OHJEITA PRO GRADU -TUTKIELMAN KIRJOITTAMISEKSI ANALYYTTISEN KEMIAN MAISTERIOPISKELIJOILLE

OHJEITA PRO GRADU -TUTKIELMAN KIRJOITTAMISEKSI ANALYYTTISEN KEMIAN MAISTERIOPISKELIJOILLE Tekijä Pro gradu -tutkielma Päivämäärä Helsingin yliopisto Analyyttisen kemian laboratorio 17.01.2012

1 SISÄLLYS SIVU SISÄLLYSLUETTELO 1 1. KIRJALLISUUDEN HAKU 2 1.1 Taustatiedon haku 2 1.2 Kirjallisuushaku 2 2. KUINKA AINEISTOA KÄSITELLÄÄN 5 3. PRO GRADU -TUTKIELMAN KIRJOITTAMINEN 5 3.1 Aineiston valinta 5 3.2 Millaista tekstiä? 5 3.3 Viitteiden teko 6 3.3.1 Esimerkkejä viittaamisesta artikkeliin 6 3.4 Yhteenveto 6 4. PRO GRADU -TUTKIELMAN KIELIASU JA TYYLI 7 5. MUODOLLINEN ESITYS 8 5.1 Nimiösivu 8 5.2 Otsikot ja sisällysluettelo 8 5.3 Kuvat ja taulukot 8 5.4 Viiteluettelo 10 5.4.1 Esimerkkejä viitteistä 10 5.4.2 Viitteiden selitykset 11 5.5 Puhtaaksikirjoitus 12 5.6 Tutkielman palauttaminen ja muuta 12 6. KANSITUS 13 7. TIIVISTELMÄN KIRJOITTAMINEN 13 8. MUISTILISTA 15

2 1. KIRJALLISUUDEN HAKU 1.1 Taustatiedon haku Pro gradu -tutkielma jakaantuu samaan aihepiiriin liittyvään kirjalliseen osaan (teoria, kirjallisuuskatsaus) ja kokeelliseen osaan (laboratoriotyöskentely). Kirjallisessa osassa käsitellään annettuun aiheeseen liittyvä tutkimustieto yleensä viimeiseltä 10 vuodelta. Ohjeet kokeellisen osan työselostuksen kirjoittamisesta sekä kemian laitoksen pro gradu opas löytyvät Almasta osoitteista https://alma.helsinki.fi/doclink/156067 ja https://alma.helsinki.fi/doclink/125348. Tutkielman kirjallinen ja kokellinen osa yhdistetään siten, että tutkielmassa on yhteinen otsikko, yhteinen sisällysluettelo (sisällysluettelo jaetaan kirjalliseen ja kokeelliseen osaan, joilla voi olla omat otsikot, mutta koko tutkielmassa otsikoiden, taulukoiden jne numerointi on juokseva), yhteinen viiteluettelo, ja sivunumerointi on juokseva läpi koko tutkielman. Johtopäätökset tutkielman lopussa yhdistää kirjallisen ja kokeellisen osan. Pro gradu -tutkielman johdannon, joka johdattelee lukijan lyhyesti tutkielman aihepiiriin, viimeisessä kappaleessa kerrotaan työn kirjallisen ja kokeellisen osan tavoitteet. Pro gradu tutkielman kirjallinen osa on kirjallisuusselvitys, jonka aihepiiri liittyy yleensä tavalla tai toisella pro gradun kokeelliseen työhön. Professori antaa gradun aiheen. Jos annettu aihe on kuitenkin graduntekijälle vieras, on ensiksi hankittava taustatietoa esim. hakuteoksista, katsausartikkeleista tai uusista oppikirjoista. Professorilta voi myös usein saada tietoa aiheesta kirjoitetuista perusteoksista. Taustatiedosta saadaan yleensä vastaukset peruskysymyksiin "mitä, missä, milloin, miten, miksi ja kuka", eli kuinka laajalti ja missä aihetta on tutkittu, mistä lähtien tutkimuksia on tehty, miten tutkimuksia on tehty, miksi aihetta on ryhdytty tutkimaan ja ketkä tutkimuksia ovat tehneet. Merkitse alusta lähtien muistiin kirjallisuusviitteet ja muu hyödyllinen tieto kuten sopivat hakusanat, yhdisteiden nimet tai muut aiheeseen liittyvät asiat, joista voi olla hyötyä varsinaisessa kirjallisuuden haussa.

