Jouluinen tervehdys Vuosi alkaa olla ns. pulkassa. Pulkkaa ei toki viime aikoina Suomen talvessa ole muuhun tarvittukaan, mutta kyllä se lumi sieltä vielä tulee! Tässä vaiheessa voisimme hieman kurkata tulevaa vuotta 2010 ja sen painopisteitä meille luvialaisille. Luvialaisuuden ja luvialaisen yrittäjyyden kannalta on tulossa merkittävä vuosi koska pitäisi saada päätökseen Luvian elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2010 2016. Työtä aiheen tiimoilta toki vielä on rutkasti tiedossa. Ns. Elpo:n (elinkeinopoliittinen ohjelma) merkitys ei ole missään määrin vähäinen meille yrittäjille, puhumattakaan meille luvialaisille. Jatkuvasti muuttuva/kehittyvä elinympäristömme vaatii paljon työtä pysyäksemme mukana kehityksen rattaissa. Varsinkin aikoina, jolloin maailmantalous elää osittain hiljaiseloa, korostuu entisestään kysymys mikä rooli/tahtotila kunnallamme on, kun vauhti taas kiihtyy? Nyt voimme vielä katsoa totuutta silmiin ja tiedostaa vahvuudet ja heikkoudet. Perinteinen malli, kuka teki tai jätti tekemättä, pitää unohtaa ja keskittyä rakentavaan keskusteluun ja toimenpiteisiin kuntamme kehityksen eteen. Tulevaisuus näyttää tullessaan, miltä ympäristökuntamme tulee näyttämään ja mistä kokonaisuutta ohjaillaan. Toiset saavat elantonsa lähempää ja toiset kauempaa, mutta täällä kuitenkin asumme ja yritämme. Tämän vuoksi onkin tärkeää tiedostaa, miltä haluaisimme tulevaisuudessa näyttää, miten asioista päätämme ja miten elinympäristöämme kehitämme. Näitä asioita meiltä väistämättä jossain vaiheessa tullaan kysymään ja siinä vaiheessa on syytä olla toimintamallit ja yhteinen tahtotila! Tehokas tapa tarkistella asiaa ja viedä käytäntöön on Elpo, koska näin tekevät poikkeuksetta kaikki ne kunnat ja kaupungit, jotka ovat mukana tulevaisuuden kehityksessä. Yksilösuorituksiin pienellä kunnalla ei tulevaisuudessa ole kovinkaan ruusuiset mahdollisuudet. Kuntamme mahdollisuudet kehittyvässä elinympäristössä ovat hyvät, kunhan osaamme keskittyä oikeisiin asioihin nyt ja tulevaisuudessa. Vuosi 2010 voi olla Luvian yrittäjien kannalta muutoinkin merkittävä vuosi, koska hyvällä jäsenkehityksellä pääsemme rikkomaan 100 jäsenyrityksen rajan. Nyt meitä on 94 jäsenyritystä ja vuonna 2009 olemme saaneet siis uusia jäseniä 11 kappaletta. Hienoa! Tällä porukalla ja ei-jäsenyritysten avulla luulisi ainakin yrittäjien näkemyksen selviävän tulevasta Elpostamme. Emme kuitenkaan unohda sanontaa kukas sen yrittäjän asiaa ajaa, jos ei yrittäjä itse. :) Hieman leppoisampaa ohjelmaa toki on myös tiedossa, kuten vuonna 2009. Näistä tiedotamme säännöllisesti 4 kertaa vuodessa jäseninfossamme. Jättääkseni tilaa enemmän lehteen uusien jäsenten jutuille, en kirjoittele pidempään, vaan kiitän kaikkia yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta ja toivotan kaikille erittäin Rauhallista Joulua ja Tuloksekasta Tulevaa Vuotta 2010. Terveisin Jussi Lehtonen Puheenjohtaja, Luvian Yrittäjät Ry Luvian kunta Maakunnan tervein ja turvallisin Ei ole ihme, että Luvian kunta on erittäin suosittu asuinpaikka ja uusille omakotitonteille on jatkuvaa kysyntää. Viimepäivinä julkaistuissa selvityksissä Luvian kunnan asukkaat on todettu maakunnan terveimmiksi ja Luvia kuntana maakunnan turvallisimmaksi. Erittäin hienot