Mikkelin lukio Opinto-opas

Transkriptio

1

2 Mikkelin lukion yhteystiedot Päämajankuja Mikkeli Suorat puhelinnumerot Sähköposti Rehtori Jari Tuomenpuro jari.tuomenpuro@mikkeli.fi Apulaisrehtori Pirjo Marjukka Hänninen marjukka.hanninen@mikkeli.fi Vararehtori Urpo Liikanen urpo.liikanen@mikkeli.fi Koulusihteeri Erja Sundvall erja.sundvall@mikkeli.fi Koulusihteeri Ulla Väisänen ulla.vaisanen@mikkeli.fi Opinto-ohjaaja Hannu Huotelin hannu.huotelin@mikkeli.fi Opinto-ohjaaja Matti Nissinen matti.nissinen@mikkeli.fi Erityisopettaja Heidi Piispanen heidi.piispanen@edu.mikkeli.fi Koulukuraattori Jaana Nulpponen jaana.nulpponen@esedu.fi Keittiö Opettajainhuone Talonmies-vahtimestari Hannu Liukkonen Terveydenhoitaja Helena Salmi ATK-tukihenkilö Riku Manninen Telefax Opettajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@edu.mikkeli.fi *********** Lue opas huolellisesti ja säilytä se lukuvuoden loppuun saakka. Lue Wilman tiedotteita ainakin kerran viikossa. Tämän oppaan omistaa: Nimi: Ryhmä:

3 Sisällysluettelo Mikkelin lukion toiminnan perusteita 2 Rehtorin opiskeluohjeita uusille ja vanhoille lukiolaisille 3 Opintojen rakenne ja keskeisiä käsitteitä uusille lukiolaisille 5 Kurssien suorittaminen itsenäisesti opiskellen 6 Tukiopetus, erityisopetus ja LUKI vaikeus 7 Kurssien arvostelu 8 Hylätyn kurssin uusiminen ja uusintakoe 8 Hyväksytyn kurssiarvosanan korottaminen 10 Opinto-ohjelman muuttaminen ja ryhmän vaihtaminen 10 Kurssin keskeyttäminen ja keskeneräiset kurssit 10 Opetukseen osallistuminen, poissaolot ja myöhästymiset 11 Muualla suoritetut opinnot 12 Oppimäärän arvostelu ja päättöarvosana 13 Ylioppilastutkinto 14 Normaali päiväjärjestys 16 Päivittäisen opiskelun perusteita 16 Päivänavaus 16 Oppitunnit, välitunnit, ruokailu ja välipalavälitunnit 17 Sairastuminen ja terveydenhoitajan vastaanotto 17 Atk-tilat, vapaa-ajantilat sekä itsenäisen opiskelun tilat 18 Liikkuminen koulun alueella ja ajoneuvojen paikoitus 18 Tupakointi ja päihteet 19 Opintojen suunnittelu kuka auttaa epäselvissä tilanteissa 19 Tutorit 19 Aineenopettaja ja ryhmänohjaaja 20 Opinto-ohjaajat 20 Erityisopettaja 20 Kuraattori 21 Rehtori, apulaisrehtori ja vararehtori 21 Oppilaskunta 21 Opintotuki, matkatuki ja opiskelijakortit 21 Turvallisuusasiat, tapaturmat ja vastuukysymykset 23 Kurssitarjotin, tuntikaavio ja ROT 23 Lukuvuoden tapahtumakalenteri 25 Oppiaineet ja kurssit 30 Henkilöstö 31 Poissaolojen seuranta ja poissaoloselvitykset 32 Mikkelin lukion järjestyssäännöt 34 Liitteet: Kurssitarjotin ja Oppikirjat lukuvuonna

4 Mikkelin lukion toiminnan perusteita Miksi olemme olemassa ja muita perusasioita Mikkelin lukion tehtävät määritellään opetussuunnitelmassa seuraavasti: Opiskelija saa lukiosta vahvan yleissivistyksen, hyvät mahdollisuudet jatko-opintoihin ja aineksia oman maailmankuvansa rakentamiseen sekä itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Mikkelin lukio kasvattaa aktiivisia, vastuullisia ja kansainvälisiä tulevaisuuden rakentajia. Päivittäisessä koulutyössä kannustamme lukiolaista saavuttamaan ja ylittämään itselleen asettamansa opiskelutavoitteet. Tarjoamme haasteita lukiolaiselle, joka on erityisen etevä jollakin alalla. Autamme lukiolaista, jolla on opiskeluvaikeuksia jossakin oppiaineessa. Mikkelin lukio tarjoaa lukiolaisille monipuolisia opiskelumahdollisuuksia ja laajan kurssitarjonnan kaikilla keskeisillä lukion sisältöalueilla. Tavoitteenamme on, että kukin lukiolainen voi painottaa opintojaan taipumustensa ja mieltymystensä mukaan valitsemalla itselleen sopivan opintokokonaisuuden. Vahvuusalojamme ovat luonnontieteet, mediakasvatus, musiikki, urheiluvalmennus sekä yrittäjyys- ja tulevaisuuskasvatus. Lukiossa opetuksen ja opiskelun juridisena perustana ovat lukiolain ja muun lukiolainsäädännön lisäksi Opetushallituksen laatimat valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet. Opetussuunnitelman perusteiden pohjalta on Mikkelissä laadittu paikallinen Mikkelin lukion opetussuunnitelma. Lukiolaisen velvollisuudet Lukiolain mukaan lukio-opiskelijan perusvelvollisuudet ovat seuraavat: 1. opiskelijan on osallistuttava opetukseen 2. opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti 3. opiskelijan on käyttäydyttävä asiallisesti Lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen, ja opinnot on suoritettava enintään neljässä vuodessa. Mikkelin lukion tavoitteena on antaa mahdollisimman monelle lukiolaiselle kolmannen asteen jatko-opinnoissa tarvittavat opiskeluvalmiudet. Tähän kytkeytyvänä tavoitteena ovat keskimääräistä paremmat tulokset kaikissa ylioppilaskirjoitusten kokeissa. Näihin päämääriin pääsemiseksi edellytämme opiskelijoiltamme: 1. hyvää opiskelumotivaatiota 2. päämäärätietoista opiskelua 3. oma-aloitteisuutta ja 4. lukion tavoitteiden mukaista toimintaa. 2

5 Rehtorin opiskeluohjeita uusille ja vanhoille lukiolaisille Tehoa uuden lukiolaisen opiskeluun Lukio on opiskelupaikkana varsin erilainen kuin peruskoulu. Tämän perustotuuden nopea oivaltaminen on menestyksekkään opiskelun salaisuus. Monen uuden lukiolaisen mielestä lukio vaatii enemmän aikaa ja työntekoa kuin peruskoulu. Seuraavassa on lueteltu joitakin peruskoulun ja lukion eroja. Lukiovuosi jakaantuu viiteen jaksoon. Kunkin jakson lopussa on koeviikko, jolloin sinulla voi olla jopa seitsemän koetta peräkkäisinä päivinä. Saatat joutua lukemaan yhteen kokeeseen yli sata sivua tekstiä. Harvat peruskoululaiset ovat tottuneet tällaiseen opiskeluun. Yhtä oppiainetta opiskellaan yleensä kolme 75 minuutin oppituntia viikossa. Joissakin jaksoissa sinulla saattaa olla samasta oppiaineesta esimerkiksi pakollinen ja syventävä kurssi. Tällöin opiskelet samaa oppiainetta kuusi 75 minuutin oppituntia viikossa. Pysyäksesi mukana opinnoissa on sinun tehtävä kotitehtävät ja luettava läksysi päivittäin. Et voi olla pois kovin usein. Jos olet kokonaisen viikon pois koulusta, saatat joutua opiskelemaan itse esimerkiksi 20 sivua reaaliaineen oppikirjasta. Lukiossa vaatimustaso on suurempi kuin peruskoulussa. Jos olet saanut yläasteella jostakin oppiaineesta arvosanan 8, saat samalla työmäärällä lukiossa kenties arvosanan 6. Lukiossa päävastuu opiskelusta on lukiolaisella itsellään. Opettajat ja opinto-ohjaajat eivät vahdi opiskeluasi samalla tavalla kuin peruskoulussa. Emme kuitenkaan salli löperöä opiskelua. Jotta opiskelusi sujuisi hyvin, noudata seuraavia yksinkertaisia perusohjeita. 1) Opiskele säännöllisesti. Tee kotitehtävät ja lue läksyt joka päivä. Näin valmistaudut myös kurssikokeeseen. Tee tutkielmat ja muut kirjalliset työt ja tuotokset hyvissä ajoin ennen määräpäivää. Valmistaudu kokeeseen koko jakson ajan; et pysty valmistautumaan kokeeseen vasta koetta edeltävänä viikonloppuna. Jos asiat jäävät epäselviksi, kysy opettajalta viimeistään seuraavalla tunnilla. 2) Suunnittele opintojasi etukäteen. Näin vältyt yllättäviltä vaikeuksilta. Tutki koko lukuvuoden henkilökohtainen työjärjestyksesi ensimmäisen jakson aikana. Työjärjestykseesi on merkitty valmiiksi kurssivalintasi. Voit halutessasi muuttaa kaikkien muiden paitsi ensimmäisen jakson valintoja. Valintojen muuttaminen edellyttää, että opetusryhmissä on tilaa. Ryhmänohjaaja ja tutorit auttavat työjärjestyksesi tulkinnassa. Työjärjestyksessäsi on varmasti vähintään yksi vaikea jakso. Jos olet valinnut pitkän matematiikan ja lyhyitä kieliä, on sinulla edessäsi kenties useita työläitä jaksoja. Monilla pitkän matematiikan lukijoilla on jossakin jaksossa kaksi kurssia matematiikkaa. Käytä silloin aikasi matematiikan opiskeluun. Jos olet valinnut kaksi lyhyttä kieltä, on sinulla joka jaksossa 3

