MITEN LAKI SYNTYY? OIKEUDENKÄYNNIN JA TÄYTÄNTÖÖNPANON PERUSTEET Teoriatiivistelmät 2012 Juristivalmennus
Sisältö 2 OIKEUDENKÄYNNIN JA TÄYTÄNTÖÖPANON PERUSTEET... 5 I JOHDANNOKSI... 5 1 Yleistä prosessioikeudesta... 5 Oikeuksien vahvistaminen ja täytäntöönpano... 5 Siviiliprosessioikeus (riita-asian oikeudenkäynti) rikosprosessioikeus (rikosasian oikeudenkäynti)... 5 Välimiesmenettely... 6 Sovittelumenettelyt... 7 Siviiliprosessuaalinen täytäntöönpano... 7 2 Oikeudenkäynnin ja täytäntöönpanon tehtävät... 8 3 Keskeiset prosessiperiaatteet... 9 Yleistä... 9 Oikeudenmukainen oikeudenkäynti... 9 Rikosprosessia koskevat erityisperiaatteet... 11 Tarkoituksenmukaisuusperiaatteet... 11 Ulosoton periaatteita... 12 Konkurssimenettelyn periaatteita... 12 4 Prosessin toimijat... 13 5 Lainkäytön organisaatio... 14 6 Prosessioikeuden lähteet... 15 II MENETTELY RIITA-ASIAN OIKEUDENKÄYNNISSÄ... 16 1 Käsittelyn päävaiheet ja käräjäoikeuden kokoonpano... 16 2 Asian vireilletulo ja vastaajan vastaus... 16 Haastehakemus... 16 Vastaajan vastaus... 17 3 Yksipuolinen tuomio... 18 4 Käsittelyn vaiheet... 19 4.1 Valmistelu... 19 Valmistelun tehtävät... 19 Kirjallinen valmistelu... 19 Valmisteluistunto... 20 Asian ratkaiseminen valmistelussa... 21 4.2 Pääkäsittely... 21 5 Oikeudenkäyntiväite... 22 6 Todistelu... 22 Yleistä... 22 Eräitä todistusoikeudellisia käsitteitä... 22 Väittämistaakka ja todistustaakka... 23 Todistusharkinta... 23 Tunnustus ja asianosaisen passiivisuus... 24 Todistajat... 24 Menettely todistelussa... 25 7 Prosessinjohto ja asian kiireelliseksi määrääminen... 25 8 Prekluusio... 26 9 Kanteenmuutoskielto... 27 10 Oikeudenkäyntiasiamies ja avustaja... 27 11 Ratkaisu riita-asiassa... 29 III MENETTELY TURVAAMISTOIMIASIASSA... 30 1 Yleistä... 30 2 Turvaamistoimien edellytykset, menettely ja hakijan korvausvastuu... 30 3 Turvaamistoimien lajit ja täytäntöönpano... 31
IV MENETTELY HAKEMUSASIASSA... 32 V SOVITTELYMENETTELY JA SOVINNON VAHVISTAMINEN... 33 1 Yleistä... 33 2 Riita-asioiden sovittelu tuomioistuimessa... 33 Yleistä... 33 Sovittelun edellytykset ja soveltamisala... 34 Menettely tuomioistuinsovittelussa... 34 Tuomioistuimen ulkopuolisen sovinnon vahvistaminen... 35 VI RIKOSASIAN OIKEUDENKÄYNTI... 36 1 Syyttäjälaitos ja rikosoikeudellisen vastuun toteuttaminen... 36 Syyttäjälaitoksen organisaatio... 36 Syyteoikeus ja velvollisuus... 36 Poikkeukset syytepakosta... 37 2 Rikosprosessin periaatteet ja vaiheet... 38 2.1 Säädökset... 38 2.2 Adheesioperiaate... 38 2.3 Oikeuspaikka ja asian vireillepano... 38 2.4 Rikosasian kirjallinen menettely... 39 Yleistä... 39 Kirjallisen menettelyn edellytykset... 40 Menettely kirjallisessa prosessissa... 40 2.5 Rikosasian normaalimenettely... 41 Vastaus ja muu valmistelu... 41 Käsittelyn kiireellisyys... 41 Pääkäsittelyn kulku... 41 Kokoonpano ja äänestäminen... 42 Syytteenmuutoskielto... 43 Syytteen peruuttaminen... 43 Puolustaja ja asianomistajan avustaja... 44 2.6 Todistelu rikosasiassa... 44 2.7 Tuomioistuimen ratkaisu ja oikeudenkäyntiaineisto... 45 VII Muutoksenhaku... 45 1 Muutoksenhakuoikeus... 45 2 Muutoksenhaku käräjäoikeudesta hovioikeuteen... 46 2.1 Muutoksenhakuoikeus... 46 2.2 Tyytymättömyyden ilmoitus ja valituksen ajaminen perille... 46 2.3 Vaatimistaakka, kanteenmuutoskielto ja prekluusio... 47 2.4 Reformatio in pejus... 48 2.5 Lainvoima ja oikeusvoima... 48 2.6 Vastavalitus... 49 2.7 Jatkokäsittelylupa... 49 Yleistä... 49 Asiat, joissa lupa tarvitaan... 50 Perusteet, joilla lupa myönnetään, ja lupajärjestelmän ulkopuolelle jäävät asiat... 50 Luvan myöntämisen ja epäämisen seuraukset... 51 3 Menettely hovioikeudessa... 51 4 Muutoksenhaku hovioikeudesta korkeimpaan oikeuteen... 52 5 Muutoksenhaku käräjäoikeudesta korkeimpaan oikeuteen (ennakkopäätösvalitus)... 53 6 Ylimääräinen muutoksenhaku... 53 Yleistä... 53 Tuomiovirhekantelu... 53 Tuomion purku... 54 Menetetyn määräajan palauttaminen... 55 3
VII ULOSOTTOMENETTELY... 55 1 Perinteinen ulosotto nykyisin suurten asiamäärien menettely... 55 Ulosotolla pitkät lainsäädännölliset perinteet... 55 Asiamäärät... 55 Luottoyhteiskunta ja sen lieveilmiöt... 56 Ulosoton tehtävät... 56 Ulosotto on erillistäytäntöönpanoa... 56 Valtakunnallisuus... 57 2 Ulosoton organisaatio ja muutoksenhaku... 57 3 Ulosoton edellytykset... 57 4 Ulosotossa täytäntöönpantavat velvoitteet... 58 5 Ulosottoperusteet... 59 Ulosottoperusteet luetellaan ulosottokaaressa... 59 Tuomio ulosottoperusteena... 59 6 Menettelyn päävaiheet maksuvelvoitteen täytäntöönpanossa... 60 6.1 Alkuvaiheet... 60 6.2 Palkan ja muun toistuvaistulon sekä veronpalautuksen ulosmittaus... 61 6.3 Irtainten esineiden ja kiinteistön ulosmittaus... 61 6.4 Ulosoton välttely... 62 7 Ulosoton oikeussuojakeinot... 62 IX KONKURSSI... 