SUOMEN ELÄINSUOJELUYHDISTYS RY FINLANDS DJURSKYDDSFÖRENING RF

SUOMEN ELÄINSUOJELUYHDISTYS RY FINLANDS DJURSKYDDSFÖRENING RF TOIMINTAKERTOMUS VERKSAMHETSBERÄTTELSE TULOSLASKELMA JA TASE RESULTAT OCH BALANSRÄKNING 2002

SEY:N VAPAAEHTOISTEN ELÄINSUOJELUVALVOJIEN VUOSITILASTO 1999 2002 YHTEENVETO 2002 2001 2000 1999 A. Tarkastettuja pitopaikkoja Tuotantoeläinten pitopaikkoja 389 339 398 451 Seura- ja harrastuseläinten pitopaikkoja 2571 2551 2124 2166 Muiden eläinten pitopaikkoja 136 1140 724 372 Eläinten pitopaikkoja tarkastettu yhteensä 3096 4030 3246 2989 B. Eläinten määrä pitopaikoissa Tuotantoeläimiä (ei siipikarjaa eikä turkiseläimiä) 8355 14025 13350 14523 Seura- ja harrastuseläimiä 7991 9316 8716 9167 Eläimiä yhteensä 16346 23341 22066 27513 C. Eläinsuojelutarkastuksia Tuotantoeläinten pitopaikoissa 456 426 462 584 Seura- ja harrastuseläinten pitopaikoissa 3017 3215 2560 2766 Muissa pitopaikoissa 494 934 1216 1127 Eläinsuojelutarkastuksia yhteensä 3967 4575 4238 4477 D. Niiden tarkastusten osuus (%), jotka eivät antaneet aihetta mihinkään toimenpiteisiin 13,2 15,3 15,2 14,6 1. TARKASTUKSET (käyty eläintenpitopaikkoja tarkastamassa) 1.1 Tuotantoeläinten tarkastukset (niiden pitopaikoilla, ei esim. eläinnäyttelyissä eikä -kilpailuissa) 2002 2001 2000 1999 1998 1.1.1 Nauta - tarkastettujen navettojen lukumäärä 161 149 185 191 327 joissa oli eläimiä yhteensä noin 3830 4353 5256 5740 8537 - tarkastuskertoja yhteensä 190 216 218 245 401 1.1.2 Sika - sikaloitten lukumäärä 40 40 37 48 52 joissa oli eläimiä yhteensä noin 2215 4275 4288 3868 5969 - tarkastuskertoja yhteensä 58 51 42 60 61 1.1.3 Siipikarja - kanaloiden yms. lukumäärä 37 30 38 53 56 joissa oli eläimiä yhteensä noin 4722 12810 2883 6057 5544 - tarkastuskertoja yhteensä 50 31 41 60 73 1.1.4 Lammas ja vuohi - lampoloitten lukumäärä 107 77 92 104 146 joissa oli eläimiä yhteensä noin 2199 1699 2271 2681 3422 - tarkastuskertoja yhteensä 125 85 114 137 186 1.1.5 Yllä mainituista tuotantoeläinten tarkastuskerroista aiheettomia yhteensä 60 73 85 103 171 1.2 Seura- ja harrastuseläinten tarkastukset (niiden pitopaikoilla, ei yleisissä tiloissa tai näyttelyissä) 2002 2001 2000 1999 1998 1.2.1 Koira - eläinten pitopaikkojen lukumäärä 1327 1369 1158 1186 1661 joissa oli eläimiä yhteensä noin 3088 3432 3573 3383 3756 - tarkastuskertoja yhteensä 1568 1536 1317 1454 1911 1.2.2 Kissa - eläinten pitopaikkojen lukumäärä 823 765 609 522 740 joissa oli eläimiä yhteensä noin 2574 2992 2794 2500 2393 - tarkastuskertoja yhteensä 939 1137 787 767 864 1.2.3 Hevonen - tallien lukumäärä 285 279 277 334 254 joissa oli eläimiä yhteensä noin 1485 2237 1811 2513 1561 - tarkastuskertoja yhteensä 337 380 332 396 319 1.2.4 Muut lemmikkieläimet - eläinten pitopaikkojen lukumäärä 136 138 80 124 154 joissa oli eläimiä yhteensä noin 844 655 538 771 858 - tarkastuskertoja yhteensä 173 162 124 150 188 1.2.5 Yllä mainituista seura- ym. eläinten tarkastuksista aiheettomia yhteensä 380 444 417 370 556 1.3 Eläinkuljetuksien tarkastukset 1.3.1 Teuraseläinkuljetukset - osallistuttu ratsioihin ja tarkastuksiin 2 33 13 15 12 - tarkastettuja kuljetusvaunuja yhteensä 2 450 78 83 97 1.3.2 Hevos-ja muut eläinkuljetukset - osallistuttu ratsioihin - 75 21 5 30 - tarkastettuja kuljetusvaunuja yhteensä 21 555 540 180 533 1.4 Tarhattujen eläinten tarkastukset (muut kuin tuotantoeläimet, muut kuin navetat ja pihatot) 1.4.1 Lihantuotanto- ja riistankasvatustarhat - eläinten pitopaikkojen lukumäärä 8 15 22 19 6 joissa oli eläimiä yhteensä noin 111 3698 1535 2234 2101 - tarkastuskertoja yhteensä 7 15 22 25 6 1.4.2 Turkistarhat - eläinten pitopaikkojen lukumäärä 32 28 24 36 27 joissa oli eläimiä yhteensä noin 52200 45410 40970 44638 50194 - tarkastuskertoja yhteensä 26 28 25 57 28 1.4.3 Yllä mainituista tarhattujen eläinten tarkastuksista aiheettomia yhteensä 6 26 11 9 9 1.5 Eläinkauppojen tarkastukset - eri eläinkauppoja tarkastettu yhteensä 64 66 54 59 78 - tarkastuskertoja yhteensä 82 69 65 72 90 joista aiheettomia tarkastuksia 30 31 34 44 44 2

2002 2001 2000 1999 1998 1.6 Eläinnäyttelyiden ja sirkusten tarkastukset - eri eläinnäyttelyitä ja sirkuksia tarkastettu yhteensä 49 69 52 50 47 - tarkastuskertoja yhteensä 47 54 50 50 45 joista aiheettomia tarkastuksia 7 10 25 16 18 1.7 Eläinkilpailujen tarkastukset 1.7.1Ravikilpailut (myös vaunujen tarkastukset varikkoalueella) - tarkastuskertoja yhteensä 86 145 110 259 151 1.7.2 Ratsastuskilpailut - tarkastuskertoja yhteensä 27 81 72 28 51 1.7.3 Muut kilpailut - tarkastuskertoja yhteensä 50 1 62 40 36 1.7.4 Yllä mainituista eläinkilpailujen tarkastuksista aiheettomia yhteensä 42 114 74 113 120 1.8 Metsästys ja kalastus 1.8.1 Metsästys - tarkastuskertoja yhteensä 55 7 51 126 133 1.8.2 Kalastus - tarkastuskertoja yhteensä 40 281 34 396 314 1.8.3 Luvattomat välineet - annettu neuvoja tai huomautettu ilmakiväärin, ritsan ym. käytöstä yhteensä 105 118 111 136 107 1.9 Luonnonvaraiset eläimet 1.9.1 Hoidettu tai yritetty hoitaa eläimiä yht. 552 498 382 511 255 1.9.2 Lähetetty muualle hoidettavaksi el. yht. 118 90 80 80 96 1.10 Eläinten lopettaminen 1.10.1 Luonnonvaraiset eläimet - jouduttu itse lopettamaan eläimiä yht. 225 185 201 158 - viety lopetettavaksi el.lääk. eläimiä yht 50 76 47 31 2002 2001 2000 1999 1998 1.10.3 Koira - jouduttu itse lopettamaan koiria yht 37 32 46 36 - viety lopetettavaksi el.lääk. koiria yht 48 76 89 75 1.10.4 Muut eläimet - jouduttu itse lopettamaan eläimiä yht 36 27 45 67 - viety lopetettavaksi el.lääk. eläimiä yht 39 50 14 55 2. VALISTUSTILAISUUDET (puhumassa tai/ja jakamassa valistusmateriaalia) 2.1 Koulut,kerhot, päiväkodit ym - pidetty tilaisuuksia kouluissa yhteensä 79 118 252 130 121 - pidetty tilaisuuksia kerhoissa yhteensä 63 76 68 129 131 - pidetty tilaisuuksia muualla yhteensä 81 100 132 60 2.2 Messut ja näyttelyt ym tilaisuudet - oltu mukana eri messuilla yhteensä 34 55 27 37 37 - oltu mukana eri näyttelyissä ym yhteensä 68 43 64 50 83 2.3 Tiedotusvälineet - Annettu haastatteluja eri tied.välineille 257 204 169 319 310 - Kirjoitettu juttuja eri lehtiin yhteensä 103 137 144 102 154 3. HENKILÖKOHTAINEN NEUVONTA JA OPASTUS (henkilökohtainen neuvojen antaminen esim. puhelimessa, muut kuin yleisötilaisuudet) 3.1 Puhelimitse annetut neuvot ja ohjeet - kertaa yhteensä 14813 15622 13907 16805 15203 3.2 Epäkohtailmoituksen siirto muille tarkastettavaksi 3.2.1 Viranomaiselle - kertaa yhteensä 510 570 692 612 650 3.2.2 Toiselle eläinsuojeluvalvojalle - kertaa yhteensä 344 350 347 304 255 3.3 Muut toimenpiteet - kertaa yhteensä 1676 1062 2679 3390 865 1.10.2 Kissa - jouduttu itse lopettamaan kissoja yht 697 688 492 630 - viety lopetettavaksi el.lääk. kissoja yht 648 620 770 51 3

Toimintakertomus 2002 Presidentti Mauno Koivisto on vuodesta 1982 ollut Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen suojelija. Yhdistys kiittää häntä näin saamastaan arvokkaasta tuesta. 1. YLEISTÄ Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen toiminnan tavoitteena on edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua sekä suojella niitä parhaalla mahdollisella tavalla kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä. Yhdistys haluaa vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon niin, että nämä eläinsuojelunäkökohdat otetaan huomioon. Eläinsuojelun ja eläinten hyvinvoinnin merkitys yhteiskunnassa kasvaa. Tässä kehityksessä Suomen Eläinsuojeluyhdistyksellä valtakunnallisena eläinsuojelujärjestönä on ollut keskeinen asema. Maltillinen toiminta eläinsuojeluasioissa on nostanut yhdistyksen arvostusta Suomessa. Yhdistys on eri tahoilla pyrkinyt toimimaan niin, että eläinsuojeluvalvontaa Suomessa tehostettaisiin. Yhdistyksen tavoitteena on oma valvojaverkosto ja valvontajärjestelmä, joiden avulla kaikki eläintenpitoyksiköt voitaisiin yhteistyössä viranomaisten kanssa tarkastaa säännöllisin väliajoin ilman epäilyä siitä, että eläinsuojelulakia on tarkastettavassa kohteessa rikottu. 2. VARSINAINEN TOIMINTA 2.1 Yhteiskunnallinen toiminta Eläinsuojelulainsäädännön uudistusprosessi jatkuu Maa- ja metsätalousministeriö on jatkanut eläinsuojelulainsäädännön kokonaisuudistukseen liittyvien ministeriön eläinsuojelumääräyksien valmistelua. Suomen Eläinsuojeluyhdistys on saanut kaikki päätösehdotukset lausunnolle ja esittänyt niistä, mikäli aihetta on ollut, oman kantansa. Kertomusvuoden alussa tulivat voimaan eläinsuojelulain ja rikoslain muutokset, joilla pyrittiin selkeyttämään eläintenpitokiellon toteuttamista. Eläinsuojelulain muutosprosessi jatkui vuoden aikana, jolloin valmisteltiin luonnonvaraisten eläinten pitämisestä eläintarhassa annetun neuvoston direktiivin sopeuttamista kansalliseen lainsäädäntöön. Tässä yhteydessä laadittiin eläinsuojelulakiin määräykset eläintarhoista ja pysyvistä eläinnäyttelyistä sekä sirkuksista ja kiertävistä eläinnäyttelyistä. Ministeriö antoi asetuksen myös eläintarhassa ja pysyvässä eläinnäyttelyssä pidettävien eläinten pidolle asetetuista eläinsuojeluvaatimuksista. Nämä muutokset tulivat voimaan maaliskuussa 2003 ja osa määräyksistä vasta siirtymäajan jälkeen. Tämän eläinsuojelulain muutoksen yhteydessä lakiin liitettiin uusi pykälä myös kanalarekisteristä. Eläinsuojeluasetukseen valmisteltiin kertomusvuoden aikana myös mielenkiintoinen muutos, jolla sikojen hännän typistys kriminalisoidaan. Tarpeetonta kärsimyksen, kivun ja tuskan tuottamista eläimelle on asetuksen muutoksen jälkeen eläimen hännän katkaiseminen siten, että vahingoitetaan ihoa ja sen alaisia kudoksia. Samassa yhteydessä annettiin tarkempia määräyksiä myös sikojen pitämisestä sekä eri eläinlajien osalta sallittujen kipua tuottavien toimenpiteiden suorittamisesta. Nämä muutokset astuivat voimaan vuoden 2003 alussa. Kertomusvuoden aikana ministeriö uusi tai muutti myös kalkkunoiden, naudan, kanan ja sian pitämiselle asetettavia eläinsuojeluvaatimuksia. Kertomusvuoden aikana valmisteltiin myös uutta järjestyslakia, joka tulee ohjaamaan seura- ja harrastuseläinten pitoa taajama-alueilla. SEY:n edustaja oli eduskunnan hallintovaliokunnan kuultavana ja jätti samassa tilaisuudessa SEY:n muistion järjestyslakiehdotuksen johdosta. Uusi järjestyslaki hyväksyttiin eduskunnassa vuoden 2003 puolella. Opetusministeriön koe-eläintoiminnan yhteistyöryhmä Kertomusvuoden aikana opetusministeriön koe-eläintoiminnan yhteistyöryhmä jatkoi toimintaansa. Ryhmän eläinsuojelutyötä edustavana jäsenenä toimi Tapani Parviainen. Hän toimii myös ryhmän eettisen toimikunnan puheenjohtajana. Maa- ja metsätalousministeriön eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien koordinointia selvittävä työryhmä Kertomusvuoden aikana maa- ja metsätalousministeriö asetti eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien koordinointia selvittävän työryhmän. Eläinsuojelujärjestöjen edustajaksi nimettiin Riitta Salmi Juliana von Wendtin Säätiöstä ja hänen varamiehekseen Risto Rydman SEY:stä. Maa- ja metsätalousministeriön eläinsuojelutyöryhmä Maa- ja metsätalousministeriön eläinsuojelutyöryhmän toimikausi päättyi vuoden 2001 lopussa eikä ministeriö nimennyt uutta työryhmää lainkaan kertomusvuoden aikana. Vasta vuonna 2003 tammikuussa nimettiin uusi työryhmä. Eläinsuojeluyhdistyksien keskinäisen sopimuksen mukaisesti työryhmän varsinaiseksi jäseneksi nimettiin Hanna Kivinen Animaliasta ja varajäseneksi Hannele Luukkainen Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksestä. Maa- ja metsätalousministeriön eläingeenivaratyöryhmä Kertomusvuoden aikana maa- ja metsätalousministeriön asettaman eläingeenivaratyöryhmän jäsenenä on toiminut SEY:n eläinsuojelusihteeri Emmi Manninen. Maa- ja metsätalousministeriön luonnonmukaisen elintarviketuotannon yhteistyöryhmä Kertomusvuoden aikana maa- ja metsätalousministeriö asetti luonnonmukaisen elintarviketuotannon yhteistyöryhmän, jonka jäseneksi nimettiin Risto Rydman. Työryhmä sai tehtäväkseen käsitellä luonnonmukaista elintarviketaloutta koskevia periaatteellisia kysymyksiä ja ajankohtaisia aiheita sekä tehdä niihin liittyviä kehittämisehdotuksia. Lisäksi työryhmä sai tehtäväkseen seurata luonnonmukaisen elintarviketuotannon kehittämistä koskevan ehdotuksen 4