tunnustukset kunnallemme toteaa kunnanjohtaja Kari Ojalahti. Kansaneläkelaitos mittasi kaikkien Suomen 347 kunnan asukkaiden terveydentilan. Luvian kunta sijoittui tässä mittauksessa sijalle 17 ja selkeästi maakunnan ykköseksi. Terveydentilamittauksessa mitattiin kolmea määrettä: kuolleisuutta, työkyvyttömyys eläkkeellä olevien määrää ja erityiskorvattavien lääkkeiden saajien määrää. Kunnanjohtaja Kari Ojalahdella on oma näkemyksensä siitä, miksi Luvian kunta sijoittui tutkimuksessa hyvin. Tilastoa tutkiessaan Ojalahti huomasi, että lähes kaikki tutkimuksessa hyvin sijoittuneet kunnat ovat läntisiä, meren läheisyydessä sijaitsevia ja ruotsinkielisiä. Sama pätee myös Luviaan. Ensimmäiset asukkaatkin ovat tulleet ruotsinkieliseltä alueelta Brändöstä. Lännessä elämänkatsomus on myönteinen, osataan nauttia elämästä, ollaan uteliaita ja asioista innostuneita. Luvialla asiaa parantaa vielä yhteisöllisyys. Isojakin asioita osataan ja halutaan tehdä yhdessä. Esimerkkeinä tälläkin hetkellä tästä ovat vaikkapa Perinnelaiva Ihanan rakentaminen ja vuosi vuoden jälkeen toistuvat upeat musikaalit. Luvialaisten mentaalisesta tilasta on kysymys eli siitä että mieli ja ruumis voivat hyvin perustelee kunnanjohtaja Luvian hyvää sijoitusta. Unohtaa ei myöskään sovi sitä, että Luvialla syödään paljon kalaa ja kalan syönnillähän on tunnetusti terveyttä edistäviä vaikutuksia. Luvian kunnassa on hyvä ikärakenne, sillä yli 65 vuotiaita on vain noin 15 prosenttia. Osittain tästä syystä Luvian kunnan terveydenhoidon ja sosiaalitoimen kulut ovat muihin kuntiin verrattuna pysyneet kohtuullisina. Kaiken kaikkiaan kunnanjohtaja Kari Ojalahti kokee kunnan strategiassa mainitun lauseen kunnan toimenpiteet ovat kuntalaisten terveyttä edistäviä toteutuneen hyvin. Maakunnan turvallisin Luvian kunta arvioitiin hiljan eri kuntien asukkaille tehdyssä kyselyssä maakunnan turvallisimmaksi. Kuntalaisten antamien lausuntojen lisäksi asiaa tukevat myös poliisin tilastot. Niissä Luvian kunnan nimi esiintyy harvoin. Luvialla ihmiset uskaltavat liikkua pimeäänkin aikaan kaikkialla toteaa kunnanjohtaja Kari Ojalahti. Tämä on helppo uskoa todeksi kylänraittia kulkiessaan. Siihen, että Luvia ei tilastoissa komeile rikosluvuilla on varmasti monia syitä. Yksi lienee se, että luvialaiset ovat ottaneet itse hoitaakseen monia rikoksia ehkäiseviä toimintamalleja. Yhtenä voisi mainita vaikkapa venesatamien vapaaehtoisen vartioinnin venepaikan vuokranneiden toimesta. Pienessä kunnassa joukkotoiminnalla on merkitystä ja siihen on lisäksi hyvät mahdollisuudet. Terveen ja turvallisen kunnan maine aiheuttavat sen, että Luvialla omakotitontit varataan sitä mukaa, kun niitä tulee myyntiin. Jatkuvaan tonttikysyntään Luvian kunta vastasi hankkimalla Ruutin alueelta noin 18 hehtaarin alueen omakotitalorakentamiseen. Kaikkiaan alueelle kaavoitetaan 64 tonttia. Puustoiset ja hyväpohjaiset tontit ovat kooltaan keskimäärin 1500-2000 m 2. Kunnanjohtaja Kari Ojalahti arvioi, että ensimmäiset Ruutin alueen tontit ovat ostettavissa ja rakennettavissa vuoden 2011 syksyllä. Asiasta kiinnostuneiden kannattaa jo nyt laittaa almanakkaan punainen merkintä, sillä tonteille on odotettavissa kova kysyntä. Kunnanjohtaja Kari Ojalahti toteaa, että uusien tonttien kaavoitus