3 1.2 Kirjallisuushaku NELLI-portaaliin (www.nelliportaali.fi) on koottu eri tieteenalojen tietolähteet ja apuohjelmistot. Nellin kautta pääsee käyttämään elektronisia lehtiä, tietokantoja, elektronisia hakuteoksia, arkistoja, sanakirjoja, RefWorks-viitteidenhallintaohjelmistoa ja kirjastoluetteloja esim. HELKA. HELKAsta löytyvät kaikki Helsingin yliopiston painetut aineistot ja useimmat elektroniset kirjat ja lehdet. SFX-linkityksen avulla näkyy aineiston saatavuus elektronisena. Kemian ja lähitieteiden tärkein tietolähde on SciFinder-käyttöliittymän kautta käytettävä Chemical Abstracts -tietokantakokonaisuus. Käyttäjäksi rekisteröityminen vaatii helsinki.fi - sähköpostiosoitteen. Ohjeet ovat NELLIssä ja lisätietoja saa Kumpulan kampuskirjastosta. SciFinderin hakutoiminnot ovat monipuoliset ja käyttäjäystävälliset; hakea voi sanoilla tai lauseilla, kirjoittajan nimellä, kemikaalin tunnisteilla tai piirtämällä rakenteen, reaktion tai sen osan. Hakutuloksena saatua viitejoukkoa voi rajata esim. julkaisuajan, julkaisumuodon, kielen, tekijän tai lisähakusanojen avulla. Kirjallisuusviitteiden lisäksi kemikaaleihin on linkitetty monipuolista tietoa esim. mitatuista ja laskennallisista fysikaalisista vakioista, spektreistä, kaupallisesta saatavuudesta ja valmistusmenetelmistä. Kirjallisuusviitteet on linkitetty kokotekstiaineistoon, mikäli kyseinen julkaisu on elektronisena hankittu Helsingin yliopiston käyttöön tai se on muuten avoimesti saatavana (esim. patentit). SciFinderin samanaikaiskäyttäjien määrä on rajattu. Jos et heti pääse kirjautumaan, kokeile hetken päästä uudestaan. Jos tarvitset tutkielmaasi artikkelin julkaisusta, jota ei ole HELKA-kirjastoissa, voit tilata sen kirjaston kaukopalvelun kautta. Tilauslomake on Kumpulan kampuskirjaston kotisivulla http://www.helsinki.fi/kirjasto/kumpula/palvelut/kaukopalvelu.html. Kaukopalvelu on kaikille avointa, maksullista toimintaa. Jos olet sopinut kaukopalvelun käyttämisestä ohjaajasi kanssa, laitos maksaa kaukopalvelukustannukset. Jos tarvitset lainaan kirjan, jota ei ole HELKA-kirjastoissa, voit saada sen lainaan kaukopalvelun kautta tai ehdottaa kirjastolle sen hankintaa http://www.helsinki.fi/kirjasto/kumpula/aineistot/hankinta.html. Muista tehdä haku kaikilla mahdollisilla aiheeseen liittyvillä hakusanoilla! Artikkelien kirjoittajat eivät välttämättä ole käyttäneet samaa ilmausta kuin sinä. Jatka kirjallisuushakua tarvittaessa muista tietokannoista tai rajaa aihetta, jos löysit odotettua enemmän artikkeleita.