toteutumista sekä luonnonmukaisen tuotannon valvontaa ja tutkimustarpeita selvittäneiden työryhmien ehdotusten toteutumista. Lakisääteiset koe-eläintoimikunnat Kertomusvuoden aikana SEY:n edustajat ovat olleet mukana viidessä lakisääteisessä koe-eläintoimikunnassa päättämässä eläinkoeluvista. Näin SEY:llä on ollut todellinen mahdollisuus vaikuttaa eläinkokeisiin eläinsuojelua edistävällä tavalla. Kansanterveyslaitoksen ja Lääkelaboratorion koe-eläintoimikunnassa varsinaisena jäsenenä oli Risto Rydman ja varajäsenenä Paula Hirsjärvi-Kallioinen. Vuoden aikana toimikunta kokoontui kaksitoista kertaa ja käsitteli 31 uutta lupa-anomusta sekä 11 muutosanomusta. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen (EELA) koe-eläintoimikunnassa varsinaisena jäsenenä oli Risto Rydman ja varajäsenenä Tiina Notko. Vuoden aikana toimikunta kokoontui neljä kertaa ja käsitteli 9 uutta lupa-anomusta. Helsingin yliopiston koe-eläintoimikunnassa varsinaisena jäsenenä oli Risto Rydman ja varajäsenenä Tiina Notko. Vuoden aikana toimikunta kokoontui kymmenen kertaa ja käsitteli 176 uutta lupa-anomusta. Oulun yliopiston koe-eläintoimikunnassa varsinaisena jäsenenä oli kertomusvuoden aikana SEY:n liittovaltuuston jäsen Tiina Ahokas ja varajäsenenä eläinsuojeluvalvoja Monica Karlsson. Toimikunta kokoontui kahdeksan kertaa ja käsitteli 100 uutta lupa-anomusta. Kuopion yliopiston koe-eläintoimikunnassa varsinaisena jäsenenä oli kertomusvuoden aikana SEY:n hallituksen jäsen Tauno Kähkönen ja varajäsenenä eläinsuojeluvalvoja Kristiina Tiainen. Toimikunta kokoontui yhdeksän kertaa ja käsitteli 65 uutta lupa-anomusta. Invalidisäätiön koe-eläintoimikunnan toiminta lopetettiin kertomusvuoden alussa. 2.2 Valvonta- ja eläinsuojelutoiminta Valvoja- ja neuvojatoiminta SEY:n eläinsuojeluvalvojat ovat yhteistyössä viranomaisten kanssa pitäneet silmällä eläinten kohtelua, antaneet tarpeen vaatiessa ohjeita ja neuvoja eläinten hoidossa ja harjoittaneet eläinsuojelua koskevaa valistustoimintaa. Vuoden aikana yhdistys ryhtyi rakentamaan myös eläinsuojeluneuvojien verkostoa. Eläinsuojeluneuvojien koulutus ja toiminta vastaavat valvojien koulutusta ja toimintaa, mutta neuvojilla ei ole lupaa tehdä eläinsuojelutarkastuksia. Vuoden 2002 lopussa yhdistyksellä oli 111 eläinsuojeluvalvojaa ja 6 eläinsuojeluneuvojaa. Valvojia oli kaikissa Suomen lääneissä ja maakunnissa. SEY:n valvojista kolmannes toimi samalla myös eläinsuojelulain 38 :n mukaisina lääninhallituksen valtuuttamina eläinsuojeluvalvojina. Vuoden 2002 aikana yhdistyksen hallitus hyväksyi kuusi uutta valvojaa: Etelä-Suomen lääniin Ann-Charlotte (Lotti) Fogden ja Tiia Sandbergin, Itä-Suomen lääniin Mira Halosen, Oulun lääniin Heidi Hurun, Sirkku Haapalaisen ja Heikki Mehtätalon. SEY:n kuusi ensimmäistä eläinsuojeluneuvojaa hyväksyttiin kertomusvuoden aikana. Etelä-Suomen lääniin nimettiin Krista Hokkanen ja Annukka Suvioja, Itä-Suomen lääniin Sanna Neuvonen, Oulun lääniin Riikka Hautamäki ja Airi Jussila (joka siirtyi valvojasta neuvojaksi) sekä Lapin lääniin Henna Perälä. Eläinsuojeluvalvojan tehtävistä luopuivat Hildur Hagelberg, Maarit Koskinen, Katja Kurkela, Raija Levonen, Elisa Pietarila, Maija Pursiainen, Anne Serko ja Heidi Sivonen. SEY kiittää heitä sydämellisesti eläinten hyväksi tehdystä vapaaehtoisesta työstä. Toiminnastaan antoi raporttinsa 110 yhdistyksen valvojaa eli 95 % kaikista valvojista. Tämän kertomuksen liitteenä on tilasto valvojien vuoden aikana suorittamista toimenpiteistä. Vuoden 2002 vuositilaston mukaan eläinsuojeluvalvojat tekivät 3.967 eläinsuojelutarkastusta, joissa he tarkastivat 3.096 eläinten pitopaikkaa. Eläimiä, siipikarjaa ja turkiseläimiä laskematta, näihin tarkastuksiin sisältyi 16.346 yksilöä. Yleisenä havaintona voidaan todeta, että eläinsuojelutarkastusten määrät sekä tuotanto- että seura- ja harrastuseläinten pitopaikoissa ovat pysyneet lähes samalla tasolla kuin aikaisempina vuosina. Sen sijaan muissa pitopaikoissa tehtyjen tarkastusten määrät ovat selvästi laskeneet. Keskeisiä valvontakohteita olivat aikaisempien vuosien tapaan asutuskeskuksissa koirien ja kissojen hoito ja pitopaikat. Koirien tarkastuskertojen määrä nousi 2,1 %:lla (16,6 % vuonna 2001) mutta tarkastettujen koirien määrä vähentyi 10 %:lla (-4 % 2001). Kissojen osalta tarkastuskerrat vähenivät 17,4 %:lla (+44,5 % 2001). Kissojen pitopaikkojen määrä on jo neljättä vuotta peräkkäin ollut kasvussa. Kertomusvuonna nousu oli 7,6 %. Maaseudulla keskeiset valvontakohteet olivat aikaisempien vuosien tapaan nautojen hoito ja pitopaikat. Myös lampaiden ja vuohien pitopaikkojen tarkastuskerrat ovat lisääntyneet. Eläinten lopettaminen on valvojille raskas velvollisuus. Pääosin ihmisten vastuuntunnottomuuden ja leväperäisyyden vuoksi joutuivat valvojat kertomusvuoden aikana joko itse lopettamaan tai viemään lopetettavaksi 1.345 (1.308 v. 2001) kissaa ja 85 (108 v. 2001) koiraa. Nämä luvut ovat huolestuttavan suuria. Luonnonvaraisia eläimiäkin jouduttiin lopettamaan 275 (261 v. 2001). Luonnonvaraisia eläimiä valvojat hoitivat tai veivät hoitoon 670 yksilöä. Puhelimitse valvojat antoivat vuonna 2002 neuvoja ja ohjeita yhteensä 14.813 kertaa. Edellisenä vuonna neuvontapuheluita oli 15.622 kappaletta. SEY järjesti toukokuussa Kannuksen Maaseutu Akatemian kanssa viiden päivän mittaisen eläinsuojeluvalvojan peruskurssin. Syyskuussa liitto järjesti eläinsuojeluvalvojille ensimmäiset valvojapäivät Helsingissä. SEY sai kertomusvuoden aikana maa- ja metsätalousministeriöltä tukea koulutustilaisuuksien järjestämiseen. Ministeriö hyväksyi aikaisempien vuosien tapaan SEY:n koulutuksen eläinsuojelulain 38 :n mukaiseksi koulutukseksi. Länsi-Suomen lääninhallitus järjesti lääninhallituksen hyväksymille eläinsuojeluvalvojille yhden päivän mittaisen koulutusseminaarin huhtikuussa Tampereella. SEY edustajat osallistuivat tilaisuuteen, jonka toteuttamista yhdistys myös tuki taloudellisesti. Kertomusvuoden alussa yhdistyksen hallitus nimitti valvojavaliokunnan jäseniksi Lapin läänistä Eija Saavalaisen, Oulun läänistä Tiina Ahokkaan, joka nimettiin valiokunnan puheenjohtajaksi, ja Sinikka Rauman, Itä-Suomen läänistä Tauno Kähkösen, Länsi Suomen 5

läänistä Sven Nybergin ja Etelä-Suomen läänistä Marianna Paavolaisen sekä SEY:n toimistosta Risto Rydmanin ja Anne Skogbergin. Viranomaisyhteistyöhön ja eläintautien torjumiseen on kiinnitetty valvojakoulutustilaisuuksissa erityistä huomiota. Yhdistys on pyrkinyt huolehtimaan valvojiensa tiedontarpeen tyydyttämisestä suoran puhelin- ja sähköpostineuvonnan lisäksi lähinnä kiertokirjeiden avulla. Muu eläinsuojelutoiminta Ravihevosprojekti Kertomusvuoden aikana jatkettiin neuvonpitoa ja yhteistyötä Suomen Hippos ry:n, Suomen Hevosenomistajain Keskusliiton ja Suomen Ravivalmentajat ry:n kanssa. SEY on toiminnallaan pyrkinyt siihen, että jokainen hevosenomistaja itse oma-aloitteisesti kiinnittäisi huomiota hevosen pitämisen eläinsuojelullisiin vaaratekijöihin (omavalvonta). Monet eläinsuojeluvalvojat ovat osallistuneet ravihevosprojektiin ja kiertäneet yhdistyksen puolesta raviradoilla valvomassa kilpailuja ja keskustelemassa eritoten tuomareiden ja ohjastajien kanssa hevosen hyvästä kohtelusta, ajotavan siistimisestä ja sääntöjen noudattamisesta. Yhdistyksen edustajat ovat käyneet puhumassa myös mm. ravituomaripäivillä ja valmentajien sekä ohjastajien tilaisuuksissa. Kertomusvuoden aikana SEY on osallistunut Raviurheilun nuorisotoimintahankkeeseen yhdessä mm. Suomen Hippos ry:n, Soneran Oyj:n ja Veikkaus Oy:n kanssa. Hankkeen päärahoittajana on toiminut maa- ja metsätalousministeriö. Koiraprojekti Kertomusvuonna SEY ja Suomen Kennelliitto (SKL) aloittivat yhteistyöprojektin. Eläinsuojeluvalvojien ja kennelneuvojien koulutuspäivillä on esitelty kumpienkin ryhmien toimintaa ja suunniteltu yhteistyön järjestämistä koko maassa. SEY:n toimintaa esittelivät eläinsuojeluvalvojat Eija Saavalainen ja Erkki Shemeikka sekä eläinsuojelusihteeri Tiina Notko. Molempia ryhmiä on kehotettu ottamaan yhteyttä oman paikkakuntansa neuvojaan tai valvojaan. SEY nimesi koiratyöryhmän Tiina Notko, Sven Nyberg, Eija Saavalainen, Marika Salin ja Annukka Suvioja kehittämään yhteistyötä SKL:n kanssa. Tuotantoeläinprojekti Kertomusvuoden aikana SEY:n tuotantoeläintyöryhmä on selvittänyt eri teurastamoiden edustajien kanssa sairaseläinkuljetuksien ongelmia. Työryhmä on myös käynyt yhteistyöneuvotteluja kananmunantuottajien ja -pakkaamoiden edustajien kanssa kanojen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Työryhmään ovat kuuluneet eläinsuojeluvalvoja Sinikka Rauma ja eläinsuojelusihteeri Emmi Manninen. Talvilintujen ruokintapiiri Yhdistyksellä on pääkaupunkiseudulla talvilintujen ruokintapiiri, johon kuului kertomusvuonna 6 ruokkijaa. Yhdistys jakoi ruokintapiirille pääasiassa auringonkukansiemeniä yhteensä noin 550 kiloa. Yhdistys ei järjestänyt rahankeräystä pikkulintujen talviruokintaa varten talvikaudella 2001/2002. Vuoden 2002 lopussa käynnistettiin uusi rahankeräys, jossa eläinten ystävät saivat tehdä pikkulintujen talviruokinta-avustuksensa SEY:n kautta siirrettäväksi haluamalleen liiton jäsenyhdistykselle. SEY haluaa tässä yhteydessä kiittää kaikkia lintujen talviruokintaan osallistuneita lahjoittajia ja toiminnassa mukana olleita henkilöitä. Asiantuntijatyöryhmät Kertomusvuonna SEY:n siipien suojassa toimi kaksi asiantuntijatyöryhmää. Toisen työryhmän muodostivat koe-eläintutkijat ja koeeläinlaitoksissa toimivat alan asiantuntijat yhdessä SEY:n edustajien kanssa. Tämä ryhmä ei poikkeuksellisesti kokoontunut kertaakaan. Toiseen työryhmään kuului koe-eläinhoitajia ja SEY:n edustajia. Tämän Koe-eläinhoitajat koe-eläinten hyvinvoinnin puolesta -ryhmän tavoitteena on kerätä hyvinvointiin liittyvää tutkittua tietoa tai käytännössä hyväksi koettua käytännön taitoa eri koe-eläinlajeista. Toukokuussa SEY järjesti yhdessä Koe-eläinhoitajien ja alan työntekijöiden yhdistys ry:n (KATY) kanssa Koe-eläinten eutanasia -seminaarin KTL:n tiloissa. Seminaarin luennoista ja keskusteluista ryhdyttiin kertomusvuoden aikana laatimaan yhteenvetoa, joka on tarkoitus julkaista vuonna 2003. Eläinsuojeluongelmien käsittely SEY on perustanut eläinsuojeluneuvottelukunnan yhdessä Animalian, Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen, Suomen Eläinlääkäriliiton ja Kennelliiton kanssa. Kokouksiin on osallistunut myös Helsingin kaupungin eläinsuojelueläinlääkäri sekä maa- ja metsätalousministeriön edustaja. Kokouksissa pohditaan ajankohtaisia eläinsuojeluun liittyviä kysymyksiä ja yhdessä toteutettavia ratkaisuja niihin. Neuvottelukunta on kokoontunut noin kolmen kuukauden välein. SEY järjesti maaliskuussa Eläinmuseolla Helsingissä yhdessä Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin kanssa Luonnonvaraisten eläinten liikkuminen ja kaavoitus -seminaarin. Seminaari oli tarkoitettu ennen kaikkea kaavoittajille ja päättäjille mutta oli avoin myös kaikille kiinnostuneille. Seminaari oli jatkoa vuonna 1998 järjestetylle Eläimet ja liikenne -seminaarille. Maa- ja metsätalousministeriö järjesti bio- ja geenitekniikkaseminaarin toukokuussa Helsingissä. Toiminnanjohtaja Risto Rydman käytti tilaisuudessa järjestäjien pyytämän kommenttipuheenvuoron. Ympäristöministeriö järjesti lokakuussa Helsingissä Cites-sopimuskokoukseen, johon liiton edustajana osallistui eläinsuojelusihteeri Tiina Notko. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman kananmunatuotannon strategiatyöryhmän kokoukseen osallistuivat marraskuussa eläinsuojeluyhdistysten edustajina SEY:n toiminnanjohtaja Risto Rydman ja kirjailija Helena Telkänranta. Työryhmälle jätettiin perusteellinen ja laaja eläinsuojelujärjestöjen kannanotto tuotantostrategian suunnitteluun. SEY lähetti huhtikuussa maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosastolle kirjelmän siianpoikasten nälkiintymisestä luonnonravintolammikko-kasvatuksessa. Kirjelmässä kiinnitettiin huomiota siihen, että eläinsuojelulain yleiset periaatteet eläinten pidosta (ESL 3 ja 4 ) koskevat myös kaloja. Kirjelmässä pidettiin tärkeänä, että eläinsuojelusäännöksiin sisällytetään enenevässä määrin ohjeita ja määräyksiä kalojen käsittelystä ja kuljetuksesta. Lisää 6

