Mikä maailmassa muuttuu? Millaista osaamista ja millaisia osaajia tarvitaan digitaalisessa palvelutaloudessa? Pekka Ylä-Anttila 4.9.2013
Mistä puhun tänään? Suuri siirtymä: lännestä ja pohjoisesta itään ja etelään Itä ja etelä kasvanut teollisuuden ja viennin vetämänä seuraukset globaalitaloudelle? Uusi globaali työnjako Mahdollistaja: Digitaalivallankumous Seurauksia Työmarkkinoiden ja työn muutos Palvelualat ja -tehtävät kasvavat Suomessa
Lännestä ja pohjoisesta itään ja etelään Uuden globaalitalouden tausta 2-3 mrd uutta ihmistä globaaleille työmarkkinoille 1980- luvun puolivälin jälkeen Suurten kehittyvien maiden liittyminen maailmantalouteen Maailmankaupan ja pääomaliikkeiden vapauttaminen Kuljetus- & tietoliikennekustannusten alentuminen, digitalisoituminen => Talouden painopiste Aasiaan (ja Etelä-Amerikkaan & Afrikkaankin), kriisi voimistanut kehitystä
Eräiden maiden osuudet maailman kokonaistuotannosta, % Lähteet: IMF, ETLA.
Teollisuus kasvaa Aasiassa ympyrä sulkeutuu Alueiden osuudet maailman teollisuustuotannosta 1750 2100, % 70 60 Itä-Aasia 50 40 30 20 Pohjois-Amerikka 10 0 1750 1800 1850 1900 1950 2000 2050 2100 Itä-Aasia = Kiina, Japani, Intia Pohjois-Amerikka = Yhdysvallat, Kanada Eurooppa = Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Italia, Espanja, Ruotsi, Belgia, Sveitsi Eurooppa Lähde: Rouvinen, Vartia & Ylä-Anttila 2007, Kuvio 3.6 (Bairoch 1982, ETLA, kirjoittajien arviot)
ITÄ JA ETELÄ KASVANUT TEOLLISTUMISELLA JA VIENNILLÄ SEURAUKSET GLOBAALITALOUDELLE?
Seuraus 1: Teollisuustuotteiden suhteelliset hinnat tippuneet 40% vuodesta 1980 * * Teollisuustuotteiden maailmanmarkkinahinnat suhteessa kehittyneiden maiden BKT-hintaindeksiin (1980 = 100) Lähde: Pajarinen, Rouvinen & Ylä-Anttila, Kenelle arvoketju hymyilee? Koneteollisuus globaalissa kilpailussa, s. 22
Seuraus 2: Uusi globaali erikoistuminen Toinen suuri eriytyminen (second great unbundling, Baldwin, 2006) Tuotanto- ja arvoketjut hajautuneet, kehitys hieman hidastunut mutta jatkuu => Made in the World, useimmilla teollisuustuotteilla kymmeniä tuotantomaita. Miten arvo syntyy ja miten se jakautuu? Ääriesimerkkejä: ipad tai älypuhelin Made in China, mutta arvosta vain muutama prosentti jää sinne Maailmantalouden toimintalogiikka on muuttunut: maat ja alueet eivät erikoistu toimialoittain, vaan toiminnoittain ja työtehtävittäin
MAHDOLLISTAJA: DIGITAALIKUMOUS
Digitaalinen vallankumous ei alkanut Intel 4004:stä v. 1971, vaan tiedon saavutettavuudesta, yhdistettävyydestä & jatkojalostettavuudesta siis v. 1995 jälk. Internetistä ja ISO murros juuri nyt!
Dataa globaalisti, exatavua Google-hakuja, miljardia Mobiili IP liikenne, Indeksi 2005 = 1 1227 1722 538 +844% +403% 130 2005 2010 342 2006 2011 +13350% 4 2006 2011 Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254).
Digitaalisen datan määrä kasvaa räjähdysmäisesti (kasvu globaalisti, Exatavua) 130 9x 1 227 2x 2 720 3x 7 910 2005 2010 2012 2015 Big data on erityisesti strukturoimattoman datan analytiikkaa
Nettikäyttäjiä, miljardia Facebookissa, miljoonaa Nettilaitteita, miljoonaa 845 480 +52% 1,6 2,4 +6942% PC +62% Muu +465% Muu Älyp., Tablet 85 374 231 2006 2011 12 2006 2011 PC Desk+Lap 2006 2011 Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254).