6 yleensä kuusi tai yhdeksän 75 minuutin oppituntia kieliä (englanti, ruotsi ja kaksi lyhyttä kieltä). Työlään jakson aikana sinun on viisasta keskittää tarmosi opiskeluun. Helpomman jakson aikana voit käyttää enemmän aikaa harrastuksiin. 3) Osallistu aktiivisesti ryhmänohjaajan ja tutoreiden järjestämiin opastustilaisuuksiin. Tutorit opastavat uusia opiskelijoita erityisesti opintojen alkuvaiheessa. Ryhmänohjaajasi kertoo, miten hän on helpoiten tavoitettavissa. Ryhmänohjaaja haastattelee kaikki ryhmänsä opiskelijat syyslukukauden kuluessa. 4) Muuta tarvittaessa opinto-ohjelmaasi. Ensimmäisenä lukiovuonna opiskelet runsaasti lukuaineiden pakollisia peruskursseja. Seuraa ajankäyttöäsi ja opiskeluasi. Jos opinto-ohjelmasi tuntuu liian raskaalta, voit keventää sitä. Voit suunnitella opintosi myös neljän vuoden pituisiksi. Tällöin voit vähentää ensimmäisen vuoden kurssien määrää. Keskustele asiasta opinto-ohjaajan tai ryhmänohjaajan kanssa. 5) Kysy neuvoa vaikeissa tilanteissa. Jos sinulla on opiskeluun tai lukioelämään liittyviä vaikeuksia, kysy neuvoa tutoreilta, ryhmänohjaajalta, opinto-ohjaajalta, kuraattorilta tai terveydenhoitajalta. Erityisohjeet abiturienteille Useimmat abiturientit suorittavat kolmantena vuonna pääosan ylioppilaskirjoituksiin kuuluvista kokeista osan syksyllä ja osan keväällä. Ylioppilaskirjoituksiin liittyvät perusasiat on selvitetty jo edellisenä lukuvuonna; jos jokin asia on jäänyt epäselväksi, kysy asiasta opinto-ohjaajalta tai apulaisrehtorilta. Saadaksesi ylioppilastutkintotodistuksen on sinun 1) suoritettava menestyksekkäästi ylioppilaskirjoitusten kokeet, 2) saatava lukion päättötodistus sekä 3) maksettava säädetyt tutkintomaksut. Päättötodistuksen saamisen ehtona on, että olet suorittanut vähintään 75 lukiokurssia Mikkelin lukion opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Opintoihin pitää sisältyä kaikki pakolliset kurssit sekä vähintään 10 syventävää kurssia. Sinun on ehdottomasti tarkistettava 1) kurssimääräsi ja 2) pakolliset kurssit jakson 2 aikana. Jos kurssimääräsi on alle 76, on sinun valittava lisää kursseja tai suoritettava kursseja itsenäisesti opiskellen. Vaadittu 75 kurssin minimimäärä on suoritettava perjantaihin mennessä (jolloin suoritusten on oltava koulun suoritusrekisterissä). Poikkeustapauksissa tähän määräpäivään voidaan antaa pidennystä; keskustelu tarvittaessa hyvissä ajoin opinto-ohjaajan kanssa. 4

7 Opintojen rakenne ja keskeisiä käsitteitä uusille lukiolaisille Lukio-opinnot koostuvat kursseista, joiden laskennallinen pituus on 38 kappaletta 45 minuutin mittaisia oppitunteja, eli noin 23 kappaletta 75 minuutin mittaisia oppitunteja. Koeviikon ja tapahtumapäivien takia oppitunteja on yleensä Lyhytkurssien pituus on yleensä 8 9 oppituntia. Saadaksesi lukion päättötodistuksen on sinun suoritettava vähintään 75 kurssia. Ylärajaa ei ole, mutta useimmat opiskelijat suorittavat noin 80 kurssia. Kurssit jaetaan neljään ryhmään: 1) pakolliset kurssit, 2) valtakunnalliset syventävät kurssit, 3) paikalliset syventävät kurssit 4) soveltavat kurssit. Ylioppilastutkinnon kokeet pohjautuvat kunkin oppiaineen pakollisiin ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin. Muista tämä erityisesti syventäviä kursseja opiskellessasi. Tarkemmat tiedot oppiaineiden kursseista löydät mm. Kurssioppaasta ja Wilmasta. Opintoihin kuuluu 47 tai 51 pakollista kurssia sekä tarpeellinen määrä muita kursseja. Pakollisten kurssien lisäksi opintoihisi tulee kuitenkin sisältyä vähintään 10 syventävää kurssia. Pakolliset kurssit tuottavat jokaisen opiskelijan tarvitseman tiedollisen yleissivistyksen ytimen. Voit suunnata opintojasi mieltymystesi ja jatko-opintosuunnitelmiesi mukaan valitsemalla itsellesi sopivia syventäviä ja soveltavia kursseja. Jokainen lukio tarjoaa samat pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit. Sen sijaan paikallisten syventävien ja soveltavien kurssien määrä ja laatu vaihtelee lukioittain huomattavasti. Oppiaineiden kurssimäärä vaihtelee melkoisesti. Esimerkiksi A-englannissa on kuusi pakollista ja kolme syventävää kurssia sekä useita soveltavia kursseja. Esimerkiksi filosofiassa on yksi pakollinen kurssi, neljä syventävää kurssia ja yksi soveltava kurssi. Kahden lukiolaisen oppimäärät voivat olla erilaisia. Yhden opiskelijan kemian oppimäärä saattaa koostua vain yhdestä pakollisesta kurssista, kun taas toisella opiskelijalla kemian oppimäärään saattaa kuulua pakollisen kurssin lisäksi useita syventäviä kursseja. Lukion työvuosi koostuu viidestä jaksosta. Jokainen jakso päättyy koeviikkoon, jonka aikana järjestetään peräkkäisinä päivinä kaikkien jakson aikana opiskeltujen kurssien kokeet. Koeviikon ulkopuolella voidaan järjestää vain kokeita, jotka eivät edellytä etukäteisvalmistautumista (esimerkiksi kielten kuuntelukokeita). Esimerkiksi työkursseilla ei yleensä järjestetä kokeita. Kaikki koko lukuvuoden aikana järjestettävät kurssit käyvät ilmi jaksokohtaisesta kurssitarjottimesta Wilmasta. Kurssitarjottimeen tulee muutoksia lukuvuoden aikana mm. opiskelijoiden valintojen muutosten takia. Henkilökohtaisen työjärjestyksesi ja tuntikaavion näet Wilmasta. Siihen on merkitty omat kurssisi edellisenä lukuvuonna tekemiesi valintojen perusteella. Ryhmänohjaaja ja tutorit selittävät kurssitarjottimen ja tuntikaavion käytön. Kurssivalintojen 5