ohjausta ja valvontaa tarvittaisiin myös kalojen kasvatuksessa ja pidossa tuotantolaitoksissa. SEY pyysi MMM:n elintarvike- ja terveysosastoa korkeimpana eläinsuojeluviranomaisena ottamaan kantaa siianpoikasten luonnonravintokasvatuksessa esiintyviin ongelmiin ja antamaan tarvittavat eläinsuojelua koskevat ohjeet niin tuotannon kuin valvonnankin osalta. Suomen Asekaapit -niminen liikeyritys julkaisi alkuvuodesta Ase & Erä -lehdessä mainoksen, joka sisälsi arpajaisten päävoittona koiranpennun. Liitto kiinnitti Etelä-Suomen lääninhallituksen huomiota asiaan ja pyysi ryhtymään asiassa tarvittaviin toimenpiteisiin. Kertomusvuoden aikana SEY antoi lausuntoja, tiedotteita ja avoimia kirjeitä erilaisista aiheista, muun muassa opetushallituksen koeeläinhoitajien erikoisammattitutkinnon luonnoksesta ja traagisesta kettujen joukkokuolemasta. Liitto osallistui vuonna 2002 eläinsuojeluongelmien käsittelyyn myös muilla kirjelmillä ja lehtikirjoituksilla. 2.3 Tutkimus- ja avustustoiminta Liittovaltuuston syysseminaarissa 23.11. Helsingissä Suomen Eläinsuojeluyhdistys jakoi apurahoja ja tunnustuspalkintoja. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkärille, ELL Kristiina Dredgelle myönnettiin Heli Castrén -palkinto 2.500 euroa, lypsylehmien tuotantokestävyyden taloudellisia ja eettisiä näkökulmia käsittelevään tutkimukseen. SEY lahjoitti jo seitsemännen kerran peräkkäin Helsingin yliopiston eläinlääketieteelliselle tiedekunnalle noin 1.350 eurolla DASIE-muovimalleja. Näillä välineillä eläinlääkäriksi opiskelevat voivat harjoittaa käden taitoja, joita tarvitaan koiran ja kissan vatsaontelon kirurgisissa toimenpiteissä sekä verinäytteiden ottamisessa ja laskimokatetrin asettamisessa keskikokoisille kotieläimille. 2.4 Kansainvälinen toiminta SEY:n ja Animalian perustama Suomen eläinsuojeluryhmä (The Finnish Group for Animal Welfare) edustaa Suomea Eurogroup for Animal Welfaressa ja ajaa molempien järjestöjen eläinsuojelunäkemyksiä Euroopan unionissa. SEY:n varsinaisena jäsenenä Suomen eläinsuojeluryhmässä oli Risto Rydman. Yhdistys on kertomusvuoden aikana ollut edelleen jäsenenä Pohjoismaiden eläinsuojeluneuvostossa ja Maailman eläinsuojeluliitossa WSPA:ssa. Kesäkuussa WSPA:n Lontoossa pidettyyn vuosikokoukseen osallistuivat SEY:n hallituksen jäsen Annukka Suvioja ja eläinsuojelusihteeri Tiina Notko. SEY hyväksyi WSPA:n laatiman Eläinten oikeuksien julistuksen. Pohjoismaiden eläinsuojeluneuvoston vuosikokous pidettiin Tukholmassa Ruotsissa elokuun lopulla. Kokoukseen osallistuivat SEY:n edustajana Tapani Parviainen, Risto Rydman ja Ulla Björkén. Eläinsuojeluneuvoston vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Risto Rydman, jonka kolmivuotiskausi neuvoston puheenjohtajana päättyi tähän kokoukseen. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Sven Stensson Ruotsista. Kertomusvuoden aikana SEY:n, Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen ja Animalian yhteinen Tallinnan löytökoirakodin tukiryhmä jatkoi toimintaansa. Tukiryhmään kuuluu myös Eesti Loomakaitse Selts (Viron Eläinsuojeluyhdistys). SEY painatti Kissan päivät -julistetta virolaisella tekstillä Hoia oma kassi ja lahjoitti nämä julisteet Viron eläinsuojeluyhdistykselle. Aikaisempien vuosien tapaan yhdistys on pitänyt yhteyttä myös useiden muiden maiden kansallisten eläinsuojeluyhdistysten kanssa. 3. TIEDOTUS-, VALISTUS- JA JULKAISUTOIMINTA 3.1 Eläinten ystävä Eläinten ystävä -lehden 97. vuosikerta ilmestyi neljänä numerona. Lehden päätoimittajana oli edelleen Ilkka Koivisto ja toimitussihteerinä FM Emmi Manninen. Toimitusneuvoston puheenjohtajana oli Ilkka Koivisto ja jäseninä Tiina Notko, Risto Rydman, Marika Salin ja Juha Valste sekä sihteerinä Emmi Manninen. Lehden sisällössä on pyritty valistuksellisten artikkeleiden runsauteen sekä monipuolisuuteen ja kiinnostavuuteen eläinsuojelunäkemyksestä tinkimättä. Lehden ulkoasua on jatkuvasti kehitetty ja kuvitukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Numeron 2/02 liitteenä julkaistiin SEY:n toimintakertomus vuodelta 2001 ja numeron 3/02 liitteenä Eläinten viikon juliste Kissan päivät. 3.2 Eläinten viikko Valtakunnallista Eläinten viikkoa vietettiin 4.-10.10. jo 44. kerran. Viikon teemana oli Kissan päivät. SEY halusi kannustaa kissanomistajia hyvään kissanpitoon. Teemasta laadittiin kouluja varten SEY:n nettisivuille aineistoa. Aineistoon kuului myös A4- ja A3-kokoinen juliste, jossa kissa ulkoili valjaissa. Syyskuun lopussa SEY järjesti Helsingin yliopiston Porthanian luentosalissa Kissa pöydälle! -seminaarin, joka saavutti suuren yleisösuosion. Seminaarin pääpuhujaksi oli kutsuttu kansainvälisesti tunnettu kissojen ja koirien käyttäytymisen erikoistuntija, tohtori Peter Neville Englannista. Hän luennoi aiheista Kissan tie lemmikiksi, Kissan käyttäytyminen ja oppiminen ja Hyvän kissanpidon etiikka. Seminaarissa käsiteltiin myös pikkupennun sterilointia ja kastrointia sekä kissaa luonnossa ja kissan asemaa laissa. Eläinten viikko ja viikon teema sekä kissaseminaari saivat paljon julkisuutta tiedotusvälineissä. 3.3 Muut tapahtumat Kuninkuusravit Kaustisella ja Helsinki International Horse Show Yhdistys oli aikaisempien vuosien tapaan mukana Kuninkuusraveissa, joka järjestettiin Kaustisella elokuun alussa. SEY on perinteisesti kuninkuusravien yhteydessä palkinnut raviurheilijan, joka kilpailu- ja valmennustoiminnassaan on esimerkillisellä tavalla ottanut huomioon eläinsuojelulliset näkökohdat ja toiminut hevosen ehdoilla. Taiteilija Terhi Mickelssonin tekemä hevosaiheinen keramiikkaveistos annettiin poikkeuksellisesti kaustislaiselle ori Liptukselle, sen omistajalle Alpo Puumalalle ja valmentajalle Veli-Erkki Paavolalle. Erikoispalkintona Liptukselle annettiin myös säkillinen sen parasta herkkua, porkkanoita. SEY:n loimen luovuttivat SEY:n puolesta liittovaltuuston puheenjohtaja Ismo Kovanen ja toiminnanjohtaja Risto Rydman. 7

Helsinki International Horse Show ssa lokakuussa SEY palkitsi yhden ratsastajan hyvästä hevosen käsittelystä. Perinteisen Horsemanship -palkintoloimen luovuttivat Arja Mikkoselle toiminnanjohtaja Risto Rydman ja eläinsuojelusihteeri Emmi Manninen. Loimellaan yhdistys halusi muistuttaa ratsastajia ja yleisöä hevosen hyvän kohtelun merkityksestä. Koirien veteraanipalkinnot ja MEJÄ-palkinnot SEY palkitsi Suomen Kennelliiton joulukuun kansainvälisessä koiranäyttelyssä Helsingissä molempina päivinä veteraanikilpailujen vanhimman, vähintään kunniapalkinnon saaneen koiran. Molemmat palkitut koirat olivat 14-vuotiaita. Palkinnollaan SEY halusi antaa tunnustuksen niille koiranomistajille, jotka ovat pitäneet koiransa hyväkuntoisena vielä aktiivisimman kilpailu- ja jalostusuran päätyttyäkin. Palkinnon luovuttivat SEY:n edustajina Annukka Suvioja ja Risto Rydman. SEY myönsi kertomusvuonna kuudennen kerran eläinsuojelupalkinnon jäljestämiskokeiden SM-kilpailuissa Virroilla. Yhdistys halusi antaa tunnustuksen siitä työstä, jota jäljestyskoira ohjaajineen tekee, jotta onnettomuudessa tai metsästyksen yhteydessä vahingoittuneen eläimen kärsimykset voitaisiin lopettaa mahdollisimman nopeasti. Palkinnon oli SEY:n puolesta luovuttamassa eläinsuojeluvalvoja Nanna Ojanen. Muut valistustilaisuudet Kertomusvuoden aikana yhdistyksellä oli oma valistus- ja myyntipöytänsä lukuisissa eri tilaisuuksissa, messuilla, näyttelyissä ja päivillä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella tilaisuuksiin osallistuttiin yhdessä jäsenyhdistysten kanssa. Useissa tilaisuuksissa oli eläinsuojeluvalvojia paikalla vastaamassa yleisön kysymyksiin. SEY:n edustajat ja eläinsuojeluvalvojat osallistuivat vuoden aikana myös lukuisiin erilaisiin eläinsuojelutilaisuuksiin luennoitsijoina, puhujina tai keskustelijoina. 3.4 Valistusmateriaali Yhdistyksen toimistosta neuvottiin yleisöä eläinsuojeluasioissa päivittäin puhelimitse ja sähköpostitse, vastattiin yleisön kirjeisiin sekä lähetettiin tietoa haluaville tuhansittain eriaiheisia valistuslehtisiä ja Eläinten ystäviä. Kertomusvuoden aikana SEY jatkoi sopimustaan Tampereen yliopiston Radio Moreenin kanssa. Radio Moreeni tuotti ja lähetti kevään ja syksyn aikana joka viikko yhden 30 minuutin mittaisen eläinsuojeluohjelman. Vuoden aikana ohjelmia lähetettiin myös Turussa ja Kuopiossa. Sopimukseen kuuluu, että SEY:llä on oikeus myydä näitä ohjelmia muidenkin paikallisradioiden käyttöön. Suomen Eläinsuojeluyhdistys aloitti kesäkuussa avatun, Linnanmäen huvipuiston yhteydessä toimivan Merimaailma Sea Lifen kanssa valistuksen jakamista koskevan yhteistyön. Merimaailma jakaa yleisölle yhdistyksen esitettä Akvaario on akvaariokalojen koti, jossa kerrotaan akvaarion perustamisesta ja hoidosta eläinsuojelun kannalta. Kertomusvuoden aikana SEY:llä oli www-sivut, joilta saattoi hakea erilaista tietoa liitosta ja sen toiminnasta. Huhtikuun lopussa SEY, Animalia ja Hesy toteuttivat ja avasivat internetportaalin, joka kokoaa kattavasti yhteen tietoa eläimistä ja eläinsuojelusta. Internetportaalin osoite on www.elaimet.net. Eläinten ystävä -lehdessä julkaistuista artikkeleista otettuja kopioita käytettiin laajasti tiedon jakamiseen. Yhdistyksellä oli vuoden lopussa yhteensä 62 erilaista ilmaista esitettä, joissa on tietoa ja neuvoja niin lemmikki- ja hyötyeläimistä kuin luonnonvaraisistakin eläimistä. 4. YHDISTYKSEN JÄSENISTÖ Kertomusvuoden lopussa liittoon kuului 36 jäseneläinsuojeluyhdistystä, joissa oli yhteensä 4.286 henkilöjäsentä. Liitolla oli lisäksi suoraan liittoon kuuluvia henkilöjäseniä 1.541. Näin koko liiton henkilöjäsenmäärä oli yhteensä 5.827. Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen aikuisjäsenen jäsenmaksu oli 12 euroa, nuorisojäsenen 6 euroa ja kannatusjäsenen 60 euroa vuodessa ja ainaisjäsenmaksu 120 euroa. Yhteistyö jäseneläinsuojeluyhdistysten kanssa Kertomusvuosi oli sääntöuudistuksen jälkeen ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Uuden organisaation käyttöönotto on aiheuttanut runsaasti työtä ja sujunut kohtalaisesti. Ongelmia on tuottanut liiton jäsenrekisterin sopeuttaminen uuteen järjestelmään, jossa jäsenyhdistyksillä on erilaisia vaihtoehtoja valittavana. Kertomusvuoden aikana toimintaansa jatkoi jäsenyhdistystyöryhmä, johon kuuluivat puheenjohtajana Tiina Ahokas, jäseninä Harri Dahlström, Antti Mustonen, Tiina Notko, Eija Saavalainen, Annukka Suvioja ja Anne Skogberg. SEY on aikaisemman käytännön mukaisesti toimittanut jäsenyhdistyksille runsaasti eläinsuojeluaineistoa erilaisia paikallisia tilaisuuksia varten. Hallituksen jäsenet, toiminnanjohtaja ja useat valvojat osallistuivat lisäksi useisiin jäsenyhdistysten tilaisuuksiin ja eläinsuojelutapahtumiin puhujina, luennoitsijoina ja keskustelijoina. SEY piti vakiintuneen tavan mukaan yhteyttä jäsenyhdistyksiin myös jäsenyhdistyskirjeiden, sähköpostin ja puhelimen avulla. 5. YHDISTYKSEN HALLINTO 5.1 Liittovaltuusto Liittovaltuusto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Kevätkokous järjestettiin 18.5. Helsingissä Kuutio-auditoriossa ja syyskokous 24.11. Helsingissä Hotelli Aurorassa. Liittovaltuuston kevätkokouksessa hyväksyttiin vuoden 2001 toimintakertomus, vahvistettiin vuoden 2001 tilinpäätös ja myönnettiin yksimielisesti vastuuvapaus hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Edelleen päätettiin vuoden 2003 jäsenmaksuista, jotka päätettiin pitää ennallaan. Liittovaltuusto hyväksyi uusiksi jäsenyhdistyksiksi Lieksan eläinsuojeluyhdistyksen ja Rauman seudun eläinsuojeluyhdistyksen ja vahvisti Kouvolan eläinsuojeluyhdistyksen eron liitosta. Liittovaltuuston syyskokouksessa hyväksyttiin vuoden 2003 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Liittovaltuusto valitsi yksimielisesti liiton puheenjohtajaksi läänineläinlääkäri Tapani Parviaisen vuodeksi 2003. Liittohallituksen varsinaisiksi jäseniksi vuoden 2003 alusta alkavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Sinikka Rauma ruukista ja Jaana Kiljunen Keravalta. Liittohallituksen varajäseneksi vuoden 2003 alusta alkavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Eija Saavalainen Rovaniemeltä. 8