63 1 Konkurssi on markkinatalouteen kuuluva yleistäytäntöönpanon muoto... 63 Säädökset, velalliset ja asiamäärät... 63 Konkurssin tarkoitusperät ja suhde ulosottoon... 63 Konkurssilla ei ole veloista vapauttavaa vaikutusta... 64 2 Konkurssin alkaminen... 64 Konkurssi on tarkoitettu maksukyvyttömille velallisille... 64 Konkurssin hakijan saatava on oltava selvä... 64 Konkurssihakemus ja päätös konkurssiin asettamisesta... 65 3 Konkurssipesä ja siihen kuuluva omaisuus... 65 4 Konkurssisaatavat... 66 5 Konkurssimenettely... 66 Menettelyn päävaiheet... 66 Pesänhoitaja on keskeinen toimija... 67 Pesänhoitajan määrääminen ja kelpoisuus... 67 Pesäluettelo ja velallisselvitys... 67 Konkurssivalvojat ja jakoluettelo... 68 Omaisuuden myynti ja jako-osuuksien maksaminen... 68 6 Konkurssin raukeaminen ja julkisselvitys... 68 X LIITE: Vanhat valintakokeet... 68 Valintakoe 2007 Kysymys nro 5.... 68 Valintakoe 2009 Kysymys nro 5.... 69 Valintakoe 2009 Kysymys nro 6... 69 4
OIKEUDENKÄYNNIN JA TÄYTÄNTÖÖPANON PERUSTEET I JOHDANNOKSI 1 Yleistä prosessioikeudesta Oikeuksien vahvistaminen ja täytäntöönpano aineellisessa oikeudessa annetaan oikeuksia ja asetetaan velvollisuuksia prosessioikeudessa aineelliset oikeudet ja velvollisuudet vahvistetaan ja pannaan täytäntöön prosessioikeudessa säännellään oikeudenkäynnin menettelystä ja tuomioiden täytäntöönpanosta oikeuksiinsa ei pääse vain sillä, että laissa säädetään abstraktisti tietystä oikeudesta. o vasta kun konkreettisessa tapauksessa oikeus on vahvistettu ja pantu täytäntöön, on asianomainen reaalisesti päässyt oikeuksiinsa (access to justice) Siviiliprosessioikeus (riita-asian oikeudenkäynti) rikosprosessioikeus (rikosasian oikeudenkäynti) yleisten tuomioistuinten prosessin lajit ovat siviiliprosessi (yksityisoikeutta) ja rikosprosessi (rikosoikeutta). o ulkopuolelle jää hallintolainkäyttö (hallinto-oikeuksissa) ja menettely erityistuomioistuimissa siviiliprosessi = riita-asian oikeudenkäynti, jossa kyse yksityisoikeudellisen vaateen toteuttamisesta kanteella o tällaisia ovat esim. omistusoikeutta koskeva riita, kaupan kohteen virhettä koskeva erimielisyys ja velkojan saamisoikeutta koskeva kanne o siviiliprosessiin luetaan kuuluvaksi myös turvaamistoimimenettely ja hakemusasiamenettely, jotka ovat erityisiä prosessin lajeja o turvaamistoimimenettelyssä turvataan ennakolta tulevaa siviiliprosessia eli pääoikeudenkäyntiä esimerkiksi jäädyttämällä vastaajan omaisuutta (takavarikko) o Hakemusasiat ovat suurin siviiliprosessiin kuuluva asiaryhmä käräjäoikeuksissa niitä ovat esim. avioero, lapsen huolto ja tapaamisoikeus, edunvalvontaan määrääminen sekä pesänselvittäjän tai pesänjakajan määrääminen kuolinpesään rikosprosessi koskee rikoksentekijää vastaan nostetun syytteen (joka on myös kanne) käsittelyä tuomioistuimessa sekä sitä edeltäviä vaiheita eli esitutkintaa ja syyteharkintaa. o rikosprosessisäännöksiä sovelletaan myös eräisiin erityismenettelyihin: lähestymiskiellon ja liiketoimintakiellon määrääminen o rikosprosessia koskevia säännöksiä on mm. esitutkintalaissa, pakkokeinolaissa ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (ROL) 5
o siltä osin, kun ROL:ssa ei ole säännöksiä, sovelletaan prosessioikeuden perussäädöstä eli oikeudenkäymiskaarta o rikoksentekijän oikeudellinen nimike muuttuu rikosprosessin etenemisen myötä: epäilty (esitutkinta) syytetty vastaaja (oikeudenkäynti) oikeudenkäymiskaari on lähes 280 vuotta vanha säädös o vanhoista pykälistä vain muutama on enää voimassa alkuperäisessä muodossaan raja-aita siviiliprosessin ja rikosprosessin välillä ei ole ehdoton: o rikosprosessissa voidaan ajaa myös rikosperusteista yksityisoikeudellista kannetta: riita-asia kulkee tällöin rikosasian rinnalla, mutta ei muutu rikosasiaksi o siviilioikeudellinen vaatimus ratkaistaan tällöin siis samalla kertaa rikosasian kanssa o tätä kutsutaan liitännäis- eli adheesioperiaatteeksi (ROL 3 luku) syyteasian yhteydessä voidaan siis ajaa rikoksesta johtuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta syyttäjä ajaa tällöin syyteasian yhteydessä myös asianomistajan korvausvaatimusta rikoksentekijää kohtaan erikseen ajettaessa tällaisessa riita-asiassa noudatetaan riita-asioiden oikeudenkäymissäännöksiä Välimiesmenettely yksityisoikeudellinen riita, josta voidaan tehdä sovinto (eli dispositiivinen asia), saadaan ratkaista välimiesten antamalla päätöksellä, jos asianosaiset ovat näin sopineet välityssopimuksessa o välimiesmenettelyä koskevat säännökset ovat välimiesmenettelylaissa o välimiehet eivät ole toimessaan ammattituomareita vaan osapuolten valitsemia luottohenkilöitä. o kuka vaan voi toimia välimiehenä, mutta usein he ovat lakimiehiä o heitä valitaan yleensä kolme välimiesmenettely on suhteellisen vapaamuotoista, tuomioistuimen ulkopuolista lainkäyttöä asianosaiset voivat päättää menettelykysymyksistä, joista ei ole säännöksiä välimiesmenettelylaissa, kunhan otetaan huomioon joutuisuuden ja tasapuolisuuden vaatimukset ei noudateta edes toissijaisesti riita-asioita koskevia säännöksiä todistajaa voidaan kuulustella välitystuomioistuimessa, jos välimiehet katsovat tarpeelliseksi ei voida päättää pakkokeinojen käyttämisestä menettelyn lopputulos eli välitystuomio on lopullinen ratkaisu asiassa 6