ei ole Luvian kunnalle business- asia, vaan kuntaan halutaan lisää palveluiden käyttäjiä ja veronmaksajia. Näin kuntaa voidaan jatkuvasti kehittää asukkaiden haluamaan suuntaan. Kunnan kehittämiseen liittyen vuonna 2010 tehdään monia asukkaiden viihtymistä parantavia toimenpiteitä. Esimerkkeinä kunnanjohtaja mainitsee urheilukentän kunnostuksen, useiden eri kunnan kiinteistöjen saneerauksen, teollisuusalueelle tarvittavan kunnallistekniikan rakentamisen, dementiakodin rakentamisen ja vanhan kirjaston muuttamisen koululle sopivaksi taitoaineitten opetustilaksi. Yhteensä näihin toimenpiteisiin kuluu rahaa vuonna 2010 noin 1.4 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden ehkä merkittävin hanke Luvian kunnassa ja luvialaisille on uusi kirjasto. Koko komeus maksoi 1.7 miljoonaa euroa, johon valtiolta saatiin avustusta puoli miljoonaa euroa. Luvian uusi kirjasto on varmasti maakunnan ja ehkäpä koko valtakunnan modernein ja nykyaikaisimmalla älytekniikalla varustettu toteaa Kari Ojalahti ylpeänä. Kuntalaiset ovat ottaneet myös hyvin vastaan uuden kirjastonsa. Jos Sinä et ole vielä käynyt niin kannattaa poiketa!
Luvian Yrittäjät vuodelle 2010 Puheenjohtaja 2010 Jussi Lehtonen. Syyskokouksen puheenjohtajana toiminut Esa Griffits sekä hallitukseen valitut Jouni Nikkonen ja Harry Sookari. Taustalla Helena Kankaanpää. Luvian Yrittäjien syyskokous pidettiin tiistaina 24.11. Luvian uudella kirjastolla. Kokouksen aluksi Helena Kankaanpää esitteli uuden kirjaston toimintaa. Syyskokouksen puheenjohtajana toimi Esa Griffits Luvian Merikotka. Syyskokousvalintoja, puheenjohtajana jatkaa Jussi Lehtonen. Hallituksessa jatkavat Marjukka Haula, Harry Sookari, Harri Männistö, Jan-Erik Pudas, Jouni Nikkonen, Kimmo Ankelo, Kimmo Kulmala, Rauno Numminen ja Sari Laihonen. Yhdistyksen sihteerinä jatkaa Erja Lindholm. Satakunnan Yrittäjien aluejärjestön hallituksessa jatkavat Jussi Lehtonen varsinainen jäsen ja Harry Sookari varajäsenenä. Yrittäjien paikallisyhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa kunnalliseen ja seudulliseen päätöksentekoon elinkeinopolitiikan kysymyksissä. Tavoitteena on luoda yrittämiselle kunnissa mahdollisimman hyvät olosuhteet. Toimintasuunnitelmassa 2010 vuoden teemana on vaikuttaminen. Kunnan ja yrittäjien elinkeinopoliittisten tavoitteiden tulee olla yhdensuuntaisia. Kunnan kanssa yhteistyössä aloitetun elinkeino-ohjelman sekä yritysvaikutusten arviointi työn kehittäminen elinkeinoasian neuvottelukunnan kautta sekä niistä tiedottaminen jäsenistölle. Jäsenistön jäsenpalvelutoiminnassa ja koulutustarjonnassa hyödynnetään niin Satakunnan Yrittäjien kun Suomen Yrittäjienkin tarjoamat palvelut jäsenistölle. Viestinnässä tullaan lähettämään vähintään neljä jäsentiedotetta vuoden aikana. Yhdistyksen www.luvianyrittajat.fi nettisivu palvelee myös jäsenistöä. Luvian Yrittäjät ry on osakas Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK:ssa, pyrimme hyödyntämään jäsenistön hyväksi saatavat palvelut. Luvian Yrittäjä ry on myös Yrityspalvelu Enterin yhdistyksen jäsen, tiedotamme jäsenistölle Enterin tarjoamista palveluista ja toiminnasta. Luvian Yrittäjät ovat mukana tarvittaessa järjestämässä yhdessä kunnan ja muiden yhdistysten kanssa yleisötapahtumia. Peruskoulun