutumiseen, sillä vähennetään työtä sekä tuomioistuimissa (vähemmän käsittelyä ja muutoksenhakuja) että kunnissa (mm. olosuhdeselvitysten teko). Sovittelu vähentää käräjäoikeuksien sosiaalitoimelta pyytämien olosuhdeselvitysten määrää. Kunnat velvoitetaan huolehtimaan asiantuntijapalveluiden järjestämisestä, kuitenkin niin, että valtio maksaisi kunnille korvauksen tästä. Siten lainsäädännön uudistamisella ei ole kustannusvaikutuksia kunnille. säästöjä kunnille, koska kunnat huolehtivat vain lautamiesten valinnasta. Oikeusministeriön mielestä tässä yhteydessä lautamiesjärjestelmä on säilytettävä. Olosuhdeselvitysten määrän väheneminen säästää kuntien menoja 0,35 1 milj. euroa. OM pitää välttämättömänä asiantuntijaavusteisen huoltoriitamenettelyn laajentamista koskevan HE:n antamista. Voidaan arvioida, että olosuhdeselvitykset voivat vähentyä 150 200 kpl/vuosi. Näin esim. 150 selvityspyynnön mukaan 5
Talous- ja velkaneuvonnan valtiollistaminen ulosoton tai oikeusavun yhteyteen [Oikeudenhoidon uudistamisohjelman ehdotus nro53] voidaan laskea 350 000 800 000 euron säästöt ja vastaavasti 200 selvityspyynnön mukaan 500 000 1 000 000 euron säästöt. Tämä arvio on kuitenkin vain suuntaa-antava ja siihen sisältyy monia epävarmuustekijöitä. Valtio on vuodelle 2013 varannut tehtävän hoitamiseen 5,2 milj. euroa (TEM:n pääluokka). Tämän lisäksi kunnat käyttävät siihen noin 2 milj. euroa. Neuvonnan tarkoituksena on estää velkaongelmien ja syrjäytymisen paheneminen saattamalla ylivelkaantuneet takaisin yhteiskunnan aktiivisiksi kansalaisiksi. Valmisteilla olevassa velkajärjestelylain uudistamisessa tullaan ehdottamaan myös pienyrittäjien pääsyä talous- ja velkaneuvonnan piiriin yritystoiminnan edistämiseksi. Siirto valtiolle Jos tehtävä siirtyisi valtiolle ja valtio käyttäisi sen hoitamiseen edelleenkin vain nykyiset 5,2 milj. euroa vuodessa, palvelut vähenisivät nykyisestä huomattavasti. Lisäksi oikeusaputoimistojen käsittelyajat pitenisivät ja toimistot ruuhkautuisivat. Myös sosiaalitoimen työmäärä kasvaisi. Talous- ja velkaneuvonnan siirtoa valtiolle vuonna 2009 tarkastellut selvittäjä esitti neuvonnan siirtoa oikeusavun yhteyteen kansalaisten yhdenvertaisuuden varmistamiseksi, mutta katsoi, että voimavaroja olisi samalla lisättävä 45 htv:llä. OM:n mukaan siirtoa on selvitettävä, mutta voimavaroja ei voida vähentää pikemminkin 6
Viranomaisen velvollisuus huolehtia henkilöstön riittävästä kielitaidosta; laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta Kielilakiin sisältyvät tehtävät; kielilaki Saamen kielilakiin sisältyvät tehtävät; saamen kielilaki Kunnallisten virkamiesten kielikoulutuksen määrä on kunnan harkinnassa. Koulutuskustannukset ovat vähäiset. Rekrytoinnissa ei suoria kustannusvaikutuksia kunnille. niitä pitäisi lisätä. Tehtävästä luopuminen Talous- ja velkaneuvonta on keskeinen osa maksuhäiriöiden hoitoa ja ehkäisyä. Vuonna 2012 talous- ja velkaneuvonnassa oli asiakastapaamisia 27 043. Velkajärjestelyhakemusten käsittely tuomioistuimissa hankaloituisi ja pitkittyisi. Todennäköisesti myös velkajärjestelyhakemusten määrä kasvaisi. Myös