Kirjallisuushaku on järkevää aloittaa esimerkiksi jostakin uudesta katsausartikkelista (review-artikkelista). Katso myös ohjeita kemian laitoksen pro gradu -oppaasta. 4 2. KUINKA AINEISTOA KÄSITELLÄÄN Aloita lukemalla löytämäsi katsausartikkelit. Niistä saat hyvän yleiskuvan aiheesta ja rungon pro gradusi kirjalliseen osioon. Muista kuitenkin, että katsausartikkeleiden sijaaan olisi hyvä viitata alkuperäisiin julkaisuihin, joissa asiaa käsitellään! Alkuperäisartikkelit luettuasi merkitse muistiin ne tiedot, joita aiot myöhemmin käyttää gradussasi. Tee itsellesi mieluummin liikaa muistiinpanoja kuin liian vähän! Kun olet tehnyt alustavan jäsentelyn ja jonkinlaisen rungon, ota yhteys sinulle määrättyyn työsi lähiohjaajaan. Jos aihe tällaisenaan on liian laaja tai suppea tai jostakin syystä muuten sopimaton, on hyvä neuvotella ohjaajan kanssa muutoksista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 3. PRO GRADU -TUTKIELMAN KIRJOITTAMINEN 3.1 Aineiston valinta Tärkeintä, mutta usein myös vaikeinta on päättää, mitä aineistoa graduun ottaa mukaan ja mitä jättää pois. Tutkielman kokonaisuus koostuu keskimäärin yhteensä noin 80 sivusta. Kirjallinen osa on 50-60 sivua sisältäen noin 60 viitettä, ja kokeellinen osa on enintään noin 40 sivua. Kokeellisen osan viitemäärä riippuu paljon aiheesta. Muista kuitenkin, että pro gradu -tutkielmassa on yhteinen viiteluettelo. Yleisesti tunnettua oppikirjatietoa, vanhentuneita teorioita ja tietoja sekä tarpeettomia yksityiskohtia ei ole tarpeen selittää yksityiskohtaisesti. Karsi kaikki epäoleelliset asiat pois. Gradu on tarkoitus kirjoittaa siten, että toinen kemisti (luonnontieteilijä) ymmärtää sen. Sivumäärää voit vähentää ja tekstiä tiivistää kokoamalla asioita taulukoiksi, joihin merkitään myös viitenumerot. Tekstiin voit sitten poimia taulukosta mielestäsi tärkeimpiä asioita, joihin haluat kiinnittää huomiota. Älä anna tekstisi tulla liian luettelomaiseksi äläkä tee gradusta keittokirjamaista!

5 3.2 Millaista tekstiä? Kirjoita yksinkertaisesti ja selkeästi. Vältä toistoa, turhia lauseita ja sanontoja sekä kieli- ja tyylikukkasia. Pilko pitkät ja mutkittelevat virkkeet lyhyemmiksi ja helposti tajuttaviksi. Huono kirjoitelma on ylipitkä ja ajatuksellisesti epäselvä, sen lauseet kömpelöitä ja logiikka ontuu tavalla, joka antaa ymmärtää ettei kirjoittaja ole käsittänyt asiaa oikein. Suora kopiointi artikkeleista vaikuttaa arvosanaan, ja tottunut tarkastaja havaitsee sen helposti. Muista myös, että tekstissä pitää viitata kaikkiin esittämiisi taulukoihin ja kuviin. Yhteenveto-osuudessa voit esittää myös omia mielipiteitä ja tulkintoja asioista, kuitenkin niin, että lukijalle ei jää missään vaiheessa epäselväksi se, mitkä päätelmät ovat omiasi ja mitkä ovat peräisin kirjallisuudesta. Esitystapaan ja -järjestykseen ei voida antaa tarkkoja sääntöjä, sillä ne riippuvat paljon gradun aiheesta. Voit kuitenkin katsoa malliksi paria hyvää gradua (lainattavissa enintään kahdeksi viikoksi Analyyttisen kemian laboratorion laskentahuoneesta) ja tutkia, millä tavoin niissä on käsitelty aihetta ja käytetty lähteitä. Muista palauttaa lainaamasi gradut! 3.3 Viitteiden teko Kun pro gradussa esitetään jokin tieto, sen jälkeen viitataan alkuperäisjulkaisuun, josta tieto on peräisin. Kirjallisuusviitteet numeroidaan siinä järjestyksessä kuin ne ensimmäisen kerran esiintyvät tutkielmassa ja numero merkitään tiedon jälkeen yläviitteenä. Yhtä artikkelia vastaa aina yksi numero, vaikka siihen viitattaisiin toistuvasti. Jos kohdalle sattuu välimerkki (pilkku, piste tai puolipiste) yläviite merkitään sen jälkeen. Pro gradun loppuun tehtävässä viiteluettelossa viitteet ovat numerojärjestyksessä ja esiintyvät vain yhden kerran viittauskertojen määrästä riippumatta. Yleensä viite merkitään tiedosta kertovan kappaleen ensimmäiseen lauseeseen tai virkkeen loppuun. Viitteiden määrä gradussa riippuu aiheesta ja sen laajuudesta, mutta viitteitä tulisi yleensä olla ainakin 60.

