1 Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry. Finlands Fiskerimuseiföreningen rf. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 YHDISTYKSEN HALLINTO, JÄSENISTÖ JA TALOUDENHOITO Vuosikokous Vuosikokous pidettiin 26.3.2014 Helsingissä. Puheenjohtajana toimi Rainer Wulff ja sihteerinä Ari Lappalainen. Läsnä oli 10 yhdistyksen jäsentä. Kokous hyväksyi vuoden 2013 toimintakertomuksen ja tilit sekä toimintasuunnitelman vuodelle 2014. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen 14 määräämät asiat. Johtokunta Rainer Wulff, puheenjohtaja Jorma Tiitinen, varapuheenjohtaja Seppo Huuskonen Erkki Ikonen Kari Kilpinen Stina Koivisto Pentti Munne Markku Niemeläinen Sari Saukkonen Kai Westman Johtokunta kokoontui 2 kertaa. Vuosikokouksessa perustettiin yhdistyksen työvaliokunta, johon valittiin pj. Rainer Wulff sekä Pentti Munne ja Kai Westman. Valiokunta valmistelee asioita yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Sillä ei ole varsinaista päätäntävaltaa. Nimetyt toimi- ja vastuuhenkilöt Toiminnanjohtaja (kokouksissa esittelijä ja sihteeri): Ari Lappalainen Taloudenhoitaja: Inkeri Sirola Varsinaiset tilintarkastajat: Kaarina Manninen, Päivi Tauriainen Varatilintarkastajat: Tuija Paananen, Anna-Liisa Tuunainen
2 Jäsenistö ja jäsenmaksut Vuoden 2014 lopussa yhdistykseen kuului 97 henkilöjäsentä (vuoden 2013 lopussa 102) ja 6 yhteisö- ja kannattajajäsentä (vuoden 2013 lopussa 7). Jäsenmaksut: henkilöjäsenmaksu on 15 euroa, perhejäsenmaksu 5 euroa, ainaisjäsenmaksu 100 euroa sekä kannattajajäsenmaksu 100 euroa. Talous Toimintaa on pyritty rahoittamaan pääasiassa avustuksin. Tuotot olivat vuonna 2014 yhteensä 20 375 euroa. Maa- ja metsätalousministeriöltä saatu avustus kattoi tästä 15 000 euroa. Lisäksi saatiin avustusta Lapin ELY-keskukselta 3 000 euroa ja Suomen vapaa-ajankalastusmuseosäätiöltä 500 euroa. Toimintaa on muilta osin rahoitettu mm. jäsenmaksuin sekä julkaisujen myyntituloin (muut tulot yhteensä 1 875 euroa). HENKILÖKUNTA JA TILAT Yhdistyksen toiminnanjohtajana toimi Ari Lappalainen ajalla 1.1. - 31.12.2014. Työtä ohjasi SKMY:n johtokunta. Yhdistyksen tilat olivat entiset eli Riihimäellä (Sepänkatu 8) sijaitseva 200 neliön keskusvarasto sekä Joensuussa (Niskakatu 28) sijaitseva 20 neliön toimisto- ja arkistotila. Riihimäen Herajoentiellä oli käytössä kylmäksi varastotilaksi vuokrattu myllyrakennus. TOIMINTA Yhdistyksen toiminta vuonna 2014 oli kalastuskulttuuria tallentavaa ja työn tuloksia yleisölle esittelevää. Sen tarkoituksena on ollut hoitaa koottuja valtakunnallisesti arvokkaita aineistoja sekä ylläpitää julkista kiinnostusta asiaa kohtaan, jotta varsinainen alan museotoiminta voisi aikanaan käynnistyä. Keskeisiä toiminnassa ovat olleet projektit. Museohankkeen ja rahoituksen edistäminen Kalastusmuseohanketta ja toiminnan rahoitusta on pyritty edistämään. Museohankkeet ovat olleet pysähdyksissä keskeisillä paikkakunnilla (Kotka, Asikkala, Kerimäki, Riihimäki), mutta rahoituksen eteen on voitu tehdä konkreettista työtä. Maa- ja metsätalousministeriön rahoitus järjestyi projektiluonteisena loppuvuonna 2014. Yhdistyksen edustajat (Rainer Wulff ja Ari Lappalainen) kävivät tapaamassa museoviraston sekä Asikkalan kunnan, Suomen vapaaajankalastusmuseosäätiön ja alueen toimijoita 29.9.2014. Aiemmin (2013) yhdistys oli laatinut lyhyen lausunnon uudesta kalastuslaista, jossa tuettiin ajatusta kalastuskorttivarojen käyttömahdollisuudesta jatkossakin kalastuskulttuurin tallentamistyöhön. Asikkalassa pidetyssä kalastusmuseoseminaarissa sovittiin, että kokouksessa mukana ollut museoviraston pääjohtaja Juhani Kostett edistää asiaa MMM:n suuntaan. Tavoitteena on sellaisen pysyvämmän rahoitusratkaisun aikaan saamista, joka turvaisi SKMY:n kansallisesti korvaamattoman museoaineiston sekä muun kalastusaineiston säilymisen ja mahdollistaisi kalastusalan