Saman laskutoimituksen kustannus eri ajankohtina (nykyrahassa; piste kuvaa tiettyä menetelmää/konetta; lähde: Nordhaus/Yale) 100 000 000 000 1 1940 2000
Internet käynnisti maailmantalouden 3. pitkän kehityskaaren 1990-luvun puolivälissä(?) 3. Digitaaliseen palveluyhteiskuntaan: Internet 1995-2. Teollisuusyhteiskunnasta palveluihin: Sähkö 1890-1. Maatalousyhteiskunnasta teollisuuteen: Höyry 1780-1800 1900 2000
Pitkän teknologiasyklin tuottavuuskasvu vetää henkeä infrastruktuurin rakentamisvaiheen ja teknologian laajan hyväksikäyttövaiheen välillä Tuottavuuden kasvu Infrastruktuurin rakentaminen Teknologian laaja hyväksikäyttö Teknologian hiipuminen Tieteelliset läpimurrot Teknologiasykli Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 89.
DIGITAALISEEN PALVELUTALOUTEEN - SEURAUKSIA
Digitaalitalouden murros Digitaaliteknologian vaikutus suurempi kuin sähkön aikanaan Tuottavuusvaikutus suurempi Organisaatiot muuttuvat nopeammin Nykyiset teollis- ja tekijänoikeudet (IPR) eivät sovi digitalouteen Muutokset vaikeammin ennustettavissa Näkyvän talouden alla on kehittynyt 2. talous tai piilotalous Globaali tietoverkko digitaalinen infrastruktuuri Osa aineettomasta digitaloudesta tilastojen ulkopuolella (Facebook, Wikipedia, Google, YouTube ) Kehitys epätasaista esimerkkinä terveydenhuolto ICT alentanut tuottavuutta ja nostanut kustannuksia
Helpommin mukaan kovempaan kilpailuun Pilvi, saavutettavuus, ulkoistus, alustat; voittajien bang-bang markkinat Massamarkkinoista lukemattomiksi nicheiksi Hyper-erikoistuminen, globaalit mikroyritykset Moninaisempi arvon luonti & nappaaminen Ei laajoja kasvualoja tai -klustereita, vähän sopivia yleistyksiä Tuottavuuserojen repeäminen Analoginen/digitaalinen, ojankaivuu/ohjelmointi Työmarkkinoiden polarisaatio Keskitason työntekijät ahdingossa
UUSI GLOBAALI TYÖNJAKO JA YRITYSTEN MUODONMUUTOS
Globaali työnjako syvenee: kehittyneet maat erikoistuvat korkean lisäarvon palveluihin Osuus arvonlisäyksestä 1970-luvun arvoketju 2000-luvun arvoketju Korkeiden kustannusten maat Matalan kustannustason maat Tuotantoa edeltävät palvelut Valmistus / teollinen massatuotanto Tuotannon jälkeiset palvelut
Teollisuusyrityksen muodonmuutos Design Markkinointi Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Sivu 87.
TYÖN JA TYÖMARKKINOIDEN MUUTOS
Työn muuttuminen Automaatio ja työn tuottavuuden kasvu vähentävät työpaikkoja, hintojen lasku ja ostovoiman kasvu lisäävät niitä Lyhenee, vähenee, supistuu Työaika Koulutuserot Ruumiillinen työ Työn fyysinen kuormitus Kiinteä kokopäivätyö Palkkatyö Kollektiiviset työehtosopimukset Yhden ammatin työurat Pitenee, lisääntyy, laajenee + Työura + Tuottavuuserot + Luova työ + Työn henkinen kuormitus + Liikkuva osa-aikatyö + Yrittäjätyö + Yksilölliset työsopimukset + Usean ammatin työurat
Suomen palvelut ja erityisesti teollisuus ovat osaamisintensiivisiä Johtajien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden osuudet teollisuuden työvoimasta Euroopassa, % Suomi Iso-Britannia Tanska Ranska Irlanti Belgia Ruotsi Alankomaat Norja Saksa Itävalta EU-27 Islanti Italia Espanja Kreikka Portugali Johtajien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden osuus teollisuuden työvoimasta, % 0 10 20 30 40 50 60 Lähde: Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).
Suomen palvelut ja erityisesti teollisuus ovat osaamisintensiivisiä Johtajien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden osuudet palveluiden työvoimasta Euroopassa, % Islanti Sveitsi Alankomaat Suomi Ruotsi Saksa Tanska Norja Belgia Ranska Italia EU-15 UK Irlanti Kreikka Itävalta Espanja Portugali Johtajien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden osuus palvelusektorin työvoimasta, % 0 10 20 30 40 50 60 Lähde: Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).
ICT-palveluiden työtehtävät ovat lähes kokonaan asiantuntijatehtäviä Tehtävärakenteet atk-palveluissa, %-osuudet 100 90 80 70 60 50 40 30 20 Muu työ Valmistus, prosessi, kuljetus Toimisto, myynti, ym. Asiantuntijat Erityisasiantuntijat Liikkeenjohto 10 0 2000 2009 Lähde: Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).