6 3.3.1 Esimerkkejä viittaamisesta artikkeliin Michalke ja Schramel määrittivät seleeniä ja platinaa tutkimuksissaan, 94 Magnuson, Creed ja Brockhoff seleeni- ja arseeniyhdisteitä, 95,96 ja Tangen ryhmineen lyijyn orgaanisia yhdisteitä. 99-101 Wu ja hänen ryhmänsä käyttivät apunesteetöntä mikrosähkösumutusväliosaa proteiini- ja peptidianalyyseissaan. 41 Erotuskapillaari kulki teräksisen sumutusneulan läpi ja ylsi noin 0,5 mm sen kärjen ulkopuolelle. 3.4 Yhteenveto Tutkielman loppuun liitetään luku "yhteenveto", jossa esitetään keskeisimmät tulokset ja niiden lisäksi kirjoittajan päätelmät siitä, mihin tulokset voisivat johtaa ja miten aihetta voitaisiin edelleen kehitellä. Huomaa kuitenkin, että tässä kappaleessa ei enää käytetä viittauksia eikä esitetä taulukoita tai kuvia. 4. PRO GRADU -TUTKIELMAN KIELIASU JA TYYLI Tutkielman kieli ja tyyli ovat lähes yhtä tärkeitä kuin sen sisältö. Kielen tulee olla hyvää kirjakieltä ja tyylin asiallista. Käytä apunasi olemassa olevia kielioppaita. Esimerkiksi Analyyttisen kemian laboratorion aulassa on nähtävillä Juha T. Hakalan toimittama Graduopas ja Antti Kariston ja Ullamaija Seppälän toimittama Maukas gradu, valmistusvihjeitä tutkielman tekijöille. Voit kirjoittaa gradusi myös ruotsiksi tai englanniksi mutta keskustele tässä tapauksessa asiasta ensin professorin kanssa. Englanninkielisten pro gradu -tutkielmien kirjoittajan täytyy olla erityisen tarkkana, ettei ota suoraan tekstiä ilman artikkeliin viittaamista, sillä ns. plagiointiohjelmien avulla nämä suoraan kopioinnit löytyvät helposti. Nimistön ja mittayksiköiden, jos niitä gradussa esiintyy, tulee olla nykyisten suositusten mukaisia ja niitä tulee käyttää johdonmukaisesti koko ajan eikä sekoittaa eri järjestelmiä. Esimerkiksi "isopropanoli" on joko 2-propanoli tai isopropyylialkoholi. Mieluiten on käytettävä SI-mittayksiköitä. Gradussa ei saa esiintyä lyhenteitä tai kaupallisia nimiä, joita ei ole selitetty missään.

7 Suomenkielisiä vastineita kemian käsitteille on mm. seuraavissa julkaisuissa: * Englantilais-suomalainen fysikaalisen kemian sanasto. Suomen Kemian Seura, 3. p. 1992. 38 s. * Epäorgaanisen kemian nimistö. Suomen Kemian Seura, 1982. 79 s. * Dictionary of Chromatography and Related Methods. Chromatography Discussion Group Association of Finnish Chemical Societies, 1994. 253 s. *Fysikaalisen kemian suureiden ja yksiköiden symbolit ja terminologia. Suomen Kemian Seura, 1985. 50 s. * Kromatografiasanasto, IUPAC:in suositukset 1993. Suomen Kemian Seura, 1995. 101 s. Terminologiaa saattaa löytyä myös Kemia-Kemi -lehden sopivista suomenkielisistä artikkeleista. Joskus on kuitenkin pakko itse kääntää jokin sana. Tällöin laitetaan alkuperäinen sana suluissa käännössanan jälkeen sen esiintyessä ensimmäisen kerran. Käännöstä tehdessä on muistettava, että englannissa jotkin asiat esitetään eri tavalla kuin suomen kielessä. Englanninkielessä käytetään desimaalin merkintään pistettä, suomessa pilkkua. Englannissa myös käytetään suomenkieltä vähemmän väliviivaa; esim. ph value on suomeksi ph-arvo. Suomessa sanat lyhennetään konsonantin ja vokaalin välistä, ellei nimenomaan haluta lyhenteeseen tiettyä määrää kirjaimia: esim. vibraatioenergia = E vibr. suomenkielessä ja E vib. englanninkielessä. Älä käytä tutkielmassasi "kromatografiaslangia" vaan suomenna aina mahdollisuuksien mukaan myös käsitteet "on-line", "off-line", "träppi" jne. Analyyttisen kemian laboratorion kotisivuilta löydät opiskelun alta lyhenneluettelon, johon on kerätty analytiikassa usein käytettyjä lyhenteitä (https://alma.helsinki.fi/doclink/113400). 5. MUODOLLINEN ESITYS 1 Nimiösivu Pro gradu -tutkielman nimiösivulle kirjoitetaan seuraavat asiat (katso mallia tämän ohjeen kannesta): * tutkielman nimi * kirjoittajan nimi * maininta siitä, että kyseessä on pro gradu -tutkielma * laitos ja osasto, jolla tutkielma on tehty