o välitystuomioon ei voida hakea muutosta, mutta vakavien virheiden kohdalla tuomioistuin voi kumota tai julistaa mitättömäksi sen o välitystuomio pannaan täytäntöön käräjäoikeuden määräyksellä Sovittelumenettelyt vaihtoehtoinen riidan ratkaisun muoto eli ei tapahdu oikeudenkäynnin muodossa tuomioistuinsovittelu on oikeudenkäynnistä erillinen menettely tuomioistuimessa o tarkoittaa riita-asioiden ja riitaisten hakemusasioiden sovittelua käräjäoikeudessa o sovittelijana tuomari o tuomioistuinsovittelulaissa ei juuri menettelysäännöksiä vaan niistä päättää tuomari neuvoteltuaan osapuolten kanssa o sovittelun kohteena voi olla sekä asia, jossa sovinto on sallittu, että asia, jossa sovinto ei ole sallittu (jälkimmäisestä esim. lapsen huoltoa koskeva asia) o ei vielä kovin laajassa käytössä sovitella voidaan myös tuomioistuimen ulkopuolella yksityisessä menettelyssä o osapuolet yrittävät itse vapaaehtoisesti sopia riitansa sovittelijan avustuksella o jos sovittelija on koulutettu sovittelijaksi, voidaan sovinto vahvistaa käräjäoikeudessa o vahvistettu sovinto rinnastuu tuomioon eli on täytäntöönpanokelpoinen o muutoin sovinto jää osapuolten väliseksi eikä sitä voida panna täytäntöön ulosottoteitse laissa rikosasioiden sovittelusta säännellään mahdollisuudesta rikoksesta epäillylle ja rikoksen uhrille järjestettävästä puolueettomasta sovittelusta rikoksen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi o sovittelijana tehtävään koulutettu, sovittelutoimiston ohjaama ja valvoma henkilö o sovittelutoiminnan järjestää kunta tai muu palveluntuottaja Siviiliprosessuaalinen täytäntöönpano erillistäytäntöönpano yleistäytäntöönpano erillistäytäntöönpano velkakohtaista menettelyä o tällainen esim. ulosotto yleistäytäntöönpano kohdistuu velallisen kaikkiin velkoihin ja tietyin poikkeuksin koko omaisuuteen o tällaisia esim. konkurssi, yksityishenkilön velkajärjestely ja yrityssaneeraus edellä mainitut menettelyt ovat insolvenssi- eli maksukyvyttömyysoikeutta myös maksukykyinen, mutta maksuhaluton velallinen voi joutua ulosottoon yksityishenkilön velkajärjestely ja velkasaneeraus uutta ja ulosotto ja konkurssi ikivanhaa insolvenssioikeutta ulosottomenettelyssä pannaan täytäntöön tuomiot, joissa on asetettu velvoite jollekulle o ulosotossa täytäntöönpantavat velvoitteet: 7
maksuvelvoite, omaisuuden luovutusvelvoite (esim. esineen palautus oikealle omistajalle), vuokralaisen velvoite muuttaa pois tiloista (häätö), tekemisvelvoite (esim. vahingoittuneen omaisuuden ennallistamisvelvoite), kielto- ja sietovelvoite (esim. kielto käyttää toisen laituria tai velvollisuus sietää toisen tuomiossa määritellyn toimen suorittamista. o tuomioistuimessa voidaan antaa myös tuomioita, jotka eivät velvoita mihinkään (esim. vahvistus- ja muotoamistuomiot) o tuomiota, jossa ei aseteta velvoitetta, ei voida panna täytäntöön o ulosotto ei mahdollista ilman ulosottoperustetta tarkoittaa tuomiota tai muuta vuoden 2007 ulosottokaaressa (UK) mainittua asiakirjaa, jossa on asetettu täytäntöönpantavissa oleva velvoite o verot ja julkiset maksut suoraan ulosottokelpoisia; tuomiota ei tarvita siviiliprosessuaalinen täytäntöönpano kuuluu ulosottolaitokselle o ulosotto viranomaiset erityisiä lainkäyttöviranomaisia konkurssin edellytysten täyttyessä tuomioistuin asettaa velallisen konkurssiin o asettamisen jälkeen pitkälti yksityistä menettelyä, jossa pesähallinto hoitaa pesän omaisuutta ja jakaa myynnistä saadun kertymän velkojille o tuomioistuin vahvistaa omaisuuden jakamisen perusteet ennen jakoa pesähallintoon kuuluvat pesänhoitaja (asianajaja) ja velkojat ulosotto ja konkurssi pakkoperintäjärjestelmiä yksityishenkilön velkajärjestely ja yrityssaneeraus pyrkivät tervehdyttämään (rehabilitaatio) velallisen talouden o usein velkoja ei saa olennaista määrää saatavistaan o kun menettely aloitettu tuomioistuimessa, pääosin myös yksityistä menettelyä, jossa viranomaiset eivät ole mukana rikosprosessuaalinen täytäntöönpano eli sakko- ja vankeusrangaistuksen täytäntöönpano rikosoikeuden alaa o sakkorangaistuksen panee täytäntöön Oikeusrekisterikeskus o sakon pakkoperinnän suorittaa ulosottoviranomainen o vankeusrangaistuksen panee täytäntöön Rikosseuraamuslaitos hallintotuomioistuinten hallintolainkäyttö on hallinto-oikeuden alaa 2 Oikeudenkäynnin ja täytäntöönpanon tehtävät siviiliprosessin eli riita-asian oikeudenkäynnin ja sen jälkeisen täytäntöönpanon keskeinen tarkoitus on antaa kantajan lainmukaisille vaatimuksille oikeussuojaa omavaltainen lainkäyttö kiellettyä: o jos B velkaa A:lle 20 000 euroa, ei A saa omin avuin ottaa haltuunsa B:n varallisuutta o sen sijaan A:n tulee nostaa kanne käräjäoikeudessa 8
