2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio
Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaajasi. Tietyn oppiaineen opintoihin liittyvissä kysymyksissä käänny kyseisen aineenopettajan puoleen. Lukion työvuosi on jaettu kuuteen jaksoon. Opiskelijan työjärjestys vaihtuu jaksoittain. Kullakin jaksolla opiskelija perehtyy valitsemiinsa kursseihin. Kun jakso päättyy, kurssit arvostellaan. Opetus on järjestetty niin, että lukion voi suorittaa kolmessa vuodessa. Opiskelunsa loppupuolella opiskelija osallistuu ylioppilaskirjoituksiin. Lukiokoulutus antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa. Yleisiä ohjeita Kurssimuotoisessa opiskelussa oppiaineet on jaettu pienempiin kokonaisuuksiin eli kursseihin. Lukion päättötodistuksen saadakseen opiskelijan on suoritettava vähintään 75 kurssia. Enimmäismäärää suoritettaville kursseille ei ole. Yksi kurssi on kestoltaan 38 tuntia ja sen suorittaminen edellyttää tunneille osallistumisen lisäksi kurssikokeen ja annettujen tehtävien suorittamisen. Jokaisen oppiaineen kokonaisuus muodostuu tietystä määrästä pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja. Esimerkiksi äidinkielessä opiskelijalla on valittavanaan kuusi pakollista, kolme syventävää ja kaksi soveltavaa kurssia. Psykologiassa on yksi pakollinen ja kaksi syventävää kurssia. Jne. Jokaisen opiskelijan on suoritettava kaikkien oppiaineiden pakolliset kurssit. Pakollisia kursseja tulee suorittaa yhteensä 47 (lyhyen matematiikan valinneet) tai 51 (pitkän matematiikan valinneet). Tämän lisäksi opiskelija suorittaa valintansa mukaan syventäviä ja soveltavia kursseja niin, että suoritettuja kursseja on yhteensä vähintään 75. Syventäviä kursseja täytyy suorittaa lukio aikana yhteensä vähintään kymmenen. Luokaton lukio antaa opiskelijoille mahdollisuuden henkilökohtaisiin valintoihin. Opintojen aluksi opiskelija laatii itselleen opinto-ohjaajan avustuksella oman opintosuunnitelmansa. Opintosuunnitelmassa määritellään missä laajuudessa opiskelija aikoo mitäkin oppiainetta opiskella. Opintojen edetessä opiskelija voi muuttaa tekemäänsä opintosuunnitelmaa. Opintosuunnitelmat tarkistetaan opinto-ohjaajan johdolla vuosittain keväällä. Muutoksista kannattaa neuvotella rehtorin, opinto-ohjaajan ja kyseisen oppiaineen opettajan kanssa. 2
Opintojen eteneminen Kerimäen lukiossa Opiskeluaika lukiossa kestää pääsääntöisesti kolme vuotta. Erityisestä syystä rehtori voi myöntää vuoden lisäajan. Opintoja voi myös nopeuttaa ja lukion voi suorittaa halutessaan kahdessa vuodessa. Luokattomassa lukiossa ei voi jäädä luokalleen. Epäonnistuminen jossakin aineessa ei viivästytä opiskelua muissa aineissa. Lukuvuoden työmääräksi on syytä mitoittaa 25 30 kurssia. Tämä tarkoittaa keskimäärin viiden tai kuuden kurssin suorittamista jokaisessa jakso. Näin edeten opiskelija ehtii suorittaa lukion oppimäärän kolmessa opintovuodessa. Jos valittu ohjelma tuntuu liian raskaalta, esim. muuttuneiden työ- tai elämäntilanteiden takia, kannattaa tulla opinto-ohjaajan tai rehtorin luo suunnittelemaan ohjelman kevennystä. Opinnot voi myös tilapäisesti keskeyttää. Rehtori voi antaa luvan yhden jakson, lukion johtokunta kokonaisen vuoden keskeytykseen. Lukuvuodessa on kuusi jaksoa. Kerimäen lukiossa laaditaan kullekin ohjausryhmälle oma jaksokohtainen lukujärjestys. Halutessaan opiskelija voi siitä poiketa ja edetä itse laatimansa suunnitelman mukaan. Jokaisen jakson alussa oppilas ilmoittautuu opettajalle alkavalle kurssille ja varmistaa näin osallistumisensa. Aloitettu kurssi on käytävä loppuun. Kurssi katsotaan aloitetuksi, jos opiskelija on käynyt siitä kahdeksan ensimmäistä tuntia. Kurssit suoritetaan yleensä numerojärjestyksessä. Toisin sovitut suoritusjärjestykset löytyvät oppiaineiden kurssikuvausten yhteydestä. Kurssin suorittamisen edellytys on läsnäolo oppitunneilla. Poissaolot on selvitettävä Wilman kautta kurssin opettajalle. Yli kaksi selvittämätöntä poissaoloa estää osallistumisen kurssikokeeseen. Lisäksi runsaat poissaolot