8 * päivämäärä, jolloin tutkielma on luovutettu tarkastettavaksi ja arvosteltavaksi Henkilötunnusta eikä opiskelijanumeroa kirjoiteta näkyviin nimiösivulle. Nimiösivun jälkeen tulee tiivistelmä, joka kirjoitetaan aivan lopuksi ja jonka tekoon on ohjeet luvussa 7. Tiivistelmän jälkeen tulee sisällysluettelo, jonka ensimmäiseltä sivulta alkaa pro gradun sivunumerointi (numerosta 1). 5.2 Otsikot ja sisällysluettelo Pro gradu -tutkielmassa on yhteinen sisällysluettelo, mutta sisällysluettelo jaetaan kirjalliseen ja kokeelliseen osaan, joilla voi olla omat otsikot. Otsikoiden, kuvien ja taulukoiden numerointi on kuitenkin juokseva läpi koko tutkielman. Pro gradua kirjoitettaessa teksti otsikoidaan selkeästi pää- ja alaotsikoin. Otsikot numeroidaan kuten tässä ohjeessa on tehty. Vältä liian moniportaista jaottelua ja muista, että otsikoiden on vastattava tekstin sisältöä. Sisällysluettelo laaditaan otsikoinnin mukaisesti. Muista, että otsikoissa ei saa käyttää lyhenteitä ja jokaisen pääotsikon alla on oltava enemmän kuin yksi alaotsikko. 5.3 Kuvat ja taulukot Tutkielman tekstin joukkoon sijoitettavat kuvat voidaan skannata tai piirtää itse piirtoohjelmalla. Kuviin ja taulukkoihin tulee liittyä selittävä teksti, joka kirjoitetaan kuvan alle ja taulukon yläpuolelle. Kuvat ja taulukot numeroidaan juoksevin numeroin, ja niihin on viitattava tekstissä ennen niiden esiintymistä. Muista, että kuvien ja taulukoiden on oltava riittävän suuria. Taulukot voidaan sijoittaa graduun myös vaakasuunnassa (landscape). Näin kannattakin menetellä, mikäli taulukko ei mahdu sivulle kunnolla pystysuunnassa (portrait). Sijoita taulukot mielellään yhdelle sivulle, mutta jos se ei ole mahdollista, laita seuraavalle sivulle jatkettuun taulukkoon teksti Taulukko x jatkuu sekä taulukon yläosaan jälleen uudelleen sarakkeiden otsikot. On erittäin tärkeää, että kaikki kuvissa ja taulukoissa oleva teksti on samaa kieltä kuin muu teksti! Tekstissä mahdollisesti esiintyvät yhtälöt ja kaavat numeroidaan juoksevin numeroin. Kromatogrammien ja/tai elektroferogrammien kuvateksteissä pitäisi lyhyesti esittää