8 muuttaminen on mahdollista Wilman kautta. Opinto-ohjaajat ja ryhmänohjaajat opastavat asiassa. Uusien lukiolaisten ensimmäisen jakson valintoja ei yleensä muuteta. Ryhmänohjaaja tapaa oman ryhmänsä yleensä noin kerran viikossa ryhmänohjaustuokiossa (ROT) sekä jaksoissa 2 5 jakson alussa järjestettävällä ryhmänohjaajantunnilla (pitkä ROT). Ylioppilaskirjoitukset kuuluvat erottamattomasti lukion normaaliin vuosirytmiin. Syksyn kirjoituksiin kuuluvat kokeet järjestetään syys- ja lokakuussa sekä kevään kirjoituksiin kuuluvat kokeet helmikuussa ja maalis-huhtikuussa. Kurssien suorittaminen itsenäisesti opiskellen Useimmat lukiolaiset suorittavat lähes kaikki lukion kurssit osallistumalla luokkamuotoiseen lähiopetukseen. Monet opiskelijat suorittavat kursseja myös itsenäisesti lähiopetukseen osallistumatta. Perusohjeet kunkin oppiaineen kurssien itsenäisestä suorittamisesta ovat kurssioppaassa, tarkempia ohjeita saat aineenopettajalta. Itsenäinen opiskelu on keskeinen opiskelutaito kaikissa jatko-opinnoissa tämän takia on suositeltavaa, että suoritat lukion aikana vähintään yhden kurssin itsenäisesti opiskellen. Itsenäinen opiskelu on vaativampi opiskelumuoto kuin luokkaopiskelu. Itsenäinen opiskelu edellyttää opiskelijalta riittäviä perustietoja opiskeltavasta asiasta, hyviä opiskeluvalmiuksia, oikeaa asennetta, itsekuria ja hyvää motivaatiota. Yleiset menettelyohjeet. Jos haluat suorittaa kurssin itsenäisesti, menettele seuraavasti. 1) Keskustele asiasta opettajan kanssa hyvissä ajoin ennen sen jakson alkamista, jolloin haluaisit suorittaa kurssin itsenäisesti. Kurssin opettajan näet Wilmasta. 2) Mikäli opettaja arvioi, että sinulla on riittävät edellytykset itsenäiseen opiskeluun, täytä suoritussopimus opettajan kanssa. Lomakkeita saat kansliakäytävän lokerikosta ja opintoohjaajilta. Sopimuksessa määritellään vaadittavat osasuoritukset sekä kunkin suorituksen määräpäivä. 3) Suoritussopimus on tehtävä opettajan kanssa viimeistään jaksoa edeltävän koeviikon keskimmäisenä päivänä. 4) Vie opettajan allekirjoittama lomake heti opinto-ohjaajalle. 5) Tee kaikki vaaditut osasuoritukset määräpäivään mennessä. Määräpäivä on yleensä viimeistään jakson päättymispäivä. Voinko opiskella kurssin itsenäisesti? Ennen suoritusluvan antamista opettaja arvioi tapauskohtaisesti valmiuksiasi kurssin itsenäiseen opiskeluun. Merkittävänä arviointiperusteena on aikaisempi opintomenestys kyseisessä oppiaineessa tai muissa vastaavissa oppiaineissa. Mikäli opiskelijan aikaisempi opintomenestys on kohtalaista tai heikompaa (arvosana 6 tai huonompi), ei opiskelijalla kenties ole riittäviä itsenäisen opiskelun taitoja. Joissakin tilanteissa itsenäinen suoritus ei ole mahdollista opettajan työlään työjärjestyksen takia. 6

9 Missä jaksossa? Yleensä sinun on tehtävä itsenäinen kurssisuoritus siinä jaksossa, jossa kurssi opetetaan luokkamuotoisesti. Jos kurssia ei opeteta jossakin jaksossa, voit poikkeustapauksessa opiskella kurssin itsenäisesti kyseisessä jaksossa sopimalla asiasta opettajan kanssa yllä olevien ohjeiden mukaisesti. Poikkeusjärjestelyn syitä voivat olla lähinnä työjärjestystekniset syyt: kurssia ei lainkaan opeteta koko lukuvuonna tai sinulla on hyvin hankalia kurssipäällekkäisyyksiä omassa työjärjestyksessäsi. Itsenäisen suorituksen valmistuminen. Jos itsenäinen suorituksesi ei ole valmis määräpäivään mennessä, merkitään kurssi keskeytyneeksi (arvosana K). Samoin menetellään, jos suorituksesi arvioidaan hylätyksi (säädösten mukaan itsenäisestä suorituksesta ei voi saada arvosanaa hylätty, vaan arvosanan keskeytynyt ). Tällöin sinun on suoritettava kyseinen kurssi uudelleen luokkaopetukseen osallistumalla. Keskeytyneitä kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti opiskellen. Tukiopetus, erityisopetus ja LUKI -vaikeus Opintojen eteneminen saattaa vaikeutua monien syiden takia. Tällöin aineenopettajan antama tukiopetus tai erityisopettajan antama opetus voi tuoda ratkaisun ongelmaan. Tukiopetukseen kannattaa osallistua, jos opintomenestys on kohtalaista tai heikompaa tai jos opettaja suosittelee tukiopetusta. Tukiopetusta järjestetään tarpeen mukaan erityisesti kielissä ja matematiikassa. Opettajien työjärjestyksen takia tukiopetusta antava opettaja ei aina ole sama kuin varsinaisen kurssin opettaja. Erityisopettajan antamasta opetuksesta tiedotetaan tarkemmin lukuvuoden alettua. LUKI - todistus. Jos sinulla on todettu lukemis- ja kirjoittamisvaikeus peruskoulussa, tuo peruskoulussa saamasi LUKI - todistus erityisopettajalle. Jos arvelet, että sinulla on LUKI - vaikeus, eikä asiaa ole vielä tutkittu, keskustele erityisopettajan kanssa. Hän neuvoo sinut eteenpäin tarpeellisiin tutkimuksiin. Miten LUKI - vaikeus otetaan huomioon arvostelussa? Lievä LUKI - vaikeus otetaan opiskelijan pyynnöstä huomioon pidentämällä kurssikokeen koeaikaa esimerkiksi yhdellä tunnilla (koe alkaa jo klo 8). Koetehtävissä voidaan lisäksi käyttää suuraakkosia yms. Kurssiarvostelussa voidaan lisäksi ottaa tavallista enemmän huomioon oppitunneilla esitetty suullinen näyttö. Jos LUKI - vaikeus on vaikea-asteinen, voidaan opiskelijalle tarvittaessa järjestää muitakin kuin edellä lueteltuja erityisjärjestelyjä. 7