Liittovaltuuston syyskokousta edeltäneenä päivänä SEY järjesti ensimmäisen kerran liittovaltuuston syysseminaarin. Seminaarissa liiton puheenjohtaja puhui eläinten ulkokasvatuksesta sekä eläinhoitoloista ja löytöeläintaloista. Toiminnanjohtaja puhui yhteistyöhaluttomasta eläinsuojeluviranomaisesta ja tohtori Harri Dahlström niin sanottujen kymppien kouluttamisesta ja toiminnan kuvasta. Seminaarissa oli myös ryhmätyötehtävät, joista keskusteltiin vilkkaasti. Päivän päätteeksi tutustuttiin SEY:n toimistoon. Liittovaltuuston puheenjohtajana on ollut Ismo Kovanen Mikkelistä ja varapuheenjohtajana Anita Niemi Haapavedeltä. Liittovaltuuston jäseninä ovat 1.7.2001 alkaen olleet: (jäsenyhdistys) (varsinainen jäsen) (varajäsen) Hausjärven esy Päivi Mäki Arja Leinonen Hyvinkään esy Anna-Maija Korhonen Hannele Hyväri Itä-Savon esy Minna Särkkä Marja-Liisa Kotro Joensuun esy Heidi Sivonen Veijo Soikkeli Jokioisten esy Antti Pääjärvi Anne Skyttälä Juuan Eläintenystävät Pia Tuovinen Juhani Kirjavainen Kainuun esy Marja Kemppainen Hildur Hagelberg Kemin seudun esy Mirja-Liisa Vuokkila Marja-Leena Hituri Keski-Suomen esy Jouko Riddell Kirsi Kokkonen Kokkolan seudun esy Risto Kyngäs Pekka Koivisto Kotkan Seudun esy Kaarina Parikka-Heikkilä Marja Honkanen Lahden Seudun esy Silja Mäkelä Marja-Leena Koskiniemi L-rannan Seudun esy Margit Järvinen Pirjo Granbäck Loimaan Seudun esy Marja Virtanen Niina Lehtopolku Luoteis-Lapin esy Päivi Nilimaa Saila Keskitalo Oulaisten Seudun esy Paavo Kinnunen Marjatta Haapala-Putila Oulun Seudun esy Tiina Ahokas Eila Kinnunen Perniön Seudun esy Ghita Riitinki Kalervo Karjunen Pieksämäen esy Antti Heiskanen Katja Leskinen Porvoon Seudun esy May-Len Bäckström Ann-Charlotte Fogde Raahen Seudun esy Hanna-Kaisa Hautala Minna Huusari Rovaniemen Seudun esy Matti Mykkänen Matti Rauhala Salon Seudun esy Soile Nurminen Marja-Leena Virtanen Satakunnan esy Tiia Sandberg Anu Ikonen-Kullberg Savon Eläinsuojelu Ritva Lampainen Heino Hyvönen Turun esy Jaakko Rasi Maylis Spiik Vaasan Seudun esy Helena Kanerva Tiia Kultti Valkeakosken Seudun esy Inna Ilivitsky Johanna Latva-Kiskola Varkauden seudun esy Päivi Tenhunen Veijo Parviainen Ylivieskan Seudun esy Anita Niemi Maarit Annala Henkilöjäsenet Ilkka Koivisto 5.2 Hallitus Kertomusvuonna SEY:n hallituksen puheenjohtajana on toiminut läänineläinlääkäri Tapani Parviainen ja varapuheenjohtajana terveystarkastaja Tauno Kähkönen. Hallituksen varsinaisina jäseninä olivat terveystarkastaja Tauno Kähkönen Lapinlahdelta, eläinsuojeluvalvoja Heidi Leyser Turusta 16.3. asti, arkkitehti Antti Mustonen Savonlinnasta, eläinsuojeluvalvoja Sven Nyberg Muuramesta, eläinsuojeluvalvoja Sinikka Rauma Ruukista ja kasvatustieteiden maisteri Marika Salin Oulusta. Hallituksen varajäsenet olivat eläinsuojeluvalvoja Eija Saavalainen Rovaniemeltä, varatuomari Annukka Suvioja Helsingistä ja toimittaja Juha Valste Nummi-Pusulasta. Vuoden aikana hallitus kokoontui seitsemän kertaa. 5.3 Asiantuntijat Kertomusvuoden aikana SEY on saanut korvaamatonta apua lukuisilta eri alojen asiantuntijoilta, mistä liitto haluaa tässä yhteydessä kiittää heitä kaikkia sydämellisesti. 5.4 Toimihenkilöt SEY:n toiminnanjohtajana on ollut Risto Rydman, eläinsuojelusihteerinä Tiina Notko, taloussihteerinä Kristina Lindqvist, toiminnanjohtajan sihteerinä Ulla Björkén ja valvoja- ja jäsenyhdistyssihteerinä Anne Skogberg. Huhtikuun alussa palkattiin fil. maist. Emmi Manninen eläinsuojelusihteeriksi vastuualueenaan tuotantoeläimet. 5.5 Edustukset Suoma Viialan Säätiössä liittoa edustivat Anita Niemi ja Tauno Kähkönen. Antidopingtoimikunnassa eläinsuojelujärjestöjä edusti Risto Rydman. Asunto Oy Urheilukatu 38:n hallituksessa yhdistyksen edustajana oli Risto Rydman, joka 4.6. alkaen toimi myös hallituksen puheenjohtajana. Kiinteistö Oy Helsingin Kotkanpesän hallituksessa yhdistyksen edustajana oli Risto Rydman, joka toimi myös hallituksen puheenjohtajana. Asunto Oy Siuntionkatu 5:n hallituksessa yhdistyksen edustaja oli Risto Rydman, joka toimi myös hallituksen puheenjohtajana. Suomen Hippoksen sääntövaliokunnan asiantuntijajäsenenä oli Risto Rydman. Suomen Hippoksen ravituomioistuimen varajäsenenä oli Risto Rydman. Suomen eläinsuojelusäätiön hallituksessa yhdistystä edustivat Tapani Parviainen säätiön puheenjohtajana, Ilkka Koivisto säätiön varapuheenjohtajana ja Risto Rydman hallituksen jäsenenä. Säätiön asiamiehenä on toiminut Kristina Lindqvist. 5.6 Huomionosoitukset Yhdistys myönsi kultaisen ansiomerkin Svenska Djurskyddsföreningenin pitkäaikaiselle puheenjohtajalle, eläinlääketieteen emeritusprofessorille Gösta Bengtssonille kiitoksena hänen arvokkaasta eläinsuojelutyöstään. Hopeisen ansiomerkin yhdistys myönsi eläinsuojeluvalvoja Raimo Lietsalalle Orivedeltä, eläinsuojeluvalvoja Jussi Sammalistolle Järvenpäästä ja eläinsuojeluvalvoja Erkki Shemeikalle Sonkajärveltä. Hopeinen ansiomerkki myönnettiin myös SEY:n hallituksen jäsenelle Marika Salinille Oulusta, toiminnanjohtajan sihteerille Ulla Björkénille Porvoosta ja eläinsuojeluvalvoja- ja jäsenyhdistyssihteeri Anne Skogbergille Helsingistä. SEY:n kunniakirja myönnettiin eläinsuojeluvalvoja Marianna Paavolaiselle Espoosta, eläinsuojeluvalvoja Nanna Ojaselle Kangasalta ja Katja Rättyälle Janakkalasta. SEY:n kunniakirja myönnettiin myös ministeri Martti Korhoselle Oulusta jäihin vajonneen koiransa pelastamisesta oman henkensä kaupalla. 9

SEY:n maljan myönnettiin eläkkeelle jäävälle eläinsuojeluvalvoja Hildur Hagelbergille Kajaanista. 5.7 Toimitilat Yhdistyksen toimisto on kertomusvuoden aikana sijainnut Helsingissä osoitteessa Kotkankatu 9. 5.8 Jäsenyydet Kertomusvuonna yhdistys oli jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: Eläintautien torjuntayhdistys ETT Pohjoismaiden eläinsuojeluneuvosto Suomen Luonnonsuojeluliitto Maailman eläinsuojeluliitto WSPA Eurogroup for Animal Welfare / Suomen eläinsuojeluryhmä Kiinteistöliitto Veronmaksajain Keskusliitto. 5.9 SEY:n arkisto Kertomusvuonna SEY luovutti 100-vuotisen historiansa aikana kertyneen arkistonsa Suomen kansallisarkistolle. 6. TALOUS 6.1 Suomen Eläinsuojeluyhdistys ry Taloudenhoitoon liittyvien kysymysten valmistelemista varten kertomusvuoden aikana on toiminut taloustyöryhmä, jonka puheenjohtajana on ollut Tauno Kähkönen ja jäseninä Camilla Ginström ja Risto Rydman sekä sihteerinä Kristina Lindqvist. SEY:n toiminta oli kertomusvuoden aikana vilkasta. Vuoden 2002 varsinaisen toiminnan talousarvio oli 721.524 ja tulos 614.737,30. Varsinainen toiminta alitti talousarvion noin 14,8 %:lla. Varsinaisen toiminnan tulos jakaantui eri osa-alueille seuraavasti: valvojatoiminta 246.818,93, valistustoiminta 116.379,05, tiedotustoiminta 56.678,21, Eläinten Ystävä -lehti 60.600,98, kansainvälinen toiminta 62.363,33 ja jäsenyhdistystoiminta 71.896,80. Vuoden aikana palkkakulut olivat yhteensä 207.590,47 ja sosiaalikulut yhteensä 44.247,34. Henkilöstökuluista 251.837,81 on siirretty varsinaisen toiminnan eri pääluokkiin kuhunkin pääluokkaan arvioidun työpanoksen mukaisessa suhteessa. Arvioinnissa on käytetty seuraavia prosenttiosuuksia: valvojatoiminta 38,25 %, valistustoiminta 20,59 %, tiedotustoiminta 11,76 %, Eläinten ystävä 5,88 %, kansainvälinen toiminta 11,76 % ja jäsenyhdistystoiminta 11,76 %. Samoin on menetelty myös muiden yhteisten kulujen (142.154,97 ) ja poistojen (9.472,55 ) osalta. Ensin on talousarviosta laskettu niiden osuus toiminnasta prosentteina ja sitten vastaava osuus yhteisistä kuluista on lisätty asianomaiseen pääluokkaan. Tällä on pyritty selvittämään sitä, mitä varsinaisen toiminnan kukin pääluokka tulee yhdistykselle todellisuudessa maksamaan. Varsinainen toiminta katettiin sijoitustoiminnasta saaduilla tuloilla, lahjoitus- ja jäsenmaksutuotoilla sekä Suomen Eläinsuojelusäätiön avustuksella. Vuoden 2002 varainhankinnan tulos oli 175.473,33. Varainhankinnan tuotoista oli jäsenmaksuja 56.203, josta summasta SEY:n osuus oli 35.294,10, jäsenyhdistysten osuus 10.630,90 ja maksamattomien jäsenmaksujen osuus 10.278. Jäsenmaksujen yhteydessä saatiin lahjoituksia yhteensä 5.959,01, josta summasta jäsenyhdistysten osuus 2.803,37 siirrettiin lyhentämättömänä yhdistyksille. Testamenttilahjoituksia saatiin 128.827,59. Suomen Eläinsuojelusäätiö avusti SEY:n toimintaa 5.000 eurolla ja Ami-säätiö 1000 eurolla. SEY myönsi avustusta Markku Alangolle lintujen hoitotoimintaan 2.000. Lisäksi SEY myönsi jäsenyhdistyksille toiminta-, nuorisokerho- ja eläinkotiavustusta 22.600. SEY:n vapaista rahastoista tuloutettiin 240.000 Eläinsuojelurahastosta ja 2.976 Katastrofirahastosta. Yhdistyksen pääoma on sijoitettu pääosin huoneisto-osakkeisiin, pörssiosakkeisiin ja korkorahastoihin. Kertomusvuoden aikana yhdistys myi omistamansa As Oy KASkaunismäen osakkeet 299-333 hintaan 21.000 ja As Oy Fleminginkatu 4-6 osakkeet 19065-19406 hintaan 84.000. Yhdistys myi vielä kertomusvuoden aikana Partek Oy Ab:n osakkeet (10.095 kpl) hintaan 154.453,50, josta myyntivoitto oli 115.452,41. Tilikauden ylijäämä oli tuloslaskelman mukaan 2.501,14 ja taseen loppusumma 3.659.089,17. 6.2 Heleniuksen rahasto Rahaston tuotot olivat kertomusvuoden aikana 75.543,18 ja kulut yhteensä 42.955,56, joka sisältää n. 15.000 euron huoneistoremontin. Tilikauden ylijäämä on 32.587,62. Tase päättyy 508.654,02 euroon. Rahaston omaisuus on sijoitettuna asunto- osakkeisiin. 6.3 Marschanin rahasto Rahaston tuotot olivat kertomusvuoden aikana 23.494,51 ja kulut yhteensä 19.384,57, joka sisältää n. 15.000 euron huoneistoremontin. Tilikauden ylijäämä on 4.109,94. Tase päättyy 481.593,31 euroon. Kertomusvuoden aikana rahasto myi Partek Oy Ab:n osakkeet (448 kpl) hintaan 6.854,40, josta myyntivoitto oli 4.645,95. Rahaston omaisuus on sijoitettuna asunto- ja pörssi-osakkeisiin. 6.4 Muut rahastot Laaksosen rahaston tilikauden tulos on 101,20 ja taseen loppusumma 5.161,19. Tavita av Tyriksen rahaston tulos on 367,10 ja taseen loppusumma 18.722,13. Lindènin rahaston tulos on 221,46 ja taseen loppusumma 18.705,51. Rahastosta myönnettiin avustusta jäsenyhdistyksille sääntöjen mukaan heitteille jätettyjen kissojen ja koirien talteenottoon, hoitoon ja sijoittamiseen 600. 6.5 Tilintarkastajat Yhdistyksen tilintarkastajina olivat kertomusvuonna KHT Rauno Saarimäki ja KHT Marja-Leena Turunen. Varatilintarkastajina olivat KHT Yrjö Haukatsalo ja kauppat. maist. Marjaana Satuli. 10