pääkohdat analyysiolosuhteista, jos niitä ei ole kerrottu tekstissä. Ilmoita kolonnin tyyppi ja mitat, eluentti, virtausnopeus, käytetty ilmaisin (detektori), aallonpituus jne. 9 Esimerkki kuvan liittämisestä graduun: 2.5 Lineaarinen nopeus (mm/s) 2 1.5 1 0.5 0 0 50 100 150 200 250 300 350 400 Sähkökentän voimakkuus, E (V/cm) Kuva 3. Kuvateksti ja viittaus artikkeliin. Suosi kuvien esittämistä gradussasi, koska ne kertovat enemmän kuin monta sanaa. Sitä paitsi ne elävöittävät tekstiä ja estävät sitä muuttumasta puisevaksi. Esimerkki taulukosta: Taulukko 1. Tetlerin ryhmän tutkimat kapillaariyhdistelmät. 74 kapillaarin i.d./ m kapillaarin o.d./ m apunestekapill. i.d./ m apunestekapill. o.d./ m apukaasuputken i.d./ m apukaasuputken o.d./ m 75 170 228 406 520 805 75 375 406 710 850 1240 75 375 406 635 660 890 75 375 406 635 685 1100 75 375 406 635 810 1067 75 375 406 710 810 1067 75 375 406 635 750 1067

10 5.4 Viiteluettelo Viiteluettelo sijoitetaan tutkielman loppuun. Viitteet järjestetään numerojärjestykseen ja kirjoitetaan kappaleessa 5.4.1 olevien esimerkkien mukaisesti. Aikakauslehtien nimet lyhennetään Chemical Abstractsin käyttämin lyhentein. Jos haluat saada esim. Chemical Abstractsista löytämäsi artikkelin nimen lyhenteen avatuksi, käytä apuna CASSI-opasta (Chemical Abstracts Service Source Index), joka on esimerkiksi Kumpulan tiedekirjastossa. Viiteluettelossa sama artikkeli saa esiintyä vain yhden kerran. 5.4.1 Esimerkkejä viitteistä 1. Tang, Q., Harrata, A.K. ja Lee, C.S. Anal. Chem. 69 (1997) 3177. 2. Itatani, H., Yoshimoto, H., Ibata, T., Toyoda, J., Sawada, M., Wada, M., Hamaguchi, T. ja Higashizaki, S. Chem. Ind. (London) (1971) 674. 3. Weis, M. ja Frimmel, F.H. Fresenius Z. Anal. Chem. 335 (1989) 927. 4. Maccà, C., Fresenius J. Anal. Chem. 336 (1990) 29. 5. Modell, M. U.S. Pat. 4,543, 190 (1985). 6. Kesencl, K., Denizli, A. ja Piskin, E. Turk. J. Eng. Environ. Sci. 21 (1997) 343; Chem. Abstr. 128 (1998) 168303. 7. Christian, G.D. Analytical Chemistry, 5. p., John Wiley & Sons, USA, 1994, s. 556. 8. Viite 7, s. 559. 9. Hyötyläinen, T. On-Line Coupled Reversed Phase Liquid Chromatography - Gas Chromatography in the Analysis of Complex Samples, väitöskirja, Helsingin yliopisto, Helsinki, 1998. 10. Olechno, J.D. ja Nolan, J.A. teoksessa Capillary Electrophoresis in Analytical Biotechnology, toim. Righetti, P.G., CRC Press, USA, 1996, luku 3, s. 61. 11. http://www.energy.iastate.edu/renewable/biomass/cs-water.html (1.8.2005) 5.4.2 Viitteiden selitykset 1. Lehden nimen lyhenne ja volyyminumero kursivoidaan. Vuosilukua ei kursivoida edes silloin, kun se on volyyminumerona. Volyyminumero on tässä lihavoitu. Jos aikakauslehden