10 LUKI - vaikeus ja ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintolautakunta on antanut tarkat määräykset lukemis- ja kirjoittamisvaikeuden huomioon ottamisesta ylioppilaskokeessa. Jotta LUKI - vaikeus voidaan ottaa huomioon, on sinun hankittava ylioppilastutkintolautakunnan määräysten mukaiset lukilausunnot. Lausunnot on hankittava hyvissä ajoin ennen ylioppilaskokeita. Tarkemmat ohjeet saat erityisopettajalta tai apulaisrehtorilta. Kurssien arvostelu Kurssit arvostellaan opiskelijan esittämien näyttöjen pohjalta kurssin päätyttyä. Näyttöjen luonne vaihtelee oppiaineittain ja kursseittain. Useimmilla kursseilla järjestetään kurssikoe. Muita kurssiarvosanaan vaikuttavia näyttöjä voivat olla esimerkiksi tutkielmat, työselostukset, muut tuotokset, kotitehtävät ja tuntityöskentely. Kurssin arvosteluperusteet selvitetään tarkemmin kurssin ensimmäisellä oppitunnilla. Luvallisesta syystä kesken olevat kurssit osoitetaan arvostelun yhteydessä merkinnällä X ja keskeytyneet kurssit merkinnällä K. Jos olet poissa kurssikokeesta ilman hyväksyttävää syytä, voi opettaja arvostella kurssin muiden näyttöjen pohjalta, mikäli näytöt ovat riittäviä arvostelun pohjaksi. Pakollisten ja syventävien kurssien arvostelussa käytetään lukioasetuksessa määrättyä numeroasteikkoa. Soveltavien kurssien arvostelussa käytetään hyväksytty (S) / hylätty (H) merkintää. Jaksotodistuksissa käytetään seuraavia arvostelumerkintöjä: Numeroasteikko 10 erinomainen 9 kiitettävä 8 hyvä 7 tyydyttävä 6 kohtalainen 5 välttävä 4 hylätty Muut arvostelumerkinnät S suoritettu H hylätty X kurssi on kesken luvallisesta syystä K kurssi on keskeytynyt / keskeytetty Hylätyn kurssin uusiminen ja uusintakoe Lähtökohtaisesti sinun on opiskeltava niin ahkerasti, että kurssit tulevat hyväksytysti suoritetuiksi kurssikokeen ja / tai muiden vaadittujen opintosuoritusten avulla. Jos saat kurssista hylätyn arvosanan, on sinulla mahdollisuus osallistua yhden kerran uusintakokeeseen. Uusintakokeesta 8

11 saamaasi hylättyä arvosanaa voit korottaa ainoastaan käymällä kurssin uudelleen. Voit halutessasi käydä kurssin suoraan uudelleen. Yksi uusintakoe. Uusintaan on osallistuttava koeviikon jälkeen heti ensimmäisenä uusintapäivänä. Voit olla poissa uusintakokeesta ainoastaan sairauden takia tai opettajalta saamasi poissaololuvan perusteella. Sairaudesta sinun on toimitettava heti parannuttuasi luotettava selvitys asianomaiselle opettajalle. Luotettava selvitys on esimerkiksi huoltajan allekirjoittama poissaoloselvitys. Kaksi uusintakoetta samana päivänä. Jos sinulla on uusittavana useita saman jakson kurssikokeita samana uusintakoepäivänä, on sinun uusittava vähintään yksi koe ensimmäisenä mahdollisena uusintapäivänä. Loput kokeet saa siirtää anomuksen perusteella seuraavaan uusintakoepäivään (seuraavan jakson uusintakoepäivään tai saman jakson toiseen uusintakoepäivään). Tämän jälkeen uusinta ei enää ole mahdollista. Uusintakokeen siirtäminen. Jos haluat siirtää uusintakokeen edellä selostetuilla perusteilla, on sinun anottava siirtoa kirjallisesti opettajalta. Anomus on tehtävä samana päivänä kuin jaksoarvostelu jaetaan. Anomus palautetaan kansliakäytävän pöydällä olevaan postilaatikkoon. Uusintakoepäivät. Uusintakokeet järjestetään muutaman viikon kuluttua koeviikon päättymisestä. Jakson 5 uusintakokeet ovat seuraavan lukuvuoden alussa. Uusintakokeet ovat maanantaina ja torstaina. Uusintakoe kestää neljä tuntia, ja oppiainejako on seuraava: uusinta A: historia, psykologia ja kaikki kielet uusinta B: kaikki muut oppiaineet. Abiturientteja varten järjestetään ylimääräinen uusintakoepäivä marraskuussa. Tämä uusintakoe on tarkoitettu ainoastaan syksyn ylioppilaskirjoituksiin osallistuville abiturienteille. Tällöin on mahdollisuus suorittaa ylioppilaskirjoitusten takia suorittamatta jäänyt kurssikoe, mikäli koetta ei ole jostain syystä voitu suorittaa normaalin uusintakokeen yhteydessä. Uusintakokeet ajoittuvat seuraavasti. Jakson 1 uusinnat A: ma klo 15, B: to klo 16 Jakson 2 uusinnat A: ma klo 15, B: to klo 16 Jakson 3 uusinnat A: ma klo 15, B: to klo 16 Jakson 4 uusinnat A: ma klo 15, B: to klo 16 Jakson 5 uusinnat A: ma klo 15 B: to klo 16 Abiturienttien ylimääräinen uusinta: ma klo 15. 9

12 Hyväksytyn kurssiarvosanan korottaminen Kurssin uusiminen. Voit käydä hyväksytyn kurssin uudelleen, mikäli opetusryhmässä on tilaa. Tällöin lopullinen kurssiarvosana määräytyy paremman suorituksen mukaan. Kurssiarvosanan korottamiskuulustelu. Voit osallistua lukuvuoden aikana yhden kerran hyväksytyn kurssiarvosanan korottamiskuulusteluun. Tällöin voit vapaasti valita yhden hyväksytyllä arvosanalla suorittamasi kurssin, jonka arvosanaa haluat korottaa. Lopullinen kurssiarvosana määräytyy paremman suorituksen mukaan. Hyväksytyn kurssiarvosanan korotuskuulustelu on maanantaina Vararehtori antaa myöhemmin tarkemmat ohjeet ilmoittautumisesta. Opinto-ohjelman muuttaminen ja ryhmän vaihtaminen Opinto-ohjelman muuttaminen. Voit muuttaa opinto-ohjelmaasi ennen uuden jakson alkua keskustelemalla asiasta hyvissä ajoin opinto-ohjaajan kanssa. Voit tarvittaessa vaihtaa matematiikan ja kielten oppimäärän (laaja, suppea oppimäärä) kurssin päätyttyä. Keskustele asiasta aineenopettajan kanssa. Tarkemmat ohjeet oppimäärän vaihtamisesta ja korvaavuuksista saat opinto-ohjaajalta tai oppiaineen opettajalta. Ryhmän vaihtaminen. Sinut on sijoitettu kunkin kurssin osalta johonkin opiskeluryhmään. Näet ryhmät lukuvuoden alkaessa saamastasi työjärjestyksestä sekä Wilmassa olevasta henkilökohtaisesta työjärjestyksestäsi. Voit tehdä tarkistuksia kurssivalintoihin ja vaihtaa ryhmää omilla tunnuksillasi ennen uuden jakson alkua, mikäli uudessa ryhmässä on tilaa ja vaihto on tarkoituksenmukainen. Kaikki opintoohjelman muutokset ja ryhmävaihdokset on tehtävä viimeistään uutta jaksoa edeltävän koeviikon puoliväliin mennessä. Tämän jälkeen uutta jaksoa koskevia muutoksia voi tehdä vain erityisestä poikkeussyystä ja vain opinto-ohjaajan kautta. Kurssin keskeyttäminen ja keskeneräiset kurssit Kurssin keskeyttäminen. Voit keskeyttää aloittamasi kurssit sopimalla asiasta kurssin opettajan kanssa. Keskeyttämisestä on ilmoitettava kirjallisesti opinto-ohjaajalle, jotta opintosuoritusrekisteriin saadaan oikeat tiedot. Lomakkeita saat kansliakäytävän lokerikosta ja opinto-ohjaajalta. 10