o kun B velvoitetaan tuomiossa maksamaan A:lle 20 000 euroa, saa A hakea tuomion perusteella ulosottoa, jonka suorittaa ulosottomies tuomioistuin hoitaa oikeussuojatehtävää ratkaisemalla riita-asioita (riidanratkaisufunktio) o ulosottolaitos toteuttamalla riidanratkaisun lopputuloksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuin: o oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimus koskee myös täytäntöönpanoa o valtion toimittava joutuisasti ja käytettävä tarvittaessa pakkokeinoja kantajan hyväksi attraktioperiaate = ulosottoviranomaiset ratkaisevat myös esim. omistusoikeusriitoja, jos täytäntöönpanon jatkaminen vaatii sellaisen ratkaisemista o vain riidat, jotka liittyvät vireillä olevaan ulosottoasiaan käyttäytymistä ohjaava funktio = tehokas oikeudenkäynti ja ulosotto ylläpitää kansalaisten vapaaehtoista halukkuutta vastata velvoitteistaan rikosprosessilla yleisestävä ja erityisestävä vaikutus: o yleisestävä vaikutus = kansalaisten tieto jonkin teon rangaistavuudesta ehkäisee rikokseen ryhtymistä o erityisestävä vaikutus = rangaistuksen saanutta pyritään estämään ryhtymästä uusiin rikoksiin 3 Keskeiset prosessiperiaatteet Yleistä oikeudenmukaisuustavoitteet o oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset o liittyvät Suomen perustuslaissa, Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksessa ja YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa määritettyihin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kriteereihin tarkoituksenmukaisuustavoitteet o käytännöllisiä periaatteita kuten prosessin varmuus, nopea ja halpuus oikeudenmukaisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperiaatteet liittyvät kiinteästi toisiinsa Oikeudenmukainen oikeudenkäynti tuomioistuinta koskevat periaatteet: o riippumattomuus = ei saa olla asian käsittelyyn mahdollisesti vaikuttavia sidonnaisuuksia o puolueettomuus = tasapuolisuus asianosaisiin nähden o tuomarin esteettömyys = tuomarilla ei omaa etua asiassa tai muuta sellaista sidonnaisuutta asianosaisiin tai ratkaistavaan asiaan, joka vaarantaa tuomarin puolueettomuuden tai antaa perustellun syyn epäillä tuomarin puolueettomuutta 9
perustuslaki (PL): käsittelyn julkisuus, oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeet turvataan lailla o kuulemisperiaate on yksi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kulmakiviä jollei asianomaisia kuulla, he eivät voi valvoa etuaan osapuolten saatava lausua suullisesti tai kirjallisesti vastapuolen vaatimuksista, väitteistä ja todisteista (kontradiktorinen periaate eli audiatur et altera pars sääntö) tuomari voi vaikuttaa aktiivisella materiaalisella prosessin johdolla merkityksellisien seikkojen esiin tulemiseen asioissa, joissa sovinto on sallittu (dispositiivinen asia) tuomarin rooli ei ole niin keskeinen kuin asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu (indispositiivinen asia) tuomioistuimen tulee aina perustella ratkaisunsa o tärkeää etenkin muutoksenhakuoikeuden käyttämisen kannalta o perustelujen taso kohonnut viime vuosina, mutta vasta-argumentit jätetään usein mainitsematta Ihmisoikeustuomioistuin: tuomioistuimilla velvollisuus perustella päätöksensä (6 artikla) o perusteluvelvollisuuden laajuus riippuu päätöksen luonteesta ja jutun asianhaaroista o perustelematta voidaan jättää asiaan vaikuttamattomat väitteet ja väitteet, jotka ovat selkeiden lainsäännösten tai oikeuskäytännön valossa perusteettomia o perusteluvaatimuksen täyttämisellä osoitetaan asianosaisille, että heitä on kuultu oikeudessa oikeus hakea muutosta tuomioistuimen päätökseen on oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kannalta merkittävä o oikeus ei kuitenkaan ole poikkeukseton PL: lainkäyttö tuomioistuimissa ja muu viranomaistoiminta on lähtökohtaisesti julkista (julkisuusperiaate) o oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annettuun lakiin on kirjattu tästä poikkeuksia o tuomioistuimen pidettävä salassa asiakirjat, jotka sisältävät: valtion ulkoista turvallisuutta vaarantavia tietoja, arkaluonteisia henkilökohtaisia tietoja, rikoksen uhria loukkaavia tietoja, tietoja eräistä henkilölle tehdyistä tutkimuksista (esim. mielentilatutkimus), salaisia henkilöiden yhteystietoja, tietoja tuomioistuimen neuvotteluista. o asianomistajan nimeä suojataan rikosasioissa eri tavoin o tuomioistuin voi antaa salassapitomääräyksen myös muun lain perusteella o suullinen käsittely tuomioistuimessa on julkinen 10
