Tuoteuutuudet rakennusten ilmatiiveyden varmistamiseen Janne Puronlahti Toimitusjohtaja, Redi-Yhtiöt Oy janne.puronlahti@tiivistalo.fi Ilmatiivis rakenne tarkoittaa sitä, ettei rakennuksen vaipassa ole vuotavia kohtia. Ilmatiivis rakenne saadaan aikaan tiivistämällä höyrynsulkujen liitokset ja höyrynsulkuihin tehtävät aukot. Asuinrakennuksen tiivistämiseen suunniteltuja tuotteita myyvät useat eri maahantuojat. Lisääntynyt tarjonta on vaikuttanut myös tarvikkeiden hintoihin laskevasti. Tiivistämisen aiheuttamat lisäkustannukset saadaan takaisin alentuneiden energiakustannusten muodossa jopa alle vuodessa. läpivientikauluksilla tällaiset hallitsemattomat ilmanvuodot voidaan helposti ja edullisesti pienentää alle viidennekseen. Tästä syystä riski kosteus- ja homevaurioiden syntymiseen pienenee oleellisesti. Rakentajain kalenteri 2013 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry Tiivistämisen tarkoitus Rakennuksen vaipan tiivistämisen tärkein tavoite on pienentää rakenteiden kosteusrasitusta ja ehkäistä siten kosteus- ja homevaurioiden syntymistä. Tiivistämisellä saavutetaan myös huomattavat energiasäästöt ja yhdessä koneellisen ilmanvaihdon kanssa puhtaampi huoneilma. Tiivistäminen vähentää oleellisesti rakenteiden kosteusrasitusta Talvella sisäilma sisältää enemmän kosteutta kuin viileämpi eristekerros, joten kosteus pyrkii tasaantumaan eristeen suuntaan. Kosteus tasaantuu eristeeseen höyrynsulkukalvon läpi ja vuotokohtien kautta. Jos rakenteiden kosteusrasitus on suurempi kuin niiden kuivumisvara, lisääntynyt kosteus johtaa nopeasti kosteusvaurioon. Ilman huolellista tiivistämistä höyrynsulun vuotojen aiheuttama kosteuskuormitus on noin 250 g/m 2 talvea kohti jopa silloin, kun höyrynsulku on asennettu asianmukaisesti [1]. Tämä tarkoittaa sitä, että ilman huolellista höyrynsulkuun tehtyjen aukkojen tiivistämistä 120 m 2 puutalon, jonka ilmanvuotoluku on tyypillisesti noin 5, höyrynsulun vuotojen aiheuttama talviaikainen kosteusrasitus voi olla kastemäärältään 60 litraa vettä. Rikkinäinen tai saumoistaan vuotava höyrynsulku altistaa rakenteet hyvin nopeasti kosteusvaurioille. Kun ilman lämpötila on sisällä +20 C, ulkona 10 C ja paineero on 20 Pa, yhden millimetrin levyisen ja metrin mittaisen raon kautta siirtyy eristeeseen jopa 800 g vesihöyryä vuorokaudessa [2]. Yleisesti vuotokohdat sijaitsevat ikkunoiden ja ovien puitteissa sekä läpivientien kohdalla. Tarkoitukseen sopivilla tiivistysteipeillä, liitosnauhoilla ja Kuva 1. Ilman huolellista höyrynsulkuun tehtyjen aukkojen tiivistämistä 120 m 2 puutalon (jonka ilmanvuotoluku on tyypillisesti noin 5), höyrynsulun vuotojen aiheuttama talviaikainen kosteusrasitus voi olla kastemäärältään 60 litraa vettä. Kuva 2. Leveys 1 m, korkeus 1 m ja eristepaksuus 0,14 m. Lämpötila sisällä +20 C ja lämpötila ulkona 10 C. Vesihöyryn osapaine-ero on 20 Pa ja höyrynsulun rako 1 mm. Kosteuden siirtymä 800 g/m 2 /24 h. 127