13 Kurssin keskeyttäminen ei kuitenkaan ole suositeltavaa, vaan sinun on harkittava opintoohjelmaasi huolellisesti ennen jakson alkamista ja tarvittaessa muutettava ohjelmaasi ennen jakson alkamista. Keskeneräiset kurssit. Kunkin jakson kurssit on suoritettava loppuun jakson aikana ja kurssin kurssikoe jakson koeviikolla. Joissakin tapauksissa kurssin kaikki osasuoritukset eivät valmistu jakson aikana. Opettaja saattaa esimerkiksi antaa luvan palauttaa tutkielma vasta koeviikon jälkeen. Tällöin kurssia ei arvostella, ja jaksoarvostelussa käytetään merkintää X. Jos opettaja on antanut sinulle luvan palauttaa jokin kurssiin kuuluva osasuoritus vasta koeviikon jälkeen, on sinun palautettava puuttuva suoritus opettajalle opettajan määräämään päivään mennessä (viimeistään seuraavan jakson koeviikon alkuun mennessä). Mikäli et palauta puuttuvia suorituksia määräajassa, arvostellaan kurssi muiden näyttöjen perusteella. Opetukseen osallistuminen, poissaolot ja myöhästymiset Lukio-opiskelu edellyttää sinulta omaehtoista vastuullista toimintaa ja määrätietoista työtä. Lukiolain mukaan lukion opiskelija on velvollinen osallistumaan opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Poissaoloihin liittyvät tarkemmat ohjeet. Apulaisrehtori antaa Wilman kautta tarkemmat ohjeet Mikkelin lukion tarkentuneista poissaolokäytänteistä. Tarkentuneet käytänteet otetaan käyttöön jakson 2 alusta lukien. Seuraavassa on selostettu pääperiaatteet lyhyesti. Kaikissa epäselvissä tapauksissa kysy asiaa ryhmänohjaajaltasi tai apulaisrehtorilta. Poissaolon syy. Voit olla pois lähiopetuksena järjestettävältä kurssilta vain hyväksyttävän / pakottavan syyn (esimerkiksi sairaus) takia. Mikäli poissaoloja kertyy liikaa, keskeytyy kurssi ja sinun on käytävä kurssi uudelleen. Mikäli jokaisesta poissaolosta ei ole annettu hyväksyttävää selitystä viivytyksettä poissaolon jälkeen, keskeytyy kurssi neljännen poissaolo-oppitunnin alkaessa. Jos useamman kurssin suorittaminen keskeytyy liiallisiin poissaoloihin, et pysty suorittamaan lukiota kolmessa vuodessa. Poissaolot heikentävät yleistä opintomenestystä ja tuntityöskentelyä. Poissaolot alentavat kurssiarvosanaa, paitsi jos huoltajasi on hyväksynyt poissaolosi Wilmassa / kirjallisesti tai sinulla on jokin muu luotettava selvitys esimerkiksi kouluterveydenhoitajan todistus. Poissaoloselvitykset. Poissaoloselvitykset annetaan ensisijaisesti Wilman kautta. Lisäksi tämän opinto-oppaan lopussa on taulukko poissaoloselvityksiä varten. Jos olet poissa oppitunnilta, pyydä vanhempaasi tekemään poissaoloselvitys ennen kurssin seuraavaa oppituntia Wilmaan tai tuo kirjallinen selvitys opettajalle seuraavalla oppitunnilla. Poissaoloselvitysten puuttuminen heikentää kurssiarvosanaasi. 11

14 Pitkät poissaolot. Apulaisrehtori voi myöntää perustellusta syystä (esimerkiksi sairaus, perhejuhla) luvan pitempään poissaoloon (esimerkiksi viisi koulupäivää). Mikäli sinulla on pätevästä syystä tarvetta olla pitempään pois koulusta, on sinun tehtävä asiasta anomus apulaisrehtorille vähintään kaksi viikkoa ennen poissaoloa. Sairaustapauksissa on asiasta keskusteltava apulaisrehtorin kanssa viivytyksettä. Ryhmänohjaaja voi antaa luvan enintään kolmen päivän poissaoloihin. Kurssikokeesta ja uusintakokeesta poissaoloon on aina oltava pätevä syy, esimerkiksi sairaus. Muista, että olemalla pois uusintakokeesta menetät yleensä uusintaoikeutesi. Poissaolon syystä on esitettävä luotettava selvitys asianomaiselle opettajalle poissaolon päätyttyä. Luotettava selvitys on esimerkiksi huoltajan allekirjoittama poissaoloselvitys. Myöhästymiset. Oppitunneille on saavuttava ajoissa. Myöhästymiset häiritsevät muita opiskelijoita sekä opettajaa ja vaikeuttavat omaa opiskeluasi. Kaksi aiheetonta myöhästymistä tulkitaan yhdeksi poissaolotunniksi. Joissakin tilanteissa myöhästymiselle saattaa olla perusteltu syy. Tällainen syy saattaa olla esimerkiksi linja-auton yllättävä myöhästyminen huonon kelin takia. Jos sinulla on perusteltu syy myöhästymiselle, selvitä asia opettajalle tunnin jälkeen. Muualla suoritetut opinnot Muissa oppilaitoksissa suoritetuilla opinnoilla on mahdollista korvata Mikkelin lukion kursseja. Lisäksi muualla suoritettuja kursseja voidaan hyväksyä valinnaisiksi soveltaviksi lukiokursseiksi. Voit suorittaa opintoja esimerkiksi Mikkelin etä- ja aikuislukiossa, ammatillisissa oppilaitoksissa, korkeakouluissa ym. oppilaitoksissa Muualla suoritetut opinnot hyväksytään seuraavien periaatteiden mukaan. Korvaavat opinnot. Jos olet opiskellut toisessa lukiossa pakollisia tai valtakunnallisia syventäviä kursseja, korvaavat opintosi vastaavat Mikkelin lukion kurssit. Voit korvata muissa oppilaitoksissa suoritetuilla opinnoilla osittain tai kokonaan Mikkelin lukion pakollisen tai syventävän kurssin, jos opintosi vastaavat korvattavan kurssin tavoitteita ja sisältöä. Mikäli suorittamasi opinnot eivät riittävästi vastaa korvattavaa kurssia, voidaan sinulta edellyttää täydentäviä suorituksia. Soveltavat kurssit. Muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot voidaan hyväksyä Mikkelin lukion soveltaviksi kursseiksi, mikäli seuraavat ehdot täyttyvät. 1) Opintojen on oltava Mikkelin lukion opetussuunnitelman yleisten tavoitteiden mukaisia. 2) Opinnot tulee suorittaa opetusministeriön hallinnonalaan kuuluvassa toisen tai ylemmän asteen oppilaitoksessa tai vastaavassa ulkomaisessa oppilaitoksessa. 3) Opintojen laajuuden on oltava vähintään noin 35 (45 minuutin) oppituntia. 12

15 Menettelytavat. Jos aiot sisällyttää muualla suoritettuja opintoja opinto-ohjelmaasi, on sinun tuotava saamasi todistus omalle opinto-ohjaajallesi, joka päättää opintojen hyväksymisestä. Tarpeen mukaan voit kysyä opintojen hyväksi lukemisesta opinto-ohjaajalta ennen opintojen aloittamista. Oppimäärän arvostelu ja päättöarvosana Oppimäärän keskeiset suoritussäännöt ovat seuraavat. 1. Päättöarvosanaa laskettaessa ei oteta huomioon paikallisia kursseja. Kurssiarvosanojen keskiarvo lasketaan siis vain valtakunnallisista kursseista. 2. Jos sinulla on hylätty arvosana paikallisesta kurssista, ei kurssia oteta päättötodistusvaiheessa huomioon millään tavalla. Hylätty paikallinen kurssi poistetaan kurssisuorituksistasi eikä sitä lasketa mukaan vaadittavaan 75 kurssin minimikurssimäärään. 3. Opiskelemistasi oppiaineen valtakunnallisista kursseista (pakolliset kurssit ja valtakunnalliset syventävät kurssit) pitää suurin osa olla hyväksytysti suoritettuja. Hylättyjä kurssiarvosanoja voi olla enintään seuraavasti: a. olet opiskellut oppiaineessa 1 2 valtakunnallista kurssia -> hylättyjä saa olla 0 b. olet opiskellut oppiaineessa 3 5 valtakunnallista kurssia -> hylättyjä saa olla 1 c. olet opiskellut oppiaineessa 6 8 valtakunnallista kurssia -> hylättyjä saa olla 2 d. olet opiskellut oppiaineessa 9 tai useampia valtakunnallisia kursseja -> hylättyjä saa olla 3 Päättötodistukseen tuleva oppiaineen oppimäärän arvosana saadaan laskemalla kaikkien opiskelemiesi (arvosteltujen) pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien arvosanojen aritmeettinen keskiarvo. Rehtorilla ja oppiaineen opettajilla on yhdessä mahdollisuus korottaa näin muodostuvaa arvosanaa harkintansa mukaan päättöarvostelun yhteydessä. Korotusperusteena on tällöin se, että keskiarvon avulla saatu arvosana ei vastaa lukio-opintojen loppupuolella osoittamiasi tietoja, taitoja ja kypsyyttä. Toisena korotusperusteena voi olla opiskelemasi paikalliset syventävät ja soveltavat kurssit (niillä esittämäsi näytöt). Voit korottaa lukion päättötodistuksen arvosanaa esittämällä tarpeelliset näytöt tätä tarkoitusta varten järjestetyssä erillisessä kuulustelussa lukio-opintojen loppuvaiheessa. Korotuskuulustelussa sinun on tentittävä kerralla kaikki oppimäärääsi kuuluvat kyseisen oppiaineen pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit. Jos olet opiskellut esimerkiksi pitkää matematiikkaa 12 kurssia, on sinun tentittävä korotuskuulustelussa kerralla kaikki 12 kurssia. Lukion päättötodistukseen merkitään oppiaineen päättöarvosana, joka on joko edellä selostettu kurssien arvosanojen perusteella laskettu / harkinnan jälkeen korotettu arvosana tai korotuskuulustelussa saamasi arvosana (jos se on parempi). 13