yrittäjyyskasvatusta pyritään tukemaan eri tavoin mm. stipendien muodossa. Vuoden aikana järjestetään myös hyvinvointiin ja vapaamuotoisiin tapaamisiin liittyvää toimintaa. Kädessäsi oleva Luvilainen lehti ilmestyy kaksi kertaa. Yrittäjät, otakaa yhteyttä suoraan puheenjohtajaan tai hallituksen jäseniin kun haluat keskustella. Luvian Yrittäjät ry hallitus Puheenjohtaja Lehtonen Jussi Intellitek Oy gsm. 050 322 1133 puheenjohtaja@luvianyrittajat.fi Sihteeri Erja Lindholm gsm. 044 582 3682 sihteeri@luvianyrittajat.fi Kulmala Kimmo ATK Kimmo Kulma gsm. 040 578 1569 Marjukka Haula Kettulan päiväkoti Oy gsm. 040 595 4321 Sari Laihonen Sari Laihonen Tmi gsm. 040 834 3007 Harri Männistö Sementtivalimo Harri Männistö gsm. 040 558 3211 Jouni Nikkonen Mäntykaluste Nikkonen Tmi gsm. 0400 724 789 Satakunnan Metsäpalvelu Oy gsm. 0500 328 333 Jan-Erik Pudas Pikku Seppä Tmi gsm. 0400 720 327 Kimmo Ankelo Insinööritoimisto Ankelo Oy gsm. 0400 539 991 Vuodenvaihteen toimet erilaisten riskien osalta yrityksissä Joulu on hiljentymisen ja lepäämisen aikaa myös yrittäjille. Tällöin myös useimmat yritykset viettävät lomaa. Onhan vuodenvaihde myös yrittäjien ja työntekijöiden akkujen latausaikaa. Tyhjät ja hiljaiset toimitilat tarjoavat vain turhan hyvän kohteen hämäräveikoille elleivät yrityksen murtosuojaukset ole kunnossa. Muuttuvien lämpötilojen vuoksi yrityksen toimitilojen putkistoja on valvottava jäätymisen estämiseksi. Energiaa kuluttavat ylimääräiset sähkölaitteet kannattaa sulkea myös turhien paloriskien varalta. Tietosuojauskin kannattaa tarkistaa ja varmentaa viimeisimmät tietojärjestelmiin tehdyt muutokset. Nämä tallennetut varmuuskopiot on syytä ottaa mukaan, jotta omaisuusvahingon johdosta ei tarvitse aivan kaikkea aloittaa alusta kertoo myyntijohtaja Kimmo Aho Pohjola Vakuutus Oy:stä Murtoriskien torjuntaan kannattaa uhrata muutama ajatus ennen joululomalle lähtöä. Kaikkien takaovien ja ikkunoiden lukitus tulee tarkastaa sekä murtohälytyslaitteiden toimivuus - lähteekö hälytys vartiointiliikkeeseen vai jääkö se matkalle toimimattomien yhteyksien vuoksi. Ovien sähkölukkojen avautumis- ja sulkeutumisaikoja kannattaa myös tarkistaa ja säätää lomien ajoiksi sopivaan tilaan. Ulkona vuodenvaihdetta vastaanottavien ajoneuvojen osalta pakkasnesteet ja lukitukset pitää tarkistaa, ehkä akun irrottaminenkin ja sisätiloihin siirtäminen parantaisi töiden käynnistystä lomien jälkeen. Toimet vakuutusten osalta Tapaturmavakuutuksien ennakkomaksut v. 2010 ovat jo saapuneet, ja niiden lähtökohtana olevat palkkasummat on syytä tarkistaa, jotta ennakkomaksut eivät muodostu liian suuriksi tai pieniksi. Erityisesti TyEL:n ennakkosummia tulee tarkistaa, niiden merkittävien maksujen vuoksi. Toimivin tapa hoitaa TyEL -maksut (v. 2010 maksuprosentti 22 %) on maksaa ne kuukausittain palkanmaksun yhteydessä seuraavan kuukauden aikana, jolloin TyEL -maksut ovat aina ajan tasalla. Toimialoilla, joiden palkat vaihtelevat suuresti kuukausittain, on kk-tilityksellä tärkeä merkitys maksujen tasaamisessa. Omaisuusvakuutusten osalta pikainen silmäys voisi olla myös tarpeellista. Etenkin, jos vaihto-omaisuuden osalta varaston arvo on muuttunut normaalista, alivakuuttaminen ei kannata, toteaa Kimmo Aho ja toivottaa kaikille rauhaisaa ja turvallista vuodenvaihdetta!