voidaan kuitenkin määrätä suljettu käsittely kun: käsitellään salassa pidettävää tietoa vaarantaa turvapaikanhakijan turvallisuutta alle 18-v. syytteessä rikoksesta kuullaan alle 15-v. o ratkaisun lopputulos ja sovelletut lainkohdat ovat aina julkisia Rikosprosessia koskevat erityisperiaatteet omia erityisiä periaatteita: o syyttömyysperiaate = jokaista on kohdeltava syyttömänä, kunnes hänet on lainvoimaisesti tuomittu rikoksesta o itsekriminointisuojaa koskeva periaate = kenenkään ei tarvitse tietoja antamalla saattaa itseään syytteen vaaraan tai huonontaa asemaansa rikosprosessissa oikeus pysyä vaiti Tarkoituksenmukaisuusperiaatteet prosessin varmuus, nopeus ja halpuus varmuus = prosessin lopputulos lainmukaisesti oikea o tarkoittaa dispositiivisessa (sovinto sallittu) asiassa sitä, että tuomioistuin päätyy lainmukaiseen ratkaisuun asianosaisten määräämisperiaatteen mukaisesti esiintuomien seikkojen ja käsittelyperiaatteen mukaisesti esiintuoman todistusaineiston pohjalta o määräämisperiaate = asianosaisten oikeus määrätä prosessitoimillaan oikeudenkäynnin kohteesta o indispositiivisissa riita-asioissa ja rikosasioissa määräämis- ja käsittelyperiaate ei voimassa prosessin nopeus on keskeinen asia oikeuden toteutumisen kannalta prosessin halpuus yhteiskunnan kannalta keskeinen tavoite, kustannustehokkuus em. tavoitteiden saavuttamiseksi riidattomat ja yksinkertaiset, ns. summaariset asiat ratkaistaan rutiiniluonteisesti o summaarinen riita-asia laitetaan vireille suppealla konekielisellä tai kirjallisella haasteella jos velallinen ei vastusta asiasyin, annetaan yksipuolinen tuomio normaaleissa riita-asioissa edetään valmisteluun ja pääkäsittelyyn käsittelyssä noudatetaan välittömyys-, keskitys- ja suullisuusperiaatetta o välittömyys = vaatimukset, väitteet ja todistusaineisto esitetään tuomarille autenttisesti: vaatimukset ja väitteet suullisesti todistuskappaleet tuomarin tulee havainnoida itse välittömyyttä myös tuomioistuimen kokoonpanon säilyminen samana 11
o keskitysperiaate = pyrkimys menettelyn ajalliseen yhtäjaksoisuuteen pyritään jo valmistelussa tiiviiseen käsittelyrytmiin ja keskitettyyn menettelyyn valmistelu pyritään saattamaan loppuun yhdessä istunnossa, sama koskee pääkäsittelyä (oikeudenkäymiskaari) istunto voidaan tarvittaessa keskeyttää tai asian käsittelyä voidaan lykätä uusien todisteiden vuoksi tai jos se on muusta syystä välttämätöntä o suullisuusperiaate = asianosaisten tulee esittää istunnossa väitteensä ja vaatimuksensa suullisesti vain vaatimukset sekä suorat viittaukset oikeuskäytäntöön ja oikeuskirjallisuuteen asianosainen voi lukea paperista sekä suullisesti esitettynä hyvin vaikeaselkoiset asiat muistiinpanot sallittuja Ulosoton periaatteita asianmukaisuusperiaate kirjattu ulosottokaareen vastapainoksi laajoille toimivaltuuksille ulosotto puolueetonta lainkäyttöä toimii itsenäisesti ja virkavastuulla täytäntöönpanotehtävät suoritettava joutuisasti, tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti suhteellisuusperiaate = ei saa aiheuttaa suurempaa haittaa vastaajalle tai sivulliselle kuin tarve vaatii myös ulosottoa koskee oikeudenkäynnin tarkoituksenmukaisuusperiaatteet: varmuus, nopeus, halpuus ulosottomiehillä neuvontavelvollisuus oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset voimassa myös ulosotossa o laaja muutoksenhakuoikeus tärkeää kuulemisperiaate voimassa myös ulosotossa = asianosaista kuultava, jos asialla huomattava merkitys tietyissä tapauksissa kirjallinen päätös ja tulkinnanvaraisissa päätös perusteltava esteellisyysperusteet lähimain samat kuin tuomareilla attraktioperiaate keskeinen myös ulosotossa o tuomioistuimelle kuuluvan toimivallan uskomista ulosottomiehelle o yhteiskäsittely = ulosottoasian yhdistäminen siviilioikeudelliseen riidanratkaisuun o ulosottomies ratkaisee, kuuluuko omaisuus velalliselle vai sivulliselle jos omistusoikeus näytön osalta epäselvä, antaa ulosottomies sivulliselle osoituksen nostaa kanne käräjäoikeudessa (täytäntöönpanoriitaosoitus) Konkurssimenettelyn periaatteita 12 velkojien yhdenvertaisuus o poikkeus: velkojan lakiin perustuva etuoikeus (yleensä vakuus) asianmukaisuusvaatimus = velallista tulee kohdella asiallisesti ja huomioida hänen etunsa