laskevat opiskelijan saamaa arvosanaa. Oppilas voi suorittaa kurssin myös opetukseen osallistumatta eli itsenäisesti. Tällöin asianomaisen aineen opettajan kanssa sovitaan kurssin suorittamistavasta. Tällöin suoritus voi koostua esimerkiksi tutkielmasta, oheistehtävistä, tentistä, opiskelupäiväkirjasta jne. Oppilas voi suorittaa lukion opetussuunnitelman mukaisia kursseja myös muissa oppilaitoksissa, mikäli ne vastaavan pääkoulun kurssien sisältöä. Suorituksen hyväksyy rehtori. Ennen tällaisten opintojen aloittamista on syytä varmistaa rehtorilta etukäteen, että muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot hyväksytään lukio-opinnoiksi. Poissaolot Opiskelijan tulee pyytää poissaoloonsa lupa. Lupa poissaoloon on sairauden vuoksi ja luvan saatua erityisen syyn perusteella (esim. lääkärissä käynti, ajokoe, perhejuhlat, urheilukilpailut). Kesken koulupäivää tarvittavan satunnaisen vapautuksen voi myöntää aineenopettaja. Ryhmänohjaaja myöntää vapautuksen koulutyöstä korkeintaan kolmeksi päiväksi. Rehtori myöntää vapautuksen koulutyöstä kolmea päivää pidemmäksi ajaksi. Milloin lupaa ei ole voitu ennakolta pyytää, tulee oppilaan mahdollisimman pian ilmoittaa poissaolosta ryhmänohjaajalle tai kansliaan. Oppilaiden poissaolot näkyvät heidän huoltajilleen Wilmassa, jonka välityksellä huoltajat selvittävät poissaolojen aiheellisuuden. 3
Aiheettomat poissaolot Jos oppilaalla on ns. aiheettomia poissaoloja tietyn kurssin tunneilta enemmän kuin kaksi, katsotaan hänen keskeyttäneen asianomaisen kurssin. Oppilas ei voi tällöin osallistua kurssin loppukuulusteluun, eikä saada kurssiarvosanaa. Oppilas voi sopia oppiaineen opettajan kanssa, miten ja milloin hän kurssin suorittaa. Koeviikko Kurssikokeet järjestetään erityisellä koeviikolla. Kunkin jakson päätteeksi on koeviikko. Koeviikko sijoitetaan viikonlopun molemmin puolin. Koeviikon ajalle laaditaan oma työjärjestys. Kokeen jälkeen voi olla edellisten kokeiden palautustunteja tai seuraavan päivän kokeeseen valmistavia tunteja. Kurssikokeesta voi olla poissa vain painavan syyn vuoksi. Kurssikokeesta poisjäämiseen johtavasta syystä on ilmoitettava opettajalle tai kansliaan heti sen ilmaannuttua. Mikäli oppilas on kokeesta poissa, on hänen pyydettäessä toimitettava lääkärin tai terveydenhoitajan antama todistus. Mikäli oppilaalla ei ole mahdollisuutta hankkia edellä mainittua todistusta, on hänen tuotava selvitys poissaolostaan kahden täysi-ikäisen henkilön varmistamalla todistuksella. Näin menetellen oppilas voi osallistua uusintakuulusteluun. Kurssin arvostelu Kurssit arvioidaan toisistaan riippumatta. Arviointi perustuu laaja-alaisesti kurssin tavoitteisiin. Arvosanassa huomioidaan opiskelijan työskentelyn jatkuva havainnointi, tuotosten arviointi ja mahdolliset kirjalliset kokeet. Ellei kaikkia kurssiin liittyviä osasuorituksia ole hoidettu jakson uusintakokeisiin mennessä, kurssin suorittaminen on aloitettava alusta. Opiskelija voi suorittaa kurssin osittain tai kokonaan itsenäisesti kurssikokeen ja sovittujen näytetöiden perusteella. Kurssit arvioidaan yleensä numeroin (4-10). Valinnaiset kurssit voidaan arvostella suoritusmerkinnällä (S = suoritettu, H = hylätty) ainekohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti. Mikäli kurssin suoritus on keskeytynyt, annetaan keskeytymismerkintä (K= keskeytynyt). Kurssin suoritukselle on edellytyksenä läsnäolo kurssin oppitunneilla, ellei opettajan kanssa ole toisin sovittu. Kurssiarvosanaa ei anneta oppilaalle, joka ilman hyväksyttävää syytä on enemmän kuin kaksi kertaa poissa kurssin tunneilta. Aiheettomien poissaolojen vuoksi oppilaalta evätään oikeus osallistua kurssin opetukseen ja loppukuulusteluun. Oppilas voi kuitenkin osallistua kurssin jälkeiseen uusintakuulusteluun suoritettuaan opettajan mahdollisesti määräämät lisätehtävät. Kurssin arvosana määräytyy uusintakokeen perusteella. 4