16 Suoritusmerkintä päättötodistukseen. Joidenkin oppiaineiden osalta voit itse päättää, haluatko päättötodistukseen numeroarvostelun vai suoritusmerkinnän (S). Tällaisia oppiaineita ovat: liikunta ja ne oppiaineet, joita olet opiskellut vain yhden kurssin. Lyhyestä kielestä voit halutessasi saada suoritusmerkinnän, jos olet opiskellut kieltä enintään kaksi kurssia. Opinto-ohjauksesta annetaan aina suoritusmerkintä. Päättöarvosanan oikaiseminen. Jos olet tyytymätön saamaasi päättöarvosanaan, voit pyytää päättöarvosanan oikaisemista. Pyyntö on tehtävä kirjallisesti rehtorille kahden kuukauden kuluessa päättötodistuksen saamisesta. Pyynnössä sinun on perusteltava, miksi olet tyytymätön arvosanaan. Ylioppilastutkinto Sinun on hyvä pohtia tulevia yo-kokeita jo ensimmäisen opiskeluvuoden kevättalvella valitessasi toisen lukiovuoden opinto-ohjelmaa. Sinun on järkevää valita toiselle lukiovuodelle ainakin niiden oppiaineiden kursseja, joiden yo-kokeisiin aioit osallistua kolmannen vuoden syksyllä ja keväällä. Ylioppilastutkinnon kokeisiin osallistuminen vaatii koeaikataulun huolellista suunnittelua; erityisesti jos aiot osallistua useisiin kokeisiin (viisi koetta tai enemmän). Tarkempia tietoja ylioppilastutkinnosta ja apua suunnitteluun saat erityisesti opinto-ohjaajilta ja apulaisrehtorilta. Voit tutkia myös ylioppilastutkintolautakunnan nettisivuilla ( olevia tietoja. Ylioppilastutkintoon kuuluu yksi kaikille pakollinen koe: äidinkieli (tai S2-koe). Lisäksi sinun on suoritettava valintasi mukaan pakollisina kolme koetta seuraavista: vieras kieli, toinen kotimainen kieli (ruotsi), matematiikka ja yhden reaaliaineen koe. Neljän pakollisen kokeen lisäksi voit suorittaa haluamasi määrän ylimääräisiä valinnaisia kokeita. Neljä pakollisina kokeina suoritettavaa koetta on suoritettava kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana (kevät syksy kevät TAI syksy kevät syksy). Ylioppilastutkinnon kokeet pohjautuvat kunkin oppiaineen pakollisiin ja valtakunnallisiin syventäviin lukiokursseihin. Paikallisten syventävien kurssien ja soveltavien kurssien tietoja ei siis edellytetä, mutta paikallisista kursseista on hyötyä hyvien arvosanojen tavoittelussa. Ylioppilastutkintotodistuksen saadaksesi sinun on suoritettava lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto sekä maksettava ylioppilastutkinnon tutkintomaksut. 14

17 Ylioppilastutkinnon kokeisiin ilmoittautuminen ja maksut Voit osallistua ylioppilastutkinnon kokeeseen, mikäli olet opiskellut vähintään asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. Lyhyissä kielissä (joissa ei ole pakollisia kursseja) vaatimuksena on vähintään kolme kurssia ennen yo-kokeeseen osallistumista. Osallistumisoikeus tarkistetaan ylioppilastutkintolautakunnan määräämänä päivänä ennen ylioppilaskirjoituksia. Pakollisten kurssien suoritusvaatimukset (= hylättyjen kurssien enimmäismäärä) ovat samat kuin oppimäärän hyväksymisessä. Katso täsmälliset säännöt edelliseltä sivulta kohdasta Oppimäärän arvostelu ja päättöarvosana. Rehtori voi myöntää lievennyksen tähän sääntöön seuraavasti. Mikäli sinulla on yksi pakollinen kurssi suorittamatta, voit rehtorin luvalla osallistua ylioppilaskirjoituksiin, jos 1) opintomenestyksesi kaikissa muissa kyseisen oppiaineen pakollisissa kursseissa on ollut riittävän hyvä ja 2) olet suorittamassa puuttuvaa pakollista kurssia yhtä aikaa yo-kirjoitusten kanssa TAI sinulla on hyväksytysti suoritettuna oppiaineen syventäviä kursseja ja sinulla on järkevä suunnitelma puuttuvan pakollisen kurssin suorittamisesta lähitulevaisuudessa Syksyllä järjestettäviin ylioppilastutkinnon kokeisiin on ilmoittauduttava viimeistään koekertaa edeltävän kesäkuun viidentenä päivänä, ja keväällä järjestettäviin ylioppilastutkinnon kokeisiin on ilmoittauduttava viimeistään koekertaa edeltävän marraskuun 23. päivänä. Kevään 2013 ylioppilaskirjoituksiin on ilmoittauduttava viimeistään Syksyn 2012 ylioppilaskirjoituksiin osallistuvien on ilmoittauduttava kevään kirjoituksiin heti syksyn tulosten selvittyä. Ilmoittautuminen on tehtävä erityisellä lomakkeella lukion kansliaan. Ilmoittautujan on palautettava lomake henkilökohtaisesti kansliaan. Opetusministeriön päätöksen mukaan tällä hetkellä (lokakuu 2012) voimassa olevat tutkintomaksut ovat seuraavat: perusmaksu 14,00 euroa ja koekohtainen maksu 28,00. Maksu tarkistusarvostelusta on 50,00 euroa / koe. 15

18 Kokeiden ajoittuminen keväällä 2013 Kokelaan on saavuttava kokeeseen vähintään 15 minuuttia ennen ilmoitettua kokeen alkamisaikaa. Kirjallinen koe (alkamisaika klo 09.00) pe 8.2. äidinkieli, tekstitaito Kuullunymmärtämiskokeet Kirjalliset kokeet (alkamisaika klo 09.00) ma 11.2.klo 8.30 ruotsi (pitkä ja keskipitkä) ti klo 8.30 englanti (pitkä) klo saksa (pitkä) klo venäjä (pitkä) klo ranska / espanja (pitkä) ke 13.2.klo saksa (lyhyt) klo venäjä (lyhyt) klo englanti (lyhyt) klo ranska (lyhyt) klo espanja / italia (lyhyt) ma ke pe ma ke pe ma äidinkieli, essee; suomi toisena kielenä psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia vieras kieli (pitkä) ruotsi (pitkä ja keskipitkä) matematiikka (pitkä ja lyhyt) uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto vieras kieli (lyhyt) Normaali päiväjärjestys Päivittäisen opiskelun perusteita Lukion tavoitteista seuraa, että arkisen opiskelun on oltava päämäärätietoista. Kaikki kirjat, opiskeluvälineet ja muu materiaali on hankittava ennen kurssin alkamista. Kursseilla tulee opiskella tunnollisesti, ja annetut tehtävät on tehtävä määräaikaan mennessä. Oppitunneilla ja kaikissa muissa koulutilanteissa on käyttäydyttävä asiallisesti kaikkia kanssaihmisiä kohtaan sekä noudatettava tilanteen ja etiketin edellyttämiä suomalaiseen yhteiskuntaan vakiintuneita huomaavaisia, kohteliaita ja sivistyneitä käytöstapoja. Tämä on muistettava aina myös suhteessa koulun ulkopuolisiin henkilöihin. Päivänavaus Lukion työpäivä alkaa kello Maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin ensimmäinen oppitunti alkaa noin 5 minuutin mittaisella päivänavauksella. Koeviikoilla päivänavauksia ei 16