Rakentajain kalenteri 2013 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry Tiivistämisen pienentävä vaikutus lämmityskustannuksiin Jos rakennuksen vaippa vuotaa, ilman kylmeneminen ja kova tuuli aiheuttavat sen, että rakennusta täytyy lämmittää enemmän kuin olisi tarpeen viihtyisän ja tasaisen sisälämpötilan saavuttamiseksi. Uuden pientalon ilmatiiveysluku [3] on ilman vuotokohtien tiivistämistä tyypillisesti noin 5. Ilmatiiveysmittaukset ovat osoittaneet, että tarkoituksenmukaisilla tiivistysteipeillä ja läpivientikauluksilla tiivistetyn rakennuksen ilmatiiveysluku on poikkeuksetta ja pysyvästi alle 1. Tätä lukua voidaan käyttää myös asuinrakennuksen suunnitteluvaiheessa energiatehokkuusluvun määrittämisessä, jos rakennus tiivistetään sertifioidun tiivistysjärjestelmän [4] mukaisesti. Laskelmat Energiajuniori-laskentaohjelmalla [5] osoittavat, että kun ilmatiiveysluku pienenee 5:stä 1:een, lämmitysenergian tarve pienenee rakenteista riippuen noin 34 kwh/asm 2. Tiivistämisen vaikutus talon sisäilman puhtauteen Kosteusvauriot syntyvät, kun rakenteeseen pääsee enemmän kosteutta, kuin mitä kuivuminen sallii. Kostuneessa rakenteessa kasvaa aina mikrobeja, ja jos rakennuksen vaippa vuotaa, itiöt pääsevät rakenteista korvaavan tuloilman mukana sisäilmaan. Tiiviisti rakennetussa talossa riski kosteus- ja homevaurioiden syntymiseen pienenee oleellisesti. Kun ilmanvaihto on toteutettu kokonaan koneellisesti, hallitsematon ilmanvuoto ja haitallisten mikrobien kulkeutuminen sisäilmaan on mahdollisimman vähäistä. Rakennuksen vaipan tiivistämiseen tarkoitetut tuotteet Höyrynsulun liitosten tiivistäminen Höyrynsulun limitykset jätetään usein tiivistämättä. Ajatellaan, että liitos on riittävän ilmatiivis, koska limitys jää puristuksiin levyn tai listan alle. Tällainen liitos on hankalaa saada kauttaaltaan ilmatiiviiksi. Höyrynsulun liitokset toisiinsa ja ympäröiviin rakenteisiin jäävät näkymättömiin ja niiden vuotoja on vaikea havaita ja korjata jälkeenpäin. Siksi ne tulisi tiivistää ainoastaan höyrynsulun materiaalin kanssa yhteensopivalla tiivistysteipillä. Testattu yhteensopivuus teipin ja tartunta-alustan välillä antaa parhaan mahdollisen vakuuden liitoksen pysyvyydestä. Ainakin akrylaattiliimojen pysyvyyttä on testattu vanhennus- ja pysyvyystestein [6]. Kuva 3. Höyrynsulku liitetään kivirakenteeseen liitosnauhalla. Nauha kiinnitetään höyrynsulkuun ennen harvarimoituksen asentamista ja jätetään tasoitetöiden yhteydessä tasoitteen sisään. Nauhan alareunan tasoiteverkko helpottaa rappauksen kiinnittymistä. Yläpohjan höyrynsulun tiivistäminen kivitaloissa Höyrynsulun virheelliset liitokset ympäröiviin rakenneosiin ovat yksi mahdollista kosteusvaurioiden aiheuttajista rakennuksen rungossa. Siksi saumojen ja nurkkien liitokset tulisi aina suunnitella erittäin huolellisesti. Esimerkiksi kivitaloissa puuyläpohjan höyrynsulun liitos kivi- ja betonirakenteeseen työstetään yleensä erikseen vasta rappauksen jälkeen. Jälkikäteen