SEY:S FRIVILLIGA DJURSKYDDSÖVERVAKARES ÅRSSTATISTIK 1999 2002 SAMMANDRAG 2002 2001 2000 1999 A. Antalet inspektionsplatser där djur hålls Produktionsdjur 389 339 398 451 Sällskaps- och hobbydjur 2571 2551 2124 2166 Övriga djur 136 1140 724 372 Inspekterade platser där djur hålls, totalt 3096 4030 3246 2989 B. Antalet djur på inspektionsställena Produktionsdjur (ej fjäderfä eller pälsdjur) 8355 14025 13350 14523 Sällskaps- och hobbydjur 7991 9316 8716 9167 Antal djur, totalt 16346 23341 22066 27513 C. Antal djurskyddsinspektioner Produktionsdjur på ställe där de hålls 456 426 462 584 Sällskaps- och hobbydjur (på deras hemplats)3017 3215 2560 2766 Övriga platser 494 934 1216 1127 Antal djurskyddsinspektioner, totalt 3967 4575 4238 4477 D. Andelen inspektioner som inte ledde till vidare åtgärder (%) 13,2 % 15,3 % 15,2 % 14,6% 1. INSPEKTIONER (utförda på plats där djuren hålls) 1.1 Inspektion av produktionsdjur (på själva skötselplatsen, inte t.ex. i samband med utställningar eller tävlingar) 2002 2001 2000 1999 1998 1.1.1 Nötboskap - antal inspekterade fähus 161 149 185 191 327 i vilka nötkreatur, totalt ca. 3830 4353 5256 5740 8537 - antal inspektioner, totalt 190 216 218 245 401 1.1.2 Svin - antal inspekterade svingårdar 40 40 37 48 52 i vilka svin, totalt ca. 2215 4275 4288 3868 5969 - antal inspektioner, totalt 58 51 42 60 61 1.1.3 Fjäderfä - antal inspekterade hönserier 37 30 38 53 56 i vilka fjäderfä, totalt ca. 4722 12810 2883 6057 5544 - antal inspektioner, totalt 50 31 41 60 73 1.1.4 Får och getter - antal inspekterade fårfarmer 107 77 92 104 146 i vilka får, totalt ca. 2199 1699 2271 2681 3422 - antal inspektioner, totalt 125 85 114 137 186 1.1.5 Av ovannämnda inspektioner av produktionsdjur visade sig följande antal vara obefogade 60 73 85 103 171 2002 2001 2000 1999 1998 1.2 Inspektioner av sällskaps- och hobbydjur (utförda på djurens hemplats, inte på allmänna utställningar, tävlingar o.dyl.) 1.2.1 Hundar - antal inspekterade hemplatser 1327 1369 1158 1186 1661 på vilka hundar, totalt ca. 3088 3432 3573 3383 3756 - antal inspektioner, totalt 1568 1536 1317 1454 1911 1.2.2 Katter - antal inspekterade hemplatser 823 765 609 522 740 på vilka katter, totalt ca. 2574 2992 2794 2500 2393 - antal inspektioner, totalt 939 1137 787 767 864 1.2.3 Hästar - antal inspekterade stall 285 279 277 334 254 i vilka hästar, totalt ca. 1485 2237 1811 2513 1561 - antal inspektioner, totalt 337 380 332 396 319 1.2.4 Övriga sällskapsdjur - antal inspekterade platser 136 138 80 124 154 på vika djur, totalt ca. 844 655 538 771 858 - antal inspektioner, totalt 173 162 124 150 188 1.2.5 Av ovannämnda inspektioner av sällskaps- och motsv. djur visade sig följande antal vara obefogade 380 444 417 370 556 1.3 Djurtransporter 1.3.1 Transport av slaktboskap - antal utförda razzior 2 33 13 15 12 - inspekterade transportfordon 2 450 78 83 97 1.3.2 Transport av hästar och andra djur - antal utförda razzior - 75 21 5 30 - inspekterade transportvagnar 21 555 540 180 533 1.4 Inspektioner av djur uppfödda i inhägnad (sådana som inte är produktionsdjur och inte är uppfödda i fähus eller gårdsgärden). 1.4.1 Köttboskap och vilt i inhägnader - antal inspekterade platser 8 15 22 19 6 på vilka djur, totalt ca. 111 3698 1535 2234 2101 - antal inspektioner, totalt 7 15 22 25 6 1.4.2 Pälsfarmer - antal inspekterade farmer 32 28 24 36 27 på vilka pälsdjur, totalt ca. 52200 45410 40970 44638 50194 - antal inspektioner, totalt 26 28 25 57 28 1.4.3 Av ovannämnda inspektioner av djur i inhägnader visade sig följande antal vara obefogade 6 26 11 9 9 11

2002 2001 2000 1999 1998 1.5 Inspektioner av djurbutiker - antal inspekterade djurbutiker 64 66 54 59 78 - antal inspektioner, totalt 82 69 65 72 90 av vilka obefogade, totalt 30 31 34 44 44 1.6 Inspektioner av djurutställningar och cirkusar - antal inspekterade djurutställningar och cirkusar 49 69 52 50 47 - antal inspektioner, totalt 47 54 50 50 45 av vilka obefogade, totalt 7 10 25 16 18 1.7 Inspektioner av tävlingar med djur 1.7.1 Travtävlingar (även inspektion av sulkyer på depåområdet) - antal inspektioner, totalt 86 145 110 259 151 1.7.2 Ridtävlingar - antal inspektioner, totalt 27 81 72 28 51 1.7.3 Övriga tävlingar - antal inspektioner, totalt 50 41 62 40 36 1.7.4 Av ovannämnda tävlingar med djur visade sig följande antal vara obefogade 42 114 74 113 120 1.8 Jakt och fiske 1.8.1 Jakt - antal inspektioner, totalt 55 37 51 126 133 1.8.2 Fiske - antal inspektioner, totalt 40 281 34 396 314 1.8.3 Olovliga fångstredskap - antal råd och anmärkningar givna betr. användningen av luftgevär, slangbåge etc., totalt 105 118 111 136 107 1.9 Vilda djur 1.9.1 - omhändertagna djur, eller djur man försökt omhänderta, totalt 552 498 382 511 255 1.9.2 - djur, man sänt vidare för omhändertagande, totalt 118 90 80 80 96 1.10 Avlivning av djur 1.10.1 Vilda djur - djur man själv varit tvungen att avliva, totalt 225 185 201 158 - djur som förts till veterinär för avlivning, totalt 50 76 47 31 2002 2001 2000 1999 1998 1.10.2 Katter - djur man själv varit tvungen att avliva, totalt 697 688 492 630 - djur som förts till veterinär för avlivning, totalt 648 620 770 51 1.10.3 Hundar - djur man själv varit tvungen att avliva, totalt 37 32 46 36 - djur som förts till veterinär för avlivning, totalt 48 76 89 75 1.10.3 Övriga djur - djur man själv varit tvungen att avliva, totalt 36 27 45 67 - djur som förts till veterinär för avlivning, totalt 39 50 14 55 2. INFORMATIONSTILLFÄLLEN (där man hållit anföranden och/ eller delat ut informationsmaterial) 2.1 Skolor, föreningar, daghem m.m. - tillställningar i skolor, totalt 79 118 252 130 121 - tillställningar i föreningar, 63 76 68 129 131 - övriga tillställningar, totalt 81 100 132 60 2.2 Mässor och utställningar o.dyl. - deltagit i mässor, totalt 34 55 27 37 37 - deltagit i utställningar etc, totalt 68 43 64 50 83 2.3 Massmedia - givna intervjuer, totalt 257 204 169 319 310 - skrivna artiklar till pressen, totalt 103 137 144 102 154 3.PERSONLIG RÅDGIVNING OCH HANDLEDNING (t.ex. per telefon, inte publika tillställningar) 3.1 Rådgivning och handledning per telefon - antal gånger, totalt 14813 15622 13907 16805 15203 3.2 Anmälningar om missförhållanden, som överlåtits till annan instans för inspektion 3.2.1 Till myndigheterna - antal gånger, totalt 510 570 692 612 650 3.2.2 Till annan djurskyddsövervakare - antal gånger, totalt 344 350 347 304 255 3.3 Övriga åtgärder - antal gånger, totalt 1676 1062 2679 3390 865 12

Verksamhetsberättelse 2002 President Mauno Koivisto har sedan 1982 varit beskyddare av Finlands Djurskyddsförening. Föreningen riktar sitt varma tack till presidenten för det värdefulla stöd han på så sätt givit. 1. ALLMÄNT Syftet med Finlands Djurskyddsförenings (=SEY) verksamhet är att främja en god behandling av djuren och på bästa sätt skydda dem mot smärta, plågor och lidanden. Föreningen strävar efter att påverka beslutsprocesserna i samhället så att dessa aspekter på djurskyddet beaktas. Betydelsen av djurskyddet och djurens välbefinnande ökar hela tiden i samhället. Som drivkraft till denna utveckling har Finlands Djurskyddsförening i egenskap av nationell djurskyddsorganisation befunnit sig i nyckelposition. En sansad hållning i olika djurskyddsfrågor har höjt den allmänna aktningen för föreningen i Finland. Föreningen har i olika instanser agerat för en effektivare djurskyddsövervakning i Finland. Föreningens målsättning är att få till stånd ett eget nät av övervakare och ett eget övervakningssystem, med vilkas hjälp man tillsammans med myndigheterna med regelbundna mellanrum skulle kunna inspektera alla kreatursenheter även utan att misstankar för brott mot djurskyddslagen vid den inspekterade enheten skulle föreligga. 2. ORDINARIE VERKSAMHET 2.1 Samhällelig verksamhet Reformprocessen beträffande djurskyddslagstiftningen fortsätter. Jord- och skogsbruksministeriet har fortsatt beredningen av de djurskyddsförordningar som tillkommer ministeriet i anknytning till totalreformen. Finlands Djurskyddsförening har fått ta del av alla nya propositioner för utlåtande, och har framfört sina synpunkter i alla de fall där man funnit sig ha orsak därtill. I början av verksamhetsåret trädde sådana förändringar i både djurskyddslagen och brottslagen i kraft med vilka man på ett förnuftigt och klart sätt kan förbjuda hållande av djur. Reformprocessen fortsatte under årets gång med att sammanjämka den nationella lagstiftningen för hållande av vilda djur i djurpark så att den motsvarar EU:s direktiv. I detta sammanhang kompletterades djurskyddslagen med bestämmelser gällande djurparker, cirkusar och ambulerande djurutställningar. Ministeriet gav även en förordning som slår fast hur man bör hålla djur i en djurpark eller en permanent djurutställning så att detta sker i enlighet med gällande krav på djurskydd. Reformerna trädde i kraft i mars 2003 med undantag av vissa bestämmelser för vilka man beviljade en övergångsperiod. I samband med reformen av djurskyddslagen bifogade man därtill en ny paragraf om registrering av hönserier. Under verksamhetsårets lopp förberedde man dessutom en intressant förändring av djurskyddsförordningen, vars mål är att kriminalisera kupering av grissvansen. Efter denna förändring innebär kapandet av ett djurs svans så att huden och de underliggande vävnaderna skadas att man utsätter djuren för onödigt lidande, smärta och pina. I samma veva preciserades även bestämmelserna för hur man bör hålla svin samt hur man i praktiken bör utföra i lagen godkända åtgärder på olika djurarter, åtgärder som åsamkar djuren i fråga smärta. Dessa förändringar trädde i kraft i början av år 2003. Under verksamhetsårets gång reformerade eller justerade ministeriet djurskyddskraven för hur man håller och uppföder kalkoner, nötkreatur, höns och svin. Under verksamhetsåret beredde man dessutom en ny ordningslag som kommer att reglera hur man håller sig med sällskaps- eller hobbydjur i tätortsområden. SEY:s representant kallades till riksdagens förvaltningsutskott för att höras i frågan varvid SEY:s memorandum beträffande förslaget till ordningslag samtidigt blev överlämnad. Den nya ordningslagen godkändes av riksdagen i början av år 2003. Utbildningsministeriets samarbetsgrupp för försöksdjursverksamhet Under verksamhetsårets lopp fortsatte samarbetsgruppen för försöksdjursverksamhet sitt arbete. Som medlem representerande djurskyddets intressen fungerade Tapani Parviainen. Han verkade också som ordförande för den etiska kommittén i gruppen. Jord- och skogsbruksministeriets delegation för koordineringen och utvecklingen av alternativa metoder i försöksdjurstester Under verksamhetsåret tillsattes en arbetsgrupp av jord- och skogsbruksministeriet för att klargöra och koordinera alternativa metoder i försöksdjurstester. Riitta Salmi från Julia von Wendt -stiftelsen utsågs till representant för djurskyddsföreningarna med Risto Rydman från SEY som hennes suppleant. Jord- och skogsbruksministeriets arbetsgrupp för djurskydd Verksamhetsperioden för den av Jord- och skogsbruksministeriets tillsatta arbetsgruppen för djurskydd löpte till ända i slutet av 2001 och ministeriet tillsatte aldrig någon ny grupp under verksamhetsåret. Först i januari 2003 blev en ny arbetsgrupp tillsatt. I enlighet med det avtal som slutits mellan de olika djurskyddsföreningarna utnämndes Hanna Kivinen från Animalia till ordinarie medlem i gruppen och Hannele Luukkanen från Helsingfors Djurskyddsförening till suppleant. Jord- och skogsbruksministeriets djurgensbanksarbetsgrupp SEY:s djurskyddssekreterare Emmi Manninen har under verksamhetsåret verkat som medlem i den av Jord- och skogsbruksministeriet tillsatta arbetsgruppen för upprättande av en djurgensbank. Jord-och skogsbruksministeriets samarbetsgrupp för ekologisk livsmedelsproduktion Under verksamhetsåret tillsatte Jord- och skogsbruksministeriet en samarbetsgrupp för ekologisk livsmedelsproduktion i vilken Risto 13