Hylätyn kurssin suorittaminen Hylätyn kurssin saa suorittaa osallistumalla kurssille uudelleen tai osallistumalla kurssia seuraavaan uusintakuulusteluun. Kurssin suorittaminen on mahdollista myös kesäkuun uusintakuulustelupäivänä. Ellei yksi uusintayritys tuota tulosta, opiskelijan on osallistuttava kurssille uudestaan. Uusintakuulusteluja järjestetään jokaisen jakson jälkeen ja niihin on ilmoittauduttava kirjallisesti kansliaan viimeistään tenttiä edeltävänä keskiviikkona. Painavasta syystä ja opettajan suostumuksella hylätyn kurssin voi uusia jonakin muuna kuin uusintakuulustelupäivänä. Syy voi olla esimerkiksi sairaus, josta on oltava lääkärin tai terveydenhoitajan todistus. Jos uusintakuulusteluun ilmoittautunut oppilas jää pois kuulustelusta ilman hyväksyttävää syytä, tämä tulkitaan suoritusyritykseksi. Etenemiseste Etenemiseste on koulun väline seurata ja ohjata opiskelijan opintoja. Etenemiseste syntyy kun jossakin oppiaineessa on kaksi perättäistä hylättyä kurssia tai hylättyjä kursseja enemmän kuin 1/3 pakollisista ja syventävistä kursseista. Opiskelija saa jatkaa aineen opiskelua, kun hän on korottanut jonkin hylätyistä arvosanoista. Sopimalla aineen opettajan ja rehtorin kanssa opiskelija voi erittäin painavista syistä jatkaa aineen opiskelua, vaikka etenemiseste olisi jo olemassa. Kerimäen lukiossa etenemiseste ei ole käytössä. Hyväksytyn kurssin uusiminen Opiskelijalla on oikeus yrittää korottaa hyväksytyn kurssin arvosanaa kerran. Korottamista varten järjestetään kaksi kertaa vuodessa hyväksytyn arvosana korotuskuulustelupäivänä. Toinen kuulusteluista järjestetään joulukuussa ja toinen kesäkuussa. Opettajan kanssa voi neuvotella myös muusta ajankohdasta, lopullisen päätöksen tekee opettaja. Kurssin lopullista arvosanaa määrättäessä voimaan jää parempi suoritus. Oppimäärän arvostelu Oppiaineen oppimäärän muodostavat opiskelijan kyseisestä oppiaineesta valitsemat kurssit. Oppimäärä arvostellaan, kun kaikki siihen kuuluvat kurssit on opiskeltu. Oppimäärän arvosana annetaan suoritettujen kurssien aritmeettisena keskiarvona pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun. Opettaja voi harkintansa mukaan tarkistaa (korottaa tai laskea) arvosanaa yhdellä numerolla. Oppimäärän suoritus on hyväksytty, kun edellä mainittu keskiarvo antaa tulokseksi vähintään arvosanan viisi. Opiskelijan on suoritettava hyväksytysti vähintään 2/3 valitsemistaan oppiaineen kursseista. Viimeinen pakollinen kurssi on oltava hyväksytty. Arvosana määräytyy pakollisista ja valinnaisista kursseista siten, että numeroin arvioidut kurssit painottuvat. Suoritusmerkinnällä arvosteltu kurssi voivat vaikuttaa arvosanaan lisänäyttönä. 5
Pakollisten oppiaineiden oppimääristä opiskelijalle annetaan numeroarviointi lukuun ottamatta opintoohjausta. Suoritusmerkinnän opiskelija voi halutessaan valita liikunnasta, oppiaineista, joissa opiskelijan suoritus on vain yhden kurssin laajuinen ja vieraissa kielissä, joissa opiskelijan suoritus on vain kahden kurssin laajuinen. Kesken jätetyn oppimäärän hyväksytysti suoritetut kurssit luetaan mukaan oppilaan kokonaiskurssimäärään, mutta niistä ei saa päättöarvosanaa. Lukion päästötodistus Suoritettuaan yhteensä 75 kurssia niin, että siihen sisältyvät kaikki pakolliset kurssit ja vähintään10 syventävää kurssia opiskelija lukion päästötodistuksen. Korotuskuulustelut Opintojen päättövaiheessa opiskelijalla on mahdollisuus osallistua oppiaineiden korotuskuulusteluihin. Oppiaineen arvosanaa voidaan korottaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta. Kuulustelu toimii samalla ohjaustilaisuutena ylioppilastutkintoon valmistauduttaessa. Tukiopetus Tukiopetusta tarjotaan lukion oppilaille käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. Kysy tukiopetus mahdollisuutta kyseisen aineen opettajalta. Opintojen keskeyttäminen Opintojen keskeyttämisestä tulee aina ilmoittaa rehtorille. Opintonsa keskeyttäessään opiskelija saa pyytäessään todistuksen suorittamistaan opinnoista. Opiskelija, joka ilman perusteltua syytä ei ole osallistunut yhdellekään kurssille puolen vuoden aikana poistetaan koulun kirjoista. 6