tarkoituksenmukaisuus periaatteita vastaavasti: konkurssipesä selvitettävä tehokkaasti, taloudellisesti ja joutuisasti julkisen intressin valvominen 4 Prosessin toimijat riita-asiassa keskeisiä toimijoita asianosaiset eli kantaja ja vastaaja o kantaja panee asian vireille haastehakemuksella o kantaja- tai vastaajapuolella voi olla useitakin henkilöitä o erityismenettelynä ryhmäkanne mahdollinen vain kuluttajasuoja-asioissa pyritään välttämään se, että jokainen joutuisi panemaan erikseen oikeudenkäynnin vireille mahdollisesti vähäisen intressin vuoksi ryhmäkannetta ajaa kuluttaja-asiamies haastehakemuksessa määritellyn ryhmän puolesta kuluttajan tulee ilmoittautua ryhmään tuomio sitoo koko ryhmää hakemusasioissa (esim. avioero) hakijaa ja sitä johon hakemus vaikuttaa kutsutaan asiaan osallisiksi o usein käsillä myös selkeä kaksiasianosaissuhde samaan tapaan kuin riita-asiassa (esim. lapsen huolto ja tapaamisoikeus) rikosasiassa asianosaisten (tekijä ja asianomistaja eli uhri) lisäksi myös syyttäjä o jos asianomistaja ajaa syytettä yksin asianomistajarikoksesta, on kaksiasianosaissuhde samantapainen kuin riita-asiassa o adheesioperiaate (ks. edellä) rikokseen perustuvan korvauksen osalta kyse vastaajan ja asianomistajan välisestä riita-asiasta, jossa asianomistaja voi luopua korvausvaatimuksistaan ilman syyttäjän suostumusta ulosotto o velkakohtaista menettelyä, erillistäytäntöönpanoa o yksityisoikeudelliset saatavat perustuvat yleensä tuomioon, joka on annettu kaksiasianosaissuhteisessa oikeudenkäynnissä o kaksiasianosaissuhde ei kuitenkaan jatku enää samassa muodossa ulosotossa o vahvasti virallistoimintoista menettelyä jatkuu vireilletulon jälkeen ulosottomiehen toimin ulosottokaaren mukaisesti o ulosottomies ottaa viranpuolesta huomioon esim. velallisen erottamisedun konkurssi o voi perustua kaksiasianosaissuhteisessa oikeudenkäynnissä asetettuun maksuvelvoitteeseen, jota velallinen ei pysty täyttämään 13
o voi alkaa myös ilman riita-asian oikeudenkäyntiä ja ulosottoperustetta, jos velallisen maksukyvyttömyys todettu lain edellyttämällä tavalla (konkurssilaki) o pesähallinto o konkurssimenettely muodostaa moniasianosaissuhteiden kokonaisuuden 5 Lainkäytön organisaatio lainkäyttö tuomioistuimissa tapahtuvaa tuomitsemistoimintaa tai tuomioistuinlaitoksen ulkopuolista lainkäyttöä (esim. ulosotto) yleisiä tuomioistuimia ovat alioikeutena käräjäoikeudet, ylioikeutena hovioikeudet ja ylimpänä oikeusasteena korkein oikeus (KKO) o käsittelevät riita-, rikos- ja hakemusasioita o käräjäoikeudessa lainoppineina jäseninä laamanni (päällikkötuomari) ja käräjätuomareita lautamiehet ei lainoppineita ( mukana vain joissain rikosasioissa) käräjäoikeuden puheenjohtajana voi olla vain lainoppinut käräjäoikeudessa voi toimia myös käräjäviskaaleja ja tuomioistuinharjoittelua (auskultointia) suorittavia käräjänotaareja o hovioikeudessa hovioikeuden presidentti, hovioikeudenlaamannit (osaston johtajia), hovioikeuden neuvokset ja esittelijät o korkeimmassa oikeudessa presidentti, oikeusneuvokset ja esittelijät o instanssijärjestys: käräjäoikeus hovioikeus korkein oikeus poikkeuksena ennakkopäätösvalitus = käräjäoikeudesta suoraan KKO:n tehtävä valitus, jossa hovioikeus hypätään yli erityistuomioistuimina toimivat: o markkinaoikeus o työtuomioistuin o vakuutusoikeus o valtakunnanoikeus edellyttää KKO:n valituslupaa ja muutoksenhakijan vastapuolen suostumusta tarvittiin tilanteisiin, joissa vireillä olevalle asialle tarvitaan nopeasti ennakkoratkaisu, joka ohjaa oikeuskäytäntöä (säädetty 2011) täytäntöönpanossa lainkäyttöä on selvimmin ulosottomenettely o ulosottomiehen ratkaisusta voidaan valittaa käräjäoikeuteen 14
6 Prosessioikeuden lähteet oikeudenkäyntiä koskee kaksi pääsäädöstä: vuoden 1734 lain oikeudenkäymiskaari (OK) ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettu laki (ROL) OK yleislaki, jota ROL täydentää o rikosasioissa sovelletaan ROL:n säännöksiä jos ROL:ssa ei erityissäännöstä, sovelletaan OK:ta toissijaisena säännöksenä o riita-asioissa sovelletaan aina OK:n säännöksiä turvaamistoimista säännellään OK 7 luvussa ja menettelystä hakemusasioissa OK 8 luvussa o monissa aineellisissa laeissa, kuten avioliittolaissa, on asiakohtaisia menettelysäännöksiä, jotka ovat ensisijaisia OK 8 lukuun nähden insolvenssioikeuden keskeisin säännös on ulosottokaari (2007) sakon ja menettämisseuraamuuksen täytäntöönpanosta säännellään sakkotäytäntöönpanolaissa konkurssimenettely konkurssilaissa o merkitystä myös Konkurssiasiain neuvottelukunnan suosituksilla 15
II MENETTELY RIITA-ASIAN OIKEUDENKÄYNNISSÄ 1 Käsittelyn päävaiheet ja käräjäoikeuden kokoonpano siviiliprosessin päävaiheet käräjäoikeudessa ovat: 1) asian vireilletulo (haastehakemus saapuu käräjäoikeuteen) ja haasteen tiedoksianto 2) vastaajan vastaus tai passiivisuus 3) asian mahdollinen ratkaiseminen valmistelua jatkamatta (yksipuolinen tuomio) 4) kirjallinen tai suullinen valmistelu ja asian mahdollinen ratkaiseminen valmistelussa 5) pääkäsittely 6) tuomio riita-asiat yhden tai kolmen lainoppineen jäsenen (tuomarin) kokoonpanossa o käräjäoikeus riita-asiassa päätösvaltainen lähtökohtaisesti kolmen tuomarin kokoonpanossa o useimmiten jutut ratkaistaan kuitenkin yhden tuomarin kokoonpanossa o yksi tuomari