3 ammatillisesti hoidetun museon perustamisen jatkossa, joko itsenäisenä tai jonkin muun museon yhteydessä. MMM-projekti Kaksivuotinen projekti "SKMY:n jokipyyntiaineiston tallentaminen, täydentäminen ja hyödyntäminen" saatettiin loppuun. Sen pääkohteena oli Kemijoen voimalarakentamisen historia ja vaikutukset. Päätös saatiin loppuvuodesta 2014 ja sikäli ehdollisena, että ensimmäinen 15 000 saatiin vuoden 2014 lokakuussa, loppuosa puolestaan tammikuussa 2015 alustavaa raporttia vastaan. Raportti saatiin valmiiksi ja sen dispositio on liitteenä.. Rahoitusta hankkeeseen saatiin myös Lapin ELY-keskukselta 3 000 euroa. Raportin ensimmäisessä osassa selvitetään pohjoiseen jokipyyntiin liittyvät museaaliset kokoelmat, niiden täydentäminen ja hyödyntämismahdollisuudet. Toinen osio keskittyy tarkemmin tutkimaan Kemijoen lohikysymystä historiasta nykypäivään - siinä siis hyödynnetään aineistoja ajankohtaisiin päätöksenteon ongelmiin. Ensimmäisessä osiossa ovat toiminnanjohtajan apuna työskennelleet Ari Savikko, Jukka Säntti ja Pekka Kinnunen, toisessa osiossa puolestaan Pentti Munne ja Jorma Tiitinen. Keruu Aineistoa kerättiin resurssien mukaan ja siinä on pyritty toimimaan aiemmin tehtyjen suunnitelmien (yhdistyksen julkaisut 6. ja 12.) mukaan. Kohteina keruussa ovat esineistön ohella valokuvat, muistitieto, arkistoaineisto ja painotuotteet. Merkittävin yksittäinen kokonaisuus on jäsen Erkki Ikosen tallentama tutkimusaineisto, josta listaus liitteenä (rastilla merkitsemättömät saatu tässä vaiheessa, loput saadaan myöhemmin). Yhdistyksen kokoelmiin on sovittu RKTL:n kanssa tallennettavaksi myös laitoksen vanha suomuaineisto. Kokoelmat, aineistojen dokumentointi ja säilytys Keskusvarastossa Riihimäellä olivat esineet ja arkistot, Joensuun toimitilassa oli kirjasto sekä digitoidut kuvat ja kuvatiedostot. Dokumentointityöhön ei ollut vähäisten resurssien vuoksi käytännössä mahdollisuuksia vuonna 2014, mutta sen tilanne on tarpeen käydä läpi. SKMY:n aineistoja on aiemmin ryhdytty siirtämään museovirastolta hankittuun Muskettiohjelmaan. Tämä aineistojen digitointihanke tulisi olla jatkuva projekti, johon kuuluu esineistön, valokuvien ja muun aineiston dokumentointityön valmistelu käymällä läpi saantikokonaisuuksia (1992-2013) tausta- ja viitetietoineen. Näin päivitetään sitä työtä, jonka tulokset on viimeksi julkaistu vuonna 1995 (Lappalainen, Ari. Kalastusmuseoyhdistyksen kokoelmat. Kalastusmuseoyhdistyksen julkaisuja 9. Helsinki 1995.). Ensimmäisenä dokumentoinnin ja digitoinnin tavoitteena on ollut SKMY:n pienoismallikoelma (88 kpl). Kokonaisuuteen kuuluu Museovirastolta SKMY:n omistukseen siirtynyt, 1800-luvun lopulta vuoteen 1920 toimineen Suomen Kalastusmuseon pienoismallikokoelma, sekä SKMY:n itsensä keräämä muu pienoismallikokoelma. Kokonaisuuteen kuuluvat myös KKL:ssa ja MMM:ssa olevat vanhat pienoismallit. Hankkeen tavoite on pienoismallikokoelman yhtenäinen digitointi ja saattaminen tätä kautta tutkijoiden, muiden museoiden ja kulttuurilaitosten, alan järjestöjen sekä
4 muiden tarvitsijoiden käyttöön. Tätä aineistoa on jo kunnostettu ja entisöity. Työtä on tehnyt Jukka Säntti. Vuonna 2013 kunnostettiin 10 pienoismallia ja vuonna 2014 5 mallia. Aineistojen dokumentoinnin yhteydessä korostetaan esine- ja valokuva-aineistojen digitaalisen luetteloinnin (Musketti-ohjelma) rinnalla digitoitujen aineistojen hyödyntämistä ja saatavuuden parantamista ohjelmaan nivellettävän digitaalisen kuvatietopankin muodossa, yhdessä kalastusaiheisten muiden kokoelmien haltijoiden (museovirasto, Suomen valokuvataiteen museo, RKTL) kanssa. Aineistoa voidaan digitaaliseen muotoon siirtämisen (skannaus) ansiosta jo nyt jossain määrin hyödyntää kuvapankin tapaan. Esine- ja kuva-aineistojen digitaalisen luetteloinnin ansiosta niitä voitiin jo hyödyntää paremmin erilaisessa kuva- ja tietopalvelutoiminnassa, myös yhdistyksen internetsivuja hyväksi käyttäen. Näyttely- ja julkaisutoiminta sekä tiedottaminen Suomen järvikalastusmuseon perusnäyttelynä jatkoi "Puukoukusta trooliin", Suomen vapaaajankalastusmuseon perusnäyttelynä "Puukoukusta Rapalaan", Kotkan Maretariumissa näyttelykokonaisuus Kalastusmuseon kokoelmista ja Tyrvännön järvikalastusmuseon perusnäyttelynä "Vanajanselkä - Hämeen historiallinen kala-aitta". Kyseiset näyttelyt ovat SKMY:n tuottamia. Vuosina 2012-2013 toteutettiin SKMY:n, SUKL:n, Viitasaaren kaupungin sekä paikallisten toimijoiden yhteistyöllä Kalastushistoriallinen näyttely Huopanankosken vanhaan kunnostettuun hautomorakennukseen sekä Huopanankosken kulttuuripolku infotauluineen. Vuosittain hautomossa on ollut myös vaihtuva teemanäyttely. Kesän 2014 teemanäyttelyinä olivat 100 vuotta täyttänyt hautomo sekä Huopanan Kalastusklubin vaiheet. Hautomon historiaan liittyen esiteltiin T.H. Järveä kalalousmiehenä ja alakerrassa oli lisäksi esillä Erkki Karun filmi Finlandia -kalastusta Huopanalla 1920-luvun alussa. Yläkerrassa esiteltiin klubin ja klubilaisten historiaa esinein ja kuvin. Osion ja filmiesityksen tuotti Anssi Uitti (SUKL). Kävijöitä näyttelyssä oli arviolta yli 1 000. Merenkurkun venemuseossa (Kvarkens båtmuseum) Maalahdella oli esillä SKMY:n postikorttinäyttely kesäkauden 2015. Kävijöitä näyttelyssä oli yli 1 000. Suomen ensimmäinen kokoava kalabibliografinen kirja Suomen kalabibliografia (Osa I, vuodet 1730 1917) valmistui vuonna 2012. Vuonna 2013 alettiin tehdä osaa II, joka käsittää vuodet 1918-1940. Suomalaisesta kala- ja kalastuskirjallisuudesta ei ole aikaisemmin julkaistu vastaavaa kattavaa bibliografiasarjaa. Savikko on tehnyt kirjallisuusluettelot ja Ari Lappalainen pääosin tietolaatikot (9 kpl n. 30 sivua. Kirja meni taitettavaksi KKL:oon (Tapio Gustafsson) vuoden 2014 lopussa ja se julkaistaan vuonna 2015 KKL:n ja SKMY:n sarjoissa. Suomen Kalamiesten Keskusliiton historiankirjoitus jatkui käsikirjoituksen työstämisellä kootun aineiston (SKK:n arkisto, haastatteluaineisto ym.) pohjalta. Tähän projektiin oli SKMY saanut rahaa aiempina vuosina SKK:lta ja lisäksi kirjoittaja Ari Lappalainen henkilökohtaista apurahaa Kordelinin säätiöltä ja Suomen Tietokirjailijat ry:ltä. Projektin aikana on tallennettu SKMY:n kokoelmiin ja saatettu digitaaliseen muotoon SKK:n kuva-aineisto (yli 15 000 kuvaa), joka julkaisun jälkeen on kaikkien alan toimijoiden ja harrastajien käytettävissä. Syksyllä 2014 valmistui päätekstin ensimmäinen versio, joka lähetettiin SKK:n vanhoille asiantuntijoille (mm. Ilkka Sailo, Risto Tarikka sekä lisäksi Jorma Tiitinen) alustavaa tarkistusta varten. Lappalainen esitteli syntyvää teosta ja samalla vapaa-ajankalastuksemme historiaa SVK:n neuvottelupäivillä Tampereella 29.11. Kirjoittaja Ari Lappalainen sekä Ilkka Sailo ja Risto Tarikka pitivät
5 pääteksteistä ja julkaisukokonaisuudesta kokouksen Kauniaisissa 18.2. MMM-projektin ja vuosirytmiin kuuluvien töiden vuoksi SKK-historia oli loppuvuoden telakalla. Aikatauluna teoksen valmistumiselle on kevätkausi 2015. Pääteksti tarkistetaan SKK:n ja SKMY:n asiantuntijoiden toimesta ja julkaisuun lisätään haastattelulainaukset, tietoiskut, kuvamateriaali ja lähteet. Työn dispositio on liitteenä. Kalastusmuseoyhdistyksen ylläpitämiä internetsivuja www.kalastusmuseo.fi päivitettiin 30.6.2014. Sivut kokoavat yhteen alan tiedot mm. kokoelmista, toiminnasta, paikallisista kalastusmuseoista ja kalastuskulttuurin muutoksista. Toiminnasta tiedotettiin kahdella jäsenkirjeellä.