tehty saumaus on vaikea toteuttaa ilmatiiviisti. Se myös hidastuttaa rakentamisen edistymistä. Useat talonvalmistajat ovat ottaneet vakiotoimitukseensa yläpohjan liitosnauhan. Nauha liimataan yläreunastaan höyrynsulkuun, ja sen alareunassa oleva asennusverkko painetaan kiveä vasten. Nauha on nopea asentaa, ja sillä saadaan aikaan pysyvästi ilmatiivis ja näkymätön liitos, sillä nauhan alaosa jää tasoitetöiden yhteydessä piiloon rappauksen sisään. Ikkuna- ja oviaukkojen tiivistäminen Ikkuna- ja oviaukot tiivistetään rakenteisiin yleensä uretaanilla. Menetelmä perustuu siihen, että uretaanivaahdon kuivuessa siihen muodostuu ilmatiivis pinta. Erinomaisista lämmöneristysominaisuuksistaan huolimatta uretaani soveltuu huonosti rakennuksen kosteudenhallintaan. 10 mm paksun ure- 128
Rakentajain kalenteri 2013 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry Kuva 4. Ikkuna- ja oviaukot tiivistetään ympäröiviin rakenteisiin liitosnauhoilla. Nauha kiinnitetään karmiin ennen karmin asentamista paikoilleen. Kivitaloissa nauha jätetään tasoitetöiden yhteydessä tasoitteen sisään. Puutaloissa nauha liimataan toisesta teippiraidastaan ympäröivään rakenteeseen. taanikerroksen diffuusiovastus on vain noin 0,2 m, joten uretaanilla tiivistetyn elementin ja ympäröivän rakenteen liitos ei juurikaan pidätä kosteuden kulkeutumista rakenteisiin. Uretaanin ilmatiivis pinta rikotaan usein tasaisen pinnan aikaansaamiseksi, jolloin uretaanin ilmanpitävyyskin heikkenee oleellisesti. Ikkuna- ja oviaukot on mahdollista asentaa pysyvästi ilmatiiviisti karmiin asennettavan tiivistysnauhan avulla. Nauha asennetaan karmiin ennen karmin asentamista paikoilleen. Nauhassa on liimaraita molemmin puolin nauhaa, joten se voidaan asentaa helposti myös karmin ja ympäröivän rakenteen väliin. Kun karmi on asennettu, nauhan toinen teippiraita painetaan kiinni ympäröivään rakenteeseen. Ikkuna- ja oviaukkojen tiivistämiseen suunniteltujen nauhojen liima on testattu pysyvyys- ja vanhennustestein, joten ratkaisu kestää rakennuksen koko eliniän ajan. Läpivientien tiivistäminen Paksut läpivientiputket tiivistetään yleensä ilmastointiteipillä. Tavallisimmat ilmastointiteipit eivät juurikaan veny, joten teippi on hankala asentaa putken ja höyrynsulun liitoskohtaan. Sähköjohdot ja ohuet kaapelit jäävät samasta syystä usein kokonaan tiivistämättä. Kuva 5. Läpiviennit tiivistetään höyrynsulkuun läpivientikauluksilla. Paksuille putkille tarkoitetut kaulukset kiinnitetään alustaansa tiivistysteipillä. Ohuille putkille ja sähköjohdoille tarkoitetuissa kauluksissa on valmis liimapinta. Läpiviennit kannattaa tiivistää tarkoitukseen suunnitellun läpivientikauluksen avulla. Paksuille putkille tarkoitetut tiivisteet ovat yleensä EPDMkumista valmistettuja kauluksia, jotka asennetaan putken ympärille ja kiinnitetään alustaansa höyrynsulun tiivistykseen tarkoitetulla yhteensopivalla tiivistysteipillä. Ohuille putkille ja sähköjohdoille