toimivaltainen valmistelussa o toimivaltainen myös pääkäsittelyssä, jos on sama tuomari kuin valmistelussa edellyttää myös, että asian laatu tai laajuus ei edellytä kolmen lainoppineen kokoonpanoa asianosaisia kuullaan ennen asian ratkaisemista yhden tuomarin kokoonpanossa 2 Asian vireilletulo ja vastaajan vastaus Haastehakemus asianosaisilla mahdollisuus vaikuttaa kokoonpanoon riita-asia vireille kantajan allekirjoittamalla haastehakemuksella käräjäoikeuteen vireilletulo ei edellytä, että haaste olisi ensin annettava tiedoksi vireille tulolla lin pendens vaikutus (vireilläolovaikutus) = samaa asiaa ei saa ryhtyä käsittelemään uudessa oikeudenkäynnissä o kantajan vaatimus voi siis olla kerrallaan vain yhden oikeudenkäynnin kohteena tuomion tullessa lainvoimaiseksi asian lis pendens vaikutus korvautuu tuomion oikeusvoimavaikutuksella, joka estää saman asian tutkimisen uudestaan (ne bis in idem) haastehakemuksen tehtävä on välittää tuomioistuimelle tieto, mistä asiassa on kysymys haastehakemuksessa: o kantajan tulee yksilöidä vaatimuksensa (mitä?) o ilmoittaa, mihin vaatimus perustuu (millä perusteella?) o em. tärkeää, jotta vastaaja voi valmistua oikeudenkäyntiin o ilmoitetaan kantajan todisteet ja mitä hän haluaa niillä näyttää toteen (todistusteemat) o kirjalliset todisteet tulee liittää haastehakemukseen 16
o mahdollinen vaatimus oikeudenkäyntikuluista o keskeistä kantajan vaatimuksen perusteena olevat oikeustosiseikat eli vaatimuksen perusteet selkeästi ilmaistuna o haastehakemuksessa ei vielä yksityiskohtaisia todistustosiseikkoja vaan todistusteemat haastehakemuksesta lähtee liikkeelle audiatur et altera pars säännön mukainen vastavuoroinen prosessi, jossa kummallakin asianosaisella mahdollisuus lausua toisen vaatimuksista ja väitteistä oikeudenkäynti voi alkaa myös ns. suppealla haastehakemuksella o ainoastaan asioissa, jotka kantajan mukaan riidattomia o asian koskettava lisäksi tietyn määräistä saamista, hallinnan tai rikkoutuneen olosuhteen palauttamista taikka häätöä o tällaisista riidattomista ja yksinkertaisista asioista käytetään nimitystä summaariset asiat o haastehakemus summaarisissa asioissa: haastehakemuksessa ei tarvitse ilmoittaa todisteita eikä liittää asiakirjoja kanteen perustana oleva asiakirja tulee kuitenkin yksilöidä täsmällisesti (esim. lasku tai velkakirja) tulee yksilöidä myös ne seikat, joihin vaatimus välittömästi perustuu Vastaajan vastaus vastaajalle tiedoksi annettavassa haasteessa pyydetään antamaan vastaus (yleensä kirjallinen) vastauksessa vastaaja ilmoittaa, että: o myöntääkö kanteen oikeaksi (ei vastusta kanteen hyväksymistä) o vai vastustaako kannetta jos vastustaa, tulee hänen ilmoittaa merkitykselliset perusteet vastustamiselle sekä omat todisteensa ja todistusteemansa kanteen vastustaminen = vastaaja vaatii kanteen hylkäämistä 1) voi merkitä kanteen kiistämistä tällöin vastaaja kiistää kanneperusteen todenperäisyyden ja esittää ns. näyttöväitteen 2) vastaaja voi vastustaa kannetta myös esittämällä oikeusväitteen väite siitä, ettei kanneperusteesta voi lain mukaan seurata kanteessa esitettyä oikeusseuraamusta 3) vastaaja voi myös vedota vastatosiseikkaan kumoaa kanteen oikeudellisen vaikutuksen (esim. velka on kuitattu) 4) vastaaja voi esittää myös oikeudenkäynti- eli prosessiväitteen väite siitä, että jokin prosessin edellytys puuttuu (esim. väärä oikeuspaikka) 17
3 Yksipuolinen tuomio oikeudenkäyntiväite esitettävä kun vastaaja käyttää ensimmäisen kerran puhevaltaa asiassa (yleensä vastaus haastehakemukseen) riita-asiassa annetaan asian selvittämiseen perustuva tavallinen tuomio tai asianosaisen passiivisuuteen perustuva yksipuolinen tuomio yksipuolinen tuomio mahdollinen vain asiassa, jossa sovinto on sallittu (dispositiivinen asia) ajatellaan, että passiivinen asianosainen myöntää kanteen oikeaksi yksipuolinen tuomio voidaan antaa seuraavissa oikeudenkäynnin vaiheissa: a) kun vastaaja ei vastaa haasteeseen (tai vastaa ilman merkityksellistä perustetta) asian valmistelua ei jatketa jos kantajalla velkakirjaan, vekseliin tai shekkiin perustuva saatava, yksipuolinen tuomio saadaan antaa normaalia hiukan helpommin yksipuolinen tuomio, mikäli vastaajalla ei todennäköisiä syitä vastustamisen tueksi kantajan ei tarvitse erikseen vaatia yksipuolista tuomiota haasteeseen vastaamatta jättävää vastaan b) valmistelussa jos vastaaja on jäänyt pois valmisteluistunnosta tai ei ole vastannut hänelle esitettyyn kysymykseen vastaajaa vastaan yksipuolinen tuomio, jos kantaja sitä vaatii voi myös vaatia asian ratkaisemista tuomiolla jos kantaja itse jättäytynyt passiiviseksi valmistelussa, kanne hylätään yksipuolisella tuomiolla kantajan passiivisuudesta huolimatta kanne voidaan hyväksyä tavallisella tuomiolla, jos kanne selvästi perusteltu tai vastaaja on myöntänyt kanteen c) pääkäsittelyssä jos asia edennyt jo pääkäsittelyyn, voidaan yksipuolinen tuomio antaa samoilla edellytyksillä (poissaolo pääkäsittelystä) kuin valmistelun osalta ulosotossa yksipuolinen tuomio ylivoimaisesti suurin saatavaa koskeva ulosottoperusteen laji o pannaan täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio yksipuolisen tuomion täytäntöönpanon voi keskeyttää hakemalla käräjäoikeudelta takaisinsaantia ja pyytämällä siinä yhteydessä täytäntöönpanon keskeytysmääräystä 18