oikeusaputoimistojen ja sosiaalitoimen työmäärä kasvaisi. Tehtävästä luopuminen johtaisi siten velallisten velkakierteiden syvenemiseen ja viranomaisten työmäärän lisääntymiseen. OM:n mukaan tehtävä on säilytettävä. Kielelliset oikeudet ovat perustuslaillinen oikeus. Tehtävä on säilytettävä. Kielelliset oikeudet ovat perustuslaillinen oikeus, minkä parempaan toteutumiseen tähtää hallituksen hyväksymä kielistrategia. Tehtävä on säilytettävä. Perustuslain mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Tehtävä on säilytettävä. 7
Neuvotteluvelvoite saamelaiskäräjien kanssa; laki saamelaiskäräjistä Vaalien toimittaminen; vaalilaki Kunnille muodostuu kustannuksia kokousten pitämisestä ja kunnan virkamiesten niihin liittyvistä mahdollisista matkakustannuksista. 1) Vaalien yhdistäminen Koska muut kuin kunnallisvaalit toimitetaan lähes täysin valtion rahoituksella, kuntien vaalimenojen säästömahdollisuudet kiteytyvät pelkästään kunnallisvaaleihin. Kuntaliitoksien kautta kunnat voisivat saada jossain määrin hyötyä myös vaalikustannusten vähenemisenä (yhteinen vaalilautakunta jne). Jos kunnallisvaalit yhdistettäisiin muuhun kansalliseen vaaliin, säästäisivät kunnat 8 milj. euroa vaalia kohden. Kahden kansallisen vaalin yhdistämisen säästövaikutukset valtion vaalimenoihin olisivat 4 milj. euroa tai 11 milj. euroa vaalia kohden riippuen yhdistettävistä vaaleista. Vaalivarmuuden säilyttämisvaatimus johtaa siihen, ettei muita säästömahdollisuuksia nykyisen vaalijärjestelmän puitteissa ole. Neuvotteluvelvoite on lakisääteinen ja koskee kaikkia viranomaisia, ei pelkästään kuntia. Tehtävä on säilytettävä. Kuntien velvollisuudesta osallistua vaalien toimittamiseen ei voida luopua. Vaalien toimittamisessa on korostettava vaalivarmuutta. Vaalit täytyy toimittaa siten, että äänioikeutetuilla on hyvät mahdollisuudet käyttää äänioikeuttaan ja että vaalien tulos vastaa äänestäjien tahtoa ja saadaan viivytyksettä selville. Tästä syystä nykyisen järjestelmän puitteissa ei ole mahdollista vähentää valtion tai kuntien vaalitehtäviä eikä myöskään vaalimenoja. Eduskuntapuolueiden puoluesihteereistä koostuva toimikunta esittää, että perustetaan kansanvallan viikonloppu, jolloin eduskuntavaalit, presidentinvaali ja kunnallisvaalit toimitettaisiin aina huhtikuun kolmantena sunnuntaina. Eduskuntavaalit ja kunnallisvaalit toimitettaisiin vuorotellen joka toinen vuosi parittomina vuosina. Toimikunta esittää, että myös tasavallan presidentin vaalit siirrettäisiin pidettäväksi huhtikuun kolmantena viikonloppuna. Nykyistä tasavallan presidentin toimikautta pidennettäisiin kolmella kuukaudella, jolloin seuraava presidentinvaali järjestettäisiin huhtikuun kolmantena sunnuntaina 2018 8
(vaalivuosi olisi aina parillinen). 2) Nettiäänestys Pitkällä aikavälillä olisi mahdollisesti saatavissa säästöjä niin kuntien kuin valtionkin menoissa, mutta säästöjen suuruutta on tässä vaiheessa mahdotonta arvioida. Hallituksen hallinnon ja kehittämisen ministerivaliokunta asettanee syksyllä 2013 työryhmän pohtimaan nettiäänestyksen käyttöönottoa Suomessa toimitettavissa vaaleissa ja kansanäänestyksissä. 9