Korkeaa koulutusta vaativat työt lisääntyvät ammattirakenteet polarisoituvat Muutokset eri ammattiryhmien osuuksissa vuodesta 2000 vuoteen 2006, %-yksikköä Koko yrityssektori Palvelut 50 50 40 40 30 30 20 20 10 10 0 0-10 -10-20 -20 Johtajat Erityisasiantuntijat Asiantuntijat Prosessitehtävät Tuotantotehtävät Toimistotyö Siivous, yms. avust. t. Myynti- ja palveluteht. Johtajat Erityisasiantuntijat Asiantuntijat Prosessitehtävät Tuotantotehtävät Toimistotyö Siivous, yms. avust. t. Myynti- ja palveluteht. Lähde: Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).
Tehtävärakenteen muutos - teollisuus Henkilöstön määrän muutos 2000 6/9 (%) Lähde: Maliranta (2010); Teollisuus / ETLA B 245.
Lähes puolet teollisuuden työvoimasta on palvelutehtävissä Kaikissa palvelutehtävissä toimivien osuus teollisuuden työvoimasta, % Alankomaat Tanska Iso-Britannia Itävalta Irlanti Belgia Saksa Ranska Suomi Islanti EU-27 Norja Ruotsi Italia Espanja Kreikka Portugali Lähde: Eurostat 0 10 20 30 40 50 60
GLOBAALI DIGITALOUS: PALVELUALAT JA -TEHTÄVÄT KASVAVAT SUOMESSA
Digitalisoituminen kasvattaa palvelukauppaa Maailman ja Suomen palvelu- ja tavaravienti (indeksi 2000 = 100) 400 350 Maailma ICT:tä hyöd. palv. 400 350 Suomi ICT:tä hyöd. palv. 300 Perinteiset palv. 300 250 Tavaravienti 250 200 200 Perinteiset palv. 150 150 100 50 2000 2002 2004 2006 2008 2010 100 Tavaravienti 50 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Lähteet: IMF, Suomen Pankki, WTO. ICT:tä hyödyntävät: Rahoitus, vakuutus, viestintä, IT, liike-elämän palvelut, rojaltit, lisenssimaksut.
Uusi globaali työnjako ja Suomi Suomi erikoistuu arvoketjun alku- ja loppupään palvelutehtäviin Palvelut ovat keskenään ja maittain erilaisia pääosa palvelutehtävistä Suomessa on korkean osaamistason tehtäviä Palvelut ja teollisuus ovat integroituneet tiiviisti toisiinsa globaalissa kilpailussa palvelut ovat kehittyneiden maiden teollisuuden ja talouden kilpailuetu
Tuottavuus ja tulotaso sitä korkeampia, mitä suurempi on vaativissa palvelutehtävissä olevien osuus 70 60 50 Teollisuus BKT per capita, 1000 USD, käyvin hinnoin ja ostovoimapariteetein NOR 100 90 80 70 Teollisuus Toimialan arvonlisäys / henkilö, 1000 euroa FIN 40 30 FIN 60 50 40 20 30 20 10 10 0 Korkean osaamistason palveluteht. osuus, % 0 Korkean osaamistason palveluteht. osuus, % 10 20 30 40 10 20 30 40 Lähde: Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).
Tuottavuus ja tulotaso sitä korkeampia, mitä suurempi on vaativissa palvelutehtävissä olevien osuus 70 60 50 Palvelut BKT per capita, 1000 USD, käyvin hinnoin ja ostovoimapariteetein NOR 70 60 50 Palvelut Toimialan arvonlisäys / henkilö, 1000 euroa FIN 40 30 FIN 40 30 20 20 10 10 Korkean osaamistason palveluteht. osuus, % 0 30 40 50 60 Korkean osaamistason palveluteht. osuus, % 0 30 40 50 60 Lähde: Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).
Jalostusarvo per työtunti Kehittyneet maat erikoistuvat korkean jalostusarvon työtehtäviin arvoketjun alku- & loppupäässä vieläkö arvoketju hymyilee Suomelle? T&k&i Muotoilu Proto, pilotti Korkean kustannustason maat Brändäys Huolto, ylläpito Markkinointi Myynti Tuotannon aloittaminen Massatuotanto Jakelu Matalan kustannustason maat Lähde: Pajarinen, Rouvinen & Ylä-Anttila, Kenelle arvoketju hymyilee? Koneteollisuus globaalissa kilpailussa, s. 8
Kiitos! Kysymyksiä?