Karisjoen paatti ja puu Kaikki mitä veneesi tavitsee Säästöpankissa säästetään Hyvän Päivän Varalle! Säästämisen asiantuntija paikkakunnallasi Luvian konttori www.eurajoensp.fi Vielä ei ole tullut vastaan sellaista venehommaa, mistä en olisi suoriutunut toteaa vuodesta 2005 Luvialla venealan yritystä pyörittänyt Miikka Karisjoki. Ammattitaitonsa Miikka on hankkinut Mynämäen käsi-ja taideteollisuusoppilaitoksen 4-vuotiselta artenomilinjalta. Lisäksi on veneen rakennus- ja kunnostuskokemusta jo nuoresta alkaen. Karisjoen paatti ja puu yrityksen toimenkuvaan kuuluvat kaikki veneisiin liittyvät hommat. Eniten ehkä työllistävät veneiden lahonneiden tai lahoavien kansirakenteiden kunnostukset. Hoidettuna kansirakenteet kestävät 10-15 vuotta, mutta jos niitä ei hoida, niin rapistuminen tapahtuu yllättävän nopeasti, neuvoo Miikka Karisjoki. Huonokuntoisten kansi- ja runkorakenteiden laitto on työlästä ja hidasta hommaa. Myös materiaalit ovat kalliita. Esimerkiksi teak, joka on ehkä yleisin veneissä käytetty puumateriaali, maksaa 6000 euroa kuutio. Siinä tulee pienellekin laudanpätkälle hintaa, toteaa Miikka Karisjoki. Omalle kansirakennustyölleen Miikka antaa kymmenen vuoden takuun kunhan vuosittaisesta perushuolto tehdään asianmukaisesti. Tarvittaessa Miikka Karisjoki asentaa veneeseen myös vaikka moottorin. Pienemmätkin laiteasennukset kuten kaikuluotaimet, navigaattorit tai vaikkapa automaattiohjaukset kuuluva toimenkuvaan. Laiteasennukset ovat ammattitaitoa vaativaa hommaa sekä teknisesti että ulkonäöllisesti, toteaa Miikka Karisjoki. Nykyaikaiseen kauniisti verhoiltuun veneeseen ei sähkö- ja anturijohtoja sovi vedellä miten sattuu. Jos haluaa siistin lopputuloksen niin piuhojen asennus on suunniteltava huolella. Oma venetuotanto suunnitteilla Miikka Karisjoki pystyy hoitamaan kaikki työt, mitkä liittyvät veneeseen. Miikka Karisjoki valmisti opiskeluaikanaan yhdessä opiskelukaverinsa kanssa rapiat viisi metrisen italialaistyyppisen Riva-kulttiveeneen jäljitelmän. Hommasta jäi hyvä maku ja nyt Miikka suunnittelee hieman laajempaakin Riva-tyyppisten veneiden tuotantoa. Suunnitelmissa on rakentaa komposiittirakenteisena parinkin tyyppisiä ehkäpä noin 7 8 metrisiä klassikoja. Toinen malli voisi olla daycruiser-tyyppinen ja toinen hieman asuttavampi venemalli. Voimanlähteenä olisi 8-sylinterinen asiakkaan toiveiden mukaan joko bensa- tai dieselmoottori. Vetolaite piilotetaan aina peräpeiliin näkymättömiin. Veneiden suunnittelu on tällä hetkellä työn alla. Parasta olisi, jos tässä vaiheessa saisi ensimmäisen tilauksen, se nopeuttaisi homman käynnistymistä, toteaa Miikka Karisjoki. Riva-tyyppisen veneen hinta tullee olemaan mieluummin hieman alle kuin yli satatuhatta euroa. Karijoen paatti ja puulla on hallissaan tällä hetkellä peruskunnostuksessa yksi vene ja pari venettä odottaa laiteasennuksia ja kunnostusta. Töitä otetaan kuitenkin vastaan koko ajan. Pienemmät työt tehdään tuntitaksalla, mutta isommissa töissä voidaan työn tilaajan kanssa yhdessä neuvotella urakka, jonka puitteissa kustannusarvion tulee pysyä. Satamiin tulessaan tämä pikku-riva kerää katseita. Sen valmistui opinnäytetyönä Miikka Karsijoen ja hänen opiskelutoverinsa rakentamana.