11 sivunumerointi alkaa ykkösestä joka numerossa, on myös lehden numero mainittava. 2. Jos lehden lyhenteeseen kuuluu kustannuspaikka, se tulee sulkuihin. Artikkelin kaikki tekijät mainitaan. 3. ja 4. Lehdestä käytetään viitteenaikaista nimeä. Muita nimeään muuttaneita lehtiä ovat mm. HRC eli Journal of High Resolution Chromatography (ennen vuotta 1989 nimeltään Journal of High Resolution Chromatography and Chromatography Communications) ja Journal of Chromatography (jakaantui A- ja B-osioihin). 5. Viittaus patenttiin. 6. Ellei dokumenttia ole jostakin syystä saatu alkuperäisenä käsiin tai se on kirjoitettu kielellä, jota ei voida olettaa ymmärtävän ja tieto on otettu esim. referaattilehdestä, on referaattilehti mainittava viitteessä. Älä viittaa lähteeseen, jota et ole itse lukenut! 7. Kun viitataan johonkin kohtaan kirjassa, mainitaan lähdetietojen alkusivu ja kirjan nimi kursivoidaan. 8. Viittaus aikaisemmin mainitun kirjan eri sivuihin. 9. Viittaus väitöskirjaan. 10. Viittaus monitekijäiseen, toimittajien kokoamaan teokseen, jossa esim. eri luvuilla on eri tekijät. 11. Viittaus www-osoitteeseen, muista päiväys. Käytä www-viittauksia harkiten ja muista, että pääpainon tulisi olla perinteisillä viittauksilla lehtiin, kirjoihin, väitöskirjoihin ja patentteihin. Viiteluettelon kirjallisuusviitteiden pitää olla täydellisiä, ei siis esimerkiksi ilmaisuja et al., ibid. ja idem tai muita lyhenteitä. 5.5 Puhtaaksikirjoitus Puhtaaksikirjoituksessa suositeltavin malli on sama kuin tässä ohjeessa. Kirjoitustiheys saisi olla 1,5 riviväliä ja kappaleet erotetaan toisistaan tyhjällä rivillä, ei sisennyksellä. Älä ulota tekstiä arkin reunasta toiseen, vaan jätä riittävästi tyhjää tilaa. Liian leveä reunus toisaalta tekee tekstistä orvon näköisen. Hyviksi havaitut reunustilan arvot ovat noin 3,5 cm vasemmalla (jotta sidonnassa ei osa tekstistä jää peittoon) ja oikealla noin 2 2,5 cm. Tekstityyppi voi olla esimerkiksi Times New Roman 12 pts tai jokin sitä vastaava. Sivunumerointi voi olla joko oikeassa ylä- tai alakulmassa. Teksti jaetaan kappaleisiin asiasisällön, ei muotoseikkojen mukaan. Älä aloita uutta

pääotsikkoa sivun viimeiseltä neljännekseltä. Älä katkaise kappaletta sivun vaihtuessa siten, että edelliselle tai seuraavalle sivulle jää vain yksi rivi. 12 Kuville on syytä jättää riittävästi tilaa, jotta ne eivät "tukehdu" tekstin puristuksissa. 5.6 Gradun palauttaminen ja muuta "Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty", mutta älä kuitenkaan jää ikiajoiksi pohtimaan. Raakaversio gradusta on hyvä tehdä jokseenkin nopeasti, sitä voi sitten täydentää ja muuten parannella myöhemmin. Opettele käyttämään kirjastoa ja tietokantoja hyvin, sillä tulet varmasti tarvitsemaan tätä taitoa myöhemminkin. Muista, että aina on parempi kysyä neuvoa kuin tuhlata aikaa ja vaivaa tekemällä työ väärin. Gradun ensimmäinen versio jätetään tarkastettavaksi lähiohjaajalle (kansiossa, ei irtolehtiä). Tämän jälkeen opiskelijalla on mahdollisuus huomioda lähiohjaajan esittämät korjausehdotukset. Ensimmäisen version tulisi kuitenkin olla mahdollisimman täydellinen sisältäen kuvat, taulukot ja viitteet. Myös gradun kieliasun pitäisi olla paras mahdollinen. Voit antaa jonkun ulkopuolisen tarkastaa gradusi kieliasun. Alustavan version tarkastamiseen on varattava aikaa kahdesta kolmeen viikkoa. Lopullinen versio on palautettava kolmena kappaleena kuukautta ennen sitä laitosneuvoston kokousta, jossa halutaan pro gradu hyväksyttävän. Laitosneuvostoon ja kirjastoon menevän arkistokappaleen on oltava sidottuna tai liimakansissa, kierreselkäinen ei kelpaa. Kypsyysnäyte laaditaan sekä kandidaatintutkielman että pro gradu -tutkielman yhteydessä, mutta kielitaito todetaan vain kerran. Käytännössä LuK kypsyysnäyte keskittyy enemmän esitykselliseen osaamiseen ja FM kypsyysnäyte aihepiirin hallintaan. 6. KANSITUS Yleisimmin pro gradu -tutkielman sidontaan käytetään läpinäkyviä kierreselkäisiä muovikansia, mutta muitakin vaihtoehtoja on. Kansitustavasta voi keskustella työn ohjaajan