on saatavana myös valmiilla liimapinnalla olevia kauluksia, joissa on asennuspaikat jopa usealle johdolle. Piipun tiivistäminen Piipun ja höyrynsulun liitos on yksi suurimmista ilmanvuotojen aiheuttajista. Tiivistettävä rako on yleensä melko leveä, eikä markkinoilla ole ollut saatavana tarkoitukseen sopivaa ratkaisua. Liitoskohta on hankala tiivistää myös siitä syystä, että tiivisteen tulisi tarttua pysyvästi sekä höyrynsulun että kivirakenteen pintaan. Lähes kaikki valmispiippujen valmistajat ovat viime aikoina löytäneet vakiotoimituksiinsa toimivan ja edullisen ratkaisun piipun tiivistämiseen. Sellainen on kaikessa yksinkertaisuudessaan venyvä ja leveä kangasteippi, jonka liimapinta on myös betoniin tarttuvaa akrylaattiliimaa. 15 cm leveällä teipillä voidaan tiivistää myös piipun ja aluskatteen liitos, sillä liima kestää pakkasta. 129
Kuva 6. Piippu tiivistetään höyrynsulkuun alapuolelta, leveällä ja venyvällä tiivistysteipillä. Piipun nurkissa teippiä venytetään niin, että se asettuu kauttaaltaan tiiviisti höyrynsulun pintaan. Rakentajain kalenteri 2013 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry Erilaisten höyrynsulkumateriaalien vaikutus rakenteiden kosteusrasitukseen ja kuivumisvaraan Koska tiivistämisellä pyritään ennen kaikkea kosteusrasituksen pienentämiseen, on hyvä kiinnittää huomiota myös höyrynsulkumateriaalin kosteudenläpäisyominaisuuksiin. Höyrynsulkukalvon oikealla valinnalla voidaan vaikuttaa paitsi rakenteisiin kulkeutuvan vesihöyryn määrään myös rakenteiden kuivumisvaraan, eli siihen kuinka hyvin rakenteet kesällä kuivuvat. Höyrynsulkutasona käytetystä materiaalista riippumatta rakenteiden ilmatiiveys on kaikissa asuinrakennuksissa ehdoton edellytys sille, ettei talviaikainen kosteus pääse kulkeutumaan sisäilmasta rakenteisiin. Muussa tapauksessa talviaikainen kosteusrasitus kasvaa hallitsemattomasti mikä johtaa nopeasti kosteus- ja homevaurioiden syntymiseen. Rakenteen ilmatiiveys ja hengittävyys Rakenteiden ilmatiiveydellä pyritään pienempään kosteusrasitukseen, pienempään energiankulutukseen ja puhtaampaan sisäilman laatuun. Toisin kuin yleensä luullaan, rakenteiden hengittävyydellä ei ole mitään tekemistä ilmatiiveyden kanssa. Sana hengittävä on niin harhaanjohtava, että sen käyttäminen tulisi kieltää kokonaan silloin kun puhutaan rakenteiden kosteusteknisestä toimivuudesta, sillä höyrynsulkuja jätetään tiivistämättä ja jopa puhkotaan hengittävyyden parantamiseksi. Kuva 7. Diffuusiotiivis höyrynsulkumuovi estää kosteuden siirtymisen sisäilmasta eristeeseen. Diffuusioavoin ilmansulkupaperi päästää kosteutta lävitseen sekä kesällä että talvella. Kosteutta ohjaava höyrynsulkukangas toimii talvella kuin muovi ja kesällä kuin paperi. Rakenteiden hengittävyys tarkoittaa sitä, että rakenteessa käytetyllä höyrynsulkukalvolla on pieni vesihöyryn diffuusiovastus. Tällainen höyrynsulku päästää ilmassa olevia vesihöyrymolekyylejä lävitseen. Diffuusiovirran suunta