Pirkko ja Seppo Aro jalostavat PTS Oy:n osakkaina puusta pellettiä. Kalkkunat vaihtuivat pellettiin Luvian puu jalostuu PTS Oy:n toimesta pelletiksi Luvialaiset Pirkko ja Seppo Aro miettivät kalkkunankasvatuksen etenkin jalostuksen osoittautuessa vuosi vuodelta entistä hankalammaksi byrokratian ja mitä erilaisimpien vaatimusten ja määräysten vuoksi uutta liikeideaa tilalleen. Isännän ja emännän ideariihi tuotti idean pelletin valmistuksesta sekä omaan että myös muiden pelletin polttajien käyttöön. Idean toteuttamista helpotti huomattavasti se, että osa tuotantotiloista oli jo valmiina ja käsistään kätevä isäntä pystyy rakentamaan osan kalliista tuotanto laitteistoista itse. Pelletti on hyvä polttoaine. Puu puristetaan kovalla paineella rumpupuristimen läpi. Rummun reiistä pursuaa läpimitaltaan 8 millimetrisiä ja keskimäärin 20 milliä pitkiä pellettejä. Pellettipuuna parasta on havupuu, mutta lehtipuutakin voidaan käyttää. Ennen puristusta pelletin raaka-aine kuivataan ja kuoritaan. Parasta pellettiä saadaan nimenomaan kuoritusta puusta. Kovalla paineella puristettu puu lämpenee lähes sataan asteeseen ja lämpö aiheuttaa sen, että pelletin koossa pysymiseen ei tarvita mitään liimatai muitakaan sidosaineita. Pelletti on puhdasta puuta ja jos mahdollista se on tarkoitus tehdä vielä Luvialaisesta puusta, painottaa pellettiyrittäjä Seppo Aro. Osan tarvitsemastaan pelletin raaka-aineesta PTS Oy saa osakkaidensa omistamista metsistä, mutta tarvetta myös ostopuuhun on. Arot ostavat ulkopuolisen puun mielellään mahdollisimman läheltä. Näin vältytään turhilta kuljetuskustannuksilta. Puukauppana hankintakauppa, eli sellainen missä isäntä on tuonut puun tienvarteen, on sopivin. Jos isäntä haluaa tai pystyy tekemään vain hakkuun, niin sekin käy, koska Arolla on käytettävissään puun metsäkuljetukseen sopiva traktori ja peräkärry nostureineen. Aron pelletin valmistukseen ostaman puun etuna on se, että kaiken puutavaran voi laittaa samaan kasaan. Puun tyven maksimikoko saa olla 26cm, sillä sitä suurempi puu ei mahdu hakehakkuriin. Isännän etuna Arolle myytävässä puukaupassa on se, että energiakäyttöön menevälle puulle maksetaan kuljetustukea kestävän metsätalouden varoista seitsemän euroa kiintokuutiolta. Puuta pitää olla vähintään 20 kiintokuutiota ja tuki haetaan metsäkeskukselta. Pelletillä on hyvä lämpöarvo Tiukkaan puristetussa pelletissä on hyvä lämpöarvo. Seppo Aro laskeskelee, että yhden omakotitalon vuodessa tarvitsema pellettimäärä on noin 9.000 kiloa. Se vastaa noin 3000 litraa kevyttä polttoöljyä. Pellettiä myydään 500 kilon suursäkeissä. Säkillisen hinta on tällä hetkellä 125 euroa. Tämän hetken hintatason mukaan laskettuna pelletti on lämmityksessä öljyä edullisempaa. Lämmitysjärjestelmä rakentaminen maksaa molemmilla lämmitysmuodoilla myös suunnilleen saman verran. Myös huollon tarve on samaa luokkaa. Pelletin etuna on sen kotimaisuus ja saatavuus. Pelletti palaa myös puhtaasti, savua ei piipusta juurikaan tuprahtele. Pellettisäiliön voi rakentaa sen suuruiseksi, mitä itse arvelee tarvitsemansa. Rakennusmateriaaliksi käy vaikkapa vesivaneri. Nykytekniikalla pellettilämmityksen saa hyvin huoltovapaaksi. Pelletin syöttö polttimeen on automaattista ja tuhkan poistonkin voi automatisoida. Pirkko ja Seppo Aron tavoitteena on tuottaa pellettiä pari tuhatta kiloa vuorokaudessa. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tuotanto riittäisi kattamaan kaikkien Ruutin alueelle rakennettavien runsaan kuudenkymmenen omakotitalon vuotuisen pellettitarpeen. Maanrakennustyöt salaoja- ja sadevesijärjestelmät jätevesijärjestelmät kaivuut ja asennustyöt www.koneurakointihelkio.fi p. 040-5910707