19 järjestetä. Jos työpäiväsi alkaa kahdeksalta, olet lukiolain mukaan velvollinen osallistumaan päivänavaukseen. Päivänavauksesta myöhästyminen tulkitaan myöhästymiseksi ensimmäiseltä tunnilta. Uskonnollisia päivänavauksia järjestetään yleensä maanantaisin. Uskonnolliset päivänavaukset järjestetään evankelis-luterilaisen tunnustuksen mukaisesti, ellei muuta ilmoiteta. Omantunnon vastaisiin uskonnollisiin päivänavauksiin ei tarvitse osallistua. Opiskelijat pitävät päivänavauksen kerran viikossa. Kukin ryhmä pitää yksi tai kaksi päivänavausta lukuvuodessa. Päivänavauksen on oltava sisällöltään lukion tavoitteiden mukainen. Ryhmän puheenjohtaja huolehtii siitä, että päivänavaus on valmis hyvissä ajoin. Oppitunnit, välitunnit, ruokailu ja välipalavälitunnit Ruokailu sijoittuu aikavälille klo Apulaisrehtori laatii ruokailuvuorolistan sekä tiedottaa vuoroista ennen kunkin jakson alkua. Oppituntien ja välituntien ajat on merkitty oppaan kohtaan Kurssitarjotin , tuntikaavio ja ROT. Välipalaa on tarjolla tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo Hinnasto on nähtävissä lasiovessa toisen kerroksen pääsisäänkäynnin läheisyydessä ja ruokalassa. Sairastuminen ja terveydenhoitajan vastaanotto Terveydenhoitaja Helena Salmi on koululla pääsääntöisesti joka päivä maanantaista torstaihin klo 8 16 ja perjantaisin klo Terveydenhoitotilat sijaitsevat lukiorakennuksen toisessa kerroksessa huoneessa 223/224. Terveydenhoitajalla on joka aamu aamuvastaanotto ilman ajanvarausta klo 8 9- Aamuvastaanotolle lukiolainen voi tulla mm. sairastuessaan, rokotusasioissa, ompeleen poistoissa jne. Pidemmissä asioissa, esimerkiksi e-pillereiden aloitus ja mieliala-asiat, kannattaa varata aika etukäteen puhelimitse numerosta tai Wilman kautta. Aamuvastaanoton jälkeen terveydenhoitajan työ jatkuu etukäteen sovituilla lakisääteisillä terveystarkastuksilla (12-ryhmät ja kutsuntatarkastukset). Ensiapuluonteisissa asioissa (loukkaantuminen, äkillinen sairastuminen) voi käydä aina tarvittaessa. Koulussa tai koulumatkalla sattuneista tapaturmista on ilmoitettava välittömästi opettajalle tai terveydenhoitajalle, jotta pystytään tekemään vahinkoilmoitus vakuutusyhtiölle. Opiskelulääkäri käy koululla viikoittain, ajanvaraus terveydenhoitajan kautta. 17

20 Atk-tilat, vapaa-ajantilat sekä itsenäisen opiskelun tilat Atk-tiloja ja tietokoneita käytettäessä on noudatettava atk-tukihenkilön ja atk-opettajan antamia ohjeita ja määräyksiä. Ohjeiden vastaisesti menettelevä opiskelija voi menettää määräajaksi - enintään lukuvuoden loppuun saakka - oikeutensa käyttää koulun atk-tiloja ja - laitteita. Itsenäisen opiskelun tilat ja opiskelijakirjasto. Viidennen kerroksen itsenäisen opiskelun tilat ja kirjasto on tarkoitettu itsenäiseen opiskeluun. Voit tehdä näissä tiloissa läksyjä, kirjoittaa tutkielmia, lukea lehtiä yms. Tietokoneet on tarkoitettu opiskeluun. Lue tiloissa olevat tarkemmat käyttösäännöt. Opinto-ohjaustila P320. Opinto-ohjaustilaan P320 kootaan opiskelijoiden käyttöön opintojen ohjaukseen, jatko-opintoihin, työelämään ja yleensä elämänsuunnitteluun liittyvää materiaalia. Tietokoneita saa käyttää opinto-ohjaukseen ja opiskeluun liittyvissä asioissa. Vapaa-ajantilat. Kerroksissa 2, 3 ja 4 sijaitsevat opiskelijoiden oleskelutilat on tarkoitettu vapaampaan välitunti- ja vapaatuntioleiluun. Liikkuminen koulun alueella ja ajoneuvojen paikoitus Koulualue määritellään järjestyssäännöissä. Siihen kuuluu Päämajankujan kiinteistö, sen pihaalueet ja itse Päämajankuja. Oman rakennuksemme lisäksi käytämme päivittäin Yhtärin rakennusta (liikuntatunnit, erilaiset tapahtumat). Naapurustomme on tiheään rakennettua aluetta, ja naapurissa sijaitsee myös Päämajakoulu. Jotta vältytään onnettomuuksilta ja vahingoilta, on jokaisen lukiolaisen noudatettava liikennesääntöjen lisäksi erityistä varovaisuutta liikkuessaan koulun pihalla ja koulua ympäröivillä katualueilla. Erityistä varovaisuutta on noudatettava Otto Mannisen kadun ja Savilahdenkadun risteyksessä siirryttäessä kiinteistöstä toiseen sekä Päämajankujalla. Moottoripyörillä ja skoottereilla saa ajaa enintään kävelyvauhtia koulun piha-alueilla. Sama pätee polkupyöriin. Päämajankujan kiinteistön vieressä Päämajankujalla on polkupyörätelineitä. Polkupyörät laitetaan niihin. Mopot ja skootterit pysäköidään Päämajankujalla Vuorikadun puoleisella osalla viheralueiden välissä olevalle laatoitukselle. Muista, että pelastustietä ei saa tukkia. Moottoripyörät pysäköidään kadun varteen Runeberginaukiolle. Opiskelijat parkkeeraavat autonsa ensisijaisesti Joos Sajaniemen aukion reunalla sijaitsevalle, pysäköintiin osoitetulle hiekkakentälle. Toissijaisesti voi pysäköintipaikkana käyttää Lönnrotinkadun ja Savilahdenkadun kulmauksessa olevaa hiekkakenttää. Myös pysäköinnin sallivia katualueita voi käyttää tähän tarkoitukseen. Viereisten kiinteistöjen (Yhtäri, entinen Kansalaisopiston rakennus, seurakuntakeskus ym.) piha-alueille parkkeeraus on kielletty. Päämajankuja 4:n piha-alueen maksulliset parkkipaikat on varattu henkilöstön autoille. 18