määräytyy ilman sisältämän vesihöyryn osapaineen eroista eri rakennusosien välillä. Yleensä vesihöyryn osapaine on korkeampi lämpimässä ilmassa. Jos tutkitaan vain lämpötilaa, kosteus virtaa aina rakenteen lämpimältä puolelta kohti kylmää. Talvella sisältä ulos ja kesällä ulkoa sisään. Höyrynsulun tarkoitus on suojata rakenteita talviaikaiselta kosteusrasitukselta. Tästä syystä höyrynsulkuna käytetään yleensä sellaista materiaalia, jolla on korkea vesihöyryn diffuusiovastus. Lämpimillä ilmoilla höyrynsulusta on harvoin mitään hyötyä, sillä tiivis höyrynsulku ainoastaan hidastaa rakenteiden kuivumista. Rakenteiden kuivumisen kannalta paras vaihtoehto on sellainen höyrynsulku, jonka diffuusiovastus on mahdollisimman alhainen. Perinteisesti tällainen hengittävä rakenne on 130
saatu aikaan käyttämällä höyrynsulkutasona ilmansulkupaperia. Paperin haittapuolena on se, että se päästää kosteutta lävitseen myös talvella. Nykyään markkinoilla on saatavissa myös sellaisia kosteuden kulkua ohjaavia höyrynsulkumateriaaleja, joissa yhdistyvät muovin ja paperin parhaat ominaisuudet. Rakentajain kalenteri 2013 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry Höyrynsulkumuovin korkea diffuusiovastus Höyrynsulkumuovin diffuusiovastus on jopa yli 50 m. Tämä tarkoittaa sitä, että diffuusiovirta muovin läpi eristeen suuntaan voi olla korkeintaan noin 0,2 g/m 2 vuorokaudessa. Tällainen määrä kosteutta on rakennuksen kosteusteknisen toimivuuden kannalta merkityksetön, koska huolellisestikin tiivistetyssä talossa vuotokohtien kautta eristeeseen pääsevä kosteusmäärä on yleensä vähintään kaksinkertainen. Höyrynsulkumuovin diffuusiovastus ei vaihtele, joten se sulkee tehokkaasti diffuusiovirran myös kesäaikaan, mikä taas hidastaa rakenteiden kuivumista. Ilmansulkupaperin matala diffuusiovastus Ilmansulkupaperin diffuusiovastus on tavallisesti noin 2 6 m. Tämä tarkoittaa sitä, että diffuusiovirta paperin läpi eristeen suuntaan voi olla korkeintaan noin 2 3 g/m 2 vuorokaudessa. Tällainen määrä on jo huomattavasti suurempi kuin huolellisesti tiivistetyn höyrynsulun vuotojen aiheuttama kosteusrasitus. Kosteusmäärä on kuitenkin normaaliolosuhteissa hallittavissa, koska paperi päästää eristeeseen kertynyttä kosteutta lävitseen sisätiloihin diffuusiovirran kääntyessä kevään mittaan vähitellen toiseen suuntaan. Eristepaksuuden kasvaessa rakenteen kuivuminen ulos päin hidastuu ja riski kosteusvaurioiden syntymiseen lisääntyy myös ilmansulkupaperia käytettäessä. Höyrynsulkukankaan muuttuva diffuusiovastus Markkinoilla on saatavilla myös sellaisia höyrynsulkumateriaaleja, joilla on ilman suhteellisen kosteuden mukaan muuttuva diffuusiovastus. Diffuusiovastus muuttuu niin, että materiaali on kuivassa ympäristössä diffuusiotiivis ja kosteassa diffuusioavoin. Kesällä, kun ilmassa on paljon kosteutta, kangas päästää vesihöyryä lävitseen. Talvella, kun ilma on kuivaa, kangas toimii tiiviinä höyrynsulkutasona estäen