Rydman tillsattes som medlem. Arbetsgruppen fick till uppgift att behandla principiella och aktuella frågor i anslutning till ekologisk livsmedelshushållning och därvid komma fram med utvecklingsförslag. Dessutom fick arbetsgruppen till uppgift att övervaka hur förslagen om den ekologiska livsmedelsproduktionen realiseras i praktiken, hålla uppsikt över själva produktionen samt kontrollera hur de förslag beträffande forskningsbehov som föreslagits av olika arbetsgrupper förverkligats. Lagstadgade försöksdjursdelegationer SEY har under verksamhetsåret haft representanter i fem lagstadgade försöksdjursdelegationer med uppgift att besluta om beviljande av tillstånden för experiment med djur. På så sätt har SEY haft en realistisk möjlighet att på ett positivt sätt påverka djurskyddet inom utnyttjandet av försöksdjur. Risto Rydman har verkat som ordinarie medlem och Paula Hirsjärvi-Kallioinen som suppleant i Folkhälsoinstitutets och Läkemedelslaboratoriets försöksdjursdelegation. Delegationen sammanträdde tolv gånger under årets lopp och behandlade 31 nya ansökningar om tillstånd och 11 ansökningar om ändring. Risto Rydman har varit ordinarie medlem och Tiina Notko suppleant i försöksdjursdelegationen vid Anstalten för veterinärmedicin och livsmedel (EELA). Under årets lopp sammanträdde delegationen fyra gånger och behandlade nio nya ansökningar om tillstånd. Risto Rydman har varit ordinarie medlem och Tiina Notko suppleant i försöksdjursdelegationen vid Helsingfors universitet. Delegationen sammanträdde tio gånger under årets lopp och behandlade 176 nya ansökningar om tillstånd. Under verksamhetsåret verkade SEY:s medlem i förbundsfullmäktige, Tiina Ahokas, som ordinarie medlem och djurskyddsövervakare Monica Karlsson som suppleant i försöksdjursdelegationen vid universitetet i Uleåborg. Delegationen sammanträdde åtta gånger och behandlade 100 nya ansökningar om tillstånd. Under verksamhetsåret verkade SEY:s styrelsemedlem Tauno Kähkönen som ordinarie medlem och djurskyddsövervakare Kristiina Tiainen som suppleant i försöksdjursdelegationen vid Kuopio universitet. Delegationen sammanträdde nio gånger och behandlade 65 nya ansökningar om tillstånd. Invalidstiftelsens försöksdjursdelegations verksamhet lades ned i början av verksamhetsåret. 2.2 Övervakar- och djurskyddsverksamhet Övervakarverksamhet SEY:s djurskyddsövervakare har i samarbete med myndigheterna följt med hur djuren behandlas och vid behov bistått med råd och anvisningar om hur djuren bör skötas och idkat upplysningsarbete i djurskyddsfrågor. Under årets lopp satte föreningen även igång med att bygga upp ett nät av djurskyddsrådgivare. Djurskyddsrådgivarnas skolning och verksamhet motsvarar övervakarnas motsvarande i övrigt, men de auktoriseras inte för verkställande av djurskyddsinspektioner. I slutet av år 2002 hade föreningen 111 djurskyddsövervakare och 6 djurskyddsrådgivare. Föreningen har övervakare i alla län och landskap. En tredjedel av SEY:s övervakare har dessutom vakans som av länsstyrelsen auktoriserade djurskyddsövervakare i enlighet med 38 i djurskyddslagen. Under året 2002 godkände föreningens styrelse sex nya övervakare: i Södra Finlands län Ann-Charlotte (Lotti) Fogde och Tiia Sandberg, i Östra Finlands län Mira Halonen, i Uleåborgs län Heidi Huru, Sirkku Haapalainen och Heikki Mehtätalo. SEY:s sex första djurskyddsrådgivare godkändes under verksamhetsåret: i Södra Finlands län Krista Hokkanen och Annukka Suvioja, i Östra Finlands län Sanna Neuvonen, i Uleåborgs län Riikka Hautamäki och Airi Jussila (som bytt vakans från övervakare till rådgivare) i Lapplands län Henna Perälä. Följande personer sade upp sina uppdrag som djurskyddsövervakare: Hildur Hagelberg, Maaarit Koskinen, Katja Kurkela, Raija Levonen, Elisa Pietarila, Maija Pursiainen, Anne Serko och Heidi Sivonen. SEY riktar till dem alla ett hjärtligt tack för det frivilliga arbete de utfört djuren till fromma. Hela 110 av föreningens övervakare, d.v.s. 95 % av totalstyrkan, avgav rapport över sin verksamhet. I bilaga till denna verksamhetsberättelse presenteras en statistik över de åtgärder övervakarna vidtagit under årets lopp. Enligt årsstatistiken för år 2002 utförde djurskyddsövervakarna 3.967 djurskyddsinspektioner på 3.096 ställen. Antalet djur, utan att räkna in fjäderfä och pälsdjur, uppgick till 16.346 stycken. Allmänt betraktat kan man konstatera att siffrorna för antalet inspektioner samt antalet ställen där man inspekterat produktionsdjur, sällskapsoch hobbydjur har hållit sig på ca. samma nivå som under tidigare år. Däremot har antalet inspektioner för övriga ställen där man håller djur klart minskat. I likhet med tidigare år utgjordes de huvudsakliga övervakningsobjekten av hur hundar och katter sköts och hålls i tätortsområden. Antalet inspektionstillfällen beträffande hundar ökade med 2,1 % (ökade 16,6 % år 2001), medan däremot antalet inspekterade hundar minskade med 10 % (- 4 % 2001). Antalet gånger man inspekterade katter sjönk med 17,4 % (+ 44,4 % 2001). Men för katternas del ökade antalet inspektionsställen redan fjärde året i rad. Ökningen under verksamhetsårets lopp var 7,6 %. Såsom tidigare dominerades övervakningsobjekten på landsbygden av gårdar med nötkreatur. Även antalet inspektioner på gårdar där man uppföder lamm och getter ökade. Avlivandet av djur har inneburit ett tungt värv för övervakarna. Främst p.g.a. människors ansvarslöshet och likgiltighet var övervakarna tvungna att under verksamhetsårets gång antingen själva, eller låta annan instans avliva 1.345 katter (1.308 år 2001) och 85 hundar (108 år 2001). Dessa tal är oroväckande stora. Dessutom var de tvungna att avliva 275 vilda djur (261 år 2001). Övervakarna tog själv hand om, eller vidarebefordrade för skötsel 670 vilda djur. Under år 2002 gav övervakarna råd och anvisningar per telefon sammanlagt 14.813 gånger. Föregående år var motsvarande antal 15.622. I maj arrangerade SEY tillsammans med Kannuksen Maaseutu Akatemia en femdagars grundkurs för djurskyddsövervakare. I september arrangerade föreningen de första övervakardagarna för djurskyddsövervakare i Helsingfors. Under verksamhetsåret fick SEY understöd av Jord- och skogsbruksministeriet för att ordna dessa utbildningstillfällen. Såsom under tidigare år godkände ministeriet SEY:s skolning som förenlig med statuterna i 38 i djurskyddslagen. 14

Länsstyrelsen i västra Finland ordnade ett endagsseminarium i april i Tammerfors för de djurskyddsövervakare som godkänts av länsstyrelsen. Representanter för SEY deltog i seminariet som också understöddes finansiellt av föreningen. I början av verksamhetsåret utsåg föreningens styrelse övervakareutskottets medlemmar. Från Lapplands län Eija Saavalainen, från Uleåborgs län, Tiina Ahokas, som dessutom utsågs till ordförande för utskottet, och Sinikka Rauma, från Östra Finlands län Tauno Kähkönen, från Västra Finlands län Sven Nyberg och från Södra Finlands län Marianna Paavolainen samt från SEY:s kansli Risto Rydman och Anne Skogberg. Under utbildningstillfällena för övervakare har man fäst speciell uppmärksamhet vid samarbetet med myndigheterna och förebyggandet av djursjukdomar. Föreningen har bemödat sig om att försöka uppfylla sina övervakares informationsbehov dels via rådgivning per telefon och e-post, men framförallt via skriftliga cirkulär. Övrig djurskyddsverksamhet Travhästprojektet Under verksamhetsåret fortsattes diskussionerna och samarbetet med Suomen Hippos ry, Finlands Hästägares Centralförbund, och Finlands Travtränare rf. SEY har i sin verksamhet strävat efter att varje hästägare på eget initiativ skall fästa uppmärksamhet vid de riskfaktorer som ur djurskyddssynpunkt är förknippade med att hålla sig med häst (övervakning på eget initiativ). Flera djurskyddsövervakare har deltagit i travhästprojektet och på föreningens vägnar rest runt till travbanorna för att övervaka tävlingarna och speciellt med domarna och travkuskarna diskutera god behandling av hästarna, sätt att hyfsa till körsätten och framhålla det viktiga i att reglerna bör följas. Representanter för föreningen har även hållit anföranden vid bl.a. travdomardagarna och olika tillställningar för tränare och kuskar. Under verksamhetsåret har SEY deltagit i travsportens ungdomsprojekt tillsammans Suomen Hippos, Sonera och Veikkaus. Jord- och skogsbruksministeriet har varit huvudsponsor för projektet. Hundprojektet Under verksamhetsåret satte SEY och Finska Kennelklubben (SKL) igång med ett samarbetsprojekt. Under skolningsdagarna för djurskyddsövervakare och kennelrådgivare har vardera gruppens verksamheter presenterats och man har planerat ett samarbete som skulle täcka hela landet. SEY:s verksamhet presenterades av djurskyddsövervakarna Eija Saavalainen och Erkki Shemeikka samt av djurskyddssekreterare Tiina Notko. Båda grupperna har anmodats att kontakta motpartens rådgivare respektive övervakare på sin egen hemort. Till medlemmar i hundarbetsgruppen tillsatte SEY Tiina Notko, Sven Nyberg, Eija Saavalainen, Marika Salin och Annukka Suvioja att utveckla samarbetet med Finska Kennelklubben. Produktionsdjursprojektet Under verksamhetsåret har SEY:s arbetsgrupp för produktionsdjur tillsammans med representanter för olika slakterier klarlagt problem i samband med transporten av sjuka djur. Arbetsgruppen har även fört diskussioner om samarbete med representanter för producenterna av hönsägg och äggförpackarna beträffande förbättringar för hönsens välbefinnande. Arbetsgruppen har bestått av djurskyddsövervakare Sinnikka Rauma och djurskyddssekreterare Emmi Manninen. Vinterfåglarnas utfodringscirkel I huvudstadsregionen har föreningen en cirkel som under verksamhetsåret bestod av 6 fågelmatare. Föreningen delade ut 550 kg i huvudsak solrosfrö till utfodringscirkeln. Föreningen anordnade ingen insamling av medel för vinterutfodring av småfåglar under vintersäsongen 2001/2002. I slutet av år 2002 satte man igång med en ny insamling, i vilken djurens vänner själva, via SEY:s förmedling, fick välja till vilken medlemsförening i förbundet deras småfågelhjälp skulle kanaliseras. Föreningen vill i detta sammanhang tacka alla dem som deltagit i och donerat medel till vinterutfodringen av fåglarna. Expertarbetsgrupper Under verksamhetsåret verkade två expertarbetsgrupper under SEY:s vingars beskydd. Den ena arbetsgruppen bestod av försöksdjursforskare och experter på området verksamma inom olika försöksdjursanstalter tillsammans med representanter för SEY. Undantagsvis sammanträdde denna grupp inte en enda gång under året. Den andra gruppen bestod av försöksdjurskötare och SEY -representanter. Målsättningen för denna grupp, Försöksdjurskötarna försöksdjurens väl till fromma, var att samla på forskat material med temat djurens välbefinnande, samt på material om praktisk kunskap som utfallit väl i arbetet med olika arter av försöksdjur. Under verksamhetsåret ordnade SEY tillsamman med Försöksdjurskötarnas förening (KATY) ett seminarium kallat Eutanasi för försöksdjur i KTL:s lokaliteter. Av föredragen och diskussionerna under seminariet började man under verksamhetsårets gång skriva ihop ett sammandrag med avsikt att detta skall publiceras år 2003. Behandlingen av djurskyddsproblem SEY har grundat en djurskyddsdelegation tillsammans med Animalia, Helsingfors Djurskyddsförening, Finlands Veterinärförbund och Finska Kennelklubben. Helsingfors djurskyddsveterinär har deltagit i sammanträdena och under aktuella verksamhetsår dessutom en representant från jord- och skogsbruksministeriet. På mötena har man dryftat aktuella djurskyddsproblem och arbetat fram gemensamt realiserbara lösningar. Delegationen har sammanträtt med ca. tre månaders mellanrum. I mars anordnade SEY tillsammans med Nylands djurskyddsdistrikt ett seminarium på Zoologiska museet under temat De vilda djurens vandringsvägar och dessas kartläggning. Seminariet var framförallt riktat till regions- och stadsplanerare och beslutsfattare men var även öppet för alla intresserade. Seminariet var en uppföljning av seminariet Djuren och trafiken som arrangerades år 1998. Jord- och skogsbruksministeriet arrangerade i Helsingfors i maj ett bio- och genetikseminarium. På anmodan av arrangörerna utnyttjade SEY:s verksamhetsledare tillfället att komma med ett kommentarinslag. Miljöministeriet arrangerade i november i Helsingfors ett Cites-av- 15