4 Käsittelyn vaiheet 4.1 Valmistelu Valmistelun tehtävät valmistelussa riita-asia valmistellaan pääkäsittelyä varten niin, että pääkäsittely voidaan viedä läpi välittömyys-, keskitys- ja suullisuusperiaatteita noudattaen (ks. edellä) valmistelussa selvitetään seuraavat asiat (OK 5:19): 1) asianosaisten vaatimukset ja niiden perusteet, 2) mistä asianosaiset ovat erimielisiä, 3) mitä todisteita tullaan esittämään ja mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää toteen (todistusteemat) ja 4) onko edellytyksiä sovinnolle asiassa, jossa sovinto on sallittu, tuomioistuimen pyrittävä saamaan asianosaiset sopimaan asia o voi tehdä ehdotuksen asian sovinnolliseksi ratkaisuksi sovinto voidaan vahvistaa valmistelussa o toimii ulosottoperusteena o aineelliseen sisältöön ei saa hakea muutosta o vahvistamisen edellytyksiin voi hakea muutosta valmistelu kirjallista, suullista tai niitä molempia riita-asian oikeudenkäynti voi koostua valmistelusta ja pääkäsittelystä eri tavoin, kuten: a) kirjallinen valmistelu -> suullinen valmisteluistunto -> pääkäsittely b) kirjallinen valmistelu -> pääkäsittely c) suullinen valmisteluistunto -> pääkäsittely d) asian ratkaiseminen valmistelussa e) asian siirtäminen valmistelua jatkamatta suoraan pääkäsittelyyn Kirjallinen valmistelu kirjallinen valmistelu, jos tuomari katsoo, että siten valmistelun tavoitteet saavutetaan paremmin kuin viemällä asia suoraan suulliseen valmisteluistuntoon jos valmistelua jatketaan kirjallisesti, käräjäoikeus voi kehottaa asianosaisia toimittamaan kirjallisen lausuman määrätyistä kysymyksistä o edistää valmistelua tavoitteena ripeä eteneminen: o vain yksi lausuntokierros, jos ei erityistä syytä pyytää lisälausumia (esim. tekniset, monimutkaiset asiat) jos kirjallisessa valmistelussa saavutetaan valmistelun tavoitteet, siirrytään suoraan pääkäsittelyyn ilman erillistä valmisteluistuntoa 19
o tätä ennen asianosaisia kuullaan valmisteluistunnon tarpeellisuudesta vaikkakin prosessin etenemisjärjestys tuomioistuimen päätettävissä o kuuleminen kuitenkin tärkeää, koska valmistelun päättymiseen liittyy prekluusiovaikutus, joka estää uusiin seikkoihin ja todisteisiin vetoamisen prekluusiovaikutus ei kuitenkaan ehdoton (ks. myöhemmin) valmistelussa tuomari tekee kirjallisen yhteenvedon vaatimuksista ja niiden perusteista ja siirtää asian pääkäsittelyyn Valmisteluistunto valmisteluistunto pidetään, jos asiaa ei ole siirretty pääkäsittelyyn suoraan kirjallisen valmistelun jälkeen asian valmistelua jatketaan suullisesti siitä mihin kirjallisessa valmistelussa on päädytty edetään kirjallisen valmistelun pohjalta kohti valmistelun tavoitteita (ks. edellä) tuomari selostaa valmisteluistunnon alussa, mistä asiassa on kysymys ja mihin kirjallisessa valmistelussa on päädytty, sekä tekee valmistelun tavoitteiden kannalta tarpeelliset kysymykset tärkeää epäselvyyksien ja asianosaisten esitysten puutteiden selvittäminen sekä riidattomien ja riitaisten tosiseikkojen erotteleminen suullista menettelyä o asianosaiset eivät saa lukea tai antaa kirjallisia lausumia istunnossa (kirjallista aineistoa ja muistiinpanoja saa hyödyntää) keskitysperiaate: valmistelu pyritään saattamaan viivytyksettä loppuun yhdessä istunnossa o asianosaisten tulee esittää vaatimuksensa perusteineen ja lausua siitä, mitä vastapuoli on esittänyt o ilmoitettava myös kaikki todisteet ja todistusteemat ja esitettävä kirjalliset todisteet tuomarin materiaalinen prosessinjohto: pyritään kysymällä varmistamaan, että asianosaiset mainitsevat kaikki ne seikat, joihin haluavat vedota o tavoitteena se, ettei asianosainen menetä oikeuksiaan tietämättömyydestä tai erehdyksestä rajoittava materiaalinen prosessin johto: varmistetaan, ettei asiaan sekoiteta siihen kuulumatonta tai ettei asiassa esitetä tarpeetonta todistelua materiaalinen prosessinjohto valmisteluvaiheessa tärkeää pääkäsittelyn onnistumisen kannalta pääkäsittely ratkaisuvaihe, jossa ei tulisi lyödä uusia kortteja pöytään dispositiivisessa asiassa tuomari voi kehottaa asianosaista tuomaan määräajassa esiin vaatimuksensa, oikeustosiseikat ja todisteensa o jos tällainen prekluusiouhkainen kehotus on annettu se sulkee pois uusien oikeustosiseikkojen ja todisteiden esittämisen pääkäsittelyssä 20