vesihöyryn kulkeutumisen. On hyvä muistaa, että tällaista kosteutta ohjaavaa höyrynsulkua ei pidä käyttää sellaisissa kosteissa tiloissa, joissa ilman suhteellinen kosteus on jatkuvasti yli 70 %:n tasolla. Kuva 8. Kosteutta ohjaava höyrynsulkukangas päästää kosteutta lävitseen sitä enemmän, mitä kosteampaa ympäröivä ilma on. Muuttuvan diffuusiovastuksen toimintaperiaate Kosteutta ohjaava höyrynsulku päästää kosteutta lävitseen sitä enemmän, mitä kosteampaa ympäröivä ilma on. Kesällä eristekerros lämpenee ja sen sisällä oleva ilma on lämpimämpää kuin sisätiloissa. Eristeessä olevassa lämpimässä ilmassa on korkeampi vesihöyryn osapaine kuin sisätilojen viileässä ilmassa. Osapaine pyrkii tasaantumaan sisätilojen suuntaan. Kun eristeessä oleva lämmin ilma kohtaa sisäpuolen viileän rakenteen, se alkaa jäähtyä. Jos kastepistelämpötila saavutetaan ja tiivis höyrynsulku estää osapaineen tasaantumisen, kosteus alkaa tiivistyä viileämpiin sisäpuolisiin rakenteisiin. Kosteutta ohjaavan höyrynsulun diffuusiovastus voi olla kesän paluudiffuusiossa niinkin pieni, kuin 0,25 m. Tämä tarkoittaa sitä, että diffuusiovirta höyrynsulun läpi eristeen suuntaan voi olla jopa 80 g/ m 2 vuorokaudessa ja että höyrynsulku pidättää vesihöyryn osapaineen tasaantumista ainoastaan saman verran kuin kaksikymmentäviisi senttimetriä paksu ilmakerros. Talvella, kun vesihöyryn osapaine-ero on korkeimmillaan sisätilojen ja eristeen välillä, kosteutta ohjaavan höyrynsulun diffuusiovastus voi olla jopa yli 10 m. Tämä tarkoittaa sitä, että diffuusiovirta höyrynsulkukalvon läpi eristeen suuntaan voi olla niinkin pieni kuin 1 g/m 2 vuorokaudessa. Pieni kosteusrasitus yhdistettynä suureen kesäaikaiseen kuivumisvaraan pienentää merkittävästi kosteusvauri- 131
Rakentajain kalenteri 2013 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry oiden riskiä etenkin odottamattomissa tilanteissa, vesivahingon sattuessa tai esimerkiksi kosteiden rakennusmateriaalien vuoksi kohonneen kosteuspitoisuuden aikana. Tiivistämisen aiheuttamat kustannukset Rakennuksen vaipan tiivistäminen tuo rakentamiseen joitakin uusia työvaiheita, mutta ei vaadi erityisosaamista. Se aiheuttaa lisäkustannuksia myös höyrynsulkujen tiivistämiseen tarkoitettujen teippien ja liitoskankaiden osalta. Tämä tarkoittaa pientalossa rakennuksen koosta riippuen noin 200 500 :n lisäkustannusta. Kosteutta ohjaavat höyrynsulkukankaat ovat kustannuksiltaan noin kaksinkertaiset höyrynsulkumuoviin verrattuna, mikä tarkoittaa puutalossa noin 300 500 :n kustannuserää. Jos sähkön hinta on 10 snt/kwh ja jos lämmitysenergian tarve pienenee 34 kwh/asm 2, 120 m 2 :n asuintalon lämmityslasku pienenee huolellisen tiivistämisen seurauksena noin 408 euroa vuodessa, joten materiaalikustannukset saadaan takaisin rakennuksen koosta riippuen melko lyhyessä ajassa. Yhteenveto Mitä vähemmän kosteutta pääsee rakenteeseen, sitä pienempi on kosteusvaurion vaara. Uusilla tiivistysmateriaaleilla ja