talsmöte, i vilket djurskyddssekreterare Tiina Notko deltog som representant för förbundet. I den av Jord- och skogsbruksministeriet tillsatta strategiarbetsgruppens för hönsäggsproduktion möte i november deltog verksamhetsledare Risto Rydman och författare Helena Telkänranta i form av representanter för SEY. Till arbetsgruppen gavs härvid djurskyddsorganisationernas grundliga och vittomfattande ställningstagande beträffande planeringen av produktionsstrategin. SEY sände i april till Jord- och skogsbruksministeriets livsmedelsoch hälsoavdelning en skrivelse beträffande svältproblem för sikyngel vid uppfödning i damm baserad på naturnäring. I skrivelsen pekade man på det faktum, att de allmänna principerna beträffande djurhållning såsom dessa stadfästs i djurskyddslagen (ESL 3 och 4), även gäller fiskar. I skrivelsen ansåg man det viktigt att man i allt högre grad även inkluderar anvisningar och bestämmelser i djurskyddsförordningarna som behandlar hantering och transport av fiskar. Mera styrning och granskning skulle även behövas när det gäller odling och förvaring av fisk i produktionsanläggningar. SEY bad J&SM:s livsmedels- och hälsoavdelning i egenskap av landets högsta djurskyddsinstans att ta ställning till de problem som finns i samband med odlingen av sikyngel baserad på naturnäring och komma fram med ur djurskyddssynpunkt nödvändiga anvisningar beträffande både odlingen och övervakningen. Ett affärsföretag med namnet Suomen Asekaapit publicerade i början av året i tidskriften Ase & Erä en annons innehållande bl.a. ett lotteri med en hundvalp som huvudvinst. Förbundet fäste Södra Finlands länsstyrelses uppmärksamhet på saken och bad länsstyrelsen vidta lämpliga åtgärder. Under verksamhetsåret gav SEY utlåtanden, publicerade meddelanden och skrev öppna i olika ärenden, bl.a. beträffande Undervisningsstyrelsens utkast till försöksdjursskötarnas specialyrkesexamen och beträffande rävarnas tragiska massdöd. Under år 2002 engagerade sig förbundet i behandlingen av djurskyddsproblem även via diverse andra skriverier och tidningsartiklar. 2.3 Forsknings- och understödsverksamhet Under förbundsfullmäktiges höstseminarium 23.11 i Helsingfors delade Finlands Djurskyddsförening ut stipendier och hederspris. Specialveterinären i hälso- och sjukvård för produktionsdjur, ELL Kristiina Dredge beviljades Heli Castrén -priset på 2.500 euro för en vetenskaplig studie över de ekonomiska och etiska aspekterna på en hållbar produktion för mjölkkor. Redan för det sjunde året i följd donerade SEY till Helsingfors veterinärmedicinska fakultet DASIE -modeller i plast till ett värde av ca. 1.350 euro. Detta övningsmateriel tillåter de veterinärstuderande att uppöva sina fingerfärdigheter inför kirurgiska ingrepp i hundens och kattens maghålor samt för att ta blodprov eller placera in en venkateter på medelstora husdjur. 2.4 Internationell verksamhet Den av SEY tillsammans med Animalia grundade Finlands Djurskyddsgrupp (The Finnish Group for Animal Welfare) representerar Finland i Eurogroup for Animal Welfare och driver de båda organisationernas intressen i fråga om djurskyddet inom den Europeiska Unionen. Risto Rydman har fungerat som SEY:s ordinarie medlem i Finlands Djurskyddsgrupp. Under verksamhetsåret fortsatte föreningen sitt medlemskap i Nordiska Djurskyddsrådet och i Världens Djurskyddsförening WSPA. SEY:s styrelsemedlem Annukka Suvioja och djurskyddssekreterare Tiina Notko deltog i WSPA:s årsmöte i London i juni. SEY godkände den deklaration om djurens rättigheter WSPA utarbetat. Nordiska Djurskyddsrådet höll sitt årsmöte i Stockholm i Sverige i slutet av augusti. I mötet deltog följande representanter för SEY: Tapani Parviainen, Risto Rydman och Ulla Björkén. Risto Rydman fungerade som ordförande under mötet vilket samtidigt innebar slutet på hans treårsperiod i denna befattning. Till ny ordförande valdes Sven Stenson från Sverige. Under verksamhetsåret fortsatte SEY tillsammans med Helsingfors Djurskyddsförening och Animalia sin verksamhet som stödgrupp för ett hem för herrelösa hundar i Tallinn. I stödgruppen ingår även Eesti Loomakaitse Selts (Estlands djurskyddsförening). SEY tryckte också upp Kissan päivät (Kattdagar) -planschen på estniska med texten Hoia oma kassi. Planscherna donerades till den estniska djurskyddsföreningen. I likhet med tidigare år har föreningen även upprätthållit kontakt med nationella djurskyddsföreningar i många andra länder. 3. INFORMATIONS-, UPPLYSNINGS- OCH PUBLIKATIONSVERKSAMHET 3.1 Djurvännen Den 97:nde årgången av tidskriften Djurvännen utkom i fyra nummer. Ilkka Koivisto verkar fortsättningsvis som chefsredaktör med FM Emmi Manninen som redaktionssekreterare. Som ordförande för redaktionsrådet fungerade Ilkka Koivisto och medlemmarna bestod av Tiina Notko, Risto Rydman, Marika Salin och Juha Valste med Emmi Manninen som sekreterare. Beträffande innehållet i tidningen har man eftersträvat ett rikligt och mångsidigt utbud på informativa och intressanta artiklar utan att ge avkall på djurskyddsaspekterna. Tidningens layout har kontinuerligt moderniserats och speciell uppmärksamhet har riktats till illustrationsmaterialet. Föreningens verksamhetsberättelse för år 2001 publicerades som bilaga till nr 2/02 och som bilaga till nr 3/02 inkluderas Djurens vecka-plansch Kissan päivät (Kattdagar). 3.2 Djurens vecka För hela 44:a gången firade SEY den 4-10.10 det riksomfattande evenemanget Djurens vecka. Temat för veckan var Kattdagar (Kissan päivät). SEY ville härmed uppmuntra kattägare till att sköta väl om sina katter. På temat framställde man för skolorna material på SEY:s netsidor. Till materialet hörde också en plansch tryckt både i format A4 och A3 föreställande en katt på utepromenad iförd sele. I slutet av september arrangerade SEY i Helsingfors Universitets Porthania-auditorium ett seminarium som rönte stor publikframgång. Till huvudföreläsare i seminariet hade man inbjudit den internationellt kända specialisten på katters och hundars beteende, dok- 16

tor Peter Neville från England. Han föreläste om temata Kattens väg till keldjur, Kattens beteende och läraktighet samt God etik i hur man håller sig med katt. Under seminariet behandlades även sterilisering och kastrering av småkatter, katten i naturen och kattens ställning enligt lagen. Djurens vecka och veckans tema samt seminariet rönte stor mediapublicitet. 3.3 Övriga evenemang Kungstraven i Kaustby och Helsinki International Horse Show Enligt gammal kutym från tidigare år var föreningen igen närvarande vid Kungstraven som denna gång arrangerades i Kaustby i början av augusti. SEY har haft som tradition att premiera en utövare av travsport som på ett föredömligt visat att han/hon beaktat djurskyddsliga aspekter i sin tränings- och tävlingsaktivitet och verkat på hästens villkor. En statyett i keramik med hästmotiv gjord av konstnär Terhi Mickelsson förlänades denna gång, avvikande från normal tradition, gemensamt till hingsten Liptus från Kaustby, dess ägare Alpo Puumala och tränare Veli-Erkki Paavola. Liptus fick även ett specialpris, hans favoritdelikatess; en säck morötter. Å SEY:s vägnar överräcktes SEY:s hästtäcke av förbundsfullmäktiges ordförande Ismo Kovanen och verksamhetsledare Risto Rydman. Vid Helsinki International Horse Show i oktober belönade SEY en ryttare för föredömlig behandling av häst. Det traditionella Horsemanship prishästtäcket överräcktes av verksamhetsledare Risto Rydman och djurskyddssekreterare Emmi Manninen åt Arja Mikkonen. Med hästtäcket vill föreningen påminna ryttarna och publiken om betydelsen av en god behandling av hästarna. Hundarnas veteranpris och MEJÄ-prisen Vid Finska Kennelklubbens internationella hundutställning i Helsingfors i december premierade SEY veterantävlingarnas äldsta, och minst med hedersomnämnande premierade hund. De två hundar som fick prisen var båda 14 år gamla. Med sitt pris ville SEY visa sin erkänsla för de hundägare som hållit sina hundar i god kondition också efter det att den aktivaste tävlings- och avelsperioden löpt till ända. I egenskap av representanter för SEY överräckte Annukka Suvioja och Risto Rydman priset till vinnarna. Under verksamhetsåret utdelade SEY för sjätte gången ett djurskyddspris i samband med FM-tävlingarna i spårning, denna gång i Virrat. Föreningen ville på detta sätt visa sin erkänsla för det arbete spårhunden och dess ledare utför med tanke på att man med deras hjälp kan spåra upp ett djur skadat i samband med olycka eller jakt så snabbt som möjligt och göra slut på dess lidande. Priset överräcktes på SEY:s vägnar av djurskyddsövervakare Nanna Ojanen. Övriga upplysningstillfällen Under verksamhetsåret hade föreningen en egen informations- och försäljningsdisk i anslutning till ett otal tillställningar, mässor, utställningar och temadagar. I evenemang utanför huvudstadsregionen deltog föreningen tillsammans med sina lokala medlemsföreningar. Vid flera tillställningar fanns det djurskyddsövervakare på plats för att svara på allmänhetens frågor. SEY:s representanter och djurskyddsövervakare deltog under årets lopp i ett större antal olika djurskyddsevenemang i egenskap av föreläsare, talare och debattörer. 3.4 Informationsmaterial Rådgivning i djurskyddsfrågor till allmänheten sköttes av föreningens kansli via ett otal telefonsamtal dagligen. Man besvarade brev från allmänheten samt skickade information i tusental till behövande i form av upplysningsblad av olika slag och i form av Djurvännen. Under verksamhetsåret fortsatte SEY sitt avtal med Radio Moreeni vid Tammerfors universitet. Under vårens och höstens lopp producerade Radio Moreeni och sände ut ett 30 minuter långt djurskyddsprogram en gång i veckan. Under årets lopp sändes programmen även ut i Åbo och Kuopio. Till avtalet hör, att SEY har rätt att sälja dessa program även till andra lokala radiostationer. Finlands Djurskyddsförening inledde tillsammans med Merimaailma Sea Life, som öppnade i juni på Borgbackens nöjespark, ett samarbete visavi spridande av information. Merimaailma delar ut föreningens broschyr Akvariet är akvariefiskarnas hem, i vilken man ger information om hur man bygger upp ett akvarium och sköter det enligt normerna för ett gott djurskydd. Under året höll sig SEY med egna www-sidor, ur vilka man kunde leta fram olika typer av information beträffande förbundet och dess verksamhet. I slutet av april förverkligade och öppnade SEY, Animalia och Hesy en internetportal, som täckande samlar information om olika djur och om djurskydd. Internetportalens adress är www.elaimet.net. Kopior av artiklar i Djurvännen användes i stor utsträckning för spridning av information. I slutet av året hade föreningen totalt 62 olika gratisbroschyrer innehållande upplysningar och råd beträffande såväl sällskapsdjur och nyttodjur som vilda djur i naturen. 4. FÖRENINGENS MEDLEMSKÅR Vid utgången av verksamhetsåret hade förbundet 36 medlemmar i form av olika djurskyddsföreningar, vilkas totala medlemsantal uppgick till sammanlagt 4.286 personmedlemmar. Därtill hade förbundet 1.541 direkta egna personmedlemmar. Sålunda uppgick förbundets totala medlemsantal 5.827 personer. Medlemsavgiften för vuxna medlemmar i Finlands Djurskyddsförening var 12 euro, för yngre medlemmar 6 euro, understödsmedlemmar 60 euro i året och avgiften för ständigt medlemskap var 120 euro. Samarbetet med medlemsdjurskyddsföreningarna Verksamhetsåret var det första fullständiga året efter stadgeförändringen. Inkörningen av den nya organisationen föranledde en massa arbete och har förlöpt relativt bra. Problem har uppstått i samband med samstämningen av medlemsregistret till det nya systemet där medlemsföreningarna hade olika alternativ att välja emellan. Medlemsföreningsarbetsgruppen fortsatte sin verksamhet med Tiina Ahokas som ordförande och med Harri Dahlström, Antti Mustonen, Tiina Notko, Eija Saavalainen, Annukka Suvioja och Anne Skogberg som medlemmar. Såsom tidigare har SEY levererat en hel mängd djurskyddsmaterial till sina medlemsföreningar för lokala evenemang. Dessutom har styrelsens medlemmar, verksamhetsledaren och flera övervakare i egenskap av talare, föreläsare och debattörer, deltagit i ett flertal tillställningar anordnade av medlemsföreningarna. 17