Kaljaasi Ihanan rakentaminen on hyvin aikataulussa. Se lasketaan veteen ensi kesänä. Veteen lasku Jazz-viikolla 2010 Kaljaasi ihanan rakentaminen hyvin aikataulussa Päivittäin kymmenkunta talkoolaista puurtaa kaljaasi Ihanan työmaalla Luvian Laitakarissa. Hyvää porukkaa ja hommat sujuvat, toteaa laivan vastaava mestari Ismo Lilja. Isoin työ koko laivasta on tehty. Tällä hetkellä pakerretaan laivan sisärakenteiden kimpussa. Punkissakin on tekemistä, sillä niitä tulee alukseen parikymmentä. Lisäksi tulee hyvin varustettu keittiö eli pentteri ja pari vessaa. Ihanan moottorikin, 280 hevosvoimainen Sisu, on jo asennettu paikalleen. Samoin pari polttoainetankkia, joihin mahtuu yhteensä 1300 litraa menovettä Sisulle. Makean veden tankkeihin mahtuu vettä yhteensä pari tuhatta litraa. Veneen käyttösähkö tuotetaan laivaan asennettavalla generaattorilla. Tähän tarkoitukseen on jo hankittu 14 kilowatin tehoinen Vetus. Paras lopputulos syntyy ammattilaisen avustuksella! Hyvä sisustussuunnittelu tuo tilaan kauneutta ja viihtyisyyttä, toiminnallisuudesta tinkimättä. Olen apunasi, kun haluat luoda toimivia kokonaisuuksia tai kaipaat apua yksityiskohtien hiomiseen. Ota yhteyttä, suunnitellaan unelmiesi tila! www.sisustussuunnittelu.eu Sari Huhtamaa, sisustussuunnittelija SI Kuivalahdentie 21, 29100 LUVIA tel +358 (0)50 325 4444 Laivan rakentaminen on tarkkaa puuhaa, erityisesti puulaivan. Ihanankin rakentamista on käyty jo useaan otteeseen tarkastamassa eri instanssien toimesta. Joka tarkastuksen jälkeen on annettu lupa jatkaa, joten tyytyväisiä ovat työn jälkeen ja tasoon ilmeisesti olleet, arvelee Ismo Lilja. Kaljaasi Ihanaan tulee makuutilat parillekymmenelle matkustajalle ja päiväristeilyille voitaneen ottaa lähes viisikymmentä matkustajaa, sopivasti linja-auto lastillinen. Kaljaasi Ihanan kotisatama tulee olemaan Luvian Laitakarissa ja sille tullaan rakentamaan oma laituri. Ihanan pohja on vahvistettu kuparilevyillä, jotka mahdollistavat aluksen purjehtimisen myöhään syksyllä. Jäänmurtajaksi Ihanasta ei kuitenkaan ole. Kaljaasi Ihanan rungon alaosaa suojaavat kuparit on nimetty Veikko-kupariksi, koska niiden hankinnasta on vastannut tunnettu Porilainen rakennusalan ammattilainen Veikko Vuorenpää. Ihanan rakentamisen vastaava mestari Ismo Lilja on tyytyväinen aktiiviseen talkooväkeen. Perinnelaivayhdistys Ihanassa on tällä hetkellä noin 700 jäsentä. Sinunkin kannattaa harkita asiaa. Mahdollisuuksia päästä oman purjelaivan omistajaksi tarjoutuu harvoin. Näin joulun alla voi hankkia itselleen tai vaikkapa perheenjäsenelle lahjaksi Perinnelaivayhdistys Ihanan jäsenyyden. Maksut ovat kohtuulliset, sillä liittymismaksu on 25 euroa ja vuotuinen jäsenmaksu 15 euroa. Kannattaa poiketa Luvian Laitakarissa tutustumassa aluksen rakentamistyömaahan. Ovet ovat auki päivittäin. Samalla voi tehdä Ihana-aiheisia joululahjalöytöjä Varvituvalta, joka sekin sijaitsee Laitakarissa.