työmenetelmillä voidaan merkittävästi vähentää rakenteiden talviaikaista kosteusrasitusta. Kosteuden pääsemistä rakenteisiin ei voida kuitenkaan estää kokonaan. Eristepaksuuden kasvaessa rakenteiden tuulettuminen hidastuu. Kun halutaan rakentaa ilman kosteusvaurioita ja homeen muodostumista, kannattaa ilmatiiveyden lisäksi pyrkiä siihen, että rakenne kuivuu mahdollisimman tehokkaasti. Tästä syystä uudet kosteutta ohjaavat höyrynsulkumateriaalit tarjoavat varteenotettavan haasteen niin höyrynsulkumuoville kuin ilmansulkupaperillekin. Myös tiivistämisen vastustajia löytyy. Monet ovat sitä mieltä, että liian tiivis talo mätänee nopeasti ja varmasti. Entisaikojen pullotalot ovat sen kuulemma aukottomasti osoittaneet. Tämä artikkeli on kirjoitettu subjektiivisesti siitä näkökulmasta, että tiivistäminen kannattaa aina. Lähteet [1] TenWolde, A. et al.: Air Pressures in Wood Frame Walls, Proceedings Thermal VII. Ashrae Publication Atlanta, 1999. [2] Deutsche Bauzeitung; Heft 12/89, Seite 1639. Mittaus: Institut für Bauphysik, Stuttgart. [3] Ilmanvuotoluku tarkoittaa rakennukseen yhdessä tunnissa tulevan ilman määrää kun sisäja ulkoilman välillä on 50:n Pascalin paine-ero. Ilmanvuotoluku on suhteellinen rakennuksen tilavuuteen nähden. Esimerkiksi luku 2,0 tarkoittaa sitä, että rakennuksen vuoto on kaksi kertaa rakennuksen tilavuus yhden tunnin aikana. Diffuusiovastus eli sd-arvo. Materiaalin diffuusiovastus (sd-arvo) lasketaan kertomalla käytetyn materiaalin paksuus (s [m]) sen diffuusiovastusluvulla. (sd = s x µ). Diffuusiovastusluku. Jokaisella materiaalilla on sille ominainen diffuusiovastusluku (µ). Luku ilmoittaa, kuinka paljon tiiviimpää aine on kaasun tunkeutumista vastaan kuin vastaavan paksuinen ilmakerros. Höyryn- ja ilmansulkujen yhteydessä diffuusiovastusluvulla tarkoitetaan yleensä materiaalien kykyä vastustaa vesihöyryn kulkeutumista (µh 2 O). Mitä pienempi materiaalin diffuusiovastusluku on, sitä paremmin se päästää vesihöyryä lävitseen. [4] System INTELLO on sertifioitu (VTT) tiivistysjärjestelmä. Sertifikaatin haltija on Redi-Yhtiöt Oy. Sertifikaatti Nro VTT-C-8580-12: System INTEL- LO -tiivistysjärjestelmän avulla saadaan rakennuksen ilmatiiveysluku n 50 :n tasolle 1 tai sen alle, kun asennuksessa noudatetaan järjestelmän työohjeita. [5] Energiajunior on laskentaohjelma, joka on tarkoitettu pienten asuinrakennusten energianlaskentaan. Ohjelma on tehty Lamit Oy:n sertifioidun energianlaskentaohjelmiston pohjalle. Tekijä: VTT yhteistyössä Oulun Rakennusvalvontaviraston kanssa. [6] Pro Clima Acrylat Solid -liiman tartuntakoe VTT- S-07025-10. Kokeessa tutkitut tartunta-alustat: INTELLO höyrynsulku, hiekkapuhallettu betonilaatta, höylätty mäntylauta. Kokeen tulos: Testissä käytetyn lämpövanhennuksen aikana, joka pisimmillään vastasi noin 7,5 vuoden säilytystä vakio-olosuhteissa, ei todettu Pro Clima Acrylat Solid -liiman tartunnan heikkenemistä millään tutkituista alustoista. 132