Enligt hävdvunnen sed har SEY även hållit kontakt med sina medlemsföreningar via medlemsföreningscirkulär, e-post och telefon. 5. FÖRENINGENS ADMINISTRATION 5.1 Förbundsfullmäktige Förbundsfullmäktige sammanträdde två gånger under året. Vårmötet hölls 18.5. i Kuutio-auditoriet i Helsingfors och höstmötet 24.11. på Hotell Aurora, även det i Helsingfors. På vårmötet godkändes verksamhetsberättelsen för år 2001, bokslutet för år 2001 fastställdes och styrelsen och övriga ansvariga beviljades enhälligt ansvarsfrihet. Vidare beslöt man om medlemsavgifterna för år 2003 med resultat att de hölls oförändrade. Förbundsfullmäktiga godkände Lieksan eläinsuojeluyhdistys och Rauman seudun eläinsuojeluyhdistys som nya medlemföreningar och bekräftade Kouvolan eläinsuojeluyhdistys utträde ur förbundet. På höstmötet godkände förbundsfullmäktige verksamhetsplanen och budgeten för år 2003. Förbundsfullmäktige valde enhälligt länsveterinär Tapani Parviainen till förbundets ordförande för år 2003. Till ordinarie medlemmar i förbundsstyrelsen för följande treårs period med begynnelse vid ingången av år 2003 valdes Sinikka Rauma från Ruukki och Jaana Kiljunen från Kervo. För motsvarande period valdes Eija Savolainen från Rovaniemi till suppleant. Dagen innan förbundsfullmäktiges höstmöte arrangerade SEY för första gången ett höstseminarium för förbundsfullmäktige. Under seminariet berättade förbundsordföranden om uteuppfödning av djur, om anstalter för djurskötsel och om hittedjurshus. Verksamhetsledaren berättade om en samarbetsovillig djurskyddsmyndighet och doktor Harri Dahlström om skolningen av s.k. tior och gav en bild av verksamheten. Seminariet omfattade även grupparbeten, vilka ledde till en livlig diskussion. Dagen avslutades med att man gjorde sig bekant med SEY:s kansli. Ismo Kovanen från S:t Michel har fungerat som ordförande för förbundsfullmäktige och Anita Niemi från Haapavesi som viceordförande. Förbundsfullmäktiges medlemmar från och med 2001 har varit: (medlemsförening) (ordinarie medlem) (suppleant) Hausjärven esy Päivi Mäki Arja Leinonen Hyvinkään esy Anna-Maija Korhonen Hannele Hyväri Itä-Savon esy Minna Särkkä Marja-Liisa Kotro Joensuun esy Heidi Sivonen Veijo Soikkeli Jokioisten esy Antti Pääjärvi Anne Skyttälä Juuan Eläintenystävät Pia Tuovinen Juhani Kirjavainen Kainuun esy Marja Kemppainen Hildur Hagelberg Keminseudun esy Mirja-Liisa Vuokkila Marja-Leena Hituri Keski-Suomen esy Jouko Riddell Kirsi Kokkonen Kokkolanseudun esy Risto Kyngäs Pekka Koivisto Kotkan Seudun esy Kaarina Parikka-Heikkilä Marja Honkanen Lahden Seudun esy Silja Mäkelä Marja-Leena Koskiniemi L-rannan Seudun esy Margit Järvinen Pirjo Granbäck Loimaan Seudun esy Marja Virtanen Niina Lehtopolku Luoteis-Lapin esy Päivi Nilimaa Saila Keskitalo Oulaisten Seudun esy Paavo Kinnunen Marjatta Haapala-Putila Oulun Seudun esy Tiina Ahokas Eila Kinnunen Perniön Seudun esy Ghita Riitinki Kalervo Karjunen Pieksämäen esy Antti Heiskanen Katja Leskinen Porvoon Seudun esy May-Len Bäckström Ann-Charlotte Fogde Raahenseudun esy Hanna-Kaisa Hautala Minna Huusari Rovaniemen Seudun esy Matti Mykkänen Matti Rauhala Salon Seudun esy Soile Nurminen Marja-Leena Virtanen Satakunnan esy Tiia Sandberg Anu Ikonen-Kullberg Savon Eläinsuojelu Ritva Lampainen Heino Hyvönen Turun esy Jaakko Rasi Maylis Spiik Vaasanseudun esy Helena Kanerva Tiia Kultti Valkeakosken Seudun esy Inna Ilivitsky Johanna Latva-Kiskola Varkauden seudun esy Päivi Tenhunen Veijo Parviainen Ylivieskan Seudun esy Anita Niemi Maarit Annala Personmedlemmar Ilkka Koivisto 5.2 Styrelsen Under verksamhetsåret fungerade länsveterinär Tapani Parviainen som ordförande för SEY:s styrelse och hälsoinspektör Tauno Kähkönen som viceordförande. De ordinarie medlemmarna i styrelsen bestod av hälsoinspektör Tauno Kähkönen från Lapinlahti, djurskyddsövervakare Heidi Leyser från Åbo fram till 16.3, arkitekt Antti Mustonen från Nyslott, djurskydddsövervakare Sven Nyberg från Muurame, djurskyddsövervakare Sinikka Rauma från Ruukki och ped.mag. Marika Salin från Uleåborg. Suppleanter i styrelsen var djurskyddsövervakare Eija Saavalainen från Rovaniemi, vicehäradshövding Annukka Suvioja från Helsingfors och redaktör Juha Valste från Nummi-Pusula. Styrelsen sammanträdde sju gånger under årets lopp. 5.3 Sakkunniga Under verksamhetsåret har föreningen erhållit oersättlig hjälp av ett stort antal sakkunniga på olika områden till vilka föreningen härmed vill rikta sitt hjärtligaste tack. 5.4 Funktionärer Risto Rydman har verkat som verksamhetsledare för föreningen; Tiina Notko som djurskyddssekreterare; Kristina Lindqvist som ekonomisekreterare; Ulla Björkén som sekreterare för verksamhetsledaren; och Anne Skogberg som övervakar- och medlemsföreningssekreterare. I början av april anställdes fil.mag. Emmi Mannien som djurskyddssekreterare med produktionsdjur som ansvarsområde. 5.5 Representationer Anita Niemi och Tauno Kähkönen har representerat förbundet i Suoma Viiala Stiftelsen. Risto Rydman har fungerat som djurskyddsföreningens representant iantidopingskommissionen. Risto Rydman har varit föreningens representant i styrelsen för Bostads AB Idrottsgatan 38 och har sedan 4.6 verkat som ordförande i styrelsen. Risto Rydman har varit föreningens representant och ordförande i styrelsen för Asunto Oy Helsingin Kotkanpesä. Risto Rydman har varit föreningens representant och ordförande i styrelsen för Fastighets AB Sjundeågatan 5. 18

Risto Rydman var inkallad som sakkunnig medlem i Suomen Hippos ry stadgeutskott Risto Rydman var suppleant i Suomen Hippos travjury Föreningen representerades i styrelsen för Finlands djurskyddsfond av Tapani Parviainen som fondens ordförande, Ilkka Koivisto som fondens viceordförande och Risto Rydman som styrelsemedlem. Kristina Lindqvist har fungerat som stiftelsens ombud. 5.6 Hedersbetygelser Föreningens förtjänsttecken i guld tilldelades Svenska Djurskyddsföreningens långvariga ordförande, professor emeritus i veterinärvetenskap, Gösta Bengtsson, som tack för hans förtjänstfulla arbete inom djurskyddet. Föreningens förtjänsttecken i silver gavs åt djurskyddsövervakare Raimo Lietsala från Orivesi, djurskyddsövervakare Jussi Sammalisto från Träskända, och djurskyddsövervakare Erkki Shemeikka från Sonkajärvi. Förtjänsttecknet i silver gavs även åt SEY:s styrelsemedlem Marika Salin från Uleåborg, verksamhetsledarens sekreterare Ulla Björkén från Borgå och djurskyddsövervakar- och medlemsföreningssekreterare Anne Skogberg från Helsingfors. SEY:s hedersdiplom tilldelades djurskyddsövervakare Marianna Paavola från Esbo, djurskyddsövervakare Nanna Ojanen från Kangasala och Katja Rättyä från Janakkala. SEY:s hedersdiplom gavs även åt minister Martti Korhonen från Uleåborg för att han med sitt eget liv på spel räddat sin hund från att drunkna efter att ha fallit genom isen. SEY:s pokal tilldelades djurskyddsövervakare Hildur Hagelberg från Kajana, som var på väg att gå i pension. 5.7 Lokaliteter Föreningens kansli har under verksamhetsåret haft sin adress på Kotkagatan 9 i Helsingfors. 5.8 Medlemskap Under verksamhetsåret var föreningen medlem i följande samfund: Eläintautien torjuntayhdistys ETT (Föreningen för bekämpning av djursjukdomar) Nordiska Djurskyddsrådet Finlands Naturskyddsförbund Världens Djurskyddsförening WSPA (World Society for the Protection of Animals) Eurogroup for Animal Welfare / djurskyddsgruppen i Finland Fastighetsförbundet Skattebetalarnas Centralförbund 5.9 SEY:s arkiv Under verksamhetsåret överlämnade SEY det arkiv som samlats under föreningens 100-åriga historia till Finlands nationalarkiv. 6. EKONOMI 6.1 Finlands Djurskyddsförening rf För beredningen av frågor förknippade med skötseln av ekonomin har man under verksamhetsåret haft en ekonomiarbetsgrupp för vilken Tauno Kähkönen verkat som ordförande med Camilla Ginström och Risto Rydman som medlemmar och Kristina Lindqvist som sekreterare. SEY:s verksamhet har under verksamhetsåret varit livlig. Budgeten för den ordinarie verksamheten var 721.524 och resultatet till 614.737,30. Den ordinarie verksamheten underskred budgeten med ca. 14,8 %. Den ordinarie verksamheten fördelade sig på de olika huvudsektorerna enligt följande: övervakningsverksamhet 246.818,93, upplysningsverksamhet 116.379,05, informationsverksamhet 56.678,21, tidskriften Djurvännen 60.600,98, internationell verksamhet 62.363,33 och medlemsföreningsverksamhet 71.896,80. Lönekostnaderna under årets lopp uppgick till sammanlagt 207.590,47 och socialkostnaderna till sammanlagt 44.247,34. Av personalkostnaderna har 251.837,81 fördelats på den ordinarie verksamhetens olika huvudsektorer i proportion till den arbetsinsats man uppskattat att respektive huvudsektor stått för. Vid uppskattningen har man stannat för följande procentandelar: övervakningsverksamhet 38,25 %, upplysningsverksamhet 20,59 %, informationsverksamhet 11,76 %, Djurvännen 5,88 %, internationell verksamhet 11,76 % och medlemsföreningsverksamhet 11,76 %. På samma sätt har man även förfarit med övriga gemensamma utgifter (142.154,97 ) och avskrivningar (9.472,55 ).Ur budgeten har man först räknat ut varje huvudsektors kostnadsandel i procent av hela verksamheten och därefter har respektive huvudsektor belastats med en motsvarande procent av de gemensamma kostnaderna. På detta sätt har man försökt reda ut vad varje huvudsektor i den ordinarie verksamheten de facto kostar föreningen. Den ordinarie verksamheten finansierades med intäkter från investeringsverksamhet, donationer och medlemsavgifter samt bidrag från Finlands djurskyddsstiftelse. Resultatet av medelanskaffningen år 2002 var 175.473,33. Av intäkterna från medelanskaffning uppgick medlemsavgifterna till 56.203, av vilken summa SEY:s andel var 35.294,10, medlemsföreningarnas andel 10.630,90 och de obetalda medlemsavgifternas andel 10.278. I samband med medlemsavgifterna mottog föreningen donationer på sammanlagt 5.959,01 av vilken summa medlemsföreningarnas andel på 2.803,37 oavkortad överfördes till medlemsföreningarna. Testamentdonationerna uppgick till 128.827,59. Finlands Djurskyddsfond understödde SEY:s verksamhet med 5.000 och Ami-fonden med 1.000. SEY beviljade Markku Alanko ett bidrag på 2.000 för skötsel av fåglar. Dessutom beviljade SEY ett bidrag på 22.600 till medlemsföreningarna för att understöda deras verksamheter, ungdomsavdelningar och djurhem. Skog- och jordbruksministeriets livsmedels- och hälsovårdsavdelning understödde djurskyddsövervakarnas utbildning med 50 tmk. Från SEY:s fria fond intäktsfördes 240.000 från Djurskyddsfonden och 2.976 från Katastroffonden. 19

Föreningens tillgångar är huvudsakligen placerade i fastighetsaktier, börsaktier och räntefonder. Under verksamhetsårets lopp sålde föreningen sin aktier 299-333 i As Oy KASkaunismäki till ett pris på 21.000 och sina aktier 19065-19406 i Bostads Ab Fleminggatan 4-6 till ett pris av 84.000. Under verksamhetsårets lopp sålde föreningen vidare aktier (10.095 st.) i Oy Partek Ab till ett värde av 154.453,50, vilket gav en försäljningsvinst på 115.452,41. Enligt resultaträkningen uppgick räkenskapsperiodens vinst till 2.501,18 och balansräkningen slutade på 3.659.089,17. 6.2 Helenius fond Avkastningen från fonden uppgick under verksamhetsåret till 75.543,18 och kostnaderna till sammanlagt 42.955,56, vilka även inkluderade en renovering av lägenheten för 15.000. Räkenskapsperiodens överskott uppgick till 32.587,62 och balansens slutsumma till 508.654,02. Fondens förmögenhet är placerad i bostadsaktier. 6.3 Marschans fond Fondens avkastning under verksamhetsåret uppgick till 23.494,51 och kostnaderna sammanlagt till 19.384,57, varav 15.000 gick åt till renovering av lokaliteter. Räkenskapsperiodens överskott uppgick till 4.109,94 och balansomslutningen till 481.593,31. Under verksamhetsåret sålde fonden Oy Partek Ab aktier (448 st.) till ett värde av 6.854,40, av vilken försäljningsvinsten uppgick till 4.645,95. Fondens förmögenhet är placerad i bostads- och börsaktier. 6.4 Övriga fonder Räkenskapsperiodens resultat för Laaksonens fond var 101,20 och balansomslutningen 5.161,19. Räkenskapsperiodens resultat för Tavita av Tyros fond uppgick till 367,10 och slutsumman på balansen till 18.722,13. Årsresultatet för Lindéns fond uppgick till 221,46 och balansomslutningen till 18.705,51. Ur fonden beviljade man i förenlighet med stadgarna ett bidrag på 600 till medlemsföreningarna för omhändertagande och skötsel av herrelösa katter och hundar samt för att finna dessa nya hem. 6.5 Revisorer Föreningens revisorer har under verksamhetsåret varit Rauno Saarimäki, CGR och Marja-Leena Turunen, CGR. Ekon.mag. Yrjö Haukatsalo och ekon.mag. Marjaana Satuli har fungerat som revisorssuppleanter. 20