21 Tupakointi ja päihteet Tupakkalaki kieltää tupakoinnin koulurakennuksessa sekä koulun tontilla. Kielto on voimassa aina, ja kielto koskee kaikkia koulun tontille tulevia henkilöitä. Kiellon rikkomisesta lankeavat rangaistusseuraamukset on säädetty tupakkalaissa. Lisäksi on muistettava, että yleiset katualueet on pidettävä siisteinä eikä yksityisalueilla (esimerkiksi naapurikiinteistöjen pihat) saa oleskella tai tupakoida. Koulun alueelle ja koulun järjestämiin tilaisuuksiin ei saa tuoda päihdyttäviä aineita. Opiskelija ei saa esiintyä päihdyttävien aineiden vaikutuksen alaisena koulussa, koulun järjestämissä tilaisuuksissa eikä missään kouluun liittyvissä tapahtumissa tai tilanteissa. Kiellon rikkomisesta seuraa tilanteen mukaan varoitus, koulusta erottaminen tai rikosoikeudellinen seuraamus. Opintojen suunnittelu kuka auttaa epäselvissä tilanteissa Jotta opintosi sujuisivat hyvin, on sinun suunniteltava opintojasi huolellisesti. Suunnitteluun kuuluu mm. kunkin opiskeluvuoden opinto-ohjelman valitseminen ennen lukuvuoden alkamista, opinto-ohjelman tarkentaminen opintojen edistymisen mukaan, kaikkien määräaikojen noudattaminen sekä ylioppilaskirjoitusten aikataulun suunnittelu. Kun tarvitset apua opintojen suunnittelussa tai opinto-ongelmissa, mieti, kuka osaa parhaiten auttaa ongelmasi ratkaisussa. Vaihtoehtoja ovat mm. aineenopettaja, ryhmänohjaaja, opintoohjaajat, apulaisrehtori ja rehtori. Vararehtori opastaa uusintakokeisiin liittyvissä asioissa. Uudet lukiolaiset saavat apua päiväkohtaisiin kysymyksiin myös tutoreilta. Tutorit Tutorit auttavat uusia lukiolaisia ja perehdyttävät heidät lukiotyöskentelyyn. Tutorit myös järjestävät ryhmäkohtaisia tapaamisia ja antavat yksilöllistä opastusta. Lukuvuonna tutoreita ovat: Eteläpää Elina 11A, Hämäläinen Laura 11A, Immonen Niina-Julia 11A, Nissinen Nelly 11A, Lindgren Ella 11B, Parkkinen Jere 11B, Särkkä Saku 11B, Tiusanen Jenni 11B, Vahvaselkä Hanna 11B, Varis Veera 11B, Väre Jere 11B, Asikainen Maiju 11C, Liukkonen Silja 11C, Parkkinen Sanna 11C, Pellinen Reeta 11C, Pyyhtinen Maria 11C, Rahikainen Heini 11C, Jyrkinen Ilona 11D, Laakkonen Beda 11D, Mäkinen Tiina 11D, Pulkka Emma 11D, Tynkkynen Topi 11D, Purhonen Saara 11E, Ukkonen Miitta 11E, Valtonen Noora 11E, Huotelin Emmi 11F, Siitari Riku 11F, Tanttu Henna 11F, Keijonen Mikko 11G, Haaparanta Salla 11H, Hokkanen Tinja 11H, Mikkola Sami 11H, Myyryläinen Eveliina 11H, Möller Iiris 11H, Seppälä Minna 11H, Bilund Ellinoora 11I, Kaipainen Milla 11I, Tikkanen Marko 11I, Toivonen Emma 11I ja Koivikko Pietari 11J. 19

22 Aineenopettaja ja ryhmänohjaaja Kun tarvitset tietoa tietyn oppiaineen, esimerkiksi matematiikan, opiskelusta ja kursseista, kysy asiasta kyseisen aineen opettajilta. Myös kurssien itsenäiseen suorittamiseen liittyviä ohjeita saat aineenopettajalta. Jos tarvitset jossakin aineessa tukiopetusta, kysy asiasta aineenopettajalta. Ryhmänohjaaja seuraa oman ryhmässä opiskelijoiden opintojen etenemistä ja auttaa osaltaan opintojen suunnittelussa. Ryhmänohjaaja pitää viikoittain lyhyen ryhmänohjaajan tuokion (ROT) sekä kunkin jakson alussa pitkän ryhmänohjaajan tunnin. Uusien lukiolaisten ryhmänohjaajat haastattelevat kaikki ryhmänsä opiskelijat syyslukukaudella. Opinto-ohjaajat Kaikki uudet lukiolaiset osallistuvat ensimmäisessä tai toisessa jaksossa opinto-ohjauksen lyhytkurssille. Kurssilla tutustutaan lukio-opiskelun luonteeseen. Toisen vuoden lukiolaiset osallistuvat opinto-ohjaustunneille kevätlukukaudella. Lisäksi opinto-ohjaaja haastattelee kaikki toisen vuoden opiskelijat kevätlukukaudella. Abiturientit osallistuvat opinto-ohjaustunneille joko jaksossa 2 tai 3. Pääosa kaikkien ikäluokkien opinto-ohjauksesta on yksilöllistä opinto-ohjausta. Opintoohjaaja auttaa kaikissa vaikeissa opintojen suunnitteluun liittyvissä asioissa helpompiin kysymyksiin vastaavat aineenopettajat, ryhmänohjaajat ja tutorit. Myös opinto-ohjelman muuttamiseen ja opiskeluryhmien vaihtamiseen liittyvissä asioissa on hyvä keskustella opinto-ohjaajan kanssa. Lue ohjeet toisaalta tästä oppaasta. Jos sinulla on epäselvyyttä esimerkiksi kurssien riittävyydestä, kurssin keskeyttämisen seurauksista, opinto-ohjelman muuttamisesta ja sen vaikutuksesta opintojesi pituuteen tai jatko-opinnoista, on sinun keskusteltava asiasta opinto-ohjaajan kanssa. Opinto-ohjaajan työajat näet opinto-ohjaajan työhuoneen ovenpielessä olevasta työjärjestyksestä. Opinto-ohjaajien työnjako yksilöllisessä ohjauksessa on seuraava: Huotelin Hannu: perusryhmät 12A, 12C, 12E, 12G, 12I, 11A, 11C, 11E, 11G, 11I, 10A, 10C, 10E, 10G ja 10I Nissinen Matti: perusryhmät 12B, 12D, 12F, 12H, 11B, 11D, 11F, 11H, 11J, 10B, 10D, 10F, 10H, 10J ja 09A. Erityisopettaja Erityisopettaja tekee lukiseulatestin kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille ja ohjaa tarpeen mukaan jatkotutkimuksiin. Hän laatii lukilausuntoja ylioppilastutkintolautakuntaa 20

23 varten, opastaa opiskelutekniikoissa ja antaa opiskelijoille tarvittaessa tukiopetusta eri oppiaineissa yhteistyössä aineenopettajien kanssa. Erityisopettajan työhuone on P512A. Kuraattori Kuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Hän auttaa opiskelijoita niissä asioissa, jotka eivät kuulu kenenkään muun lukiossa työskentelevän tehtäviin. Kuraattori on tavattavissa maanantaisin klo 8 16 työhuoneessaan P512B, ja muina aikoina häneen saa parhaiten yhteyden Wilma - viestillä. Rehtori, apulaisrehtori ja vararehtori Vararehtori vastaa uusintakokeiden järjestelyistä. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat myös mm. aamunavausten järjestelyt sekä tilojen ulkopuoliseen käyttöön liittyvät anomukset. Apulaisrehtori vastaa kaikista ylioppilaskirjoituksiin, koeviikkoihin sekä abiturienttien korotuskuulusteluihin liittyvistä asioista. Jos tarvitset lisätietoa näistä asioista, keskustele apulaisrehtorin kanssa. Apulaisrehtori vastaa myös erityisopetuksesta ja myöntää luvan opiskelijan pitkäaikaiseen poissaoloon. Apulaisrehtori toimii rehtorin sijaisena rehtorin pitempiaikaisten virantoimituksen keskeytysten aikana. Rehtori vastaa mm. yleissuunnittelusta, talousasioista sekä oikeusturva-asioista. Jos sinulla on kysyttävää, tulee tapaamaan rehtoria. Rehtorin poissa ollessa sovi aika koulusihteerin kanssa. Oppilaskunta Opiskelijat muodostavat lukion oppilaskunnan, joka valitsee keskuudestaan oppilaskunnan hallituksen. Lukuvuonna oppilaskunnan ohjaajana toimii Tommi Oksanen. Opintotuki, matkatuki ja opiskelijakortit Opintotuki. Lukiolainen voi saada valtion opintotukea täytettyään 17 vuotta. Hakukaavake postitetaan useimmille automaattisesti kotiin. Jos et ole saanut kaavaketta postitse, hae se koulusta kansliakäytävän kaapista. Täytä kaavake huolellisesti, liitä hakemukseen vaaditut liitteet ja palauta paperit kansliaan. Kansaneläkelaitos myöntää opintotuen pääsääntöisesti kolmelle vuodelle. Neljännelle lukiovuodelle opintotuki on haettava erikseen. Perusedellytys 21