13 kanssa. Arkistokappaleen on oltava sidottuna tai liimakansissa. 7. TIIVISTELMÄN KIRJOITTAMINEN Tiivistelmän tarkoituksena on: * auttaa lukijaa päättelemään, onko tutkielman sisältö sellainen, että se kannattaa lukea kokonaan, * antaa aiheesta riittävästi tietoa lukijalle, jolle tutkielman aihepiiri on vieras, * tehostaa tiedon välittämistä. Tiivistelmän kuuluu olla lyhyt, selkeä kuvaus tutkielman sisällöstä. Se pitää voida ymmärtää ilman alkuperäistä kirjoitusta. Siinä esitetään tutkimuksen tarkoitus, käytetyt menetelmät ja keskeiset tulokset alkuperäisen kirjoituksen (pro gradu -tutkielman) mukaisesti. Siitä tulee ilmetä myös tulosten perusteella tehdyt päätelmät ja toimenpidesuositukset. Tiivistelmässä käytetään lyhyitä, täydellisiä lauseita. Viitteitä, lyhenteitä tai lainauksia siinä ei saa olla. Tiivistelmä laaditaan samalla kielellä kuin tutkielma. Muista laittaa tiivistelmään myös gradusi englanninkielinen nimi kohtaan Muita tietoja! Tiivistelmä on lyhyydestään huolimatta merkittävä osa pro gradu tutkielmaa. Niinpä monetkaan tiivistelmääsi tutustuvat ihmiset eivät välttämättä koskaan edes näe varsinaista graduasi. Käytä siis aikaa sen muotoiluun! Tiivistelmä kirjoitetaan tiedekunnan vahvistamalle lomakkeelle, joka löytyy sekä laitoksen että tiedekunnan opiskeluun liittyvistä lomakkeista. Tiivistelmäsivu sijoitetaan pro gradussa ilman sivunumerointia heti nimilehden jälkeen ja yksi tiivistelmäsivu toimitetaan analyyttisen kemian laboratorion toimistoon. 8. MUISTILISTA Tarkasta vielä ennen gradusi palautusta, että seuraavat asiat on otettu huomioon: Riviväli 1,5 Marginaali sivun vasemmalla reunalla noin 3,5 cm ja oikealla reunalla noin 2-2,5 cm Sivunumerointi oikeassa ylä- tai alakulmassa Ei uutta pääotsikkoa sivun viimeiselle neljännekselle Ei lyhenteitä otsikoihin

14 Kuvissa ja taulukoissa ei saa olla englantia, ellet kirjoita graduasi englanniksi Kuvatekstit laitetaan kuvan alapuolelle, taulukkotekstit taulukon yläpuolelle Kuvat ja taulukot numeroidaan juoksevin arabialaisin numeroin siinä järjestyksessä kuin niihin viitataan tekstissä. Viittauksen tulisi mieluimmin olla ennen ko. kuvaa/taulukkoa ja kaikkiin kuviin sekä taulukoihin on viitattava tekstissä Tiivistelmän kirjoitus ja gradun englanninkielisen nimen liittäminen tiivistelmään Gradussa ei saa esiintyä lyhenteitä tai kaupallisia nimiä, joita ei ole selitetty missään Gradun sivumäärä noin 60 100 sivua Viitteiden määrä yli 60 Viitteiden oikeaoppinen merkitseminen (kappaleet 5.4.1 ja 5.4.2) Gradun kieliasu tarkastettu Alustavan version tarkastukseen varattava aikaa 2 3 viikkoa Lopullinen versio palautettava kuukautta ennen sitä laitosneuvoston kokousta, jossa haluat tutkielmasi hyväksyttävän (yksi arkistokappale sidottuna tai liimakansissa; kierreselkäinen ei kelpaa) Onnea graduntekoon!