Orjatori äänen ja valon osaaja Puitteisiin sovitetulla hyvällä äänentoistolla ja sopivalla valaistuksella kaikkiin tapahtumiin, isoihin ja pienempiinkin, saa aivan toisenlaisen fiiliksen toteaa luvialaisen Orjatorin omistaja Ville-Matti Kulju. Miehen laitevarastosta Luvialta löytyy valtava määrä valonheittimiä, kaiuttimia ja miksauspöytiä. Kyllä näillä laitteilla saa helposti valotehoa 100000 wattia ja äänitehoakin 30000 wattia, laskeskelee Ville-Matti. Ville-Matti Kuljun yritys Orjatori on keskikokoinen alallaan. Yrityksen osaamista kuvaa se, että yritys on järjestänyt mm. Raumanmeren juhannuksen valaistuksen ja äänentoiston jo kymmenen vuoden ajan. Yritys pystyy hoitamaan myös tilaisuuksiin tarvittavat erikokoiset esiintymislavat. Esimerkiksi viimekesäiseen Raumanmeren juhannukseen, joka järjestettiin Porissa, toimitettiin neljä lavaa. Orjatorin asiakkaita ovat yhtä hyvin yritykset kuin yksityiset henkilötkin. Yritykset järjestävät usein tilaisuuksia omissa tiloissaan. Teollisuushallin muuttaminen viihtyisäksi tilaksi, jossa valaistus on kohdallaan ja äänentoisto pelaa, vaatii osaamista. Voi sanoa, että kaikista tiloista saa toimivan, kunhan asiaan paneudutaan ja panostetaan, toteaa Ville-Matti Kulju. Rekvisiitalla on myös tärkeä merkitys tilan somistuksessa. Ville-Matti Kulju muistaa tehneensä kesän talvella erääseen tilaisuuteen hankkimalla sinne palmuja. Villinlännen juhliakin on hieman vaikea järjestää ilman hevosta, joten hevosenkin hankintaan on jouduttu. Orjatori on järjestänyt tilaisuuksia, enimmäkseen häitä mm. Luvian Tasalassa. Miksauspöydässä, jonka avulla hallitaan ääntä ja valoa, on hanikoita enemmän kuin lentokoneessa. Työ opettaa tällä alalla tekijäänsä, sillä koulutusta ollaan vasta suunnittelemassa, toteaa yrittäjä Ville-Matti Kulju Luvialaisesta Orjatori-yrityksestä. Orjatori vuokraa myös laitteitaan tarvitseville. Esimerkkinä voisi mainita, että aika ajoin mm. Ilkka Alanko ja Happoradio lähtevät keikalle Orjatorin äänentoistolaitteet autossaan. Tämän päivän laitteistot ovat kuitenkin sen verran monimutkaisia, että käyttäjän pitää hallita tekniikka. Laitehankinnoissaan Ville-Matti Kulju panostaa laatuun. Näissä hommissa laitteiden pitää toimia ja yhtään kertaan ei tapahtumaa ole jouduttu keskeyttämään välinerikon takia, toteaa Ville-Matti Kulju puista työpöytäänsä koputtaen. Hän laskeskelee, että pelkkään laitteiston ylläpitoon ja huoltoon kuluu vuodessa 15.000-20.000 euroa. Koko laitevaraston arvoa on vaikea arvioida, mutta se on huomattava. Uudet PS-ikkunat MYÖS PUU- JA ALUMIINI-IKKUNAT! Erikoismitat ja -mallit Asennuspalvelu Perinteistä puusepäntaitoa nykyaikana JUSSI LAINE 29100 Luvia, puh. (02) 558 3217, 0400 593 885, fax (02) 558 3219, www.jussilaine.fi Aika ajoin mm. Ilkka Alanko ja Happoradio lähtevät keikalle Orjatorin äänentoistolaitteet autossaan. Tässä ollaan Ilkka Alangon kier-
Julkaisija: Luvian Yrittäjät ry. Päätoimittaja: Leviikki: 5.000 kpl Ilmoitusmyynti: T:mi Merjan Mediakonsultointi Merja Hietaranta-Mäkinen Taitto: Lalli Oy, Pori Paino: Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki 2009 Voit varata ilmoitustilaa Luvian Yrittäjien ensi vuoden lehteen numerosta 045 1230 175 tai sähköpostista meriia5@luukku.com